Sari Hirsikangas Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet hankkeen yhteenveto STM/5338/2012 014/HTO/KH/213
1 JOHDANTO JA TAUSTA OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit (Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sekä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä) lähtivät yhdessä aluekokeilulain pohjalta ja hallitusohjelman mukaisesti kehittämään vuoden 2012 aikana OYS-erva aluekokeiluhankkeessa perustasolta erikoistasolle ulottuvaa yhteistyötä, toimivaa alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää, jossa myös rahoitukseen liittyviä kysymyksiä pohdittiin. Alueella on totuttu tiivistyvään yhteistyöhön paitsi erikoissairaanhoidossa, myös peruspalveluiden tasolla kuntien kesken. Toimijoiden tavoitteena on ollut rakentaa luottamuksellista yhteistyötä ja vastuullista palvelutuotantoa yli perinteisten rakenteiden. Nyt toteutettu hanke Pohjoinen Sote ja tuottamisen rakenteet on jatkoa 2012 vuonna toteutetulle OYS-erva aluekokeiluhankkeelle. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sai STM:n tekemällä päätöksellä 6.3.2013 (STM/5338/2012, hankkeen tunniste 014/HTO/KH/213) valtionavustusta OYS-erva alueen uusi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne -nimiseen hankkeeseen 187 500 euroa. Hanke ei käynnistynyt em. nimellä, vaan hankkeen nimeen tehtiin ministeriön pyynnöstä muutos, jotta se on yhdenmukainen annetun järjestämislakiesityksen kanssa. Myös hankesuunnitelmaa pyydettiin muuttamaan siten, että hankkeen päämääränä on tuotantoalueiden synnyttäminen. Hankkeen käynnistyminen viivästyi alkuperäisestä suunnitelmasta melkein kaksi vuotta, koska sote-rakennelain keskeinen sisältö tuli olla tiedossa, ennen kuin hanketta voitiin viedä eteenpäin. Näin ollen hankkeen toteuttamiseen jäänyt aika jäi asian laajuuteen nähden kovin lyhyeksi, reiluun puoleen vuoteen. Siitä huolimatta sairaanhoitopiirit ovat kuntien kanssa tehneet onnistunutta työtä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen uudistamisen eteenpäinviemiseksi. Tehty työ tukee tulevaa sote-alueiden rakentamista. Hankkeessa tavoitteena oli valmisteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoituksen mukaisesti: 1) edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä; 2) edistää sosiaali- ja terveydenhuollon laatua 3) varmistaa asiakkaan ja potilaan oikeus hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) luoda edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle koko maassa; 5) varmistaa toimiva ja eheä sekä vaikuttava ja kustannustehokas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne; sekä 6) edistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista integraatiota sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tämän hankkeen täsmennettynä tavoitteena on ollut yhdessä alueen keskeisten toimijoiden kanssa, huomioiden uuden lain tarkoitus, muodostaa pohjoiselle sote-alueelle toimintakykyiset tuotantoalueet. Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erityispalvelujen mahdollisimman laaja integraatio yhden vastuutahon toimesta mahdollistaa turvaamaan parhaiten asiakkaiden ja potilaiden riittävät ja laadukkaat sekä oikea-aikaiset palvelut. Tavoitteena on alueellisesti eheä kokonaisuus, joka on samalla sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Perustettavilla alueilla tulee olla taloudelliset edellytykset tehtävien hoitamiseksi sekä tarvittava henkilöstö vastuitten hoitamiseksi. Tavoitteena on palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti sekä laadukkaalla ja kustannusvaikuttavalla tavalla. 2
