TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017 Kaupunginvaltuusto 15.12.2014

Sisällysluettelo 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1 2. SASTAMALAN STRATEGIA VUOTEEN 2020 3 3. KESKEISET TUOTTAVUUSTOIMENPITEET JA KEHITTÄMISKOHTEET SUUNNITELMAKAUDELLE 2015-2017 4 3.1. Talouden tasapainotus 4 3.2. Kasvun eväät 6 3.3. Prosessien yhteiset tehtävät 8 3.4. Sote-uudistuksen ennakointi 9 4. SASTAMALAN TOIMINTAMALLI 10 5. HENKILÖSTÖ 11 6. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE 2015-2017 12 7. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA 21 8. TALOUDEN TUNNUSLUVUT 23 9. TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET, RAKENNE JA SITOVUUS 24 10. TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI 27 11. TALOUSARVIOASETELMA 28 12. TILIVELVOLLISET 30 13. KÄYTTÖTALOUSOSA 31 13.1. Käyttötalousmäärärahat, yhteenveto 32 13.2. Konsernihallinto 34 13.3. Kasvu ja kulttuuri 39 13.4. Yhdyskunta ja ympäristö 48 13.5. Sosiaali- ja terveyspalvelut 57 14. INVESTOINNIT 70 15. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT, EMOKAUPUNKI JA LASKENNALLISET TASEYKSIKÖT 71 16. LIIKELAITOKSET 74 16.1. Liikelaitosten vaikutus tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen 74 16.2. Sastamalan Vesi liikelaitos 77 16.3. Työterveys Akaasia liikelaitos 80 17. SASTAMALAN KONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET 83 18. TALOUSARVION SITOVAT ERÄT, YHTEENVETO 96 LIITE 1: LIITE 2: Perhepalveluverkoston tavoitteet, kooste Investointisuunnitelma 2015-2017 / Hankkeet

SASTAMALAN KAUPUNKI 1 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Tausta Talousarviota on valmisteltu keskellä suuria muutoksia. Sastamalan kaupunkia kohtaa samanaikaisesti soteuudistuksen mullistukset, valtionosuusuudistus, lisääntyvät velvoitteet työllisyyden hoidossa sekä erittäin haasteellinen yleinen taloustilanne, mikä näkyy valtion ja kuntien heikkona verotulokehityksenä. Yhtälö on kokonaisuudessaan vaikea, ja tämän johdosta kaupunginvaltuusto on jo tehnyt merkittäviä linjauksia talouden tasapainottamiseksi 10.11.2014 pidetyssä kokouksessa. Kaikki nämä linjaukset on sisällytetty tähän talousarvioon. Yleisen heikon taloustilanteen lisäksi toinen merkittävä tekijä julkisen sektorin osalta on väestörakenteen muutos Suomessa. Työikäisten määrä vähenee voimakkaasti ja samalla ikääntyneiden määrä lisääntyy, mikä johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen. Nykyisten ennusteiden mukaan toimintaympäristö kunnissa tuleekin olemaan erittäin vaativa koko suunnitelmakauden ajan ja pitkään myös sen jälkeen. Käyttötalous Vuoden 2015 talousarvio on 88 500 euroa ylijäämäinen ja vuosikate on noin 7,8 miljoonaa euroa positiivinen. Nettokustannukset pysyvät vuoden 2013 tilinpäätöksen sekä vuoden 2014 muutetun talousarvion tasolla. Kokonaisuudessaan käyttötalous on laadittu realistiselle pohjalle, mutta sisältää haasteita kaikkien prosessien osalta. Prosessien tuleekin kiinnittää huomioita kokonaisuuteen ja pyrkiä tasapainottamaan mahdollisia ylityspaineita koko hallintokunnan resurssit huomioiden. Käyttösuunnitelman laadintaan tulee lautakunnissa kiinnittää erityisen suurta huomiota ja talouden seurannan tulee olla hallinnassa koko organisaatiossa ja kaikilla sen tasoilla. Investoinnit Sastamalassa on viime vuosien aikana investoitu noin kymmenellä miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi on tehty merkittäviä investointeja konserniyhtiöissä. Vuosina 2015-2017 investointitaso on hieman alle kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi osakkuusyhtiö Huittisten Puhdistamo Oy:n kautta toteutetaan varsin mittava investointi, joka tulee aiheuttamaan Sastamalan kaupungille vähintään noin 15 miljoonan euron takausvastuut, riippuen hankkeen todellisista kustannuksista sekä valtiolta saatavasta avustuksesta. Hankkeen toteutuminen kasvattaa käyttötalousmenoja noin miljoonalla eurolla vuodessa (v. 2016 jälkeen). Vuoden 2015 keskeisimmät investoinnit liittyvät jo vuonna 2014 aloitettuun Mouhijärven yhteiskoulun tilojen laajentamisen sekä Nuupalan vesitornin saneeraukseen. Uudisrakentamisen osalta keskeisin hanke on kehitysvammaisten palveluasumisyksikkö Aarnokoti. Suunnitelmakaudella tavoitteena on lisäksi panostaa kunnallistekniikan ylläpitoon ja rakentamiseen, viemäriverkostojen saneeraukseen sekä keskeisten tilojen ylläpitoinvestointeihin. Talousarviosta löytyy myös suunnitelma uusien asunto- ja teollisuusalueiden kunnallistekniikan rakentamisesta. Näiden alueiden kautta tavoitellaan kasvun mahdollisuuksia Sastamalaan. Rahoitus Sastamalan kaupungin velkataso on noin 52 miljoonaa euroa ja se kasvaa tehdyn esityksen mukaan suunnitelmakaudella yhteensä noin 1,5 miljoona euroa. Konsernivelka on viime vuosien aikana kasvanut Sastamalassa voimakkaasti. Vuoden 2014 lopulla sitä on yhteensä noin 80 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa erityistä huomioita tulisikin kiinnittää nimenomaan kaupungin kokonaiskonsernin velkatasoon sekä osakkuusyhtiöi-

SASTAMALAN KAUPUNKI 2 den kautta tulevaan takausriskiin. Myös uudessa pääosiltaan 2017 voimaantulevassa Kuntalaissa kiinnitetään erityistä huomiota kuntakonsernin hallintaan ja sen kykyyn vastata tulevaisuuden haasteisiin. Lopuksi Vuoden 2015 aikana valmistellaan erittäin merkittäviä, jopa historiallisia uudistuksia. Valtakunnan hallitus tulee jättämään 4.12.2014 eduskunnan käsittelyyn sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain. Jos laki toteutetaan aiotun mukaisesti, niin puolet Sastamalan kaupungin työntekijöistä siirtyy maakunnallisen kuntayhtymän tai Tampereen kaupungin palvelukseen. Lisäksi tämä uudistus vaikuttaa myös kaikkien muiden sektoreiden toimintaan. Myös lukiokoulutus tulee olemaan muutosten edessä. Käytännössä jo kevään 2015 aikana tulee linjata, aiommeko jatkossa järjestää lukiokoulutusta omana toimintana vai yhteistyössä muiden kuntien kanssa osana Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Joka tapauksessa, oli järjestäjätaho Sastamalan kaupunki tai Sastamalan koulutuskuntayhtymä, niin kaupunkiamme tulee jatkossa kehittää entistäkin enemmän toisen asteen koulutuksen keskuksena. Haasteista huolimatta Sastamalan kaupunki kykenee tarjoamaan koko suunnitelmakauden ajan kuntalaisille hyvät julkiset palvelut kohtuullisella verotustasolla. Sastamala on nyt ja jatkossakin voimakas yrittäjyyskaupunki Pirkanmaalla, missä asukkaat voivat nauttia hyvin järjestetystä kulttuuri- ja urheilutarjonnasta. Sastamalassa 27.11.2014 Jarkko Malmberg kaupunginjohtaja

SASTAMALAN KAUPUNKI 3 2. STRATEGIA VUOTEEN 2020 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.11.2013 Sastamalan kaupungin uuden strategian, joka ulottuu vuoteen 2020. Strategiasta johdetut prosessikohtaiset tavoitteet ja vuonna 2015 toteutettavat toimenpiteet on esitetty jäljempänä kukin osaprosessin talousarviosivuilla. Strategiset tavoitteet Elämänhallinnan edistäminen - Meillä on hyvät peruspalvelut, joissa hyödynnämme uutta tekniikkaa, parhaita oivalluksia ja liikkuvia palveluja. - Vahvistamme asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. - Teemme vahvaa vuorovaikutteista yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Turvallinen kasvun ja opin polku - Laadukkaat kasvatus- ja opetuspalvelut lisäävät lasten ja nuorten hyvän elämän eväitä. - Uudella perhepalvelukeskuksella lisäämme perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. - Varmistamme turvallisen kasvuympäristön onnistuneella maankäytön ja ympäristön suunnittelulla. Yritystoiminnan edellytysten kehittäminen - Annamme nopeaa ja joustavaa palvelua nykyisille ja uusille yrittäjille ja yrityksille. - Hankimme ja kaavoitamme maata suunnitelmallisesti yritysten tarpeisiin. - Vastaamme opiskelijoiden ja yritysten koulutustarpeisiin. Vetovoiman vahvistaminen - Kehitämme kaupunkimaista Vammalaa sekä elinvoimaisia alue- ja paikalliskeskuksia. - Tarjoamme monipuolisia asuinalueita, joissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. - Markkinoimme kaupunkia aktiivisesti uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelemiseksi. Tasapainoinen talous - Otamme jokaisen strategisen tavoitteen toteuttamisessa huomioon sen vaikutukset kaupungin talouteen. Hoidamme taloutta suunnitelmallisesti siten, että tulot riittävät menoihin. Investoimme tehokkaasti alueemme houkuttelevuuteen ja asukkaidemme hyvinvointiin. Verot pidämme kohtuullisina ja lainatason maltillisena.

SASTAMALAN KAUPUNKI 4 3. KESKEISET TUOTTAVUUSTOIMENPITEET JA KEHITTÄMISKOHTEET SUUNNI- TELMAKAUDELLA 2015-2017 3.1. TALOUDEN TASAPAINOTUSTOIMENPITEIDEN KESKEISET LINJAUKSET Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.11.2014 seuraavat talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjaukset vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman laadinnassa huomioitavaksi: Talouden tasapainotustarve ja sopeuttamisen lähtökohdat Suunnitelmakaudella talouden tasapainotustarve on vähintään 6-7 milj. euroa vuositasolla huomioiden arvioitu verokehitys. Tällöin investointitaso voi olla maksimissaan 7-8 milj. euroa/v, jotta vältytään lisävelkaantumiselta. Yksittäisillä toimenpiteillä tasapainotusta ei kyetä tekemään, vaan se vaatii sekä tulojen lisäämistä että menojen karsintaa kaikissa kaupungin toiminnoissa. Sopeuttaminen jakautuu: 1. Rakenteelliset ratkaisut, tasapainotus tavoite 3,0 milj. euroa. 2. Pienet tuottavuustoimet kaikessa toiminnassa, tasapainotus tavoite 2,0 milj. euroa. Tämä kohta sisältää useita eri toimia jokaisessa yksiköissä. Tuottavuustoimien valmistelusta ovat vastuussa ko. lautakunta ja johtavat viranhaltijat, mutta valmistelun keskiössä ovat ns. henkilöstölähtöiset tuottavuustoimet. 3. Veroratkaisut, tavoite 2,5 milj. euroa. Talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjaukset 2015-2017 Rakenneratkaisut: 1. Investointitaso on 7-8 milj. euroa/vuosi. Mahdolliset valtuuston erikseen päättämät elinkeinopoliittiset hankkeet ovat kehyksen ulkopuolella (kasvua ja työllisyyttä tukevat). 2. Mouhijärven ja Kiikan tuettujen palveluasuntojen investointipäätöstä ei tehdä vuoden 2015 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Neuvotellaan Avin kanssa mahdollisesta nykytoimintojen jatkomahdollisuudesta, jonka jälkeen tehdään lopullinen etenemissuunnitelma asumispalveluiden osalta (6/2015). Säästömahdollisuus 450 000 /v käyttötalouteen ja noin 7 milj. investointeihin. Palvelukoti Ilolan toiminnan uudelleenjärjestelystä on jo päätetty (toteutuu 1.1.2015, säästömahdollisuus 140 000 /v). 3. Lukioverkon tiivistäminen. Siirrytään yhteen lukioon 1.8.2016 alkaen, edellyttäen, että valtionosuusuudistus on oletetun kaltainen (pienten lukioiden korotettu valtionosuus poistuu, valtion päätös odotettavissa 12/14). Säästömahdollisuus toiminnasta 600.000-700 000 /v käyttötalouteen ja noin 500 000 euron säästö Mouhijärven yhteiskoulun investointikustannuksiin. Säästö saavutetaan vuonna 2017. 4. Peruskoulu (verkko/tuntikehys/henkilöstö), säästö osittain 2015/2016, kokonaan 2017. Säästömahdollisuus 500 000 /v. 5. Illon koulun ja ryhmäperhepäiväkodin toiminta päättyy kevätlukukauden 2015 lopussa, kustannusvaikutus 62 000 euroa v. 2015 ja 170 000 euroa vuodesta 2016 alkaen. 6. Kaupungin koko kuljetuskokonaisuuden tarkastelu (koulukuljetukset, palveluliikenne, sotesin kuljetukset) kevään 2015 aikana. Säästömahdollisuus tutkitaan selvityksessä.

SASTAMALAN KAUPUNKI 5 7. Hoidon porrastus nykyistä toimivammaksi (TAYS-VAS-Sotesi). Toteutetaan kampusalueen toiminnanohjausta parantamalla. Säästömahdollisuus on huomattava mutta vaikeasti arvioitavissa. 8. Elintarvikelaboratorion toiminnasta luopuminen (liikkeen luovutus) vuoden 2015 alusta alkaen. Säästö 100 000 /v (Päätös kvalt 10.11.2014). 9. Päivystyksen siirto Sotesille ja yöpäivystys Acutaan. Päätetty 6/2014. Käynnistyy 1.1.2015. Säästö mahdollisuus 600 000 /v. 10. Kaupungin omistuksessa olevien kaikkien yhtiöiden toiminnan taloudellinen ja toiminnallinen tarkastelu. Kevät 2015. Valmisteluvastuu konsernihallinnolla. 11. Jatketaan kiinteistöjen myyntiä ja tilatarpeiden optimointia. Kaupungin toiminnan kannalta tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan. Kiinteistöjen salkutus valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Tavoitteena on kiinteistökustannusten kasvun pysäyttäminen ja kunnossapidon pitäminen riittävällä tasolla. Valmisteluvastuu tilakeskus/maankäyttötyöryhmä. 12. Metsäomaisuuden harkittua myyntiä jatketaan, jolla mahdollistetaan maanhankinta asumisen ja yritystoiminnan tarpeisiin. Tavoitteena on omaisuuden jalostus uusiutuneita tarpeita vastaavaksi sekä kasvun mahdollistamiseksi. Valmisteluvastuussa maankäyttötyöryhmä. Toimenpiteet tuloihin: 13. Kohtuulliset maksukorotukset kaikkiin toimintoihin. Vesilaitos on jo tehnyt omat linjaukset tuleville vuosille. 14. Kunnallisveron korotus 0,75 % vuodelle 2015. Kiinteistöverot pidetään vuoden 2014 tasolla, paitsi yleinen korotetaan alarajakorotuksen edellyttämällä tavalla. 2,7 milj./ euroa. Pienet tuottavuustoimet kaikessa toiminnassa: 15. Henkilöstölähtöisillä pienillä tuottavuustoimilla pyritään hillitsemään kustannusten kasvua vuosittain noin 1,5 prosenttia (2,0 milj. euroa). Vuonna 2015 kustannukset pidetään v. 2013 ja 2014 tasolla. Edellyttää huomattavan joukon pieniä tuottavuustoimenpiteitä. Inflaatiotason oletetaan olevan noin 1,5 % v. 2015 ja kuntien kustannustason kasvun 2013-2015 vähintään 2 % (kun volyymimuutosta ei ole huomioitu). Merkittävänä toimenpiteenä on henkilöstömäärän hallittu vähentäminen (15 htv/v) toteutettuna siten, että syntynyttä säästöä ei käytetä korvaaviin ostopalveluihin (vastuu kaikilla prosesseilla, ohjaus ja valvonta henkilöstöjaostolla). Muita toimenpiteitä voivat olla esim. sijaisten käytön vähentäminen, hankintaosaamisen parantaminen, hankintojen uusi priorisointi, tietotekniikan käytön tehostaminen, palveluiden saannin rajaaminen (kesäsulut), energiatehokkuuden lisääminen, harkinnanvaraisten avustusten ja palveluiden rajaaminen, laatutason uudelleen arviointi, uudenlaiset toimintatavat ja innovatiivinen yhteistyö yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Vuonna 2014 käynnistynyt perhepalveluverkoston toiminta on sekä rakenteellinen uudistus että eräänlainen henkilöstölähtöinen tuottavuustoimenpide, koska se on uudenlainen toimintatapa, jonka tavoitteena on saavuttaa huomattavia kustannussäästöjen moniin eri prosesseihin yhteistyön ja osaamisen tehokkaamman käytön seurauksena. Taloudelliset vaikutukset kyetään arvioimaan vuonna 2016. Prosessien tulee valmistella pieniä tuottavuustoimenpiteitä koskeva yhteenveto vuoden 2015 käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä.

SASTAMALAN KAUPUNKI 6 3.2. KASVUN EVÄÄT Kaupunkirakenteen suunnittelu Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 toimii kaupungin strategisen suunnittelun suunnan näyttäjänä, ja se on ollut pohjana kaavoitusohjelman 2015-2016 laatimiselle. Sastamalan kasvun takeena on elinvoimainen, vetovoimainen, viihtyisä ja yhdyskuntarakenteeltaan tiivis kaupungin keskusta. Keskusta-alueella Vammalassa on rakenneosayleiskaavassa todettu olevan tiivistämisja eheyttämistarvetta. Koko keskusta tutkitaan kortteleittain kehittämissuunnitelmassa, joka on otettu kaavoitusohjelmaan 2015-2016. Tarkoituksena on löytää mahdollisuudet mittakaavaltaan ja rakennustyypiltään oikealle täydennysrakentamiselle keskusta-alueella. Kehittämissuunnitelman yhteydessä tutkitaan myös alueiden elinympäristön viihtyvyyttä ja pyritään esittämään konkreettisia toimenpiteitä sen parantamiseksi tiivistettävillä alueilla, mahdollisesti hyvin pienimuotoisillakin toimenpiteillä. Kehittämissuunnitelmaa tehdään vuorovaikutuksessa yrittäjien ja asukkaiden kanssa. Toinen merkittävä kehittämissuunnitelma liittyy Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisen alueeseen. Tälle alueelle on rakenneyleiskaavassa asetettu tavoitteita tiiviistä, kerrostalovaltaisesta asumisesta. Kilpinokan sillan rakentamiseen liittyvä ohitustievaraus on vuosikymmenien ajan jarruttanut tämän alueen kehittämistä. Laadittavassa kehittämissuunnitelmassa tievaraus säilytetään katumaisena, jolloin tienvarsialueita on mahdollisuus rakentaa tiiviisti ja kaupunkimaisesti. Kehittämissuunnitelmassa on mahdollista kiinnittää huomiota myös siltavarauksen pohjoispäähän, jossa on mm. asumisen ja matkailupalvelujen kehittämistarvetta. Työpaikka-alueiden osalta suunnittelun painopisteenä on Ritakallion alue valtatien 12 eteläpuolella. Alueelle laaditaan yleissuunnitelma, jonka tarkoitus on toimia alueen yleispiirteisenä kaavarunkona ja kehittämissuunnitelmana. Mouhijärven suunta keskustan lisäksi nähdään potentiaalisena kasvun alueena. Mouhijärven vetovoimaisuutta edistetään Uotsolan ja Häijään taajamien tiiviimmällä yhteydellä. Tavoitetta edistetään uuden rinnakkaisväylän suunnittelulla ja uusien asuntoalueiden sijoittamisella siten, että taajamat vähitellen kasvavat yhteen. Häijään kaupallisia palveluita parannetaan Häijään kiertoliittymän välittömään läheisyyteen toteutettavalla uudella liikerakentamisen alueella. Myös kaikissa muissa entisissä kuntakeskuksissa pidetään yllä monipuolista sekä asumisen ja yrittämisen tonttitarjontaa. Elinkeinoelämän vahvistaminen Sastamalan kaupunki on vuonna 2014 hyväksynyt kaupunkistrategiaan perustuvat elinkeino-ohjelman ja maaseutuohjelman. Ohjelmat määrittelevät kaupungin elinkeinotoimen painopisteitä. Elinkeino-ohjelman toteuttamisen periaatteena ovat seuraavat linjaukset: 1. Elinkeino-ohjelman kohderyhmänä ovat erityisesti kehityshakuiset pk-yritykset sekä uudet aloittavat yrittäjät 2. Seudulla jo toimivien yritysten toimintaympäristöön, kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen sekä työvoiman ja koulutuksen saatavuuteen panostetaan. 3. Tontti- ja toimitilatarjonta ja palvelut hoidetaan yhden luukun periaatteella. Tontti- ja maankäytön suunnittelussa luodaan joustavia yhteistyöprosesseja kuntien teknisen toimen ja kaavoituksen sekä SASYPin kanssa asiakaslähtöisesti 4. Laajasta hanketoiminnasta siirrytään perustoiminnan ja tehtävien vahvistamiseen. Kuntien elinkeinotoiminnassa hanketoiminnan osalta resurssit keskitetään muutamiin yritysvaikutuksiltaan keskeisiin hankkeisiin. 5. Yhteistyö ja verkostoituminen eri kehittämisorganisaatioiden ja sidosryhmien kanssa synergiaetujen ja toimintojen edelleen kehittämiseksi on jatkuvaa ja avointa. Sastamalassa toimivat pk-yritykset pitävät Sastamalan vireänä ja elinvoimaisena sekä luovat vahvan pohjan alueen elinkeinotoiminnalle. Toimivien pk-yritysten merkitys työllistäjänä ja uusien työpaikkojen lisääjänä on

