Johtajien uramenestys liikunta-alalla naisten ja miesten näkökulmasta Liikunnan Suomi 100 tasa-arvostartti: Polttopisteessä tasa-arvo johtamisessa ja urilla 21.9.2017 Päivi Aalto-Nevalainen, LitM, fysioterapeutti Tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Miehet menestyvät urheilun verkostoissa. Päättäjäjoukon yksipuolisuus voi heikentää urheilun ammattimaisuutta, uskottavuutta ja suosiota. Suomi tasa-arvoistuu, mutta urheilukabinetit ovat yhä vahvasti miesten valtakuntaa. Urheilutoimittaja Tero Hakola Helsingin Sanomissa 11.10.2015
Minun osaltani hän epäili, että minä murrun siinä Oksasen ja poikien paineessa, että en kestä. - - - Hän sanoi myös, että kenttä ei hyväksy naista. Sanoin, että älä huijaa minua. Kenttä on kyllä niin suvaitsevainen, mutta sinä et hyväksy, ja ne päättäjät, jotka ovat tässä rivissä sinun kanssasi eivät hyväksy. Svolin pääsihteeri, nykyinen Olympiastadionin johtaja Maija Innanen teoksessa Urheilujohtamisen ooppera (Litmanen 2008)
Johtamisosaaminen suomalaisessa urheilussa on alhaista. Urheilujohtajina ja -vaikuttajina on liian paljon epäpäteviä ja amatöörimäisiä johtajia. Tekijät ovat liiaksi urheilun ammattilaisia, ei johtamisen ammattilaisia. - - - Lintukoto ajattelu luo kuvitelman, etteivät ympäröivän maailman muutokset tai kehitys kosketa urheilua. Huippu-urheilun muutosryhmän jäsen Leena Paavolaisen blogikirjoitus ryhmän verkkosivuilla 18.3.2011
Tausta Palkattujen johtajien määrä kasvanut ja toiminta ammattimaistunut liikunta-alan organisaatioissa -> Noussut tarve tutkia liikuntajohtajien uria Suomessa naiset miehiä korkeammin koulutettuja Naiset liikkuvat miehiä enemmän, mutta liikuntajohtajina naiset aliedustettuina -> Perusristiriita tämä tutkimuksen taustalla Tutkimustietoa tarvitaan johtamisurista liikunta-alalla, erityisesti eri sukupuolten ja tasa-arvon näkökulmasta
Tasa-arvo Suomessa Suomella maine yhtenä maailman tasa-arvoisimmista maista (Global Gender Gap Report 2016) Naiset korkeammin koulutettuja kuin miehet Työelämän tasa-arvossa on monia ongelmia Vahva horisontaalinen segregaatio ammateissa ja sektoreissa Vertikaalinen segregaatio; korkealla vähän naisia Sukupuolten välinen palkkaero 17 % (johtajilla 19 %) Naisilla enemmistö perhevapaista ja pitkiä urakatkoja Keskeiset perustelut naisjohtajuuden edistämiselle Resurssinäkökulma Eettinen johtaminen Kilpailukyky Johtamistaidot
Ura ja uramenestys Ura Elämänmittainen prosessi työperäisiä toimintoja Perinteinen ura Hierarkkinen etenemien, palkan nousu, ei urakatkoja, yhdessä tai kahdessa organisaatiossa Moderni ura Joustava, dynaaminen, horisontaalisuus, urakatkot, sik-sak, kietoutuminen muihin elämänalueisiin Uramenestys Positiivisia, kumuloituvia työperäisiä kokemuksia tai saavutuksia Objektiivinen uramenestys Esim. palkka tai eteneminen Subjektiivinen uramenestys Esim. uramenestystyytyväisyys tai työtyytyväisyys
URAMENESTYSTEKIJÄT Sosiodemografiset tekijät Henkisen pääoman tekijät Sosiaalisen tuen tekijät Organisaatiotekijät Liikunta-alan erityistekijät Sukupuoli URAMENESTYS Objektiivinen Palkka Subjektiivinen Uramenestystyytyväisyys Elämän tasapaino KUVIO. Malli nais- ja miesliikuntajohtajien uramenestyksestä liikunta-alalla