Tässä hankkeessa päähuomio, tuotantoalueiden muodostamisen lisäksi, oli erityistason (erikoissairaanhoito) ja perustason (perusterveydenhuolto) palveluja tuottavien yksiköiden työnjaon optimoimisessa tuotantoalueilla ja yliopistollisen sairaalan kanssa, ottaen huomioon myös sosiaalitoimen (ympärivuorokautinen hoito) palvelut. Hankkeen yhdessä osakokonaisuudessa tuotteistettiin hallinnon tukipalveluita, joka helpottaa tulevien itsehallintoalueiden tukipalvelujen pohdintaa ja toteuttamista. Hanke nivoutettiin alueella jo käynnissä oleviin sote-hankkeisiin niin, että päällekkäisyyksiä ei tule (mm. rahoitusta ja tietojärjestelmiä koskeva tarkastelua ei sisällytetä hankkeeseen, vaan hyödynnetään muualla tehtävän valmistelun tuloksia). Hanke toteutettiin yhteistyössä alueen kuntien, sairaanhoitopiirien, muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavien kuntayhtymien, maakuntien liittojen, STM:n ja kuntaliiton kanssa. OYS-erityisvastuualueen erityiset haasteet SOTE-palveluiden järjestämiselle Uuden terveydenhuoltolain mukanaan tuomat muutokset edellyttävät sairaanhoitopiireiltä aiempaa keskeisempää otetta ja vastuuta alueen palveluissa. Maantieteelliset seikat huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten organisaatioiden haasteena on turvata palveluiden saavutettavuus myös erikoistasolla. Keskussairaala- ja aluesairaalarakenne sekä toiminnallinen erikoistuminen tiettyihin osaamisalueisiin on noussut esiin erityisesti harvaan asuttujen maakuntien kohdalla. Näin myös OYS-erva-alueen yhteistyötä suunniteltaessa. Yhteistyön tarvetta lisää myös erityisosaajien niukkuus. Perus- ja erikoistason palveluiden rajat eivät kaikilta osin ole tarkkarajaisia, vaan erityisesti asiakkaiden kannalta saumattomien palvelu- ja hoitoketjujen varmistaminen sekä sosiaali- että terveydenhuollossa ovat jatkuvan kehittämistyön kohteena. OYS-erva alueella korostuu esimerkiksi vanhuspalveluiden kehittäminen siten, että perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon toiminta niveltyy myös harvaan asutuilla alueilla toimivaksi kokonaisuudeksi. Palveluiden järjestämisen näkökulmasta asiakkaan valinnan vapaus luo uusia haasteita. Kuluttajaasiakkuuden periaatteilla tapahtuvaan terveydenhuollon hoitopaikan valintaan kiinnitetään jatkossa huomiota paitsi saatavuuden myös laadun perusteella. Merkittävänä muutostekijänä on nähtävä myös teknologisen kehityksen vaikutus ns. ehealthpalveluina. Edelleen palvelut pitkälti perustuvat perinteisiin fyysisiin lähipalveluihin. Kuitenkin tuottavuustavoitteet ja paineet palveluiden saatavuuden varmistamiseksi pakottavat vakavasti huomioimaan e-palveluita toteuttavia vaihtoehtoja. Myös liikkuvat palvelut tulee huomioida turvatessa lähipalveluiden saatavuus tulevaisuudessa. Sosiaalihuollon erityispalveluita koskevat samankaltaiset haasteet kuin erikoissairaanhoitoakin. Koska henkilöstöä on niukasti, tarkoituksenmukainen yhteistyö edistää saatavuutta ja tuottavuutta sekä osaamisen kehittämistä. 2 HANKKEIDEN HALLINNOINTI JA TALOUS Hankkeen hallinnoijana toimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (PPSHP). Toteuttajina PPSHP:n lisäksi olivat Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen muut 3