SASTAMALAN KAUPUNKI 7 merkittävä. Toimivat ja kehittyvät yritykset ovat merkittävä tekijä myös kuntatalouden ylläpitäjänä verotulojen kautta. Yrittäjämyönteinen ilmapiiri ja asenne luovat edellytyksiä uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiselle Sastamalaan. Tätä tavoitetta toteutetaan suunnitelmakaudella tuottamalla yritystä perustavalle toimivat ja joustavat neuvontapalvelut, tarjotaan omistajanvaihdospalvelua, toteutetaan kohdennettuja toimenpiteitä yritysten sijoittumisen edistämiseksi kaupunkiin ja toteutetaan toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrittäjyyteen ja edistetään yrittäjämyönteistä asennetta. Kaupunkimarkkinointi Sastamalan kaupungin markkinoinnin tehtävänä on Sastamalan kaupungin imagon vahvistaminen ja kaupungista syntyviin mielikuviin vaikuttaminen. Onnistuneen markkinoinnin edellytyksenä ovat kaupungin tarjoamat laadukkaat palvelut ja vetovoimatekijät, joita markkinoinnin ja viestinnän eri keinoin nostetaan esille. Pitkällä tähtäimellä markkinoinnin halutaan vaikuttavan positiivisesti mm. muuttoliikkeeseen sekä alueen yritysten määrän kasvuun. Kaupungin markkinointiviestinnän toteutusta ohjaavat vuosittain määriteltävät painopistealueet sekä niiden pohjalta toimintavuodelle suunnitellut toimenpiteet. Suunnitelmakaudella markkinoinnin toteutusta tehostetaan lisäämällä konsernin sisäistä yhteistyötä ja kehittämällä ulkoisten sidosryhmien kanssa yhteistoiminnan eri muotoja. Elinkeino-ohjelman mukaisesti SASYP laatii yhdessä konsernihallinnon kanssa markkinointisuunnitelman vuosille 2015-2017 siten, että vuoden 2015 osalta toimenpiteiden päälinjat ovat käytettävissä konsernihallinnon käyttösuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Markkinoinnin toteutuksesta ja koordinoinnista vastaa SA- SYP Oy. Vuoden 2014 aikana toteutettujen markkinointitoimenpiteiden, mm. Turun Kirjamessut, uudet kotisivut sekä TV-mainonta, sekä tulevien toimenpiteiden analysoinnin kautta saatua tietoa hyödynnetään markkinoinnin jatkosuunnittelussa. Keskeisistä vuosittaisista markkinointitoimenpiteistä tiedotetaan päättäjille ja median kautta julkiselle yleisölle. Uusi tonttivaranto Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelmassa investointien määrä on olennaisesti pienempi kuin useana edeltävänä vuotena. Määrärahoja osoitetaan kuitenkin moneen kasvun edellytyksiä luovaan hankkeeseen, joista useat samalla parantavat kaupunkilaisten arkea ja lisäävät viihtyisyyttä. Näistä hankkeista esimerkkeinä mm. asunto- ja teollisuusalueiden rakentaminen, Mouhijärven yhteiskoulun peruskorjaus- ja laajennushanke sekä pienet alueiden houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä lisäävät puisto- ja liikuntapaikkahankkeet. Kaupungilla on tarjolla valmiita omakotitontteja kaikissa taajamissa Häijäätä lukuun ottamatta. Varattavissa olevia tontteja on yhteensä n. 150 kpl. Kaupungin tonttitarjontaa on taloussuunnitelmassa varauduttu lisäämään seuraavasti: v. 2015 valmistuvat uudet omakotitontit: - Anolankallion alue 5 kpl - Raholankuja 3 kpl - Huiskonpolku 7 kpl (joista 4 kpl varattavissa kaupungilta) v. 2016 alkaen kysynnän edellyttämällä aikataululla voidaan käynnistää seuraavien alueiden rakentaminen: - Häijää 6 kpl asuin- ja liiketontteja (joista 4 kpl varattavissa kaupungilta) - Mouhijärven maisemakylien Tiisalan alue, tonttipotentiaali n. 30 kpl - Karkun Kuuselan alue, tonttipotentiaali n. 4 kpl - Stormin monipalvelukeskuksen läheisyydessä oleva alue, tonttipotentiaali 16 kpl - Ranta-Kukkuri, tonttipotentiaali n. 20 kpl - Huiskonpolun jatke, tonttipotentiaali n. 5 kpl

SASTAMALAN KAUPUNKI 8 - Uotsolan kaavanlaajennusalue, tonttipotentiaali n. 10 kpl Teollisuusalueet, yritystontit: -Häijään liikealue, alkaen v. 2015, hanke jakautuu usealle vuodelle, ensi vaiheessa mahdollistaa Herkkujuustolan ja Häijään Säästömarketin uudisrakennuksen rakentamisen, jatkossa useita yritystontteja sekä yksityselle että kaupungin omistamalle maalle -Hyrkin alue, tontteja liikenneasemaa, paljon tilaa vievän kaupan suuryksikköä ja pienempiä toimitilarakennuksia varten -Tyrvään teollisuusalueen laajennus, varattavissa oleva teollisuusalue laajenee n. 7 ha -Vuolteen teollisuusalueen laajentaminen, varattavissa oleva teollisuusalue laajenee n. 3 ha - Karkun teollisuusalueen avaaminen, aluepotentiaali n. 6 ha. 3.3. PROSESSIEN YHTEISET TEHTÄVÄT Perhepalveluverkosto Perhepalveluverkoston keskeiset tavoitteet ovat ennalta ehkäisevä ja varhainen tuki lapsille, nuorille ja lapsiperheille kuntalaisten elämänhallinnan vahvistamiseksi. Perhepalveluverkosto koostuu julkisten palveluiden verkostomaisista toimintamuodoista ja kumppanuuksista kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Perhepalveluverkoston toiminnan kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa ajattelu, innovaatioiden etsiminen sekä uusien toimintatapojen kehittäminen ulottuvat koko taloussuunnitelmakaudelle. Perhepalveluverkoston toimintaa arvioidaan, kehitetään edelleen ja toimintaa vakiinnutetaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimavarojen kohdentamista varhaisen tuen palveluihin. Korjaavien palveluiden tarpeen väheneminen hillitsee menokasvua. Ydinprosessien keskeisenä tavoitteena on verkostoyhteistyö Sotesin sekä Kasvu ja kulttuuri ydinprosessien kesken. Verkostoyhteistyö kolmannen sektorin kanssa vahvistaa kuntalaisten elämänhallintaa. Samalla palveluiden järjestämisen vaikuttavuus ja tuottavuus paranevat. Perhepalveluverkoston tavoitteet on esitetty osaprosessien omilla tuloskorteilla. Tavoitteet on koottuna talousarvion liitteessä 1. Vuosien 2015-2016 aikana tulee seurata sote-rakenneratkaisun valmistelua ja pyrkiä löytämään toimintatapa, joka on Sastamalan kaupungin näkökulmasta toimiva ja kustannustehokas myös uudessa toimintaympäristössä. Perhepalveluverkoston kokonaisuuden seurannasta vastaa konsernihallinto ja kaupunginhallitus. Pitkäaikaistyöttömyyden hoito Hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinotoimistojen, Kansaneläkelaitoksen ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten toimintamalli (TYP-malli) ulotetaan koko maahan (HE 183/2014). Palvelukeskusten toimintamallista tullaan säätämään lailla ja niiden rahoitus turvataan. Viranomaisten vastuita pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämisestä täsmennetään samalla siten, että työttömät työnhakijat siirtyvät työ- ja elinkeinotoimistoista palvelukeskusten asiakkaiksi pääsääntöisesti viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevat lakimuutokset lisäävät merkittävästi kuntien vastuita pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa ja työmarkkinatuen kustannuksista. Kuntien 50 prosentin kustannusvastuu laajenee koskemaan 500 päivää työttömänä olleiden lisäksi myös 300-499 päivää työttömänä olleiden työmarkkinakustannukset. Yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta kunnan kustannusvastuu kasvaa 50 prosentista 70 prosenttiin TEM:n arvion mukaan muutokset lisäävät kuntien menoja 150 milj. eurolla. Pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteillä osa työmarkkinatukikustannuksista voidaan siirtää takaisin valtion maksettavaksi, tämä kuitenkin edellyttää kuntien aktiivista otetta työllisyydenhoitoon.

SASTAMALAN KAUPUNKI 9 Kelan ja TEM:n laskelmien mukaan kustannusvastuun muutoksen vaikutus olisi Sastamalassa vuoden 2013 työttömyysluvuilla 0,3 milj. euroa (kustannusvastuu yhteensä 0,5 milj. euroa). Työllisyystilanteen heikentymisestä johtuen kustannusten kasvupaine on kuitenkin todellisuudessa tätä suurempi. Työttömyydestä aiheutuvien suorien ja välillisten kustannustensa muodostumiseen kunnat voivat vaikuttaa työllisyyttä edistävillä toimenpiteillä. Työllisyydenhoidossa kunnalla on kaksi lakisääteistä tehtävää; kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen ja velvoitetyöllistäminen. Aktiivinen työllisyydenhoito ja kustannusten hallinta edellyttää, että jokainen kaupungin yksikkö tarjoaa kuntouttavan työtoiminnan paikkoja pitkäaikaistyöttömille ja jokaiseen yksikköön tulee nimetä kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden ohjaustyöstä vastaava henkilö/henkilöt. Kaupungin eri yksiköiden tulee toimia aktiivisesti myös velvoitetyöllistettyjen työpaikkojen järjestämisessä. Sastamalassa työllistämiskokonaisuudesta vastaa Työllisyyspalveluiden aliprosessi, jonka tehtävänä on pitkään työttömänä olleiden sekä moniammatillisia palveluja tarvitsevien työnhakija-asiakkaiden työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan parantaminen. Työllisyyspalvelut huolehtii kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä, työvoiman palvelukeskuksen kunnan järjestämistä palveluista, työvalmennuksesta ja sosiaalisesta kuntouksesta sekä velvoitetyöllistettyjen työllistämisen organisoinnista. Työllisyyden hoito edellyttää laaja-alaista yhteistyötä Kelan, Te-hallinnon, oppilaitosten, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä elinkeinoelämän välissä. Myös yritysyhteistyötä avoimille työmarkkinoille sijoittumisen edistämiseksi lisätään. Kaupungin organisaatiossa Työllisyyspalvelut siirtyy vuoden 2015 alussa Perhe- ja sosiaalipalveluista Konsernihallintoon. Työllisyyspalveluiden kokonaisuuden seurannasta vastaa konsernihallinto ja kaupunginhallitus. 3.4. SOTE-UUDISTUKSEN ENNAKOINTI Suomen hallitus on valmistellut sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on turvata suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut. Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirretään viidelle sosiaali- ja terveysalueelle. Tuottamisvastuu voi lakiluonnoksen mukaan olla vain kuntayhtymällä tai sen sijasta tuottamisvastuualueen kunnalla, jos alueen kunnat siitä yksimielisesti sopivat. Sote-alueet päättävät tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät ja niiden tehtävät. Jokaisen tuottamisvastuussa olevan olevan kuntayhtymän on vastattava ehkäisevistä, korjaavista ja hoitavista sekä kuntouttavista ja muista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä voi olla enintään 19. Tämä tarkoittaa, että lain voimaan tultua Sastamalan kaupunki ei tuota itse sote-palveluita. Hallitus antaa asiasta lakiesityksen 4.12.2014 ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Sote-uudistuksella on vaikutusta myös Sastamalan kaupunkikonsernin muuhun toimintaan ja henkilöstöön. Ennen uudistuksen voimaantuloa selvitettäviä asioita ovat ainakin: - sote-palveluiden ja kasvatusprosessin rajapinnan ylittävien toimintojen organisointi (mm. perhepalveluverkosto, koulun sosiaalityö, etsivä nuorisotyö) - työterveyshuollon palveluiden toimintamalli - ympäristöterveydenhuollon organisointi - työllisyyspalveluiden ja sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli - kaupungille palveluita tuottavien yhtiöiden toiminnan muutokset - konsernihallinnon tehtäväkokonaisuuden muutokset - kuljetuskokonaisuuden yhteensovittaminen - hankinnat ja sopimukset - sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja hallintohenkilöstön rekrytointiperiaatteet ennen lain voimaan tuloa - kiinteistöjen omistukseen ja huoltoon liittyvät kysymykset. Jokaisen prosessin tulee arvioida sote-uudistuksen vaikutukset omaan toimintaansa.

SASTAMALAN KAUPUNKI 10 4. SASTAMALAN TOIMINTAMALLI 2015 Toimintamalli sisältää seuraavat prosessit - Konsernihallinto toimii ohjaus- ja johtamisprosessina. Konsernihallinnon alaisuudessa käsitellään kirjanpidossa erillisenä kokonaisuutena kaupungin yhteiset erät, joka sisältää mm. yhdistymisavustustulon ja sen käytön sekä maan myyntiin liittyvät voitot ja tappiot sekä mahdolliset muut kertaluonteiset prosessien varsinaiseen toimintaan kuulumattomat erät. - Sosiaali- ja terveyspalveluiden ydinprosessi (Sotesi) tuottaa toimialansa palveluita Punkalaitumen ja Sastamalan muodostamalla yhteistoiminta-alueella sekä ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palveluita myös Ikaalisten, Parkanon ja Kihniön alueilla. Ydinprosessin toimintakokonaisuuteen sisältyy lisäksi Sastamalan erikoissairaanhoidon ostopalvelut sekä Työterveys Akaasia liikelaitos, joka tuottaa kuntien sopimuksen mukaisesti työterveyshuollon palveluita Sastamalan lisäksi Punkalaitumen, Akaan, Urjalan ja Ikaalisten alueilla. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on koko ydinprosessin valmistelu-, seuranta- ja koordinointivastuu. Hallintosäännön mukaan erikoissairaanhoidon palvelusopimuksesta päättää kaupunginhallitus. - Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi vastaa varhaiskasvatuspalveluista, perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta sekä elämänlaatupalveluista. - Yhdyskunta ja ympäristö ydinprosessi vastaa maankäytön suunnittelusta, yhdyskuntatekniikasta, turvallisuuspalveluista, rakennusvalvonnasta sekä elävän maaseudun palvelukokonaisuudesta. Tilaja rakennuttamispalveluista käytetään nimitystä Tilakeskus. Ydinprosessiin kuuluu myös Sastamalan Vesi liikelaitos. - Muutokset vuonna 2015: o Kiireellisen hoidon (päivystyksen) järjestäminen siirtyy Sosiaali-ja terveydenhuollon ydinprosessin sisällä sairaanhoitopiirin tehtävistä perusterveydenhoidon järjestettäväksi. Yöpäivystys ostetaan Acutasta. o Työllisyyspalvelut siirtyy Sosiaali- ja terveyspalveluiden ydinprosessista Konsernihallinnon ohjausja johtamisprosessiin o Yleiskaavoitus siirtyy Konsernihallinnon ohjaus- ja johtamisprosessista Yhdyskunta ja ympäristö ydinprosessiin

SASTAMALAN KAUPUNKI 11 5. HENKILÖSTÖ Vuoden 2014 alusta toteutui ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen laajennus Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon alueelle sekä lomatoiminnan toiminta-alueeseen siirtyi Kiikoisten alue Honkajoen lomatoiminnasta. Ympäristöterveydenhuoltoon siirtyi 5 vakituista ja 1 määräaikainen työntekijä ja lomatoimintaan 3 työntekijää. Vuoden 2014 alussa vakituisen henkilöstön määrä oli n. 1465. Talousarvioon sisältyi 8 uutta vakanssia päivähoitoon, perusopetukseen ja musiikkiopistolle. Vuoden 2014 talousarvioon sisältyy kaikkia hallintokuntia koskevana toimenpiteenä henkilöstön määrän suunnitelmallinen vähentäminen 10 htv/vuosi. Lokakuun loppuun mennessä täyttämättä jätettäviä vakansseja on yhteensä 20, joista 12 lomatoiminnan vakansseja. Syyskuun lopussa vakituisen henkilöstön määrä oli 1452. Hakumenettelyn alaisena olevia, määräaikaisesti hoidettuja vakituisia vakansseja tai ostopalveluna hoidettuja vakansseja oli samana ajankohtana n. 45. Vakituisten vakanssien kokonaismäärä on n. 1500. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön jakautuminen ydinprosesseittain 30.9.2014 tilanteessa: YDINPROSESSIT Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. Konsernihallinto 19 0 19 1 0 1 20 0 20 Kasvu ja kulttuuri 461 37 498 117 176 293 578 213 791 - sis. Sastamalan Opisto 7 3 10 4 130 134 11 133 144 Yhdyskunta ja ympäristö 165 60 225 33 5 38 198 65 263 -sis. Lomatoimi 82 55 137 9 5 14 91 60 151 Sosiaali- ja terveyspalvelut 581 85 666 175 11 186 756 96 852 Vesi 15 0 15 0 0 0 15 0 15 Työterveys Akaasia 19 10 29 8 1 9 27 11 38 KAIKKI YHTEENSÄ 1260 192 1452 334 193 527 1594 385 1979 Vuoden 2015 alusta Elintarvikelaboratorion toiminta siirtyy Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:lle ja Palvelukoti Ilolan toiminta Palvelukoti Ilola Oy:lle. Toimintojen siirron myötä henkilöstöä vähenee 26 työntekijää. Päivystyksen siirto Vammalan aluesairaalasta perusterveydenhuollon toiminnaksi lisää henkilöstöä 11 työntekijällä. Vuoden 2015 talousarvion laadintaohjeiden mukaan henkilöstösuunnittelussa tulee huomioida tavoite henkilöstön määrän suunnitelmallisesta vähentämisestä vakanssien vapautumisen yhteydessä. Ydinprosessien tulee selvittää ja ottaa käyttöön toimintatapoja ja uudelleenjärjestelyjä, joissa nykyistä henkilöstöä valmennetaan ja koulutetaan uusiin tehtäviin. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä ei päätetä ydinprosessien esittämiä uusia vakansseja tai määräaikaisten vakanssien vakinaistamisia vaan ne käsitellään talousarviovuoden aikana henkilöstöjaoston ja/tai kaupunginhallituksen päätöksellä. Uuden vakinaisen henkilöstön palkkaaminen edellyttää aina vapautunutta vakanssia. Vakansseja voidaan myös siirtää toiseen ydinprosessiin toimintojen tarpeen mukaisesti. Kaupungin talous ei mahdollista toimintalinjaa, jossa olemassa olevaa henkilöstövahvuutta kasvatetaan. Kaupunginvaltuuston 10.11.2014 tekemän linjauksen mukaisesti talouden tasapainottamisessa yhtenä merkittävänä toimenpiteenä on henkilöstömäärän hallittu vähentäminen (15 htv/v) toteutettuna siten, että syntynyttä säästöä ei käytetä korvaaviin ostopalveluihin (vastuu kaikilla prosesseilla, ohjaus ja valvonta henkilöstöjaostolla). Muita henkilöstöön ja osaamiseen liittyviä toimenpiteitä voivat olla esim. sijaisten käytön vähentäminen, hankintaosaamisen parantaminen, tietotekniikan käytön tehostaminen ja uudenlaiset toimintatavat sekä pätevöityminen organisaation muihin tehtäviin.

SASTAMALAN KAUPUNKI 12 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Valmisteltavana olevan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman yhteydessä kartoitetaan mm. henkilöstömäärän kehitystä ja nykytilaa, henkilöstön ikärakennetta ja eläköitymistä, henkilöstön osaamisen varmistamista ja kehittämistä, henkilöstötuottavuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä sekä laaditaan määrällinen henkilöstösuunnitelma. Henkilöstösuunnitelma käsitellään vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelmien yhteydessä. Henkilöstöä koskevat yhteiset tavoitteet Hyvän elämän Sastamala - strategia Sastamalan kaupunki on haluttu työnantaja. Arvostamme henkilöstön työhyvinvointia, avointa vuorovaikutusta ja osaamista, jota tuemme monipuolisella koulutuksella. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella luomme edellytyksiä kaupungin toiminnan asukas- ja asiakasystävällisyydelle sekä tehokkuudelle. Strategian tavoitteen toteuttamiseksi ydinprosessien henkilöstöä koskevat yhteiset tavoitteet vuonna 2015: - kehityskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön kanssa - sairauspoissaolojen vähentäminen varhaisen tukemisen mallin mukaan, tavoitteena -7 % v. 2015 - työhyvinvoinnin lisääminen ja työhyvinvoinnin mittaaminen henkilöstökyselyllä; tavoitteena kokonaistyytyväisyyden paraneminen kevään 2013 tilanteeseen - johtamista ja esimiestyön osaamista kehitetään säännöllisillä esimiesvalmennuksilla sekä ajankohtaisilla koulutuksilla - HR-osaamisen hallintaohjelman käyttöönoton jatkaminen 6. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE 2015-2017 1. Talouden kehitysnäkymät yleisesti / Talousennusteet syksyllä 2014 Yleiset kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön syksyn 2014 taloudellisessa katsauksessa on todettu, että euroalueelle ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen noin prosentin kasvua vuodelle 2014 ja seuraavina vuosina kasvuksi ennakoidaan1,5 prosenttia. Euroalueella talouden tilanne on kuitenkin herkkä ja altis negatiivisille shokeille. Oleellista on, miten reaalitalouteen ja rahoitusmarkkinoihin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Suomen taloutta koskeva ennuste on heikentynyt kevään 2014 peruspalveluohjelman mukaisista talousluvuista. Talouden kasvun arvioidaan jäävän nollan tuntumaan vuonna 2014. Talouskasvu on lähivuosina edelleen vaimeaa ja jäänee monia tärkeitä kilpailijamaita alhaisemmaksi. Kotimaiset riskit liittyvät etupäässä reaalitalouden kehitykseen. Mahdolliset rakennepoliittiset uudistukset auttavat talouden kehitykseen vasta keskipitkällä aikavälillä. Uusimmissa syksyn 2014 talousennusteissa näkymät ovat edelleen heikentyneet. Vuoden 2014 bruttokansantuotteen arvioidaan muodostuvan jo kolmantena peräkkäisenä vuotena negatiiviseksi. Uusimmat arviot ennakoivat -0,5 prosentin laskua vuodelle 2014 ja vuonna 2015 kasvun arvioidaan jäävän alle prosentin. Työttömyysaste pysyy seuraavat vuodet korkeana, yli 8 prosentissa ja yksityisen kulutuksen muutos on hyvin vähäistä.