Tutkimuksen toteutus Sähköinen kysely, syksy 2013 Kohteena palkatut, ylimmät liikuntajohtajat (toiminnanjohtajat, pääsihteerit, liikuntatoimenjohtajat jne.) Julkinen ja kolmas sektori 329 vastaajaa (N=610), josta 38 % naisia ja 62 % miehiä Palautusprosentti 56 % Tutkimuksen malli operationalisoitiin 33 muuttujaan Kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus Tulokset tulkittiin uramenestyksen ja tasa-arvon teoreettisessa viitekehyksessä
Tulokset
Liikuntajohtajanaiset Ikä ka=45 vuotta Ylemmän korkea-asteen koulutus 55 % Työkokemus ka=20 vuotta Naimisissa tai muussa parisuhteessa73 % Lapsia ka=1,5 Liikuntajohtajamiehet Ikä ka=51 vuotta Ylemmän korkea-asteen koulutus 39 % Työkokemus ka=26 vuotta Naimisissa tai muussa parisuhteessa 84 % Lapsia ka=2,1
Uramenestystekijät Naisliikuntajohtajat verrattuna miesliikuntajohtajiin korkeammin koulutettuja enemmän kotitöitä enemmän sosiaalista tukea Miesliikuntajohtajat verrattuna naisliikuntajohtajiin useammin naimissa & enemmän lapsia kilpaurheilleet korkeammalla tasolla toimineet enemmän muissa liikunta-alan tehtävissä seuraavat liikuntaa useammin (esim. TV ja muu media)
Uramenestys, objektiivinen Palkka Naiset 3 940, miehet 4 440 (p=0,005) Palkkaero 500 eli 11 % Palkka sektoreittain Julkinen sektori n=3 410, m=3 580 (p=0,363) -> ei eroa Kolmas sektori n=4 660, m=5 620 (p=0,001) -> palkkaero 1 000 eli 17 %
Uramenestys, subjektiivinen Uramenestystyytyväisyys (asteikko 1 5) Naiset ka=3,8; miehet ka=4,0 (p=0,030) Naiset tyytymättömämpiä suhteessa asettamiinsa palkkatavoitteisiin kuin miehet Muihin osa-alueisiin oltiin yhtä tyytyväisiä Työ- ja perhe-/yksityiselämän tasapaino (1 5) Naiset & miehet ka=3,8
Yhteydet: Uramenestys uramenestystekijät Palkka Parhaita selittäjiä sukupuoli, koulutus, ikä, työtunnit, alaisten määrä ja tasa-arvoinen henkilöstöjohtaminen Miehet hyötyivät enemmän tehdyistä työtunneista Miehillä suuremmalla palkalla yhteys korkeampaan verkostoitumisaktiivisuuteen Uramenestystyytyväisyys Parhaita selittäjiä sektori, alaisten ja kotitöiden määrä, tasa-arvoinen ja ammattimainen henkilöstöjohtaminen, organisaation menestys sekä työnantajan tarjoamat koulutusmahdollisuudet Miehillä suuremmalla uramenestystyytyväisyydellä yhteys korkeampaan alaisten määrään Elämän tasapaino Parhaita selittäjiä paremmat koulutusmahdollisuudet työssä, naimisissa olo, organisaation menestys, organisaation menestys ja liikunnan harrastamisen taso lapsuudessa ja nuoruudessa Miehillä paremmalla elämän tasapainolla yhteys korkeampiin arvoihin urakatkoissa lapsista johtuen ja liikunnan harrastamisen tasossa lapsena ja nuorena
Johtopäätökset Ongelmia uramenestyksen tasa-arvossa Vaikka naisliikuntajohtajilla kaikki sama kuin miesliikuntajohtajilla, kuten ikä, koulutus ja työtunnit, naiset saavat miehiä vähemmän palkkaa Naisilla enemmän kotitöitä ja urakatkoja Naiset hyötyvät koulutuksesta, työtunneista ja verkostoitumisaktiivisuudesta palkassa miehiä vähemmän Naisten menestyminen liikunta-alan johtamisurilla vaatii miesten menestymistä enemmän ponnisteluja Yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan kannalta olisi hyödyllistä, mikäli nais- ja miesjohtajien uramenestys ja sitä määrittävät tekijät olisivat tulevaisuudessa tasaarvoisempia
Käytännön kontribuutioita mm. Moniulotteisen uramenestysilmiön ymmärtäminen Liikuntajohtajia rekrytoivien päätöksentekijöiden asenteet ja oletukset Hyötyisikö liikunta-ala ammattimaisemmasta johtamisosaamisesta?
Kiitos!