sairaanhoitopiirit (Kainuun sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin sairaanhoitopiiri sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri). Hanke toteutettiin yhtenä kokonaisuutena, joka ei sisältänyt hallinnollisesti erillisiä osahankkeita, mutta se sisälsi toiminnallisia osakokonaisuuksia teemoittain ja alueittain. Kukin hankkeeseen osallistuva sairaanhoitopiiri budjetoi ja seurasi hanketta kirjanpidossaan omalla erillisellä kustannuspaikallaan, jonne kohdennettiin kaikki hankkeen toteuttamisesta ko. sairaanhoitopiirissä aiheutuneet tulot ja menot. Hankkeen hallinnoija (PPSHP) on koonnut hankkeesta yhden yhteisen maksatushakemuksen AVI:lle. Ohjausryhmä Hankeen etenemistä ohjasi ja valvoi yhteinen ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluivat sairaanhoitopiirien johtajat sekä keskuskaupunkien johtajia: Maire Ahopelto, Kainuun sote Jari Jokela, LSHP Hannu Pajunpää, KPSHP Riitta Luosujärvi, LPSHP Antti Isotalus, Kokkola Sinikka Salo, Oulu Jari Tolonen, Kajaani Matti Ansala, Rovaniemi Tero Nissinen, Kemi, varalla Raimo Ronkainen, Tornio Hannu Leskinen, PPSHP Ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa (15.8.2013, 23.1.2015 sekä 23.10.2015). Ohjausryhmä on 23.10.2015 kokouksessaan käsitellyt hankkeen tuotokset ja maksatukseen liittyvät asiat. STM:n valvovana virkamiehenä toimi Kari Haavisto. Yhteenveto hankkeen kustannuksista ja omarahoitusosuuksista Hankkeen talous toteutui budjetin puitteissa. Lyhyt toteuttamisaika vaikutti siihen, että hankerahoitusta jäi osittain käyttämättä. Hankkeen budjetti oli 250 000 e. Hankkeeseen on haettu ja saatu valtionosuutta 187 500 e. Sairaanhoitopiirien omarahoitusosuus on 62 500 e. Piiri Kustannukset Omarahoitusosuus Kainuu 37 411 9 353 KPSHP 34 164 8 541 LPSHP 38 703 9 676 LSHP 31 925 7 981 PPSHP 40 677 10 169 Koordinaatio 39 191 9 798 Yhteensä 222 071 55 518 4
3 HANKKEESSA AIKAANSAADUT TUOTOKSET SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) (Kainuun maakunta - kuntayhtymä vuosina 2005-2012) on vuodesta 2005 alkaen järjestänyt sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut jäsenkunnilleen integroidulla mallilla. Malliin liittyy keskeisenä ns. hallinnolliset tukipalvelut (talous-, henkilöstö- ja tietohallintopalvelut), joita Kainuun toiminnallisessa osakokonaisuudessa lähdettiin tuotteistamaan. Kainuun sote tuottaa em. tukipalvelut myös jäsenkunnilleen. Hankkeessa tavoitteena oli ns. hallinnon tukipalveluiden tuotteistaminen, joka helpottaa tulevien itsehallintoalueiden tukipalvelujen pohdintaa ja toteuttamista. Tuotteistamisen avulla lisätään soten talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon työn läpinäkyvyyttä. Tuotteistuksen avulla työ avautuu henkilöstölle näkyväksi tuoterakenteeksi ja sen sisältämiksi toimintojen kuvauksiksi. Lopputavoitteena on toiminnan tehostaminen. Kainuun osakokonaisuus Hallinnon tukipalveluiden tuotteistaminen Kainuun projektiryhmä Taloushallinto/ Talouspalvelut Henkilöstöhallinto Tietohallinto/ ICTpalvelutuotanto - kirjanpito - maksuliikenne - myynti- ja - ostolaskutiimi - henkilöstöhallinto - koulutuspalvelut - palkkahallinto - rekrytointi - työhyvinvointi/ työsuojelu - infrapalvelut - käyttäjätuki - käyttövaltuudet - työasemapalvelu - tuoterakenne - tuoterakenne - tuoterakenne - toiminnot - toiminnot - toiminnot - työajanseuranta - työajanseuranta Hankkeessa toteutettiin kaikkiaan 65 tuotekuvausta: taloushallinto/talouspalvelut, 31 tuotetta henkilöstöhallinto, 30 tuotetta tietohallinto, 4 tuotetta 5