SASTAMALAN KAUPUNKI 13 Valtiovarainministeriö on julkaissut 15.9.2014 peruspalvelubudjetin yhteydessä seuraavat Suomen talouden kehitystä kuvaavat ennusteluvut: Julkinen talous on heikentynyt pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Kehitykseen vaikuttavat myös rakenteelliset tekijät, kuten väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu. Kokonaistuotannon aleneminen heijastuu julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että se pysyy sopeutustoimista huolimatta alijäämäisenä lähivuodet. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon ylittää 60 prosentin rajan vuonna 2015 ja jatkaa kasvua myös keskipitkällä aikavälillä. Myös kunnat pysyvät alijäämäisinä ja niiden velka kasvaa ennustejaksolla. Työeläkelaitokset ovat ainoa selvästi ylijäämäinen julkisen talouden sektori, mutta eläkemenojen kasvaessa niidenkin tilanne on heikkenemässä. Kuntatalouden ennusteet, syyskuu 2014 Vuonna 2014 - Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 2,5 prosenttia vuonna 2014. Heikko talous- ja työllisyystilanne vaikuttaa veropohjaan ja palkkatulot kasvavatkin vain vajaan prosentin ja yritysten tuloskehitys jatkuu heikkona. Kuntien veroprosenttien korotukset sekä kiinteistöjen arvostusperusteisiin tehdyt muutokset lisäävät verotulokertymää, mutta toisaalta vuoden 2013 verotuksen jako-osuuksiin jälkikäteen tehtävät oikaisut vähentävät kuntien verokertymää. - Käyttötalouden valtionosuudet vähenevät 2,3 prosenttia. Peruspalveluiden valtionosuutta alennetaan, ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia. - Kuntatalouden toimintamenot kasvavat nimellisesti noin prosentin. Kuntatalouden kehitykseen vaikuttaa paitsi kuntien omat sopeutustoimet, myös ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kuntasektorin henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän sopeutustoimista johtuen noin 1500 hengellä. Vuonna 2015 - Kuntien verotulot kasvat 1,8 prosenttia. Arvio ei sisällä veroprosenttien muutosten vaikutusta. Kiinteistöveron tuottoa lisäävät kiinteistöveron vaihteluvälien korotukset. - Käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1,7 prosenttia. Verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) nettokasvu on 0,8 prosenttia. - Toimintamenojen nimelliskasvun arvioidaan jäävän 0,5 prosenttiin. Toimintamenojen kasvua hidastaa liikelaitosten yhtiöittäminen ja ammattikorkeakoulujen siirtyminen pois kunnallisen toiminnan piiristä. Ilman näitä muutoksia toimintamenojen nimelliskasvu olisi 2,5 prosenttia. - Kustannustason arvioidaan kasvavan runsaan prosentin. Lisäksi toimintamenoja kasvattaa ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu.

SASTAMALAN KAUPUNKI 14 Suunnitelmavuodet 2016-2017: - Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 2 prosenttia vuonna 2016 ja 3,5 prosenttia vuonna 2017. Arvio sisältää yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisen 5 prosentin korotuksen päättymisen v. 2016. - Hallitusohjelman ja kehyspäätösten mukaiset valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat myös vuosina 2016 2017. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää koskevan uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2017 alusta, rakennepoliittisen ohjelman mukaan tavoitteena on saavuttaa 260 milj. euron säästöt. - Kuntien toimintamenojen kasvupaine on vuosina 2014-2018 keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa. Kasvusta yksi prosentti aiheutuu peruspalveluiden kysyntämuutoksista. Kasvuennuste sisältää ammattikorkeakoulutuksen rahoitusuudistuksen vaikutuksen, mutta ei sisällä kuntien omia sopeutustoimia. (PPO 05/2014) Investoinnit - Kuntien ja kuntayhtymien investointipaineita kasvattaa mm. koulujen ja julkisten rakennusten peruskorjaustarpeet sekä tilojen sisäilmaongelmien yleistyminen. - Kuntatalouden kiristymisen arvioidaan hillitsevän kuntien investointien kasvua. Toisaalta pääkaupunkiseudun suuret investointihankkeet pitävät kuntasektorin investointitason korkealla. Muuttumattoman politiikan mukaisessa tarkastelussa (tehtävät ja rakenteet nykyisellään) kuntatalouden näkymät vuosille 2016-2018 ovat heikot. Ellei kuntien palvelutuotantoa kyetään tehostamaan, uhkana on että kunnat joutuvat korottamaan veroprosenttejaan tuntuvasti lähivuosina. Jos ennusteessa syntyvä alijäämä katettaisiin kokonaisuudessaan veronkorotuksilla, keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousisi noin 2,5 prosenttiyksiköllä vuoteen 2018 mennessä. Kevään 2013 valtiontalouden kehyspäätöksen linjauksen mukaisesti vuosina 2014 2017 toteutetaan toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Lähteet: Peruspalveluohjelma 2015-2018. Valtiovarainministeriön julkaisuja 14a/2014 Peruspalvelubudjetti 2015. Valtiovarainministeriön julkaisuja 25a/2014 Taloudellinen katsaus, syyskuu 2014. Valtiovarainministeriön julkaisuja 24a/2014 Kuntaliiton veroennustekehikko, syys- ja lokakuu 2014 Finanssialan Keskusliitto: Suomea koskevat uusimmat talousennusteet (http://www.fkl.fi/tilastot/tilastot/talousennusteet.pdf, päivitys 29.10.2014) 2. Väestö Sastamalan kaupungin asukasluku oli vuoden 2014 alussa 25.511 asukasta. Väestötietojärjestelmän mukaan Sastamalan asukasluku oli lokakuun 2014 lopussa 25.404 eli vähennystä on 107 asukasta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Sastamalan väkiluku kasvaa noin 700:llä vuoteen 2025. Samalla väestön ikärakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaakin voimakkaasti samalla kun työikäisen väestön määrä vähenee. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 82,8 prosenttia vuonna 2025. Väestö 31.12., Sastamalan alue Ennuste, Tilastokeskus Asukasluku 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2020 2025 Ikäluokat yhteensä 26 195 25 847 25 764 25 763 25 747 25 511 25 946 26 208-14 4 630 4 445 4 175 4 158 4 151 4 053 4 083 4 074 15-64 16 329 15 957 15 855 15 734 15 518 15 229 14 573 14 337 65-5 236 5 445 5 734 5 871 6 078 6 229 7 290 7 797 siitä 85-560 634 789 821 875 916 1 020 1 085 Huoltosuhde 60,4 % 62,0 % 62,5 % 63,7 % 65,9 % 67,5 % 78,0 % 82,8 % Lähde: Tilastokeskuksen Väestötilastot ja Väestöennuste 28.9.2012

SASTAMALAN KAUPUNKI 15 Väestönmuutokset asettavat erityisiä haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteille sekä terveyttä edistävien toimintamuotojen kehittämiselle. Myös päivähoito- ja opetuspalveluiden tulee joustavasti vastata kysynnän muutoksiin. Kaupungin strategisilla valinnoilla ja toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myönteisesti yritysten sijoittumiseen, työvoiman saatavuuteen ja väestön määrän ja -rakenteen kehitykseen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä ja kuntalaisten elämänhallinnan vahvistamisella on tärkeä rooli kaupungin palvelukokonaisuuden kehittämisessä. 3. Sastamalan talouden kehitys 2009-2014 ja ennuste 2015-2017 Sastamalan kaupungin toiminnan nettomenojen kasvuvauhti on ollut vuodesta 2009 alkaen keskimäärin 6,7 milj. euroa (runsaat 5 %) vuodessa. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) on samaan aikaan kasvanut hitaammin, noin 5 milj. euron (4 %) vuosivauhdilla. Tämän seurauksena kaupungin tulos on painunut neljässä vuodessa (2009-2013) 6,5 milj. euron ylijäämästä 2 milj. euroa alijäämäiseksi. Vaikka elokuun osavuosikatsaus ennakoikin vuoden 2014 nettomenojen jäävän hieman edellistä vuotta pienemmiksi muodostuu tulos heikosta verotulokehityksestä johtuen myös tänä vuonna noin 2,2 milj. euroa negatiiviseksi. Vuosille 2015-2017 ajoittuu useita talouteen vaikuttavia muutoksia, mm. valtionosuusuudistus ja - leikkaukset, yhdistymisavustustulon päättyminen, työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutokset, yhteisöveron jako-osuuden tilapäisen korotuksen poistuminen ja Huittisten Puhdistamon käyttötalousvaikutukset. Edellä mainitut kaupungin omista toimenpiteistä riippumattomat muutokset tuovat yhteensä vähintään 6-7 milj. euron lisähaasteen taloudelle. Lisäksi suunnitelmakaudella toteutetaan sote-uudistus, jonka kustannusvaikutuksia taloussuunnitelmassa ei ole ennakoitu. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjaukset. Tuottavuustoimenpiteillä haetaan noin 5,5 milj. euron menojen sopeuttamista ja veroprosenttiratkaisulla noin 2,5 milj. euron lisätuloa. Taloussuunnitelma 2015-2017 on laadittu valtuuston linjausten mukaisesti. Vuoden 2015 talousarvion nettomenot ovat vuoden 2013 tilinpäätöksen ja vuoden 2014 tilinpäätösarvion tasossa ja myös seuraavien vuosien menokehitys on maltillista. Näillä olettamuksilla suunnitelmakauden vuosikate, poistot ja investoinnit ovat tasapainossa. Investointeihin on viime vuosina käytetty rahaa vuosittain 10-14 milj.euroa. Korkeasta investointitasosta johtuen myös poistojen määrä on korkea, noin 7 milj. euroa/vuosi, mikä vaikuttaa suoraan tuloksen muodostumiseen. Suunnitelmakaudella vuosittaiset nettoinvestoinnit ovat 7-8 milj. euroa.

SASTAMALAN KAUPUNKI 16 4. Tulopohja: verotulot ja valtionosuudet Verotulot Talousarviovuoden verokertymää on arvioitu vuoden 2014 verotulojen sekä Kuntaliiton veroennustekehikon pohjalta. Vuonna 2013 verotuloja kertyi poikkeuksellisen paljon jako-osuuksien oikaisuista sekä tilitysaikataulun muutoksesta johtuen, näiden vaikutus oli yhteensä noin 3,0 milj. euroa. Vuoden 2014 verotulokertymä tuleekin jäämään noin 1,5 milj. euroa (-1,5 %) edellisvuotista pienemmäksi. Sastamalan tuloveroprosentiksi vuodelle 2015 on vahvistettu 20,75 %, korotus edellisestä vuodesta 0,75 %. Yhden kunnallisveroprosentin tuotto Sastamalassa on noin 3,5 miljoonaa euroa, joten korotus lisää verotuloja noin 2,6 milj. euroa. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 72 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 yhteisöveron määräksi arvioidaan 4 miljoonaa euroa, mikä on 5 % kaupungin kaikista verotuloista. Yhteisöverotulojen arvioitu kasvu on 3,4 %. Sastamalan kiinteistöveroprosentit ovat vuoden 2014 mukaiset lukuun ottamatta yleistä kiinteistöveroa, johon on tehty 0,05 prosentin korotus vuonna 2015 voimaan tulevan kiinteistöveron liukuman alarajalle. Korotuksen vaikutus 127.000 euroa kompensoidaan vähentämällä kuntien valtionosuutta vastaavalla summalla. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 5,3 miljoona euroa ja sen osuus kaupungin verotuloista on 6,5 %. Taloussuunnitelmavuosien verotulopohjan muutos verolajeittain on arvioitu kuntien veroennustekehikon pohjaolettamuksilla. Verotulokertymässä on huomioitu vuodelle 2015 päätetyt veroprosenttimuutokset sekä arvioitu vuosien 2014 ja 2015 asukasluvun muutosten vaikutusta. Valtionosuudet Veroprosentit ja tuotot 2015 Sastamala 2014 Sastamala 2015 Tuotto 2015, Yleinen kiinteistövero 0,75 % 0,80 % 2 024 Vakituiset asuinrakennukset 0,45 % 0,45 % 2 234 Muu asuinrakennus 0,98 % 0,98 % 587 Voimalaitokset 2,85 % 2,85 % 383 Rakentamaton rakennuspaikka 2,00 % 2,00 % 42 Kiinteistövero yhteensä 5 270 Tulovero 20,00 % 20,75 % 72 000 Yhteisövero 4 030 Yhteensä 81 300 Valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta sekä muun opetus- ja kulttuuritoimen ylläpitäjäjärjestelmän mukaisesta valtionosuudesta. Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuonna 2015. Valtionosuuden perusteena olevat ikäryhmitykset ja muu määräytymiskriteerit muuttuvat. Järjestelmään sovellettavia kriteerejä ovat: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristolaisuus ja koulutustausta. Lisäksi valtionosuudessa huomioidaan kolme lisäosaa: syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Peruspalveluiden valtionosuutta myönnetään mm. seuraaviin kuntien tehtäviin: sosiaali- ja terveydenhuolto (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto), lasten päivähoito, esi- ja perusopetus, kirjastot ja kuntien kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sekä siirtymätasaus ja eräät lisäykset ja vähennykset (mm. veromenetysten ja tehtävämuutosten kompensaatiot) sisältyvät peruspalveluiden valtionosuussummaan. Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän omarahoitusosuus on syksyn 2014 ennakkotiedon mukaan 3.522,89 /asukas vuonna 2015 (3.282,60 /asukas vuonna 2014). Omarahoitusosuus vähennetään peruspalveluiden laskennallisista kustannuksista. Vuoden 2015 valtionosuuslaskelmassa on huomioitu 0,6 prosentin indeksikorotus sekä kuntien tehtävien laadun ja laajuuden muutokset sekä valtionosuuden leikkaukset. Valtionosuuden määrä tarkentuu vasta lopullisissa valtionosuuspäätöksissä.

SASTAMALAN KAUPUNKI 17 Uusista laskentakriteereistä johtuen Sastamala on yksi uudistuksen häviäjistä. Laskennallinen valtionosuuden vähennys toteutetaan vaiheittain siten, että vähennys on 1,3 milj. euroa (50 /asukas vuonna 2014) kokonaisuudessaan muutoksen vaikutus noin 2,6 milj. euroa näkyy vuodesta 2016 alkaen. Peruspalveluiden valtionosuutta on budjetoitu 64,9 miljoonaa euroa vuodelle 2015, mikä on 0,9 milj. euroa edellisvuotista vähemmän. Vuoden 2015 peruspalveluiden valtionosuusprosentti on 25,42 % (29,57 % vuonna 2014) laskennallisista kustannuksista. Verotulotasausta vuoden 2015 valtionosuuteen sisältyy 15,9 milj. euroa (11,8 milj. euroa vuonna 2014) Lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, kansalaisopistojen, tuntiperusteinen taiteen perusopetuksen, liikunnan ja nuorisotyön valtionosuus sisältyy opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmään. Järjestelmä sisältää myös lisärahoituksen perusopetuksen lisäopetukseen, maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen sekä pidennetyn oppivelvollisuuden kustannuksiin sekä rahoitusosuuden ammatillisen koulutuksen valtionosuuksiin. Opetus- ja kulttuuritoimen menoleikkauksiin liittyen lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee 421,54 euroa (-6,56 %). Sastamalassa leikkauksen vaikutus lukion laskennalliseen valtionosuuteen on noin 150.000 euroa. Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnan leikkaus on 147,84 euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmään sisältyvä asukaskohtainen rahoitusosuus on 307,40 /asukas. Rahoitusosuus vähennetään kunnille maksettavasta valtionosuudesta. Ammattikorkeakoulujen siirtyminen valtion rahoitusvastuulle vähentää kuntien asukaskohtaista rahoitusosuutta noin 40 eurolla/asukas. Muutos keventää Sastamalan rahoitusosuutta runsaalla miljoonalla eurolla. Talousarviossa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmän mukaisen valtionosuus on 2,8 miljoonaa euroa negatiivinen, mikä on noin 0,9 milj. euroa parempi kuin vuonna 2014. Valtionosuuksia on vuodelle 2015 budjetoitu yhteensä 62,1 milj. euroa, eli saman verran kuin vuonna 2014. Talousarvion valtionosuusarvio perustuu marraskuussa käytettävissä oleviin yksikkötietoihin ja Kuntaliiton alustaviin valtionosuuslaskelmiin Vuosien 2016-2017 valtionosuuksiin on tehty taloussuunnitelmassa vuosittaiset 1,2 prosentin indeksitarkistusta vastaava korotus. Suunnitelmavuosien laskennalliseen valtionosuussummaan vaikuttaa lisäksi väestömäärän ja ikärakenteen muutos sekä hallitusohjelman ja kehysratkaisun mukaiset lisäleikkaukset. Opetusja kulttuuritoimen vuoden 2017 valtionosuudessa on ennakoitu toisen asteen koulutuksen rahoitusmuutoksen vaikutusta (arvioitu vaikutus -260.000 ) 5. Toimintatuotot ja -kulut Vuoden 2015 talousarviossa käyttötalouden nettomenot eivät kasva vuoden 2013 tilinpäätöksestä ja vuoden 2014 tilinpäätösarviosta. Palkkakustannukset on laskettu talousarvioon olemassa olevan vakanssirakenteen pohjalta kuitenkin siten, että palvelutuotannon rakenteelliset muutokset (päivystys, Palvelukoti Ilola, elintarvikelaboratorio) ja prosessien tasapainotusten mukaiset vakanssien vähennykset (mm. eläköitymiset ja tehtävien uudelleen järjestelyt) on huomioitu. Vuosien 2014-2016 palkkaratkaisun vaikutus palkkasummaan on keskimäärin noin 0,3 prosenttia vuonna 2015. Muihin kustannuksiin ei varsinaista inflaatiotarkistusta ole tehty vaan prosessit ovat arvioineet kustannuskehitystä prosessi- ja tehtäväkohtaisesti tuottavuustyön kautta. Ostopalveluiden kustannusmuutokset on arvioitu samoilla periaatteilla kuin oman toiminnan kustannusmuutokset. Prosesseja on ohjeistettu tarvittaessa neuvottelemaan tuottajien kanssa palvelujen hinnoittelusta ja kustannusrakenteeseen vaikuttavista tuottavuutta lisäävistä toimenpiteistä. Sisäiset erät on merkitty talousarvioon palvelun ostajalle sisäisinä menoina ja myyjälle vastaavina sisäisinä tuloina. Osapuolet ovat sopineet sisäisten ostojensa ja myyntinsä budjetoitavasta määrästä ja hinnasta talousarviovalmistelun yhteydessä.

SASTAMALAN KAUPUNKI 18 Vuoden 2015 talousarviossa kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset toimintakulut ovat 179,5 miljoonaa euroa. Toimintakate on -134,9 milj, euroa ja tulos 0,4 milj. euroa positiivinen. Suunnitelmavuosien kustannustason muutokseksi on arvioitu pääsääntöisesti 1,5 prosenttia. Tämä edellyttää talousarvion luvun 3 mukaisten pienten purojen mukaisten tuottavuustoimenpiteiden aktiivista toteuttamista. Lisäksi suunnitelmavuosien luvuissa on huomioitu erikseen rakenteellisten ratkaisujen vaikutukset. Kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset toimintatuotot ovat vuoden 2014 talousarviossa 44,1 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy 960.000 euron yhdistymisavustus. Prosessien ja liikelaitosten väliset ja yksiköiden omat sisäiset laskutukset ovat yhteensä 12,4 milj. euroa. Tästä 0,5 milj. euroa avustusta kaupungilta Sastamalan Vesi liikelaitokselle yhdistymissopimuksen mukaisen siirtoviemäriviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeen rahoittamiseen. Suunnitelmavuosien tuloarvioita on korotettu toimintakulujen muutosta vastaavasti (korotus 0-1,5 %). Sastamalan Veden myyntituotot sisältyvät laskelmiin liikelaitoksen oman esityksen mukaisena. Tuloslaskelman tuottojen ja kulujen jakautuminen vuonna 2015: Toimintakate (toiminnan nettomenot) prosesseittain vuonna 2015:

SASTAMALAN KAUPUNKI 19 6. Poistot Sastamalan kaupungin poistosuunnitelmaa on tarkistettu vuoden 2013 alusta lukien Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden yleisohjeen ja Kuntaliiton soveltamisohjeen periaatteiden mukaisesti. Uudessa poistosuunnitelmassa rakennusten ja yleisten alueiden poistoajat ovat aikaisempaa lyhyemmät. Muutoksen lisäsi vuosittaista poistosummaa noin 0,5 milj. eurolla. Vuonna 2015 on varauduttu kaupungin omasta käytöstä poistettujen rakennusten arvontarkistuksiin ja kertapoistoihin sekä mahdollisiin muihin lisäpoistoihin, varaus 200.000 euroa. Vuosittaiset poistot ovat suunnitelmakaudella no 7,4-7,7 miljoonaa euroa. 7. Investoinnit Vuosien 2014-2017 nettoinvestoinnit ovat 23,5 milj. euroa (7,8 milj. euroa/vuosi). Investointien omahankintameno suunnitelmakaudella on 24,6 milj. euroa ja omaisuuden myyntituotot 1,1 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarviossa investointien omahankintameno on 8,2 miljoonaa euroa. Tästä 3,4 milj. euroa on talonrakennusinvestointeja, 2,0 milj euroa on vesihuollon investointeja ja 2,1 milj. euroa muuhun kunnallistekniikkaan liittyviä investointeja. Maanhankintaan on varattu 0,2 milj, euroa ja kalustoon ym. investointeihin 0,5 milj. euroa. Omaisuuden myyntituottaja arvioidaan saatavan yhteensä 0,3 milj. euroa, joten nettoinvestoinnit jäävät hieman alle 8,0 milj. euron. Suurimmat yksittäiset investointikohteet suunnitelmakaudella 2015-2017 ovat: - Mouhijärven yhteiskoulun peruskorjaus ja laajennus 2,2 M (kokonaiskustannusarvio 3,2 ) - Aarnokoti, uudisrakennus 1,1 M (netto) - Hopun palvelukeskuksen keittiötila kuntoutustilaksi 0,9 M - Kiikoisten kirjasto-koulu ja kuntosali 0,6 M (netto) - Häijään kaava-alueen infrastruktuuri (tiet ja vesihuolto) 1,3 M - Mouhijärven maisemakylät (tiet ja vesihuolto) 0,5 M - Nuupalan Vesitorni 0,8 M 8. Rahoitus Rahoituslaskelmassa vuosikatetta on käytettävissä investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhennyksiin 7,8 milj. euroa. Nettoinvestoinnit ovat 7,9 milj. euroa ja lainojen lyhennykset 8,6 milj. euroa. Uutta lainaa on budjetoitu otettavaksi 8,7 milj. euroa, joten kokonaislainamäärä kasvaa 0,1 milj. euroa vuonna 2015. Lainamäärä kasvaa edellä esitetyillä käyttötalous- ja investointiolettamilla suunnitelmakauden aikana vajaat 1,5 milj. euroa ja on vuoden 2017 lopussa noin 53 milj. euroa Poikkeamat taloussuunnitelman tulo- ja menoolettamuksista sekä investointitasosta vaikuttavat myös lainamäärän kehitykseen. Lisäksi voidaan tarvittaessa ottaa kuntatodistusohjelman kautta lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden varmistamiseksi. Samanaikaisesti liikkeelle laskettavien kuntatodistusten enimmäismäärä on viisi miljoonaa euroa. 9. Vastuut Sastamalan kaupungin velkamäärä on vuoden 2014 lopussa n. 51,5 milj. euroa Tästä kohdentuu 28,5 milj. euroa Tilakeskuksen talonrakennusinvestointeihin, 4,5 milj. euroa Sastamalan Veden investointeihin ja 18,4 milj. euroa kaupungin muihin investointeihin. Kaupungin omat lainat ovat vuoden 2017 lopulla noin 53 milj. euroa (n. 2.100 /asukas), suunnitelmakauden aikana kasvua noin 1,5 milj. euroa. Konsernilainat sisältävät kaupungin omien lainojen lisäksi myös kaupungin omistusosuutta vastaavan osuuden tytäryhtiöiden sekä kuntayhtymien lainoista, yhteensä noin 28,5 milj. euroa. Konsernilainojen yhteismäärä on näin ollen vuoden 2014 lopussa noin 80 milj.euroa. Eniten konsernilainavastuita on Sastamalan Vuokratalot Oy:lle (11,2 M ) ja Kiinteistö Oy Hopunkalliolle (10,2 M ). Tytäryhtiöiden lainoille on pääsääntöisesti myönnetty myös kaupungin takaus. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lainoja kaupungin konsernilainoi-

SASTAMALAN KAUPUNKI 20 hin sisältyi vuoden 2013 tilinpäätöksessä noin 6,8 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin lainamäärän muutos näkyy myös kaupungin konsernilainojen määrässä. Tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien konsernilainavastuiden yhteismäärän arvioidaan jäljempänä olevassa taulukossa pysyvän koko suunnitelmakauden vuoden 2014 tasossa. Lisäksi kaupunki on myöntänyt takauksia osakkuusyhtiölleen (omistus alle 50 %) sekä poikkeustapauksessa myös muille yhteisöille, jotka huolehtivat kuntalaisten peruspalveluiden järjestämisestä (mm vesiosuuskunnat). Konserniin kuulumattomille yhtiöille annettuja takauksia kaupungilla on vuoden 2014 lopussa noin 13,5 milj. euroa. Takausvastuita lisää v. 2014-2017 Huittisten Puhdistamo Oy:n n. 15 milj. euron lainoille myönnettävät takaukset. Kaupungin laina- ja takausvastuut ovat suunnitelmakauden lopussa lähes 100 milj. euroa. 10. Poikkeamien vaikutus taloussuunnitelmaan Mikäli kaupungin omilla tuottavuustoimenpiteillä ja mahdollisilla kuntien tehtävien muutoksilla ei saada toteutettua taloussuunnitelman mukaista kustannuksia keventävää vaikutusta, paine lisärahoitukseen kasvaa jo suunnitelmakaudella. Yhden prosentin lisäys nettomenojen kasvuun lisää rahoitustarvetta 1,3 milj. eurolla/vuosi. Seuraavassa taulukossa on esitetyistä painelaskelmista käy ilmi kustannusten hallinnan ja tuottavuustoimenpiteiden onnistumisen oleellinen merkitys talouden hallinnassa. Menojen kasvu Investointitaso Talousarvio, KJ-esitys 1 % esitettyä nopeampi 1 M esittyä korkeampi 2015 2016 2017 2015 2016 2017 2015 2016 2017 Nettomenojen muutos, % 0 % 1,70 % 1,50 % 1 % 2,70 % 2,50 % 0 % 1,70 % 1,50 % Nettomenot M 134,9 137,1 139,2 136,2 139,9 143,4 134,9 137,1 139,2 Nettoinvestoinnit M 7,9 8,0 7,7 7,9 8,0 7,7 8,9 9,0 8,7 Yli-/alijäämä M 0,1-0,4-0,1-1,3-3,2-4,4 0,1-0,5-0,3 Taseen ylijäämä M (TA2014 14,4 M ) 14,5 14,1 14,0 13,1 9,9 5,5 14,5 14,0 13,7 Velkamäärä M (TA2014 51,7 M ) 51,8 52,9 53,2 53,1 57,1 61,7 52,8 54,8 55,9 Velat /as 2 100 2 400 2 200 Lisäksi investointien käyttö- talousvaikutukset

SASTAMALAN KAUPUNKI 21 7. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Seuraavissa taulukoissa kaupungin ja sen kahden liikelaitoksen, Sastamalan Vesi liikelaitoksen ja Työterveys Akaasia liikelaitoksen, talousarvioehdotukset on yhdistelty. Emokaupungin, laskennallisten taseyksiköiden ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmat esitetään erikseen jäljempänä luvuissa 15 ja 16 omana kokonaisuutenaan. Tuloslaskelma Kaupunki+liikelaitokset TP2013 Alkuperäinen Muutettu TA 2015 TS2016 TS2017 Ulk. + sis. TA 2014 TA 2014 Toimintatuotot 59 226 208 58 215 900 58 606 000 56 476 200 55 944 200 56 896 400 Valmistus omaan käyttöön 540 153 378 000 378 000 471 600 476 500 481 100 Toimintakulut -194 719 364-190 415 000-193 636 600-191 847 900-193 560 200-196 614 600 Toimintakate -134 953 003-131 821 100-134 652 600-134 900 100-137 139 500-139 236 100 Verotulot 79 352 044 78 186 800 78 186 800 81 300 000 83 063 000 85 264 000 Valtionosuudet 61 334 433 61 877 900 62 077 900 62 100 000 61 692 000 62 172 000 Rahoitustuotot ja kulut -527 520-767 700-767 700-719 000-735 000-772 000 Vuosikate 5 205 954 7 475 900 4 844 400 7 780 900 6 880 500 7 427 900 Poistot -6 930 394-7 044 900-7 044 900-7 400 000-7 525 000-7 738 000 Tilikauden tulos -1 724 440 431 000-2 200 500 380 900-644 500-310 100 Poistoero 209 018 109 000 109 000 207 600 207 600 259 200 Varausten muutos -500 000-600 000-600 000-500 000 0 0 Rahastojen muutos 2 415-3 000 0 0 0 Tuloksenkäsittelyerät -288 567-494 000-494 000-292 400 207 600 259 200 Yli-/alijäämä -2 013 007-63 000-2 694 500 88 500-436 900-50 900 Taseen ylijäämä 17 133 289 17 070 289 14 438 789 14 527 289 14 090 389 14 039 489 Kustannustason muutosolettama (sis. Tuottavuustoimenpiteet 1 %) 0 % 1,5 % 1,5 % Toimintakate muutos 5,8 % -2,3 % -0,2 % 0,2 % 1,7 % 1,5 % Verotulojen muutos 6,6 % -1,5 % -1,5 % 4,0 % 2,2 % 2,6 % Valtionosuuksien muutos 1,6 % 0,9 % 1,2 % 0,0 % -0,7 % 0,8 % Taloussuunnitelmavuosien tasapainotus edellyttää seuraavia toimenpiteitä: - Tuottavuutta lisätään kaikissa prosesseissa talousarvioluvussa 3 mainituin toimenpitein. Taloussuunnitelmassa toimintakulut eivät kasva vuonna 2015 ja vuosina 2016-2017 menojen kasvuolettama on noin prosentin peruspalveluohjelmassa arvioitua laskennallista kasvupainetta hitaampaa. Suunnitelmakauden muutokset, vaikutus tulokseen - 2015 veroprosenttien muutos: Kunnallisvero +2,6 M, kiinteistövero +0,1 M - 2015: Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos -0,4 M - 2015-2016 peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän uudistus 2,6 M - 2015-2017: hallitusohjelman ja kehyspäätösten mukaiset valtionosuuksien lisäleikkaukset - 0,3 M - 2016: Yhteisöveron tilapäisen jako-osuuden korotuksen päättyminen -0,6 M - 2016: Yhdistymisavustulo jää pois -1,0 M - 2017: Huittisten Puhdistamo Oy:n toiminta käynnistyy, vaikutus tulokseen n. -1,0 M - 2017: Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän muutos -0,3 M. - Asukasmäärän muutos vaikuttaa verotulokertymään, valtionosuuksiin ja palveluiden kysyntään. Laskelmassa olettamuksena on, että asukasluku ei muutu suunnitelmakaudella vuodesta 2014. - Vuonna 2017 toteutettavan sote-uudistuksen vaikutuksia taloussuunnitelmassa ei ole ennakoitu, koska ne eivät ole tiedossa. Rakenteelliset muutokset/ tuottavuustoimenpiteet, vaikutus tulokseen: - 2015: kiireellisen hoidon järjestelyt +0,8 M - 2015: elintarvikelaboratorion toiminnasta luopuminen +0,1 M

SASTAMALAN KAUPUNKI 22-2015: Palvelukoti Ilolan toiminnan uudelleen järjestely +0,14 M - 2015-2016: Illon koulun ja ryhmäperhepäiväkodin toiminnan päättyminen +0,17 M - 2016-2017: Aarnokodin käyttötalousvaikutus - 0,15 M - 2016-2017: Hoidon porrastuksen tehostaminen (TAYS-VAS-Sotesi) +0,15 M - 2016-2017: Perusopetuksen tuntikehys-, verkko- ja henkilöstöratkaisut +0,4 M - 2016-2017: Lukioverkon tiivistäminen +0,6 M - 2015-2017: Muiden tuottavuustoimenpiteiden toteuttaminen kaikissa prosesseissa, huomioitu kustannustason muutosprosentissa, vaikutus n. +1,0 - +1,5 M /vuosi - Vuoden 2015 ylijäämä 88.500 euroa muodostuu: Emokaupunki -419.200 euroa, Vesi liikelaitos +456.100 euroa (+0,9 milj. euron tuloksesta tehty 0,5 milj. euron investointivaraus) ja Akaasia liikelaitos + 51.600 euroa Rahoituslaskelma Kaupunki+liikelaitokset TP2013 Alkuperäinen Muutettu TA 2015 TS2016 TS2017 Ulk. + sis. TA 2014 TA 2014 Vuosikate 5 205 954 7 475 900 4 844 400 7 780 900 6 880 500 7 427 900 Tulorah. Korjauserät -331 951 Toiminnan rahavirta 4 874 003 7 475 900 4 844 400 7 780 900 6 880 500 7 427 900 Investointimenot -14 490 200-8 808 000-9 488 075-8 683 000-9 678 000-8 181 000 Rahoitusosuudet 578 152 130 000 130 000 485 000 1 165 000 270 000 Pys.vast. myyntituotot 673 971 825 600 354 600 300 000 400 000 400 000 Investointien rahavirta -13 238 077-7 852 400-9 003 475-7 898 000-8 113 000-7 511 000 Vars. toiminnan nettokassavirta -8 364 074-376 500-4 159 075-117 100-1 232 500-83 100 Ulk. antolainojen muutos 554 663 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000 Sis. antolainojen muutos 295 750 295 700 295 700 295 700 295 700 295 700 Pitkäaikaisten lainojen lisäys, TS 11 000 000 8 295 000 11 995 000 8 700 000 10 015 000 9 135 000 Pitkäaik. lainojen vähennys -7 282 950-7 972 000-7 972 000-8 571 000-8 803 000-9 090 000 Sis pitkäaik. lainojen vähennys -295 750-295 700-295 700-295 700-295 700-295 700 Muut maksuvalm. muutokset 2 058 000 0 0 0 0 0 Rahoitustoim. Nettokassavirta 6 329 713 353 000 4 053 000 159 000 1 242 000 75 000 Kassavarojen muutos -2 034 361-23 500-106 075 41 900 9 500-8 100 Lainamäärän muutos 3 934 300 323 000 4 023 000 129 000 1 212 000 45 000 Lainapääoma 31.12. 47 673 308 47 996 000 51 696 000 51 825 000 53 037 000 53 082 000 Lainapääoma 31.12. /as 1 869 1 881 2 026 2 040 2 088 2 090 Asukasluku 25 511 25 511 25 511 25 400 25 400 25 400

SASTAMALAN KAUPUNKI 23 8. TALOUDEN TUNNUSLUVUT Taulukko sisältää kaupungin ja liikelaitosten tiedot. Tunnuslukujen määritelmät: toimintatuotot/toimintakulut, % = kuinka paljon toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla Vuosikate, ja /asukas = kuinka paljon talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen Vuosikate, % = 100 x (vuosikate/(toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet)) Investointien tulorahoitus, % = 100 x (vuosikateinvestointien omahankintameno (ilman rahoitusosuuksia) kuvaa tulorahoituksen ja investointien suhdetta SASTAMALAN KAUPUNKI Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) jos tunnusluku on 1 tai suurempi, tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluku on alle 1, joudutaan vähentämään kunnan toimintapääomaa esimerkiksi ottamalla lisälainaa tai tulouttamalla talletuksia, sijoituksia ja muita saatavia. muut Talouden tunnuslukuja TA2015 TA2014 TP2013 Asukasluku 25 400 25 511 25 511 Veroprosentti 20,75 20,00 20,00 Verotulot 81 300 78 187 79 352 Verotulojen muutos % 4,0 % -1,5 % 6,6 % Verotulot /asukas 3 201 3 065 3 111 Valtionosuudet 62 100 62 078 61 332 Valtionosuudet /asukas 2 445 2 433 2 404 Toimintakulut (ulk.), 1 000 179 459 180 613 179 800 Toimintatuotot (ulk.), 44 087 45 582 44 279 -ilman yhdistymisavustusta 43 127 44 622 42 959 Toimintatuotot/toimintakulut (ulk.) % 24,6 % 25,2 % 24,6 % -ilman yhdistymisavustusta 24,0 % 24,7 % 23,9 % Vuosikate, 1 000 7 781 4 844 5 178 Vuosikate eur/asukas 306 190 203 Vuosikate, % 4,2 % 2,6 % 2,8 % Vuosikate poistoista % 105 % 69 % 75 % Tilikauden tulos, 381-2 201-1 753 Tilikauden yli-/alijäämä, 89-2 695-2 041 Taseen ylijäämä, 14 527 14 439 17 133 Taseen ylijäämä /asukas 572 566 672 Investointien tulorahoitus, 7 781 4 844 4 846 Investointien omahankintameno, 8 198 9 358 13 874 Investointien tulorahoitus, % 94,9 % 51,8 % 37,3 % Investoinnit netto, /asukas 323 367 544 Lainakanta, 51 825 51 696 47 673 Lainat, /asukas 2 040 2 026 1 869 Lainanhoitokate 0,92 0,66 0,74 Taseen loppusumma, 179 237 179 019 177 754 Omavaraisuusaste (Oma po/koko po) % 52,5 % 52,6 % 54,3 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 43,6 % 43,9 % 41,9 %

SASTAMALAN KAUPUNKI 24 9. TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET, RAKENNE JA SITOVUUS Laadintaperusteet Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain uudistustyö on käynnissä. Tämänhetkisten tietojen mukaan uuden kuntalain mukaiset säännökset tulevat pääosin voimaan vuonna 2017. Talousarviota laadittaessa lakiluonnosta ole vielä hyväksytty, Taloussuunnittelua koskeviin säännöksiin lakiluonnoksessa on esitetty muutoksia seuraavilta osin: - Koko kuntakonsernin talouden vastuiden ja velvoitteiden huomioiminen toiminnan ja talouden suunnittelussa, - toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnalle ja kuntakonsernille - Taloussuunnittelun entistä tiiviimpi kytkentä kuntastrategiaan - Taseen alijäämän tasapainottaminen enintään neljän vuoden kuluessa alijäämän syntymisestä Muutoksia on jo tässä talousarviossa huomioitu ennakoiden, mm. taloussuunnitelman strategiavastaavuuden sekä konsernitason tietojen täsmentämisen osalta. Sastamalassa taloussuunnitelma on laadittu kolmivuotisena vuosille 2015-2017. Suunnitelmakautta pidemmälle ulottuvista investointiesityksistä on lisäksi liitteessä 2 esitetty vuoteen 2020 asti ulottuva investointipaineita koskeva arvio, joka toimii seuraavan taloussuunnittelun pohjamateriaalina. Kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalousosassa talousarvioasetelman mukaiset osaprosessien toimintatavoitteet ja nettomäärärahat sekä investointiosassa ydinprosessi/taseyksikkökohtaiset nettomäärärahat ja talousarviovuoden hankenimikkeet. Talousarvio hyväksytään osaprosesseittain nettomääräisenä lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyspalveluita, jonka osaprosesseille valtuusto myöntää yhteistoiminta-aluetta koskevan sopimuksen mukaisesti erikseen tuloarviot ja määrärahat. Talousarvion laadintaohje Kaupunginhallitus antoi 30.6.2014 ydinprosesseille ja liikelaitoksille talousarvion valmisteluohjeen sekä alustavan talousarvion valmisteluraamin, jota tarkennettiin kaupunginhallituksen kokouksessa 25.8.2014. Talousarvioraamin mukainen toimintakate oli 133,9 milj. euroa ja tilikauden tulos jäi alustavissa laskelmissa alijäämäiseksi. Suunnittelun lähtökohtana oli nollakasvu suhteessa vuoden 2013 tilinpäätökseen Toimielimien tehtävänä oli laatia raamiin sovitetut talousarvioehdotukset. Talousarvioehdotusten tuli sisältää selvitys tuottavuutta edistävistä toimenpiteistä sekä muista ratkaisuista, joilla talousarvioraami voidaan vuonna 2015 toteuttaa.

SASTAMALAN KAUPUNKI 25 Liikelaitosten tuli laatia taloussuunnitelmansa siten, että niiden tulos suunnitelmakaudella on positiivinen eivätkä ne tarvitse toimintaansa kaupungin avustusta. Poikkeuksena yhdistymissopimuksen mukainen avustus Sastamalan Vedelle. Myös liikelaitoksille valtuusto vahvisti koko kaupungin tuloslaskelmaan yhdistettävän toimintakatteen euromääräisen raamin. Valmisteltava henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on kytketty taloussuunnitteluun. Suunnitelman yhteydessä on kartoitettu mm. henkilöstötuottavuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä ja laadittu määrällinen henkilöstösuunnitelma. Talousarvion valmisteluohjeen mukaan henkilöstösuunnitelman valmistelussa on tullut huomioida tavoite henkilöstön määrä suunnitelmallisesta vähentämisestä vakanssien vapautumisen yhteydessä. Henkilöstömuutosten talousvaikutukset prosessien on tullut sisällyttää taloussuunnitelmaan. Taloussuunnitelmakauden 2015-2017 tavoitteena on ollut että tulos säilyy positiivisena kuitenkin niin, että verotustaso suhteessa muihin kuntiin on jatkossakin kohtuullinen. Käytännössä tämä edellyttää tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden valmistelua ja toteutusta jatkuvana prosessina. Ohjeellinen investointitaso on enintään 7-8 milj. euroa vuodessa, jolloin lainamäärän kasvupainetta saadaan aikaisempaan kehitykseen nähden tasattua. Prosessien on tullut huomioida taloussuunnittelussaan myös tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomuksissa esille otetut kehittämisehdotukset. Talousarvion rakenne Talousarviokirjan luvussa 7 on esitetty kaupungin ja liikelaitosten yhdistetty ulkoisten ja sisäisten kulujen ja tuottojen tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. Ne kertovat koko kaupungin toiminnan ja talouden tilanteen sekä rahoitustarpeet. Käyttötalousosassa (luku 13) on esitetty ydin- ja osaprosessien toiminnan painopisteet, tuloskortit, tuottavuustoimenpiteet ja määrärahat. Emokaupungin investointisuunnitelma on esitetty sitovuustason mukaisesti luvussa 14. Talousarvion liitteessä 2 on lisäksi kaupungin ja liikelaitosten hankekohtainen investointisuunnitelma. Emokaupungin tulos- ja rahoituslaskelma sekä erikseen laskennallisten taseyksiköiden tulos- ja rahoituslaskelmat on esitetty luvussa 15. Liikelaitosten talousarviot on esitetty omana kokonaisuutenaan luvussa 16. Liikelaitosten vaikutus tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen on esitetty kappaleessa 16.1. Talousarvion sitovuus Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Toimielintä ja viranhaltijaa sitovat valtuuston myöntämä nettomääräraha sekä valtuustotason sitovat tavoitteet vuodelle 2015 (tuloskorteilla Tavoitetaso 2015 ). Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta sitovia ovat erikseen osaprosessien määrärahat ja tuloarviot. Erikseen määritellään seuraavat sitovuudet: - Kaupungin yhteisten erien osaprosessissa käsiteltävät maanmyyntivoitot (300.000 ) sekä - Elävän maaseudun osaprosessissa käsiteltävät puun myyntitulot (205.000 ) Edellä mainitut kaupungin yhteisestä omaisuudesta saatavat tuloerät ovat siten sitovia, että kyseisillä osaprosessilla ei ole oikeutta käyttää tuloarvion mahdollisesti ylittävää osaa muiden toimintamenojensa katteeksi ilman kaupunginhallituksen suostumusta. Jos talousarviossa myönnetyn nettomäärärahan ennakoidaan ylittyvän, tulee prosessin ottaa välittömästi käyttöön uusia tasapainottavia toimenpiteitä tarvittavassa laajuudessa. Mahdolliset määrärahojen lisäystarpeet tulee ensisijaisesti kattaa osaprosessin tai liikelaitoksen omilla käyttösuunnitelmatarkistuksilla. Toissijaisesti lisäys tulee kattaa samaan ydinprosessiin kuuluvien osaprosessien välisin määrärahasiirroin. Mikäli tämäkään ei ole mahdollista, tulee ennen valtuustolle tehtävää määrärahan muutosesitystä selvittää katta-