Tuotteistamisen avulla selvitettiin hallinnon tukipalveluiden tuotteiden ja palvelujen rakenne ja niihin liittyvät kustannukset. Tuloksia voidaan hyödyntää myös valtakunnallisesti hallinnon tukipalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Palvelutuotannon tuotteistaminen hintatietoineen mahdollistaa kustannusvertailun ja benchmarkingin organisaatioiden kesken, joissa tuotteistus on tehty. Prosessien ja toimintojen avaaminen mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja tehostamisen. Tuotteistamishankkeen aikana on jo noussut esiin asioita, jotka aikaansaavat kriittistä toiminnan tarkastelua ja mahdollisesti johtavat toimintamuutoksiin. Hankkeen jälkeen Kainuun sote jatkaa tuotteistusprosessia. Liite 1 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän loppuraportti Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Keski-Pohjanmaan sote-valmistelun poliittinen ohjausryhmä päätti kokouksessaan maaliskuussa 2015 aloittaa oman tuotantoalueen valmistelun. Valmistelun tueksi perustettiin seuraavat palvelutuotantoryhmät: - Lasten, nuorten ja perheiden palvelut - Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut - Ikäihmisten palvelut - Kuntoutuspalvelut - Mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien hoito - Sairaanhoitopalvelut, joka jakautui yhdeksään alatyöryhmään Palvelutuotantoryhmien tehtävänä oli kartoittaa työntekijöiden kokemuksina millaisia pulma- tai ongelmakohtia tai palveluaukkoja asiakkailla on sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjinä. Hankeaikana työn painopiste oli nykytilan kartoittaminen. Yhteisesti kerättäviä taustatietoja olivat mm. - kustannukset toiminnoittain asukasta kohden - paljonko ja mitä palveluja ostetaan suunnitellun tuotantoalueen ulkopuolelta - paljonko palveluja tuotetaan tuotantoalueen ulkopuolelle - palvelujen toimintavolyymit ja peittävyys - nykytila: lähipalvelut - aluepalvelut - keskitetyt palvelut Alueen kuntien väestön, talouden ja palvelujen järjestämisen sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilaa kartoitettiin Sotkanetin indikaattoritietojen ja THL:n sairastavuusindeksin valossa. Palvelutuotannon osalta esiin nousi mm. seuraavanlaisia huomioita: - Palvelujärjestelmästä puuttuu ns. matalan kynnyksen yhteydenottopaikka. - Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä tieto ja palvelut ovat pirstaleisia, palvelut ovat myös päällekkäisiä. - Asiakkaan on vaikea löytää oikea yhteydenottopaikka. - Palvelut ovat yksilökeskeisiä ja organisaatiolähtöisiä, koko perheen näkökulma jää huomioimatta - Yhteistyö jää tapauskohtaiseksi ja on koordinoimatonta. - Kokonaisvastuu asiakkaan asiasta puuttuu, palveluohjauksen toimintamalli ei ole yleisesti käytössä. 6
- Tietojärjestelmät eivät mahdollista asiakastiedon moniammatillista hyödyntämistä. Palvelutuotantoryhmät arvioivat osaltaan, mitkä ovat eniten käytettyjä palveluita eri ryhmillä, sekä mikä on ensisijainen asiakkaan toimintaympäristö, jonne usein tarvittavien palvelujen tulee olla helposti saatavissa. Mitä ovat erityisosaamista vaativia palveluja ja mitkä ovat muiden toimijoiden avulla järjestettävissä olevia asioita. He myös arvioivat; - minkä asioiden tekemistä tulee jatkossa vähentää ja mitä asioita tulee lisätä tai vahvistaa? - mikä toiminnassa on turhaa? - mistä voidaan ehkä luopua kokonaan? - mitä toiminnasta puuttuu? - mitä uutta pitäisi luoda? Työryhmät tekivät esitykset käytänteistä tulevaisuuden toimintaa varten. Palvelutuotantoryhmät totesivat, että tarvitaan yhteinen organisaatio ja yhtenäiset toimintamallit matalan kynnyksen palveluista vaativaan erityisosaamiseen, jolloin asiakas saa tarvitsemansa palvelun yhden luukun periaatteella joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Syyskuun alussa järjestettiin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien valtuustojen jäsenille keskustelutilaisuus sosiaali- ja terveydenhuollon tuotanto-organisaation valmistelusta. Kokouksessa kannatettiin yhteisen tuotantoalueen valmistelun jatkamista. Työtä jatketaan siten, että uuden kuntayhtymän perussopimus olisi kuntien yhteisellä päätöksellä hyväksyttävissä viimeistään 31.12.2015 mennessä. Perussopimus laaditaan niin, että muodostettavaan sote-organisaatioon on mahdollista liittyä myöhemminkin. Tavoitteena on, että Keski-Pohjanmaan sote-tuotantoalue aloittaa toimintansa 1.1.2017. Liite 2 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän loppuraportti Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan alueella tuotantoalueen rankentamisesta varten on perustettu keskeisimpien palveluiden ympärille seitsemän ydinprosessiryhmää, joissa valmistellaan Länsi-Pohjan yhteistä sote-integraatiota. Ydinprosessiryhmiä perustettaessa lähtökohtana on ollut asiakaslähtöisyys. Ydinprosessiryhmät ovat ikäihmisten palvelut, mielenterveys- ja riippuvuuksienhoitopalvelut, vammaispalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, sairaanhoito- ja päivystyspalvelut, kuntoutuspalvelut sekä työterveyshuoltopalvelut. Lisäksi sairaanhoidon- ja päivystyksen alaryhmänä toimii suun terveydenhuollon ryhmä. Kaikissa ryhmissä on ollut edustus jokaisesta Länsi-Pohjan kuudesta kunnasta Ryhmissä on tehty yhteenveto koko Länsi-Pohjan sote-henkilökunnan määrästä sekä käytössä olevista resursseista. Tilastotietojen valossa on ennakoitu tulevaa palveluiden tarvetta. Hankkeessa on pohdittu palveluiden järjestämistä kolmen tason: lähi-, alue- ja erityistason kautta. Ryhmien pohdinnan tuloksena Länsi-Pohjan alueella on hahmoteltu merkittävä määrä palveluita, joita on mielekästä järjestää ja koordinoida jatkossa yhdessä. Tämä poistaa päällekkäisyyksiä ja mahdollistaa työntekijöiden erikoistumisen. 7
Hankkeen aikana on mallinnettu myös asiakasprosesseja erityisesti sosiaali- ja perhepalveluryhmän tarpeisiin (sairaala- ja päivystys, neuvola, perheneuvola ja lapsilähtöinen toimintamalli). Länsi-Pohjan alueella on järjestetty sote-aiheisia seminaareja (3) hankkeen aikana Hankkeessa on kiinnitetty huomiota viestintään lehdistötilaisuuden ja sote-aiheisten artikkeleiden kirjoittamisen muodossa. Suunnitteilla on myös syksyllä toteutettava asukkaiden kuulemistilaisuus, jossa käydään läpi kaikki Länsi-Pohjan kunnat keräten asukkailta konkreettisia kehittämisehdotuksia sotepalvelujärjestelmään. Alueella on järjestetty lukuisia kokouksia eri työryhmissä, jotka ovat valmistelleet tuotantoaluetta. Länsi-Pohjan tuotantoalueen valmistelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Ydinprosessiryhmissä on mietitty palveluiden integrointia kokonaisvaltaisesti perus- ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalityön välillä. Uusia ehdotuksia palvelutuotannon järjestämiseksi on myös hahmoteltu. Länsi-Pohjan valmistelutyö toimii esimerkkinä muille samassa tilanteessa oleville sote-alueille. Palvelujärjestelmän muutos lähtee liikkeelle asiakasnäkökulmasta ja asiakkaiden hahmottamista palvelukokonaisuuksista. Tämän vuoksi sote-integraatiotyö on edennyt ydinprosessiryhmien avulla, jotka on muodostettu keskeisimpien palvelukokonaisuuksien varaan. Liite 3 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin loppuraportti Lapin sairaanhoitopiiri Lapissa osahankkeen tarkoituksena oli tukea Lapin sairaanhoitopiirin alueen tuotantoalueen valmistelun jatkosuunnittelua ja toteuttamista yhteistyössä kuntien, Lapin Sote-savotta hankkeen ja muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena oli; - yhteisen tahtotilan ja valmistelun kokonaiskuvan kirkastaminen - SOTE-kunta yhteistyö (osallisuus, vuoropuhelu, luottamus) - osallisuus prosessin suunnittelu LSHP:n alueen tuotantoalueen valmistelussa (kuntalaiset, asiakkaat, henkilöstö, yhteistyökumppanit, johto, poliittiset toimijat) sekä - tuotantoalueen valmistelun jatkosuunnitelman