SASTAMALAN KAUPUNKI 26 mismahdollisuudet ydinprosessien välillä. Määrärahamuutosten käsittelyä koskeva toimintaprosessi määritellään tarkemmin talousarvion täytäntöönpanomääräyksissä. Määrärahan muutosesitykset toimielinten tulee saattaa kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Esityksen tulee sisältää yksilöity perustelu määrärahan muutostarpeesta sekä selvitys niistä toimenpiteistä ja keinoista, joita osa- ja ydinprosessi ovat käyttäneet toiminnan sopeuttamiseksi annettuihin resursseihin. Lisäksi on selvitettävä esitetyn määrärahan muutoksen yhteys sitovien tavoitteiden toteutumiseen sekä muutosesityksen kattamistapa (esim. määrärahan siirto toisesta osaprosessista). Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoimintasopimuksen mukaisesti talousarviossa hyväksytään tuloarviot ja määrärahat Sotesin osaprosesseille. Osaprosessien toimintakate on samalla Sastamalan kaupungin osuus yhteistoiminta-alueella tuotettavien palveluiden sekä muiden tehtävään liittyvien erien kustannuksista. Erikseen seurataan myös palvelusopimuksen ja suunnitelman mukaisten kuntakohtaisten maksuosuuksien toteutumista. Yhteistoiminta-alueen tulee neuvotella sopimuskuntien kanssa, mikäli määrärahoissa tai maksuosuuksissa ilmenee muutostarpeita. Laskennallisena taseyksikkönä käsiteltävän Tilakeskuksen sitovia eriä ovat tuloslaskelman mukainen toimintakate (nettomääräraha) sekä valtuuston erikseen määrittelemä tulostavoite. Rahoituslaskelmassa sitovana seurataan investointien rahavirtaa (nettoinvestointeja) ja Tilakeskuksen investointeihin kohdentuvan lainamäärän nettomuutosta. Talousarviokirjassa hyväksytyt määrärahat, tuloarviot ja sitovat tavoitteet ovat ensisijaisia talousarvion muuhun tekstiin nähden. Investointiosassa sitoo nettomääräraha ydinprosesseittain sekä hankkeet nimikkeinä (ei hankekohtaiset määrärahat). Hallintosäännön mukaan yli 400.000 euron investoinneista päättää kaupunginvaltuusto joko talousarviossa tai erillisellä päätöksellä. Käyttötalous- ja investointiosan nettomäärärahoihin verrattavia eriä ovat kaupungin tuloslaskelmassa: 1) verotulot 2) valtionosuudet 3) rahoitustuotot ja -kulut 4) satunnaiset tuotot ja kulut Rahoitusosassa tällaisia eriä ovat: 1) antolainasaamisten lisäys 2) antolainasaamisten vähennys 3) pitkäaikaisten lainojen lisäys 4) pitkäaikaisten lainojen vähennys 5) lyhytaikaisten lainojen muutokset Liikelaitokset Kaupungilla on kaksi liikelaitosta: Sastamalan Vesi Liikelaitos ja Työterveys Akaasia liikelaitos. Liikelaitosten johtokunnat ovat valmistelleet ehdotuksensa liikelaitoksen talousarvioksi ja suunnitelmaksi. Kaupunginhallitus voi esittää muutoksia vain liikelaitosta koskeviin sitoviin eriin kunnan talousarviossa. Valtuusto voi muuttaa liikelaitosta koskevia sitovia eriä ja tavoitteita, mutta ei voi suoraan puuttua menon ja tulon määrään liikelaitoksen talousarviossa. Liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman hyväksyy liikelaitoksen johtokunta valtuuston talousarviokäsittelyn jälkeen. Liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman hyväksyy liikelaitoksen johtokunta valtuuston talousarviokäsittelyn jälkeen. Liikelaitoksen talousarvio- ja suunnitelma on kaupungin talousarvion ja suunnitelman erillinen osa. Liikelaitosta sitovia eriä kaupungin talousarviossa ovat kuntalaissa erikseen määritellyt erät: korvaus kaupungin sijoittamasta pääomasta, kaupungin tuki liikelaitokselle, kaupungin pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kaupungille. Mainittujen erien lisäksi kaupunki voi määrätä sitovaksi myös muun erän. Sastamalan hallintosäännön mukaan valtuusto voi asettaa rajat ja sitovat määräykset myös liikelaitok-

SASTAMALAN KAUPUNKI 27 sen investoinneille ja lainanotolle sekä kiinteistöjen ostolle ja myynnille. Valtuusto hyväksyy myös liikelaitosten yli 400.000 euron hankkeet. Valtuusto asettaa liikelaitoksille talousarviossa 2015 seuraavat sitovat kehystavoitteet: - tulostavoite - korvaus peruspääomasta - kaupungin tuki liikelaitokselle - peruspääomasijoitus ja -palautus - investointien kokonaismäärä - valtuusto hyväksyy liikelaitosten yli 400.000 kokonaiskustannusarvion ylittävät hankkeet. - lainanoton enimmäismäärä - sitovat toiminnalliset tavoitteet 10. TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI Talousarvion käsittelyvaiheet 16.6.2014 Kaupunginhallitus Taloussuunnittelun lähetekeskustelu 23.6.2014 Kaupunginvaltuusto Taloussuunnittelun lähetekeskustelu 30.6.2014 Kaupunginhallitus Talousarvion valmisteluohje, talousraami 25.8.2014 Kaupunginhallitus, valtuustoryhmien pj:t johtoryhmä / neuvottelu Taloussuunnittelun ajankohtaiskatsaus, talousraamin täsmennys 2.9.2014 Talousarviovalmistelun vastuuhenkilöt prosesseista / esimiesvalmennus Talousarviovalmistelun ajankohtaiskatsaus 15.9.2914 Kaupunginvaltuusto Talousseminaari, ohjauskeskustelu 6.10.2014 Kaupunginvaltuusto Talousseminaari, veroprosenttikeskustelu 31.10.2014 Toimielimet Talousarvioehdotukset 3.11.2014 Kaupunginhallitus, valtuustoryhmien pj:t johtoryhmä / neuvottelu Talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjaukset 2015-2017, Veroprosentit 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto Talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjaukset 2015-2017, Veroprosentit 1.12.2014 Kaupunginhallitus Talousarvio ja -suunnitelmaehdotus 15.12.2014 Kaupunginvaltuusto Talousarvio ja suunnitelman hyväksyminen 31.12.2014 Liikelaitosten johtokunnat Talousarvion hyväksyminen tammikuu 2015 Kaupunginhallitus Talousarvion täytäntöönpanomääräykset helmikuu 2015 Lautakunnat Talousarvioon sovitetut käyttösuunnitelmat Lisäksi: Hallituksen ja johtoryhmän käsittelyt ja informaatio eri valmisteluvaiheissa Informaatio yhteistyötoimikunnan kokouksissa Konsernihallinnon ja ydinprosessien väliset seurantaneuvottelut

SASTAMALAN KAUPUNKI 28 11. TALOUSARVIOASETELMA Valtuusto vahvistaa määrärahat ja tuloarviot sosiaali- ja terveydenhuollon osaprosesseille sekä nettomäärärahat muille osaprosesseille. Sosiaali- ja terveydenhuollon talousarvio perustuu yhteistoimintaalueen kuntien hyväksymiin palvelusopimukseen ja suunnitelmaan. Toimielin vahvistaa käyttösuunnitelman aliprosessitasolle 1. Alemman aliprosessitason tai toimintotason / kustannuspaikkatason käyttösuunnitelman vahvistaa viranhaltija. TOIMIELIMEN VAHVISTAMA KAUPUNGINVALTUUSTON MÄÄRÄRAHA / KÄYTTÖTALOUS VAHVISTAMA MÄÄRÄRAHA KÄYTTÖSUUNNITELMA n:o YDINPROSESSI n:o OSAPROSESSI n:o ALIPROSESSI 1 10 Konsernihallinto 100 Konsernihallinto 1000 Keskushallinto 1100 Konsernihallinto 150 Kaupungin yhteiset erät 1511 Kaupungin yhteiset erät 30 Kasvu ja kulttuuri 310 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus, hallinto 3120 Päiväkodit ja esiopetus 3150 Perhepäivähoito 3160 Ryhmäperhepäiväkodit 3170 Päivähoidon ostopalvelut 3180 Lasten hoidon tuet 330 Perusopetus 3300 Kasvatuksen hallinto 3310 Perusopetus, hallinto 3320 Perusopetus, pohjoinen 3330 Perusopetus, keskusta 3340 Perusopetus, eteläinen 3350 Perusopetus läntinen 3370 Perusopetus yhteiset 3380 Perusopetuksen tuki 350 Lukiokoulutus 3500 Lukiokoulutus, hallinto 3510 Lukiokoulutus 370 Elämänlaatu 3710 Elämänlaatu, hallinto 3720 Nuorisopalvelut 3730 Liikuntapalvelut 3740 Kirjasto- ja tietopalvelut 3750 Kulttuuripalvelut 3760 Musiikin opetuspalvelut 3770 Vapaan sivistystyön palvelut

SASTAMALAN KAUPUNKI 29 TOIMIELIMEN VAHVISTAMA KAUPUNGINVALTUUSTON MÄÄRÄRAHA / KÄYTTÖTALOUS VAHVISTAMA MÄÄRÄRAHA KÄYTTÖSUUNNITELMA n:o YDINPROSESSI n:o OSAPROSESSI n:o ALIPROSESSI 1 50 Yhdyskunta ja ympäristö 400 Tilakeskus 4110 Tilapalvelut käsitellään kirjanpidossa laskennallisena taseyksikkönä 4500 Rakennuttamispalvelut 520 Maankäyttö 5210 Maankäyttö 530 Yhdyskuntatekniikka 5310 Yhdyskuntatekniikka 540 Turvallisuus 5410 Turvallisuus 550 Maaseutupalvelut 5510 Elävä maaseutu 560 Rakennusvalvonta 5610 Rakennusvalvonta 60 Sosiaali- ja terveyspalvelut 600 Sote - hallinto 6010 Sote-hallinto ja yhteiset palvelut käsitellään kirjanpidossa laskennallisena taseyksikkönä 610 Perhe- ja sosiaalipalvelut 6110 Perhe- ja sosiaalipalvelut 620 Kotihoitopalvelut 6210 Kotihoito 630 Asumispalvelut 6310 Asumispalvelut 640 Perusterveydenhuolto 6410 Perusterveydenhuolto 650 Ympäristöterveydenhuolto 6510 Ympäristöterveydenhuolto 660 Erikoissairaanhoito 6610 Erikoissairaanhoito

SASTAMALAN KAUPUNKI 30 12. TILIVELVOLLISET Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille. Sastamalan kaupunki katsoo tilivelvollisiksi: - toimielinten ml. liikelaitosten luottamushenkilöt valtuustoa lukuun ottamatta - viranhaltijat, jotka ovat vailla vaalikelpoisuutta valtuustoon, - viranhaltijat, jotka toimivat toimielinten esittelijöinä - vastuualueiden vastuuhenkilöt sekä - viranhaltijat, jotka ovat vastuussa tietystä tehtäväkokonaisuudesta. Tällaisia viranhaltijoita ovat prosesseittain mm: Konsernihallinto - kaupunginjohtaja - kehittämisjohtaja - elinkeinojohtaja - talousjohtaja - hallintojohtaja - hallintolakimies - henkilöstöjohtaja - henkilöstöpäällikkö - tietohallintopäällikkö - logistiikka-asiantuntija - työllisyyspalvelupäällikko Kasvu ja kulttuuri - kasvatusjohtaja - varhaiskasvatuksen päällikkö - päiväkodin johtajat - päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien esimiehet - verkostolukion rehtori - perusopetuksen johtava rehtori - perusopetuksen ja verkostolukion muut rehtorit ja apulaisrehtorit - nuorisotyön päällikkö - liikuntapäällikkö - kirjastonjohtaja - kulttuurijohtaja - opistojen rehtorit Yhdyskunta ja ympäristö - tekninen johtaja - maankäyttöpäällikkö - yhdyskuntatekniikan päällikkö - rakennuttajainsinööri - rakennustarkastaja - kaupungingeodeetti - kaavoitusarkkitehti - paikkatietoinsinööri - maanmittausinsinööri - katurakennusmestari - maaseutujohtaja - maaseutupäällikkö - lomituspalvelupäällikkö Tilakeskus -taseyksikkö - tilakeskuksen johtaja - kiinteistöpäällikkö - rakennuttajapäällikkö Sosiaali- ja terveyspalvelut - sosiaali- ja terveysjohtaja - talouspäällikkö - johtava ylilääkäri - laitospalveluiden ylilääkäri - avoterveydenhuollon ylilääkäri - vastaava hammaslääkäri - johtava hoitaja - osastonhoitajat / toimintayksiköiden esimiehet - asumispalvelujohtaja - palveluohjaaja - kotihoitojohtaja - kotihoidonohjaajat - omaishoidonohjaaja - palvelukoordinaattori - terveysvalvonnanjohtaja - vastaava eläinlääkäri - perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja - vammaispalvelupäällikkö - lapsiperheiden sosiaalityönpäällikkö - aikuissosiaalityönpäällikkö Sastamalan vesi Liikelaitos - Sastamalan Vesi Liikelaitoksen johtaja - käyttöpäällikkö - verkostopäällikkö Työterveys Akaasia liikelaitos - toimitusjohtaja - palvelupäälliköt Valtuuston määrärahatason ydin- ja osaprosessien tilivelvolliset ovat näkyvissä käyttötalousosassa prosesseittain.

SASTAMALAN KAUPUNKI 31 13. KÄYTTÖTALOUSOSA Seuraavilla sivuilla olevalle talousarvion käyttötalousosassa määrätään ydin-/osaprosesseille nettomäärärahat ja sitovat tavoitteet talousarvioasetelman mukaisesti. Ydin-/osaprosessit on esitelty toimielimittäin talousarvioasetelman mukaisessa järjestyksessä. Talousarvion määrärahoissa on huomioitu talousarvioesitykseen eri käsittelyvaiheissa tehdyt muutokset. Lukuohje Kustakin ydinprosessista esitetään 1. Ydinprosessin kuvaus / prosessikaavio 2. Ydinprosessin vastuuhenkilö 3. Ydinprosessin päätehtävä 4. Toiminnan muutokset suunnitelmakaudella 2015-2017 5. Strategiset päätavoitteet ydinprosessitasolla 2015-2017 6. Vuonna 2015 ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet Osaprosesseista esitetään toimielin ja vastuuhenkilötietojen lisäksi Osaprosessin tehtävä / palvelusuunnitelman kuvaus kuvaa lyhyesti prosessin tehtäviä ja toimintaa. Toiminnan kehittämisen painopisteet ja toiminnan olennaiset muutokset 2015-2017: Prosessien toiminnan tarkastelu talousarviovuotta pidemmällä tähtäyksellä; mihin suuntaan prosessia on tarkoitus kehittää ja mitä asioita tulevien vuosien kehittämistyössä erityisesti painotetaan. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan selvitetään suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukset kaupungin talouteen (säästöt tai lisäkustannukset / aikajänne). Esille tuodut linjaukset otetaan huomioon seuraavien vuosien toiminnan ja talousraamin suunnittelussa. Tuottavuustoimenpiteet 2015 sekä 2016-2017: mitä tuottavuutta edistäviä toimenpiteitä toteutetaan, mm. palveluverkko- ja henkilöstöratkaisut, toimintaprosessien kehittäminen, muut tuottavuutta lisäävät toimenpiteet sekä näiden talousvaikutukset Kunkin prosessin sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty tuloskorttimuodossa. Sitovat tavoitteet vuodelle 2015 ovat talousarviossa sitovuustasoltaan nettomäärärahoja vastaavia. Tuloskortti sisältää - Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa = kaupunkistrategiasta johdettu tavoite; millä tavoin prosessi toteuttaa strategian päämääriä; missä tehtävissä prosessin pitää onnistua? Ulottuvuus talousarviovuotta pidemmälle ajanjaksolle. - Tavoitetaso 2015 = prosessin valtuustotasolla päätettävä sitova tavoite. Tavoitteen tulee olla mitattava: Määrä, laatu, on/off. Prosessit raportoivan tämän tavoitetason toteutumisesta osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. - Mittari, joilla tavoitteen toteutumista mitataan (informatiivinen tieto) - Toimenpiteet 2015 = mitkä käytännön toimenpiteet johtavat tavoitteen toteutumiseen (informatiivinen tieto). Tunnusluvut antavat informaatiota prosessin tuottamien palveluiden laajuudesta ja kehityksestä. Määrärahataulukossa esitetään prosessin vuoden 2015 sitovat määrärahat ja tuloarviot ja suunnitelmavuosien nettomenot sekä arvioitu poistosumma. Vertailutietona on esitetty vuoden 2013 Sastamalan tilinpäätöstiedot vuoden 2014 talousarvio muutoksineen kunkin vuoden oman prosessirakenteen mukaisena. TA2015 sarakkeella on kulloisenkin käsittelyvaiheen mukainen esitys ja lopullisessa talousarviossa valtuuston päätös. Taulukon alla on lisäksi esitetty aiempien vuosien kustannusvertailu vuoden 2015 toimintaa vastaavassa muodossa niissä osaprosessissa, joita prosessien välinen toimintojen siirto koskee. Taulukon viimeisellä rivillä on esitetty prosessien arvio suunnitelmavuosina toteutettavien rakenteellisten tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteiden vaikutuksesta määrärahan tasoon. Valtuuston määrärahan käyttöä koskevat sitovat ohjeet kirjataan talousarvion käsittelyn yhteydessä prosessien talousarviosivuille.

SASTAMALAN KAUPUNKI 32 13.1. Käyttötalousmäärärahat, yhteenveto Sastamala Muutettu Talousarvio TS TS Tp 2013 Ta 2014 2015 2016 2017 Toimintakate (nettomenot) Konsernihallinto -4 056 417-3 923 800-4 808 600-4 881 000-4 955 000 Yhteiset erät 965 080 625 000 730 000 270 000 300 000 Varhaiskasvatus -9 821 845-10 031 000-9 931 000-10 080 000-10 231 000 Perusopetus -24 242 497-24 206 200-24 035 000-24 196 000-24 359 000 Lukiokoulutus -3 037 692-3 125 300-3 175 000-3 023 000-2 669 000 Elämänlaatu -6 708 208-7 058 400-7 059 000-7 059 000-7 059 000 Kasvu ja kulttuuri yhteensä -43 810 242-44 420 900-44 200 000-44 358 000-44 318 000 Tilakeskus taseyks. 3 717 534 4 385 000 4 150 000 4 278 700 4 455 400 Maankäyttö -786 577-852 400-929 900-944 000-958 000 Yhdyskuntatekniikka -2 890 309-2 618 000-2 671 600-2 712 000-2 753 000 Turvallisuus -1 819 544-1 950 100-1 897 800-1 926 000-1 955 000 Elävä maaseutu -753 904-789 900-782 000-794 000-806 000 Rakennusvalvonta -248 445-251 500-271 700-275 000-279 000 Yhdyskunta ja ympäristö ilman TK -6 498 779-6 461 900-6 553 000-6 651 000-6 751 000 Sote- hallinto tulot 809 398 874 500 746 000 757 000 768 000 Sote- hallinto menot -927 483-1 063 800-746 000-757 000-768 000 Sote-hallinto netto -118 085-189 300 0 0 0 Perhe- ja sosiaalipalvelut tulot 4 926 120 5 232 900 4 368 100 4 434 000 4 501 000 Perhe- ja sosiaalipalvelut menot -22 430 686-23 889 600-22 505 200-22 933 000-23 337 000 Perhe- ja sosiaalipalvelut netto -17 504 566-18 656 700-18 137 100-18 499 000-18 836 000 Kotihoitopalvelut tulot 3 080 875 3 314 800 3 172 800 3 220 000 3 268 000 Kotihoitopalvelut menot -10 460 720-10 756 800-10 738 800-10 900 000-11 064 000 Kothoitopalvelut netto -7 379 845-7 442 000-7 566 000-7 680 000-7 795 000 Asumispalvelut tulot 6 029 397 5 756 300 4 833 700 4 906 000 4 980 000 Asumispalvelut menot -17 714 855-16 889 000-16 074 700-16 316 000-16 561 000 Asumispalvelut netto -11 685 458-11 132 700-11 241 000-11 410 000-11 581 000 Perusterveydenhuolto tulot 4 252 053 4 429 900 4 535 600 4 604 000 4 673 000 Perusterveydenhuolto menot -21 047 718-21 194 100-23 320 300-23 625 000-23 949 000 Perusterveydenhuolto netto -16 795 665-16 764 200-18 784 700-19 021 000-19 276 000 Ympäristönterveydenhuolto tulot 286 030 818 700 829 300 842 000 855 000 ympäristönterveydenhuolto menot -1 206 300-1 534 000-1 559 100-1 582 000-1 606 000 Ympäristönterveydenhuolto netto -920 270-715 300-729 800-740 000-751 000 Sotesi yhteensä, netto -54 403 889-54 900 200-56 458 600-57 350 000-58 239 000 Erikoissairaanhoito (ja päivystys) -33 871 125-33 269 500-30 732 700-31 149 000-31 586 000 Sote-palvelut yhteensä -88 275 014-88 169 700-87 191 300-88 499 000-89 825 000 Toimintakate, emokaupunki -137 957 838-137 966 300-137 872 900-139 840 300-141 093 600 Liikelaitokset Sastamalan Vesi liikelaitos 2 956 598 3 008 400 2 913 800 2 641 800 1 798 500 Työterveys Akaasia liikelaitos 48 237 305 300 59 000 59 000 59 000 Kaupunki ja liikelaitokset -134 953 003-134 652 600-134 900 100-137 139 500-139 236 100 Ulkoiset toimintatuotot 45 582 400 44 087 000 43 431 200 44 258 400 Sisäiset toimintatuotot 13 023 600 12 389 200 12 513 000 12 638 000 Toimintatuotot 59 226 208 58 606 000 56 476 200 55 944 200 56 896 400 Valmistus omaan käyttön 540 153 378 000 471 600 476 500 481 100 Ulkoiset toimintakulut -180 613 000-179 458 700-181 048 200-183 976 600 Sisäiset toimintakulut -13 023 600-12 389 200-12 513 000-12 638 000 Toimintakulut -194 719 364-193 636 600-191 847 900-193 561 200-196 614 600 Toimintakate -134 953 003-134 652 600-134 900 100-137 139 500-139 236 100

SASTAMALAN KAUPUNKI 33 Muutokset talousarvion eri käsittelyvaiheissa Lautakuntien lokakuun lopussa jättämien talousarvioesitysten ja myöhempien vähäisten tarkennusten mukainen kaupungin ja liikelaitosten toimintakate oli -134,5 miljoonaa euroa. Talousarvioesityksen muutokset, kaupunginjohtajan ehdotus Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus sisältää seuraavat prosessien ja hallintokuntien talousarvioesitysten muutokset: Osaprosessien väliset tehtävien siirrot: Työllisyyspalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluista Konsernihallintoon netto 557.700 siirto Sote/ konsernihallinto Yleiskaavoitus Konsernihallinnosta Maankäyttö -osaprosessiin netto 100.000 siirto Konsernihallinto/ maankäyttö Konsernihallinto, Työllisyyspalvelut : työmarkkinatuen rahoitusvastuun laajeneminen koskemaan 300 päivää työttömänä olleisiin (ennen 500 päivää) menojen lisäys 400.000 Konsernihallinto Kaupunginjohtajan esityksen mukainen kaupungin ja liikelaitosten toimintakate on -134,9 miljoonaa euroa Muutokset, kaupunginhallitus 1.12.2014: Kaupunginhallitus ei tehnyt muutoksia käyttötalousmäärärahoihin. Kaupunginhallituksen esityksen mukainen kaupungin ja liikelaitosten toimintakate on -134,9 miljoonaa euroa. Muutokset, kaupunginvaltuusto 15.12.2014: Kaupunginvaltuusto ei tehnyt muutoksia käyttötalousmäärärahoihin. Kaupunginvaltuuston käsittelyn jälkeen kaupungin ja liikelaitosten toimintakate on -134,9 miljoonaa euroa.

Konsernihallinto SASTAMALAN KAUPUNKI 34 13.2. Konsernihallinto Osallistuminen (vaalit) Päätöksenteko (KV, KH, tilintarkastus) Strategia ja kaupunkirakenne Konserniohjaus, prosessien kehittäminen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talousohjaus, tuottavuus Hallintopalvelut Konsernipalvelut (henkilöstö, tietohallinto, juridiikka, logistiikka) Yritystoiminnan edistäminen Työllisyyspalvelut Elämänhallinnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ydinprosessi: Konsernihallinto Vastuuhenkilö Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg Ydinprosessin päätehtävä Konsernihallinto toimii Sastamalan kaupunkikonsernin johtamis- ja ohjausprosessina. Konsernihallinnon tehtävänä on rakentaa Sastamalan kaupungin identiteettiä, ilmapiiriä ja imagoa, määritellä Sastamalan strategiset painopisteet, tuottaa päätöksenteon ja johtamisen tueksi tarvittava oikea, luotettava ja ajantasainen tieto sekä luoda edellytykset palvelutoiminnan toteuttamiselle ja asioiden sujuvalle hoidolle. Kaupunkikonsernin tärkeä tehtävä on edistää kaupunkilaisten omaa elämänhallintaa. Toiminnan muutokset suunnitelmakaudella 2015-2017 Työllisyyspalvelut siirtyy Sotesista konsernihallintoon vuoden 2015 alusta. Sote-uudistus on näillä näkymin tulossa voimaan vuoden 2017 alusta, mutta uudistuksen tarkemmat vaikutukset selviävät vasta vuosina 2015-2016 suoritettavien valmistelujen jälkeen. Muita olennaisia muutoksia ei tällä hetkellä ole tiedossa.

SASTAMALAN KAUPUNKI 35 Strategiset päätavoitteet ydinprosessitasolla 2015-2017 Elämänhallinnan edistäminen: Edellytysten luominen palveluprosessien, asukkaiden ja kolmannen sektorin toimijoiden vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Uuden tekniikan hyödyntäminen, sähköisten palvelujen lisääminen. Yritystoiminnan edellytysten kehittäminen: Uuden elinkeino-ohjelman toteuttaminen. Nopea ja joustava palvelu nykyisille ja uusille yrittäjille ja yrityksille (neuvonta, tontit, toimitilat, luvat jne.). Suunnitelmallinen maanhankinta ja kaavoitus yritysten tarpeisiin. Vetovoiman vahvistaminen: Kaupunkimaisen Vammalan sekä elinvoimaisten alue- ja paikalliskeskusten kehittäminen. Monipuolisten asuinalueiden tarjoaminen. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamisen edistäminen. Investointien priorisointi ja kohdentaminen tehokkaasti alueemme houkuttelevuuteen ja asukkaidemme hyvinvointiin. Vuonna 2015 ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet Konsernirakenteen kokonaisarviointi ja konserniohjauksen kehittäminen. Tämä tarkoittaa erityisesti kaupungin omistuksessa olevien kaikkien tytäryhtiöiden taloudellista ja toiminnallista tarkastelua. Tasapainoinen talous Kaupunkikonsernin taloutta hoidetaan siten, että talousarvion tulot riittävät menoihin ja investoinnit on priorisoitu ja kohdistettu tehokkaasti alueemme houkuttelevuuteen ja asukkaidemme hyvinvointiin. Verot pidetään kohtuullisina ja lainataso maltillisena. Talouden ohjausta ja johtamista kehitetään koko konsernin tasolla. Konsernihallinto Toimielin: Kaupunginhallitus Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg Prosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Konsernihallinto huolehtii seuraavista kaupunkikonsernin johtamis- ja ohjaustehtävistä: vaalit ja osallistuminen, päätöksenteko, yleishallintopalvelut, tilintarkastus, konserniohjaus, prosessien kehittäminen, strategia ja kaupunkirakenne, elämänhallinnan, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, yritystoiminnan edistäminen, työllisyyspalvelut, sisäinen valvonta ja riskienhallinta, talousohjaus sekä konsernipalvelut (henkilöstö-, tietohallinto-, juridiikka- ja logistiikkapalvelut). Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017, v. Konsernirakenteen kokonaisarviointi sekä omistajaohjauksen ja konserniohjauksen kehittäminen. Elämänhallinnan edistäminen on edelleen toiminnan yksi painopiste uuteen strategiaan sisältyen. Ennakkovaikutusten arviointimenettelyn yksinkertaistaminen ja vakiinnuttaminen osaksi päätöksentekoa. Talousarvioehdotukseen sisältyy määräraha sadan nuoren kesätyöllistämistä varten yrityksiin. Tarkemmat ohjeet hyväksyy kaupunginhallitus. Elinkeino-ohjelman toteuttaminen. Toteuttamisesta huolehtii pääasiassa kaupungin tytäryhtiö Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy. Kaupungin markkinoinnin tehostaminen uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. Sisäisen markkinoinnin kehittäminen. Yhtenä keinona myös uusien yleismessujen järjestäminen. Asiakaspalvelun yhteispisteen suunnittelu valtion viranomaisten kanssa julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeeseen liittyen. Hanke on viivästynyt ja pilotointivaihe päättyy loppuvuonna 2015. Hallituksen esitys annettaneen vasta syksyllä 2015.

SASTAMALAN KAUPUNKI 36 Toimintojen yhtiöittämisvelvoitteiden selvittely ja tarvittavien toiminnallisten muutosten valmistelu kuntalain uusien säädösten perusteella. Kaupungin osallistumisesta Sastamalan koulutuskuntayhtymän uusiin kehittämishankkeisiin päätetään kaupunginhallituksessa erikseen. Sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyyspalveluiden (sisältäen TYP-toiminnan) organisoinnin suunnittelu siten, että voidaan vastata vuoden 2015 alusta voimaan tulevan uuden lain tuomiin haasteisiin. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräät siihen liittyvät lait kasvattavat kuntien vastuuta työllisyydenhoidossa merkittävästi pitkäaikaistyöttömien osalta. Tuottavuustoimenpiteet 2015, v. Tuottavuustoimenpiteet perustuvat kaupungin strategiaan, hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan sekä hyvinvointikertomustyön ajankohtaisiin tietoihin. Konsernihallinnon henkilöstöstä on eläköitymässä kaksi vuonna 2015. Nämä vakanssit jätetään täyttämättä. Tehtäväkuvien tarkastelu ja tehtävien uudelleenjärjestely koko konsernihallinnon osalta. Hankkeiden koordinoinnin avulla pyritään välttämään päällekkäiset hankkeet ja toiminnat sekä suuntaamaan voimavarat koordinoidusti painopistealueiksi valittuihin asioihin. 15 Toteuttamiskelpoisten henkilöstölähtöisten tuottavuusideoiden toteuttaminen. Palvelurakenteiden uudelleen arviointi työllisyyspalveluissa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa, työprosessien tehostaminen korostaen monialaista yhteistyötä lakisääteiset vastuut huomioiden. Yritysyhteistyön lisääminen avoimille työmarkkinoille sijoittumisen edistämiseksi Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017, v. Edellä mainittuja toimenpiteitä jatketaan. Edellä mainituista eläköitymisistä aiheutuva kustannussäästö vakanssien täyttämättä jättämisestä. 110 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Strategian sisäistäminen ja täsmentäminen 2. Hyvinvointi ja turvallisuussuunnitelman jalkauttaminen, elämänhallinnan edistäminen 3. Kaupungin kaikkien tytäryhtiöiden toiminnallinen ja taloudellinen tarkastelu konsernirakenteen kokonaisarviointiin ja konserniohjauksen kehittämiseen liittyen 4. Vetovoiman vahvistaminen suunnitelmallisella yleiskaavoituksella ja aktiivisella markkinoinnilla Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Jokaisella strategisella tavoitteella on vähintään yksi mittari Suunnitelman tavoitteiden pohjalta prosessit asettavat omat tarkemmat tavoitteensa ja toimenpiteensä. Tarkoituksenmukainen ja tehokas konsernirakenne Päivitetty konserniohjeistus uuteen kuntalakiin perustuen Yleiskaavoitus suunnataan strategisten tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2015 markkinointisuunnitelman mukaisten toimien toteuttaminen. Vuorovaikutteinen laadintaprosessi +/- Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Selvitys laadittu +/- ja tarvittavat päätökset tehty +/- Konserniohjeistus päivitetty +/- Uusia yleiskaavoja hyväksytty +/- Suunnitelman mukaiset toimenpiteet tehty +/- Yleismessut pidetty +/- Mittareiden määrittely mahdollisesti päivitettäville strategisille tavoitteille Suunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen Selvitys tytäryhtiöiden toiminnasta ja taloudesta sekä päätöksenteko Konserniohjeistuksen päivittäminen Yleiskaavoitukset Suunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen Yleismessujen pitäminen

SASTAMALAN KAUPUNKI 37 5. Elämänhallinnan edistäminen, tasapainoinen talous: Syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden vahvistaminen Kaikille aktivoinnin piiriin kuuluville työttömille työnhakijoille laaditaan aktivointisuunnitelma monialaisena yhteistyönä (asiakas, kunta ja tehallinto) tavoitteena ohjaus työhön, koulutukseen tai kuntoutukseen. Aktivointiasteen nostaminen työttömille työnhakijoille, jotka täyttäneet aktivointiehdon työttömyyden keston perusteella. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen (palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta, eläkeselvittelyt ja ryhmäpalvelut) monialaisena yhteistyönä. Kunnan työmarkkinatuen maksuosuuden hillitseminen Työmarkkinatuen kunnan maksuosuus Yksilöllisten palvelupolkujen rakentaminen työttömille työnhakijoille kohti avoimia työmarkkinoita lakisääteiset vastuut huomioiden (yhteistyössä Kela, Te-hallinto, oppilaitokset, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä elinkeinoelämä). 6. Kaupungin kuljetusten kokonaistarkastelu Koululaiskuljetusten, Sotesin kuljetusten sekä palvelu- ja paikalisliikenteen tarkoituksenmukainen ja edullinen järjestäminen Selvitys laadittu +/- Kustannustason alentaminen Kokonaisselvityksen laatiminen 31.3.2015 mennessä Liikenteen kilpailuttaminen Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Konsernihallinnon kokonaismenot 203 193 203* /as Konsernihallinnon kokonaismenojen 2,8 2,8 2,9* osuus ulkoisista toimintame- noista % Työmarkkinatukea 500 päivää tai yli saaneiden aktivointiaste % 55 *ei sisällä työllisyyspalveluita Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 1 168 1 089 1 730 200 48,1 Valmistus omaan käyttöön 2 0 0-100,0 Toimintakulut -5 226-5 013-6 538 800 25,1 Toimintakate (netto) -4 056-3 924-4 808 600-4 881 000-4 955 000 18,5 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -28-29 -18 100-20 700-20 400 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -4 085-3 953-4 826 700-4 901 700-4 975 400 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -106/ kertaluont. -958 700 Työllisyyspalvelut -461-590 -959 000 Yleiskaavoitus +100 +100 +100 000 Toimintakate (netto) V. 2015 prosessirakenteella -4 417-4 414-4 808 600-4 881 000-4 955 000 8,9

SASTAMALAN KAUPUNKI 38 Kaupungin yhteiset erät Toimielin: Kaupunginhallitus Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Osaprosessiin on koottu sellaiset tulo- ja menoerät, jotka eivät ole suoraan ydinprosessin oman toiminnan tuottoja ja kuluja. Tällaisia eriä vuoden 2015 talousarviossa ovat Yhdistymisavustustulo 960.000 euroa Yhdistymisavustuksen käyttö toimintakuluihin - Kiikoisten kehittämistoimikunnan päätettävät kohteet 30.000 euroa - Avustus Sastamalan Vesi liikelaitokselle 500.000 euroa Maanmyynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja tappiot, nettotulo 300.000 euroa. Yhdistymisavustustulot päättyvät vuoden 2015 jälkeen. Yhdistymisavustustuloista kohdistuu suunnitelmavuodelle 2016 yhteisiin eriin vain yhdistymissopimuksen mukainen käyttö Kiikoisten kehittämistoimikunnan kautta. Lisäksi on vuosittain varauduttu 300.000 euron maanhankinnan ja -myynnin nettomyyntivoittoihin. Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 1 501 1 260 1 260 000-16,0 Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut -536-635 -530 000-1,1 Toimintakate (netto) 965 625 730 000 270 300-24,4 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -200 000 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset 965 625 930 000 270 300 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -420 105-460 30

SASTAMALAN KAUPUNKI 39 13.3. Kasvu ja kulttuuri Ydinprosessin kuvaus Ydinprosessi: Kasvu ja kulttuuri Vastuuhenkilö Kasvatusjohtaja Pekka Kares Ydinprosessin päätehtävä Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa painopistealueena on kuntalaisten elämänhallinnan vahvistaminen sekä turvallisen kasvun ja opin polun rakentaminen lapsille ja nuorille. Näitä strategisia tavoitteita kasvu ja kulttuuri ydinprosessi toiminnallaan toteuttaa. Erityisesti vuonna 2014 käynnistynyt toimijoiden verkostoyhteistyö Perhepalveluverkosto rakentaa ja toteuttaa käytännössä toimintamalleja strategisten tavoitteiden toteutumiseksi. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja uusien toimintakonseptien rakentaminen vahvistavat kaupungin vetovoimaisuutta. Toiminnan muutokset suunnitelmakaudella 2015-2017 Lukiokoulutuksen osalta siirrytään yhden lukion malliin vaiheittain 1.8.2015 ja 1.8.2016. Lukiokoulutus keskitetään Vammalan lukioon, Mouhijärven lukio ja Äetsän Sarkia-lukio lakkautetaan edellyttäen, että valtionosuusuudistus on oletetun kaltainen (pienten lukioiden korotettu valtionosuus poistuu). Illon koulu ja ryhmäperhepäiväkoti lakkautetaan 1.8.2015 alkaen. Kaupunginvaltuuston edellyttämän peruskouluverkkotarkastelun osalta päätökset tehdään lukioverkkoratkaisun jälkeen. Elämänlaatu-osaprosessin osalta palveluverkkoa kehitetään kaupungin linjausten mukaisesti, toiminta suhteutetaan kysyntään ja resursseihin. Strategiset päätavoitteet ydinprosessitasolla 2015-2017 Perhepalveluverkoston keskeiset tavoitteet ovat ennalta ehkäisevä ja varhainen tuki lapsille, nuorille ja lapsiperheille kuntalaisten elämänhallinnan vahvistamiseksi. Perhepalveluverkosto koostuu julkisten palveluiden verkostomaisista toimintamuodoista ja kumppanuuksista kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Perhepalveluverkoston toiminnan kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa ajattelu, innovaatioiden etsiminen sekä uusien toimintatapojen kehittäminen ulottuvat koko taloussuunnitelmakaudelle. Perhepalveluverkoston toimintaa arvioidaan, kehitetään edelleen ja toimintaa vakiinnutetaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimavarojen kohdentamista varhaisen tuen palveluihin. Korjaavien palveluiden tarpeen väheneminen hillitsee menokasvua. Ydinprosessien keskeisenä tavoitteena on verkostoyhteistyö Sotesin sekä Kasvu ja kulttuuri ydinprosessien kesken. Verkostoyhteistyö kolmannen sektorin kanssa vahvistaa kuntalaisten elämänhallintaa. Samalla palveluiden järjestämisen vaikuttavuus ja tuottavuus paranevat.

SASTAMALAN KAUPUNKI 40 Vuonna 2015 ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet Elämänhallinnan edistäminen, Tasapainoinen talous: Varhaisen puuttumisen mallin rakentaminen (v. 2015) Varhainen puuttuminen vähentää lastensuojelun menoja pitkällä aikavälillä (v. 2016 alkaen) Palveluprosessien parantuminen (v. 2015 alkaen) Varhaiskasvatus Toimielin: Kasvatus- ja opetuslautakunta Vastuuhenkilö: ma. varhaiskasvatuksen päällikkö Sari Välilä Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota laadukasta hoitoa, kasvatusta ja opetusta päivähoitoikäisille lapsille. Varhaiskasvatus tarjoaa myös perusopetuslain mukaista esiopetusta esiopetusikäisille lapsille. Päivähoito- ja esiopetuspaikka järjestetään kaikille halukkaille päivähoito- ja perusopetuslain mukaan. Varhaiskasvatus ja esiopetus perustuvat yhteistoimintaan lasten vanhempien kanssa. Varhaiskasvatus vastaa myös lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuesta, muille kunnille myytävistä ja muilta kunnilta ostettavista varhaiskasvatuspalveluista. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017 Asiakkaiden toiveiden huomioiminen asiakaskyselyn vastausten pohjalta. Kestävän kehityksen toimintaohjelman käytäntöön tuominen. Perheiden terveyden edistäminen ja elämänhallinnan taitojen vahvistaminen painopistealueena jatkuu ravitsemus ja liikuntakasvatus. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Perhepalveluverkoston toiminnan käynnistäminen, tavoitteiden ja toimintamenetelmien vakiinnuttaminen Sotesin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Painopisteenä varhainen puuttuminen ja korjaavien palveluiden tarpeen vähentäminen. Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017 Perhepalveluverkoston toiminnan arviointi ja vakiinnuttaminen. Toiminta on käynnistynyt pilottien kautta ja laajennetaan koko varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa sopeutetaan hoitoa tarvitsevien lasten määrään., v., v., v. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1.Asiakastyytyväisyys 2.Tasapainoinen talous, elämänhallinnan edistäminen: Kestävän kehityksen ohjelman toteuttaminen Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 95% asiakkaista on tyytyväisiä saamaansa palveluun Kestävän kehityksen toimintatavat ovat päivittäisessä käytössä kaikissa päivähoidon yksiköissä Tyytyväisten asiakkaiden määrä Kysely henkilöstölle ja hymynaamakysely lapsille Asiakaskyselyn järjestäminen, kehittämistoimenpiteet vastausten pohjalta Lasten tietoisuuden lisääminen kestävästä kehityksestä oman osallisuutensa kautta. Kyselyn järjestäminen. Vanhempien mukaan ottaminen kestävän kehityksen toimintatapojen käyttämiseen päivähoidossa ja kotona.