kokoaminen yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa (hankkeen aikataulun puitteissa) Sote uudistusprosessia tehtiin verkostomaisella työotteella ja asiaa valmistelevien kokousten ja tapahtumien määrä oli mittava. Verkostomainen valmistelu on ollut haasteellista monien valmistelevien työryhmien johdosta, joka on myös monimutkaistanut asioiden eteenpäin vientiä. Lapin tuotantoalueen valmistelun ohjausryhmä ja Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke järjestivät kuntakokouksen huhtikuussa. Tilaisuudessa käytiin dialogia, jonka tuloksena nostettiin esiin asioita, joihin on erityisesti panostettava jatkossa. Näitä asioita ovat luottamus, yhteisen riittävän jaetun maalin/tavoitteen kirkastaminen sekä kuntalaisten ja henkilöstön osallisuus. Saatua aineistoa on hyödynnetty myös valmistelun jatkosuunnittelussa. Hankkeessa on lähdetty siitä, että runsas osallisuus lisää vuoropuhelua ja rakentaa luottamusta ja sitä kautta johtaa parempaan sitoutumiseen ja parempaan lopputulokseen. Sote-uudistuksessa kuntalaisten osallisuus tulee huomioida valmistelun kaikissa vaiheissa. Hankkeessa rakennettiin suunnitelmaa laajan, avoimen osallisuuden toteuttamiseksi. Hankkeen tuloksena koottiin alustava 8
osallisuuteen liittyvä suunnitelma, jonka käytännön toteuttamista on suunniteltu yhteistyössä Lapin Sote-savotta hankkeen kanssa. Hankkeessa saatiin jatkettua asiakasprosessien työstämistä yhdessä alueen kuntien kanssa, joka oli jo aikaisemmin käynnistynyt ja eteni suunnitelmien mukaisesti. Näiden osana toteutui osittain laajan, avoimen osallisuuden sisällöstä eli käyttäjälähtöiseen kehittämiseen liittyvä kokemus- ja kehittäjäasiakastoiminta osana asiakasprosessien toteuttamista. Tärkeä hankkeen tulos oli se, että se tuotti keskusteluun uudenlaista näkemystä laajasta, avoimesta osallisuudesta ja vaikuttamisesta valmisteluvaiheessa sekä käyttäjälähtöisestä yhteiskehittämisestä, jossa lähtökohtaisesti kaikki osapuolet ovat mukana, joita asia koskee. Hankkeen tuloksena syntyi materiaalia (suullinen ja kirjallinen) käytettäväksi soteuudistamisprosessin eteenpäin viemisessä. Hankkeessa koottiin kalvosarja sote-uudistusprosessin jatkosisältöön ja aikatauluun liittyvistä asioista. Liite 4 Lapin sairaanhoitopiirin loppuraportti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sote-palvelut tullaan jatkossa järjestämään nykyistä laajemmissa organisaatioissa. Sitä ajatellen OYS-ervan alueella on kerätty tarvittavaa tietopohjaa jo syksystä 2014 lähtien, jolloin tehtiin selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta kunnissa. Tämän hankkeen puitteissa on kunnilta tulleen toiveen mukaisesti tehty sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluista vastaavanlainen selvitys. Tehtyyn selvitykseen sisällytettiin seuraavat Pohjoisen soten palvelurakenteen kannalta tärkeäksi koetut terveydenhuollolliset asiat: Perusterveydenhuollon avohoidon käynnit (sisältää hammashuollon) Mielenterveysasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut Hankeosion tavoitteena oli, että - selvityksen kohteeksi rajattuihin teemoihin liittyvä, saatavilla ollut relevantti tieto on käytettävissä keskeisiä käyttäjäryhmiä (=kuntien ja kuntayhtymien luottamus- ja viranhaltijajohtoa) palvelevassa muodossa. - tietoa ja tietotuotteita on jaettu ja analysoitu vuorovaikutuksessa keskeisten käyttäjäryhmien kanssa. - tietoa ja tietotuotteita hyödynnetään tulevien palvelurakenteiden suunnittelussa. Seuraavia tuotoksia saavutettiin jatkotyöskentelyn tueksi: - Relevantiksi katsottu tieto koostettiin kolmeksi raportiksi ja diapankiksi, jotka on