SASTAMALAN KAUPUNKI 41 3.Elämänhallinnan edistäminen ja lasten hyvinvointi: Ravitsemuskasvatus 4.Elämänhallinnan edistäminen: Lasten liikuntatottumusten vahvistaminen Jokaisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on päivitetty yhdessä vanhempien kanssa ravitsemusosio Jokaisessa päivähoitoyksikössä ja perhepäivähoidossa järjestetään lasten omaehtoisen liikunnan lisäksi säännöllistä ohjattua liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa Päivitetyt suunnitelmat Toteutuneet liikuntakerrat ja tapahtumat Keskustelut vanhempien kanssa ja suunnitelmien päivittäminen vuosittain sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta. Sapere (ruokakasvatusohjelma) koulutus henkilöstölle. Ohjatun liikunnan suunnittelu, valmistelu, toteutus ja tiedotus vanhemmille. Innostetaan vanhempia liikkumaan lastensa kanssa järjestämällä yhteisiä liikuntatapahtumia päivähoidossa. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Päivähoidon valintaoikeuden 1617 1586 1575 1555 1547 1540 piirissä 31.12 Niistä kunnallisessa päivähoidossa, 840 825 820 810 810 800 ostopalveluiden piirissä ja sopimuspäiväkodissa 31.12. (sisältää päivähoidon oman esiopetuksen) Esiopetusikäisten ikäluokka 268 263 270 258 237 271 Niistä esiopetuksessa päivähoidossa 110 84 90 85 83 90 20.9. Lasten kotihoidontuen piirissä 440+43 443+41 440+39 440+39 440+39 440+39 lapsia 31.12. + osittainen hoitoraha Yksityisen hoidon tuen piirissä 31.12. 55 75 75 70 70 70 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 1 425 1 456 1 375 000-3,5 Valmistus omaan käyttöön 1 Toimintakulut -11 248-11 487-11 306 000 0,5 Toimintakate (netto) -9 822-10 031-9 931 000-10 080-10 231 1,1 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -33-87 -76 400-61 0 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -9 855-10 118-10 007 400-10 141-10 231 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-)

SASTAMALAN KAUPUNKI 42 Perusopetus Toimielin: Kasvatus- ja opetuslautakunta Vastuuhenkilö: Perusopetuksen johtava rehtori Elina Jaakkola Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestäminen Sastamalan alueella asuville esiopetusikäisille lapsille ja perusopetuksen järjestäminen oppivelvollisuusikäisille. Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille jatko-opintokelpoisuuden. Opetus järjestetään valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden sekä paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Perusopetusta annetaan Sastamalassa vuoden 2015 alkaessa 18 koululla, joista kolme on yläkouluja. Esiopetus järjestetään Sastamalassa osittain koulujen tiloissa, osittain päiväkodeissa. Perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 12 koululla. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017 Perusopetuksen itsearviointi toteutetaan kahden vuoden välein. Kevään 2014 itsearvioinnissa kehittämiskohteiksi v. 2014-2016 valittiin 1. Oppilaiden kokemuspalautteen hyödyntäminen koulun pedagogisessa toiminnassa ja johtamisessa 2. Perusopetuksen hallinto-, johto- ja toimistotiimien toiminnan selkeyttäminen ja kehittäminen 3. Yhteistyön toimintamallien kehittäminen keskus-, talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden kanssa Perusopetus osallistuu lapsille, nuorille ja lapsiperheille kohdistuvien palvelujen kehittämiseen perhepalveluverkostossa. Yhtenäiskoulun toiminnan käynnistäminen Uotsolan koulun ja Mouhijärven yhteiskoulun yhdistyessä lv 2015-2016 alkaessa., v. Perusopetuksen uuden opetussuunnitelman valmistelu vuoden 2015 aikana. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016. Tuottavuustoimenpiteet 2015 1. Illon koulun toiminnan yhdistäminen Tyrväänkylän kouluun kaupunginvaltuuston 10.11.2014 linjauksen mukaisesti (vuositasolla n. 180 000 ). 2. Tuntikehyksen sopeuttaminen Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017 1. Perusopetuksen verkko-, tuntikehys ja henkilöstötarkastelu kaupunginvaltuuston 10.11.2014 linjauksen mukaisesti., v. -62-40, v. -400 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 toteuttamisessa Turvallinen kasvun ja opin polku: Sastamalan perusopetuksen tarjoama opin polku on erityisesti sastamalalaisille oppilaille houkuttelevin vaihtoehto. Sastamalalaisista perusopetusikäisistä oppilaista 100 % käy koulua Sastamalassa. Oppilastilastot a) Koulukuljetusten sujuvoittaminen. b) Oppilaitosverkon houkuttelevuuden parantaminen erityisesti potentiaalisilla oppilasvientialueilla (alueet, joilla naapurikuntien oppilaitosten houkuttelevuus on poikkeuksellisen suuri). Oppilaiden kouluhyvinvointi ja - viihtyvyys paranee Oppilaiden kokemus koulun arjesta paranee v. 2013-14 nähden: - työrauha oppitunneilla paranee, - oppilaan tuntemus työn arvostuksesta nousee - oppilaiden mieliala kohenee Työrauha Koulussa minun työtäni arvostetaan Minusta koulutyö on tärkeää Alakuloisuuden tuntemuksen määrä Oppilailta kerätään opetuksesta palautetta, jonka perusteella opettajat ja koulunjohtajat kehittävät opetuksen laatua.

SASTAMALAN KAUPUNKI 43 Elämänhallinnan edistäminen: Henkilöstön työhyvinvointi kohenee Perusopetuksen laatu: Oppilaat oppivat ja saavuttavat opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet Em. asioita mitataan koulun hyvinvointiprofiililla (OPH:n ylläpitämä, koulujen käyttöön tarkoitettu mittari internetissä). Tavoite: mittaustulokset pysyvät entisellä tasolla tai paranevat Henkilöstön kokemus työstä ja koulun arjesta paranee: - työrauha oppitunneilla paranee - työyhteisöt koetaan toimiviksi - mieliala pysyy hyvänä tai paranee Hyvinvointiprofiilin mittaustulokset pysyvät entisellä tasolla tai paranevat Oppilaat menestyvät valtakunnallisissa kokeissa keskitasoisesti tai paremmin. Koulun hyvinvointiprofiilin kysymykset: Työrauha oppitunneilla Oppilaan työn arvostaminen Oppilaan oma koulutyön arvostus Alakuloisuuden tuntemuksen määrä Menestyminen valtakunnallisissa kokeissa Keväällä 2015 valtakunnallinen koe englannin kieli 6. ja 9. vuosiluokka Kouluviihtyvyyttä kohennetaan oppilaskuntatoiminnan avulla Järjestyssääntöjen jalkauttaminen yhdessä oppilaskuntien kanssa Työyhteisöissä kiinnitetään huomiota keskinäiseen vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyttä parantaviin toimintatapoihin sekä puututaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Opetus- ja kasvatustehtävän eli perustehtävän toteutus Uusien opetussuunnitelmien valmisteluprosessi muuttaa ajattelua, opetusmenetelmiä ja toimintakulttuuria Kouluyhteisöjen ajattelutapa ja toimintakulttuuri muuttuvat uusien opsperusteiden suuntaan Henkilöstökysely opsvalmisteluprosessin onnistumisesta Ops-valmistelussa käytetään vuorovaikutuksellisia työtapoja, avataan opetussuunnitelman perusteita ja pohditaan toimintakulttuuriin tarvittavia muutoksia. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Sastamalan oppilaskohtaiset kustannukset (ilman sairaalaopetusta ja vammaisopetusta) 9005 8874 9084* 9 000 9 000 9 000 Esioppilaiden määrä 260 260 268 260 249 237 Oppilasmäärä vl 1 6 1681 1647 1675 1665 1628 1603 Oppilasmärää vl 7 9 857 886 856 843 843 849 Oppilasmäärä perusopetus yht. 2538 2533 2531 2508 2471 2452 Opetusryhmän keskikoko vl 1 6 14,2 18 15 16,5 16,5 16,5 Opetusryhmän keskikoko vl 7 9 16,7 18,5 16 17 17 17 Opettajien kelpoisuus-% 97 97 99 99 99 99 Jatko-opintoihin siirtyneiden %- 99 99 99 99 99 99 osuus *Laskettuna kokonaiskuluista. Vuosikatteesta, ilman hankkeiden kuluja sekä sairaala- ja vammaisopetusta 8 809 e/opp. Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 1 035 675 658 500-36,4 Valmistus omaan käyttöön 1 Toimintakulut -25 278-24 881-24 693 500-2,3 Toimintakate (netto) -24 242-24 206-24 035 000-24 196-24 359-0,9 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -115-58 -81 200-131 -88 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -24 357-24 264-24 116 200-24 327-24 447 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 62 300 200

SASTAMALAN KAUPUNKI 44 Lukiokoulutus Toimielin: Kasvatus- ja opetuslautakunta Vastuuhenkilö: verkostolukion rehtori, Anni Virnes Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Sastamalan verkostolukio tarjoaa päivä- ja aikuislukiokoulutusta sekä lukiolaisille että ammatillisessa koulutuksessa oleville kahden tai kolmen tutkinnon suorittajille. Maksupalvelutoimintana lukiokursseja tarjotaan myös lähialueen muille lukioille sekä verkkokursseja valtakunnallisella ISOverstaan kurssitarjottimella. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017 Verkostolukion yhteisen kurssitarjonnan kautta toteutetaan lukuvuonna 2014-15 33 samanaikaisopetuksena ja 10 verkko-opetuksena järjestettävää kurssia. Verkko- ja samanaikaisopetus parantaa Sastamalan lukioiden vetovoimaisuutta sekä alueellista tasa-arvoa lukioiden välillä. Yhteisen opetustarjonnan avulla Sastamalan kaikkien lukioiden opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella myös sellaisia oppiaineita, joihin kotilukiossa ei syntyisi ryhmiä vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Yhdistämällä opetusryhmiä eri lukiopisteitten välillä saavutetaan myös synergiaetuja henkilöstökuluissa. Lisäksi painopisteenä yhteistyö talousalueen eri lukioiden kesken sekä yhteistyö ammatillisen koulutuksen, Sastamalan opiston, ISOverstaan, PAOK-verkoston kanssa. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014 alkaen. Tämän lain perusteella Sastamalan kaupungilla on velvoite järjestää psykologipalvelut verkostolukion opiskelijoiden lisäksi myös Sastamalan alueella toimivien Vammalan ammattikoulun, Tyrvään käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen sekä Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksen opiskelijoille. Vuosikustannus uudesta koulupsykologin virasta on 65 000 euroa. Valmisteluvaiheessa Punkalaitumen kunta on ilmoittanut halukkuutensa ostaa Sastamalan kaupungilta koulupsykologiresurssia yhden päivän viikossa. Verkostolukion talousarvioon on varattu erilliselle kustannuspaikalle 50 000 euron määräraha. Lukiokoulutuksen tuntijako ja opetussuunnitelmat uudistuvat ja niiden arvioitu käyttöönottoaika on 1.8.2016. Ylioppilastutkinto sähköistetään vaiheittain syksystä 2016 alkaen siten, että keväällä 2019 koko tutkinto suoritetaan sähköisesti (kustannusvaikutus investointeihin vuosille 2015-2016 n. 40 000 euroa). Lukiokoulutuksen järjestämisluvat ja rahoituslainsäädäntö uudistetaan 1.1.2017 lukien. Sastamalan lukiokoulutusta koskevat mahdolliset muutokset valmistellaan ja toteutetaan valtuuston tekemien linjausten mukaisesti. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Pienissä lukioissa lv 2014-15 toteutetaan osa reaaliaineiden kursseista vuorovuosittain. Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017 Jatketaan samanaikaisopetusta ja verkkokurssitoteutuksia (Ei tuota uusia säästöjä. Toiminta ei voi laajeta nykyisestään sillä laitteistojen määrä asettaa toiminnalle rajat). Pienissä lukioissa jatketaan reaaliaineiden syventävien kurssien toteuttamisessa vuorovuosiperiaatetta. Sijaisia pyritään käyttämään harkiten. Lukiokoulutuksen kurssikehys mukautuu opiskelijamäärän kehitykseen. Lukioverkkoratkaisun toteuttaminen kaupunginvaltuuston 10.11.2014 linjauksen mukaisesti. Siirrytään yhteen lukioon 1.8.2016 alkaen, edellyttäen, että valtionosuusuudistus on oletetun kaltainen (pienten lukioiden korotettu valtionosuus poistuu)., v., v., v. 600 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa Turvallinen kasvun ja opin polku: 1.Sastamalan lukiokoulutuksen tarjoama opin polku on erityisesti sastamalalaisille opiskelijoille houkuttelevin vaihto-ehto. Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Sastamalalaisista lukioopintonsa aloittavista opiskelijoista 100 % valitsee sastamalalaisen lukion (pois lukien niin sanotun erikoislukion valinneet opiskelijat). Tavoitetaso vuodesta 2017 alkaen: Sastamalalaisista lukioikäisistä opiskelijoista 100 % Oppilastilastot a) Koulukuljetusten sujuvoittaminen. b) Oppilaitosverkon houkuttelevuuden parantaminen erityisesti potentiaalisilla opiskelijavientialueilla (alueet, joilla naapurikuntien oppilaitosten houkuttelevuus on poikkeuksellisen suuri).

SASTAMALAN KAUPUNKI 45 2. Lukiokoulutuspalvelujen laadun varmistaminen 3. Opiskeluhuollon palvelujen saatavuuden parantaminen opiskelee sastamalalaisessa lukiossa (pois lukien niin sanotun erikoislukion valinneet opiskelijat). Tyytyväisyys ryhmänohjaukseen ja opetusryhmien ilmapiiri vähintään verrokkikuntien tasolla Ylioppilastutkinnon tulokset vähintään valtakunnallista keskitasoa Tarvetta vastaava koulupsykologipalvelu INKA-järjestelmän sähköiset kyselyt (sähköinen palautejärjestelmä) Vertailu ylioppilastutkintolautakunnan toimittamiin kansallisiin keskiarvotuloksiin Lukion aloitusvaiheen kysely, kurssipalautteet ja koulukysely Tilastointi +/- Toisen asteen koulupsykologin palkkaaminen (virantäyttö 1.1.2015 alkaen) 4. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, muutoksessa tukeminen Motivaation ja työhyvinvoinnin tukeminen muutostilanteessa, Muutos 2016 ohjelman käynnistäminen Muutos 2016 ohjelma käynnistynyt Henkilöstön sairauspoissaolot ja henkilöstökysely Henkilöstötyöryhmän (henkilöstön sijoittuminen) ja opiskelijatyöryhmän (opintojen yhteensovittaminen) työskentely Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Nuorisoaste 335 330 340 340 345 345 Aikuisopiskelijat 10 7 5 5 5 5 Ammattilukiolaiset 28 25 15 15 15 15 Muut aineopiskelijat 70 50 50 50 50 50 Kustannukset e/opiskelija (ei aineopiskelijat) sis. kaikki kulut 8805 9422 9058 8500 7200 7200 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 162 99 87 700 86 85-45,9 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -3 200-3 224-3 262 700 2,0 Toimintakate (netto) -3 038-3 125-3 175 000-3 023-2 669 4,5 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -21-7 -81 200-131 -88 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -3 059-3 132-3 256 200-3 154-2 757 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 200 400 - Elämänlaatu Toimielin: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Vastuuhenkilö: Kulttuurijohtaja Arja Valtonen Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Elämänlaatuprosessin perustehtävänä on tarjota mahdollisuus henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja tukea kasvua, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa Sastamalan vetovoimaa ja elinvoimaisuutta. Prosessin tehtävänä on luoda toimintaedellytyksiä asukkaille, asiakkaille ja alueen järjestöille ja muille toimijoille. Osaprosessi tarjoaa kirjastoja tietopalveluita, kulttuuripalveluita sisältäen museopalvelut, liikuntapalvelu-, nuoriso-, musiikinopetuspalveluita ja vapaan sivistystyön palveluita. Prosessin toiminta ulottuu alueen kaikkiin ikä- ja väestöryhmiin. Monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen ja uusien toimintakonseptien rakentaminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa vahvistavat kaupungin vetovoimaisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä, elämänmittaista oppimista ja elämänhallintaa.

SASTAMALAN KAUPUNKI 46 Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017 Elämänhallinnan vahvistaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, painopisteenä lapset, nuoret ja lapsiperheet kansalaistoiminnan vahvistaminen, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa syvenee matalan kynnyksen palveluina elämänlaadun aliprosessit osallistuvat perhepalveluverkoston rakentamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa voimavaroja yhdistämällä. Yhteistyö syvenee, varhaisen tuen/puuttumisen mallia kehitetään ja uusia malleja otetaan käyttöön. Turvallinen kasvun ja opinpolku elämänmittaisen oppimisen ja hyvinvoinnin edellytysten luominen yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen Vetovoiman vahvistaminen edellytyksien luominen Sastamalan kaupungin monipuoliselle kulttuuri- ja harrastustoiminnalle ja vahvalle kirja- ja kulttuuri-identiteetille uusien palvelukonseptien kehittäminen, verkostoidutaan kotimaisiin ja ulkomaisiin hankkeisiin Yritystoiminnan edellytysten kehittäminen yrityksille työhyvinvointia edistävän toiminnan ja tilauskoulutuksen tarjoaminen harrastus- ja vapaa-ajantoiminta edistävät paikkakunnalla viihtymistä taide ja kulttuuri edistävät kaupungin elinvoimaisuutta Tasapainoinen talous tavoitteena, että nettomenot eivät kasva aukioloajat ja toiminta suhteutetaan kysyntään ja resursseihin. lyhyet sijaistamiset hoidetaan sisäisesti jos mahdollista. verkostoidutaan ja etsitään uusia palvelukonsepteja Sastamala on edelläkävijä ja osaava uudistaja prosessin koko henkilökunta osallistuu kehittämistyöhön. henkilöstön vahvuuksiaja osaamista hyödynnetään ja vahvistetaan laatutyö käynnistyy kaikissa prosesseissa, palvelukuvaukset ja eettiset periaatteet ajantasaiset hankkeiden avulla kehitetään toimintoja ja luodaan uusia toimintakonsepteja Tuottavuustoimenpiteet 2015 -Terveysliikuntaohjelman edelleen kehittäminen - Elämänlaadun palveluverkkoa kehitetään kaupungin linjausten mukaisesti, toiminta suhteutetaan kysyntään ja resursseihin. - Prosessi huomioi erityisesti työhyvinvoinnin ja tukee koko henkilökunnan osallistumista kehittämistyöhön ja omaehtoiseen aktiivisuuteen. Työn tuottavuus kasvaa. - Sähköisten palvelujen kehittäminen. Äetsän kirjastossa otetaan käyttöön omatoimikirjasto -Uusien palvelukonseptien luominen ydinprosessin sisällä ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa, mm - Sastamalan musiikkiopiston toiminta suhteessa valtionosuuteen - Sastamalan Opiston dynaaminen kurssisuunnittelu ja kustannuslaskenta Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017 Vinkin vapaa-aikakeskuksen kulunvalvonta järjestelmä (viikonloppuisin) Terveysliikuntaohjelman edelleen kehittäminen Verkostoituminen ja uusien innovaatioiden/palvelukonseptien rakentaminen jatkuu Varhaisen puuttumisen malli käytössä ja hillitsee korjaavien palveluiden menojen kasvua Valtionosuusuudistukseen ja toimialan lakiuudistuksiin sopeuttaminen Omatoimikirjastoja otetaan käyttöön muissa kirjastoissa, mikäli kokemukset Äetsän mallista hyviä. Palveluverkkoa kehitetään kaupungin linjausten mukaisesti, toiminta suhteutetaan kysyntään ja resursseihin., v., v., v. 10 10 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa Turvallinen kasvun ja opinpolku/ aktiivinen oppiva kuntalainen Elämänlaadun palvelut järjestetään monipuolisesti ja laadukkaasti kuntalaisille niin että niiden käyttö vahvistaa kuntalaisten elämänmittaista oppimista Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Elämänlaadun tuottamien/ostamien palveluiden asiakaskäyntien määrä vähintään vuoden 2014 tasossa asiakaskäyntien määrä käytön aktiivinen seuranta, käyttöä edistävä kokonaisnäkemyksellinen maksupolitiikka, dynaaminen kurssisuunnittelu ja ajantasainen kustannuslaskenta, vaikutusten arviointia kehitetään, kirjaston ja koulujen yhteistyötä jatketaan suunnitellusti

SASTAMALAN KAUPUNKI 47 Elämänhallinnan vahvistaminen Kansalaistoiminnan tukeminen ja kumppanuuksien vahvistaminen Palveluprosessien parantuminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Vetovoiman vahvistaminen Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja uusien toimintakonseptien rakentaminen vahvistavat kaupungin vetovoimaisuutta. Sastamala tunnetaan kirjakaupunkina ja kulttuurikaupunkina Järjestöjä kannustetaan elämänhallintaa tukeviin toimintamuotoihin. Perhepalveluverkosto toimii, asiantuntijakonsultointi, nettomenot eivät kasva, varhaisen tuen/ puuttumisen konsepti kehitetään eri palveluihin Uusien palvelukonseptien /innovaatioiden määrä 8 Markkinointia sosiaalisessa mediassa, ja verkkopalveluita kehitetään Liikuntapalveluiden ja nuorten harrastekyselyn palautetaso 2015: hyvä Sastamala näkyvästi positiivisesti esillä kirjapääkaupunkina ja Akseli Gallen-Kallelan syntymän 150-vuotisjuhlavuotena Uudet toiminnalliset avustuskäytännöt uusien innovaatioiden määrä nettomenot malli luotu on/off uusien palvelukonseptien /innovaatioiden määrä Verkkopalveluiden määrä Kysely juttujen määrä Kaupungin yhteiset avustusohjeet; avustusten suuntaamisen elämänhallintaa tukevaan toimintaan. perhepalveluverkoston rakentamisessa mukana, uusien innovaatioiden rakentaminen yhteistyössä henkilökunnan, 3. sektorin ja muiden toimijoiden kanssa, palveluprosessien kuvaus varhaisen puuttumisen mallista elämänlaadun koulutus ja työpaja 2015 Uusien toimintakonseptien kehittäminen yhteistyössä henkilökunnan, 3. sektorin ja muiden toimijoiden kanssa, omatoimikirjasto käyttöön Äetsässä. Palveluja, tiedottamista, markkinointia myös verkossa Liikuntapalveluiden ja nuorten harrastekyselyt 2015 Suomen kirjapääkaupunkinäkökulma Akseli Gallen-Kallelan juhlavuosi 2015- tapahtumien järjestäminen ja kokoaminen, valtakunnallinen näkyvyys. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Elämänlaadun asiakaskäyntien 573084 722915 717200 716200 716200 716200 määrä Opistojen opetustuntimäärä yht. 34776 33100 33100 33100 33100 33100 Järjestöavustusten määrä yht. euroa/as Uusien toimintakonseptien/ innovaatioiden määrä 7,5 8,35 7,5 7,5 7,5 7,5 5 5 8 3 3 3 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 992 892 982 500-1,0 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -7 701-7 950-8 041 500 4,4 Toimintakate (netto) -6 708-7 058-7 059 000-7 059-7 059 5,2 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -111-123 -138 000-167 -180 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -6 819-7 181-7 197 000-7 226-7 239 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-)