julkaistu PPSHP:n internet-sivuilla. Raportit ja diapankit sisältävät kuntakohtaiset tiedot kaikista Pohjoisen soten kunnista, mikä tukee kuntien ja sairaanhoitopiirien välistä vertailua. - Perusterveydenhuollon yksiköiden kautta jaettiin kuntiin ja kuntayhtymiin linkki, josta vastaanottaja pääsee vapaasti katsomaan ja hyödyntämään raportteja ja diapankkeja. - Potilastietojärjestelmien asiantuntijoille pidettiin syyskuussa työpaja, jossa kartoitettiin konkreettisia keinoja edistää vertailukelpoisen tiedon tuottamista Pohjoisella serva alueella. - Perusterveydenhuollon yksiköitä, kuntia ja kuntayhtymiä on kehotettu hyödyntämään raportteja ja diapankkien sisältämää tietoa tulevien soten palvelurakenteiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. 9
Yhteiseen tulosten analysointiin ei hankkeen aikana ehditty. Tarve yhteisille tulkinnoille ja keskusteluille on sitten, kun saadaan lisätietoa tulevista sote-alueista. Hajallaan olevaa tietoa on kerätty keskitetysti käyttövalmiiksi ja saatavilla oleviksi. Kuntien ja kuntayhtymien vertailtavuus on helpottunut, joskin tiedon vertailtavuuteen liittyvät haasteet vaikeuttavat sitä. Visuaaliseen muotoon puettu tieto (kaaviot ja kuviot) kuitenkin edistää avointa keskustelua tulevasta palvelurakenteesta. Tietojen jalostaminen tietotuotteiksi on työlästä, aikaa vievää ja virhealtista. Etenkin, kun tiedon laatuun ei voi luottaa, jolloin tietoja joutuu korjailemaan jälkikäteen. Tiedon yhteismitallisuus on heikko monen tekijän johdosta. On paljon asioita ja yksityiskohtia, joita pitäisi tietää ja muistaa joka organisaatiosta, jotta tietoa voisi tulkita. Vertailu on vaikeaa tai mahdotonta. Jotta tiedolla voidaan johtaa, tietoa täytyy johtaa yhteismitallisemmaksi, reaaliaikaisemmaksi, tarkoituksenmukaisemmaksi ja helpommin raportoitavaksi. Liite 5 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin loppuraportti Koordinaatio Koordinaation tehtävänä on ollut tarkastella erityistason (erikoissairaanhoito) palveluja tuottavien yksiköiden yhteistyötä ja työnjakoa alueella, sekä arvioida, miten erityisosaamista vaativa tuki on järjestetty perusterveydenhuollolle. Kevään/alkukesän aikana tehtiin kyselytutkimus, jossa arvioitiin, miten yhteistyö ja työnjako ovat toteutunut yhdessä sovittujen asioiden osalta. Arvioijina toimivat toimialojen vastuuhenkilöt, virkamiesjohto sekä hallituksen edustajat kaikista viidestä sairaanhoitopiiristä. Yhteensä 85 henkilöä vastasi sähköiseen arviointikyselyyn. Tavoitteena oli saada vastauksia siihen, miltä osin on suoriuduttu asetetuista yhteisistä tavoitteista, miksi tavoitteet eivät ole toteutuneet ja millä toimenpiteillä tavoitteiden toteutumista voidaan tulevaisuudessa edistää. Arvioitavia teemoja olivat mm. yhteistyössä toteutetut palvelut, työnjako, osaajien riittävyys, erityisosaamista vaativan tuen ja neuvonnan toteuttaminen perusterveydenhuollolle, viestintä sekä tutkimus. Yhteistyössä toteutettavien palveluiden (lääkehuolto, hankinnat, verkkokoulutus, laboratorio) osalta voidaan todeta, että yhteistyö on varsin toimivaa jo tällä hetkellä. Tiiviimmällä yhteisellä suunnittelulla ja aikatauluttamisella nähtiin olevan merkitystä tavoitteiden saavuttamisessa. Osaajien riittävyys on alueellinen haaste. Meillä on tehty kartoituksia lääkäreiden ja hoitohenkilöstön työvoiman riittävyydestä tulevaisuudessa. Pulaa tulee olemaan sairaanhoitajista, ensihoitajista, bioanalyytikoista sekä röntgenhoitajista etenkin alueen perusterveydenhuollon yksiköissä. Lääkärityövoiman vaje tulee näyttäytymään mm. lastentaudeilla, psykiatriassa, yleislääketieteessä ja radiologiassa. Tarvitaan jatkuvaa keskustelua alueen oppilaitosten kanssa sekä yhteistyötä organisaatioiden kesken. Haastetta tuo se, että Oulun ammattikorkeakoulu ei pysty kaikilta osin tarjoamaan koulutusta hoitotyöntekijöille (laboratorio-, röntgenhoitaja- ja kuulontukijakoulutus) alueen tarpeet huomioiden, vaan yhteistyötaho pitää hakea kauempaa. Tavoitteena on, että koulutusorganisaatiot saadaan pidettyä tulevaisuudessa pohjoisella alueella vastaten pohjoisen alueen tarpeisiin. Erityisosaamista vaativa tuki perusterveydenhuollolle on eri tavoin tapahtuvaa konsultointia, koulutusta, perehdytysjaksoja ja käyntejä terveysasemilla. Tuen riittävyyttä edistävänä tekijänä nähdään yhtenä vaihtoehtona erikoissairaanhoidon konsultaatiolääkäri-/hoitajamalli, toisaalta yhteistyötä erityisosaajien rekrytoinnissa (yhteiset virat, työpanoksen vuokraus) tulisi lisätä. 10
Viestintä on tärkeä osa tehtävää yhteistyötä. Tarvetta nähdään erva asioiden säännölliselle tiedottamiselle. Olisi hyvä tuoda esiin yhteistyöhön liittyviä ajankohtaisia asioita, kokousten ja tapaamisten aiheita sekä tuloksia. Erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen tueksi tehty tutkimus on tärkeää. Monitieteistä tutkimusyhteistyötä tulisi lisätä kyselyn perusteella, samoin palvelujärjestelmätutkimusta. Toisaalta tutkimustyön merkittävyyden tunnistamiseksi tulisi tarkastella OYS-erva alueella tehtyjä tutkimuksia ja niiden vaikutuksia hoitokäytäntöihin ja terveydenhuollon kustannuksiin. Tutkimustyön nivominen kliinisen työn yhteyteen on haasteellista ja hyvät tukipalvelut ja toimiva infrastruktuuri edesauttavat tutkimustyön tekemistä kiireisessä työympäristössä. Kyselyn tuloksista tehdään kooste, joka viedään hallitusten käsittelyyn ja valtuustoille tiedoksi. Tarkoituksena on, että saatua tietoa hyödynnetään yhteistyön kehittämisessä. Kaiken kaikkiaan vastausten perusteella erva yhteistyö koetaan tärkeäksi ja tavoitteelliseksi alueella. Se on syntynyt aidosta toiveesta ja tarpeesta luoda jotain uutta sekä ratkaista alueella yhteisesti koettuja ongelmia. Olemme pystyneet luomaan toimivia yhteistyömuotoja (NordLab, ICT, Medical Research Center, arviointiylilääkäri, ervapäivät jne.) ja niitä luomme edelleen. Sairaanhoitopiirien hallitusten ja valtuustojen poliittiset päättäjät ja virkamiesjohto tekevät tiivistä yhteistyötä erva alueella. Koordinaation tehtävänä on ollut valmistella yhteisiä seminaareja sekä erillisiä kokouksia ja viedä eteenpäin yhdessä päätettyjä asioita. Koordinoija on toiminut tiedottajana eri tahoille sekä osallistunut eri erva työryhmien kokouksiin. Koordinaation tehtävänä on tuoda tietoa virkamiesjohdon keskusteluun, viedä tietoa eri toimijaryhmille ja valmistella yhteiseen päätöksentekoon meneviä asioita. 4 YHTEENVETO Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien yhteistyö on esimerkillistä. Toiminnan kehittäminen yhteistyöhankkeiden avulla koetaan tarpeelliseksi ja tehokkaaksi työtavaksi. Nyt toteutettu hankekokonaisuus on valmistelua tulevan soteratkaisun toteuttamiseksi alueella. Hankkeessa tehdyt toimenpiteet eivät ole riippuvaisia tulevasta rakenteesta, vaan ne ovat hyödynnettävissä rakenteesta riippumatta. Hanketyö on lisännyt ja monipuolistanut keskustelua eri toimijoiden välillä. Osallisuuden myötä on näkemys asioiden ja toimintojen näyttäytymisestä tulevaisuudessa selkiytynyt. OYS-erva sairaanhoitopiirit jatkavat hankkeen päättymisen jälkeen yhteistyötä, varmistaakseen asiakkaan ja potilaan oikeuden hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon toimivalla, eheällä sekä vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteella. 11