SASTAMALAN KAUPUNKI 48 13.4. Yhdyskunta ja ympäristö Ydinprosessin kuvaus Ydinprosessi: Yhdyskunta ja ympäristö Vastuuhenkilö Tekninen johtaja Jorma Tuomisto Ydinprosessin päätehtävä Ydinprosessi tuottaa ja ylläpitää toimivaa ja viihtyisää elinympäristöä hankkimalla maata ja luovuttamalla rakennustontteja, suunnittelemalla maankäyttöä ja infrastruktuuria, rakentamalla, rakennuttamalla ja ylläpitämällä yhdyskuntatekniikkaa, kehittämällä maaseutua sekä ohjaamalla rakentamista. Ydinprosessiin kuuluva tilakeskus tuottaa ja ylläpitää laadukkaat ja kilpailukykyiset vuokratilat kaupungin organisaatiolle ja vuokra-asukkaille. Toiminnan muutokset suunnitelmakaudella 2015-2017 Sähköisten järjestelmien käyttöönotto 2014-2017 selvitysten perusteella Maankäytön organisaatio- ja toimintatapamuutosten jatkaminen (tulevat eläköitymiset) Strategiset päätavoitteet ydinprosessitasolla 2015-2017 Viihtyisät ja elinvoimaiset asuntoalueet ja työpaikka-alueet. Yhdyskunta ja ympäristö ydinprosessin osaprosessien tavoitteet on esitetty tuloskorteilla. Vuonna 2015 ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet Yritystoiminnalle on tarjolla kehittymistarpeita vastaavia rakennuskelpoisia rakennuspaikkoja Houkuttelevia asuintontteja on tarjolla kattavasti kaupungin eri taajamissa Infrastruktuurin sekä kaupungin rakennusten rakentaminen, kunnostus ja hoito tapahtuvat suunnitelmallisesti ja tehokkaasti Kustannustehokkaita uusia työmenetelmiä otetaan käyttöön Kiinteistöjen käyttöaste ja energiatehokkuus paranevat Asiakaspalvelu on ystävällistä, tasapuolista ja tapahtuu voimavarojen mukaan kiireellisyysjärjestyksessä

SASTAMALAN KAUPUNKI 49 Tilakeskus (laskennallinen taseyksikkö) Toimielin: Tilakeskuksen johtokunta Vastuuhenkilö: Tilakeskuksen johtaja Jorma Tuomisto Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Osaprosessin perustehtävänä on kaupungin rakennusten kunnossapito ja rakentaminen, sekä rakennusomaisuuden säilyttäminen. Prosessi tuottaa sisäisille ja ulkoisille vuokralaisille laadukkaat ja kilpailukykyiset tilat. Osaprosessiin kuuluvat seuraavat toiminnot: - tilapalvelut - rakennuttamispalvelut Tilakeskus omistaa ja hallinnoi kaupungin rakennusomaisuutta ja tarjoaa kaupungin prosesseille toimitilat. Sisäisesti vuokrattuja kiinteistöjä on n. 100. Tilapalvelut hallinnoivat noin 400 vuokra-asuntoa, joista pääosa on vanhusten ja vammaisten vuokra-asuntoja. Lisäksi tilapalvelut myyvät kiinteistöjen vuokraus-, isännöinti- ja kiinteistönhoitopalvelut Sastamalan Vuokratalot Oy:lle. Rakennuttamispalvelut huolehtivat uudis- ja perusparannushankkeiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2018 Vuokrattavien tilojen jalostaminen ja käyttöasteen parantaminen., v. Yli 400 000 euron rakennushankkeet suunnitelmakaudella: - Hopun palvelukeskus - Sylvään koulu - Mouhijärven yhteiskoulu - Aarno-koti - Kiikoisten kirjasto-koulu ja kuntosali Tuottavuustoimenpiteet 2015, v. Kaupungin prosesseille tarpeettomiksi käyneet tai kannattamattomat kiinteistöt myydään. Khall 1.12.2014 lisäys: Kallialan entinen koulurakennus tulee vapauttaa museon varastokäytöstä (museoesineistön siirto Stormin ent. koululle) 15.6.2015 mennessä. Kvalt 15.12.2014 lisäys: Museon varastokäyttöön vuokratuista ent. Asevarikon tiloista luovutaan 15.6.2015 mennessä ja museon omistamat esineet siirretään Stormin ent. koululle. Energiansäästötoimet. Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017 Kiinteistöjen tehokas käyttö ja tarpeettomien kiinteistöjen myynti. Käyttökelvottomien kiinteistöjen purku. Tyhjillään olevien käyttökelpoisten tilojen muokkaaminen kaupungin omien toimintojen tiloiksi, jotta ulkopuolelta vuokrattavia tiloja ei tarvittaisi., v. Taloussuunnitelmavuonna 2016 on varattava käyttötaloudesta rahaa Uotsolan koulun purkamiseen, johon Mouhijärven yhteiskoulun laajennukseen myönnetyn erityisavustuksen ehdot velvoittavat. Energiatehokkuutta lisäävät toimet, mm. ESCO-hankkeet. Taseyksikön tulostavoitteet Korvaus jäännöspääomasta 725 400 Taseyksikön investointeihin sitoutuneen lainapääoman muutos 467 100 Kokonaisinvestointien nettomäärä 3 275 000 Vuonna 2015 toteutettavat yli 400.000 euron hankkeet Kustannukset 2015 Kokonaiskustannusarvio Bäckmanin Tornihuvila 100 000, avustus 50 000 450 000, avustus 200 000 Mouhijärven yhteiskoulu 2 200 000, avustus 180 000 3 170 000, avustus 260 000 Vammalan asemarakennus 120 000 480 000 Aarno-koti 510 000, avustus 255 000 2 200 000, avustus 1 100 000 Kiikoisten kirjasto-koulu ja kuntosali 25 000 1 190 000, avustus 590 000 Kiikoisten rantasauna 175 000 400 000

SASTAMALAN KAUPUNKI 50 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 toteuttamisessa 1. Virasto- ja laitoskiinteistöjen käyttöasteen parantaminen 20 % vähemmän tyhjiä tiloja kuin vuonna 2014 Vuokraamattomat neliöt Kiinteistöjen jalostaminen ja myynti 2. Vuokra-asuntojen käyttöaste 90 % Käyttöaste Seuranta Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Vuokra-asuntojen määrä 420 440 370 370 370 370 Tyhjiä tiloja m2 9 900 7 600 7 000 6 300 5 700 5 100 Rakennusmäärä m2 155 700 155 700 155 000 155 000 155 000 155 000 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 14 993 13 515 13 334 400-11,1 Valmistus omaan käyttöön 149 100 100 000-32,7 Toimintakulut -11 424-9 230-9 284 400-18,7 Toimintakate (netto) 3 718 4 385 4 150 000 4 279 4 455 11,6 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -3 019-3 392-3 198 100-3 374-3 518 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset 698 993 951 900 905 937 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 100 Maankäyttö Toimielin: Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö: Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Yhdyskuntasuunnittelu, maaomaisuus ja kiinteistöt (muodostus), mittaus ja kartoitus, paikkatieto sekä yleiskaavoituksen, kaupunkirakenteen ja maapolitiikan valmistelu Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017 Paikkatiedon parempi hyödyntäminen ja osaamisen (mittaus ja kartoitus, paikkatieto) myyminen ulkopuolisille mahdollisuuksien mukaan. Siirrytään entistä enemmän tekemään myös selvityksiä itse, jolloin konsulttien käyttöä vähennetään., v. 10 Tuottavuustoimenpiteet 2015, v. Tarkastetaan maankäyttösopimusten kaavoituskustannukset vastaamaan todellisia kustannuksia ja otetaan useammin käyttöön kehittämiskorvaukset 10 Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017 Selvitetään mahdollisuutta luopua kiinteistörekisterin pidosta sekä sitovasta tonttijaosta. Luopumisen vaikutukset selvitetään. Suunnitelmakauden aikana maankäytöstä jää eläkkeelle useita ja tehtävien järjestelyllä jne pyritään vähentämään vähintään yksi vakanssi., v. 25 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Alueittain kysyntään suhteutettu määrä asuntotontteja, teollisuustontteja sekä liiketontteja Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Vapaita tontteja (myynnissä olevia) kaikilla osaalueilla Vapaiden tonttien määrä /varattujen tonttien määrä (osa-alueittain) Maanhankinta ja kaavoitus suunnataan tonttikysynnän mukaiseksi

SASTAMALAN KAUPUNKI 51 2. Valtuuston hyväksymä kaavoitusohjelma 3. Paikkatiedon hyödyntämisen lisääminen kaupungin organisaatiossa 4. Ajantasaisen mittaus ja kartoituksen aineiston tuottaminen asiakkaille (kaupungin oma organisaatio + ulkopuoliset asiakkaat Kaavahankkeet etenevät kaavoitusohjelman mukaisesti Intraan tärkeimmät paikkatietoaineistot koko kaupungin organisaatioon käyttöön Pystytään vastaamaan kysyntään: rakennusluvat paikan merkitsemisellä vähintään asemakaavoitettavat alueet saadut tilaukset Kaavoitusohjelman toteutumisen seurantatiedot Käytettävissä olevan aineiston määrä rakennuslupien määrä 1 000 ha 15 000 Kaavoitusohjelman toteutuminen Järjestelmän toteutus intraan. paikanmerkitsemiset täydennyskartoitus myynti (sisäiset+ ulkoiset) Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Asemakaavoitettu alue (ha) 2824 2650 2670 2690 2700 2710 Oikeusvaikutteisen yleiskaavan 14190 18100 19123 19123 19123 19200 alue (ha) Paikkatietoaineistojen määrä 0 0 5 7 8 9 intrassa Vektorimuotoinen kantakartta (ha) 12500 12600 13400 13400 13400 13500 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 335 234 231 700-30,8 Valmistus omaan käyttöön 11 13 13 000 13,2 Toimintakulut -1 133-1 099-1 174 600 3,7 Toimintakate (netto) -787-852 - 929 900-944 -958 18,2 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -69-33 -28 400-21 -16 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -856-885 -958 300-965 -974 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 25 Yleiskaavoitus -100-100 -100 000 Toimintakate (netto) -887-952 - 929 900-944 -958 4,8 V. 2015 prosessirakenteella

SASTAMALAN KAUPUNKI 52 Yhdyskuntatekniikka Toimielin: Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö: Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kauko Vainiomäki Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Yhdyskuntarakentaminen, liikenneväylien ja yleisten alueiden kunnossapito, varasto ja konekeskus, jätehuolto, vesihuoltoavustukset Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017 Teknisen varaston toiminnan tehostaminen ja henkilöstöresurssien tarkastelu. Katuvalaistuksessa siirrytään elohopealamppujen käytöstä vähemmän energiaa käyttäviin vaihtoehtoihin. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Vuoden 2014 aikana toteutetut henkilöstöjärjestelyt yhdyskuntatekniikassa, puistotoimen etumiehen tehtävää ei täytetty. Lupien taksojen tarkastelu (sijoitusluvat), olemassa olevien taksojen tarkistaminen (venepaikkamaksut, torimaksut). Katuvalaistuksen elohopealampuista siirrytään vaiheittain energiaa säästäviin vaihtoehtoihin., v., v. - 10 + 2-10 Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017, v. Katuvalaistuksen muutostyö energiaa säästäviin vaihtoehtoihin jatkuu koko suunnitelmakauden. - 10 15 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Suunnitelmallinen infrastruktuurin rakentaminen 2. Katuvalaistusverkon toimintavarmuuden parantaminen 3. Taloudellinen ja turvallisuuteen tähtäävä katujen ympärivuotinen hoito Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Vuoden 2015 kunnallisteknisen työohjelman toteuttaminen Vuoden 2015 työohjelman toteuttaminen yleissuunnitelman pohjalta Katujen ja väylien oikeaaikaiset hoitotoimenpiteet Työohjelman toteutumisvaihe Yleissuunnitelman toteutumisvaihe / Vaihdettujen valaisimien määrä Yleisöpalaute, oma ja urakoitsijaseuranta sekä vahinkoilmoitukset Työohjelman toteuttaminen laaditun aikataulun mukaisesti Katuvalaistusverkon uudistaminen yleissuunnitelman mukaisesti Oman henkilöstön ja urakoitsijoiden ohjeistaminen Tunnusluvut TP 2013 (* TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Kunnossapidettäviä väyliä 174 km 178 km 180 km 181 km 181 km 182 km Kevytliikenneväyliä 73 km 74 km 75 km 75 km 76 km 78 km Kunnossapidettäviä kevytväyliä ja puistokäytäviä (sis. myös valtion 104 km 111 km 112 km 112 km 113 km 115 km hoidossa olevat väylät) Venelaitureita 9 kpl 9 kpl 9 kpl 9 kpl 9 kpl 9 kpl Venepaikkoja 262 kpl 262 kpl 262 kpl 262 kpl 262 kpl 262 kpl Matonpesupaikkoja maalla 14 kpl 14 kpl 14 kpl 14 kpl 14 kpl 14 kpl Hoidettavia puistoja 69 ha 69 ha 69 ha 69 ha 69 ha 69 ha Puistometsiä 135 ha 135 ha 135 ha 135 ha 135 ha 135 ha Katuviheriöitä 16 ha 16 ha 16,5 ha 16,5 ha 16,5 ha 16,5 ha Torimyyntikojut 10 kpl 10 kpl 10 kpl 10 kpl 10 kpl 10 kpl Torimyyntipaikkoja/penkkipaikkoja 71/25 kpl 71/25 kpl 71/25 kpl 71/25 kpl 71/25 kpl 71/25 kpl *) Ei sisällä Kiikoisten lukuja, paitsi torimyyntipaikkojen/ penkkipaikkojen osalta.

SASTAMALAN KAUPUNKI 53 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 798 778 782 500-2,0 Valmistus omaan käyttöön 156 95 158 600 2,0 Toimintakulut -3 844-3 491-3 612 700-6,0 Toimintakate (netto) -2 890-2 618-2 671 600-2 712-2 753-7,6 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -1 698-1 600-1 878 200-2 090-2 269 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -4 588-4 218-4 549 800-4 802-5 022 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -43/+45 Turvallisuus Toimielin: Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Jorma Tuomisto Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueen 22 kunnan pelastustoimesta. Aluepelastuslaitoksen ytimenä ovat toimet, joilla ennaltaehkäistään onnettomuuksia, pelastetaan ihmiset ja omaisuutta sekä suojataan ympäristöä ja varaudutaan normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017 Pirkanmaan pelastustoimen palvelutasopäätös 2014-2017 on edellisen, vuonna 2009 käsitellyn palvelutasopäätöksen päivitys, joka sisältää lainsäädännön, valtakunnallisten uusien ohjeiden sekä toimintaympäristössa tapahtuneiden muutosten edellyttämiä tarkistuksia. Uudella palvelutasopäätöskaudella ennakoitujen toimintaympäristön muutosten mukaisesti toimintaa tulee kehittää edelleen. Paloasemaverkostoa tulee tarkastella toimintavalmiuden ylläpitämisen ja henkilöstön tehokkaan käytön näkökulmista ennakoitujen toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn osalta on tärkeätä kiinnittää huomiota toimenpiteiden vaikuttavuuteen ja yhteistyön tiivistämiseen eri toimijatahojen kanssa. Yhteistyöhankkeet Pirkanmaalla sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä muiden toimijoiden kanssa vanhusten ja muiden erityisryhmien paloturvallisuuden edistämiseksi ovat esimerkkejä uusista toimintamalleista. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja hyvään esimiestyöhön tulee panostaa palvelutason ylläpitämiseksi ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden lisäämiseksi., v. Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -1 820-1 950-1 897 800 4,3 Toimintakate (netto) -1 820-1 950-1 897 800-1 926-1 955 4,3 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -1 820-1 950-1 897 800-1 926-1 955 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-)

SASTAMALAN KAUPUNKI 54 Elävä maaseutu Toimielin: Maaseutulautakunta Vastuuhenkilö: Maaseutujohtaja Katariina Pylsy Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Elävän maaseudun tavoitteena on hallinnoida kansallisten ja EU-rahoitteisten viljelijätukien kuntatason tehtäviä sekä saavuttaa hyvinvointipalvelujen tuottamisesta, asumisesta, yrittäjyydestä ja asukkaiden omaehtoisesta työstä maaseudulla uutta kasvu- ja elinvoimaa Sastamalaan. Elävän maaseudun tehtävänä on myös maaseutuohjelman tavoitteiden toimeenpano. Palveluita tuotetaan edelleen sopimusten mukaisesti: - Maaseutuviraston ja Sastamalan kaupungin välinen sopimus eräiden maksajavirastotehtävien siirtämisestä yhteistoiminta-alueelle, jonka muodostavat Sastamalan ja Ikaalisten kaupungit sekä Hämeenkyrön kunta. - Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja Sastamalan kaupungin välinen lomituksen toimeksiantosopimus. Sastamala toimii lomituspalvelulain (1231/1996) paikallisyksikkönä ja huolehtii lomituspalveluasetuksen (1333/1996) tehtävistä Hämeenkyrön ja Ruoveden kuntien sekä Ikaalisten, Nokian, Sastamalan, Virtain ja Ylöjärven kaupunkien alueella Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017, v. Sähköinen asiointi 1 Tuottavuustoimenpiteet 2015, v. Aliprosessien välinen yhteistyö, sähköinen asiointi 5 Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017 Sähköisen asioinnin edistäminen sekä koulutuksien järjestäminen Yksityisteiden kunnossapitoavustusjärjestelmän kehittäminen, v. 5 50 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Sähköisen asioinnin edistäminen Elävä maaseutu on rohkea sähköisen asioinnin edelläkävijä ja osaava uudistaja Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Sähköiset tukilomakkeet 65 %. Lomahakemukset 10 %. Yksityisteiden kunnossapitoavustus-hakemukset 90 % Sähköisten tukilomakkeiden, lomahakemusten ja yksityisteiden kunnossapitoavustushakemusten määrä Kannustaminen sähköiseen asiointiin koulutustilaisuuksien avulla. 2. Maatalousyrittäjien tietämyksen lisääminen koulutusten avulla Koulutustilaisuuksien järjestäminen (15 kpl) Järjestetyt koulutustilaisuudet Koulutustilaisuuksien järjestäminen 3. Maaseutuelinkeinoviranomaisja maatalouslomitustoiminnan palvelut tuotetaan voimassaolevien sopimusten mukaisesti:. Päätukien hausta maksettu 98 % ensimmäisenä mahdollisena maksupäivänä. Hallintokustannusten kokonaismäärä alle 1 % maksettujen tukien määrästä. Kuinka monta % maksettu päätukihaun tuista ensimmäisenä mahdollisena maksupäivänä. Hallintokustannusten kokonaismäärä / maksetut tuet. Riittävä ja osaava henkilöstö. Henkilöstön aktiivisen osaamisen ylläpito mm. alan koulutuksiin osallistumalla. Sijaisapupyynnöistä on toteutettu vähint. 98 %. (Melan tavoite 90 %) Sijaisapupyynnöt / toteutuneet sijaisapulomitukset. Asiakaspalautteen analysointi ja kehittämistoimenpiteet. Lomituspäivän nettohinta poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään + 10 % Lomituspäivän nettohinta ilman matkakustannuksia. Palvelusuunnitelmien työaikamitoituksen hyödyntäminen.

SASTAMALAN KAUPUNKI 55 Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Maaseutuseminaarit ja koulutustilaisuudet 32 17 15 15 15 15 Sähköisten tukihakemusten määrä %:na 63 65 65 70 80 80 Tukitilojen määrä 1 316 1 336 1 295 1 290 1 285 1 280 Maksettujen maataloustukien määrä miljoonina euroina 35 35 35 34 34 34 Sähköisten yksityisteiden kunnossapitoavustushakemusten määrä %:na 0 80 90 95 95 95 Sähköisten lomahakemusten määrä %:na 30 40 10 20 25 30 Lomitettavat tilat / lomitettavat maatalousyrittäjät 423/622 436 / 645 400/600 380/580 360/560 342/542 Lomitettavat päivät 31 223 29 000 27 600 26 000 25 500 25 000 Lomituspäivän hinta, netto 183 200 185 184 183 182 Kaupungin hoidossa olevien yksityisteiden pituus (km) 110 110 0 0 0 0 Kaupungin hoidossa olevien yksityisteiden määrä 33 32 0 0 0 0 Yksityisteiden lukumäärä, joille kaupunki on myöntänyt kunnossapitoavustusta 340 340 382 380 379 379 Yksityisteiden pituus (km), joille kaupunki on myöntänyt kunnossapitoavustusta 610 620 816 812 810 810 Kaupungin omistuksessa oleva peltopinta-ala (ha) 259 260 266 266 266 266 Kaupungin omistuksessa oleva metsäpinta-ala (ha) 2 253 2 200 2 295 2 190 2 150 2 100 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 8 067 8 371 7 668 300-4,8 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -8 821-9 161-8 450 300-4,1 Toimintakate (netto) -754-790 -782 000-794 -806 3,7 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -85-81 -31 100-3 -1 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -838-871 -813 300-797 -807 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 20

SASTAMALAN KAUPUNKI 56 Rakennusvalvonta Toimielin: Rakennuslautakunta Vastuuhenkilö: Rakennustarkastaja Juha Henttonen Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Rakennusvalvonnan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä rakentamisen valvonnan ja neuvonnan sekä rakennetun ympäristön ns. jatkuvan valvonnan hoitaminen säädöksissä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tehtäviin kuuluvat myös maa-aineslain lupa- ja valvontaviranomaiselle kuuluvat tehtävät sekä rakennusten korjaustoiminnan tukemiseen tarkoitettujen avustusten käsittely. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017 Prosessin selkeyttäminen ja tehtävien sovittaminen käytössä oleviin resursseihin. Maankäytön resursseista varataan osa rakennusvalvonnan lupien valmisteluun. Maaseutu osaprosessin yksityistieasioiden sihteerin tehtävät poistuvat rakennusvalvonnasta. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Rakennusvalvontataksan päivittäminen. Maa-ainestaksan päivittäminen. Palvelutaksan laadinta. Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017 -, v. -16-7, v. +50 +6 +2, v. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Selkeät peruspalvelut kaupunkilaisille Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Hakemusten käsittelyaika: Hakemuksen kaikki tarvittavat asiakirjat toimitettu; käsittelyaika siitä laskien enintään 10 vk. Aikatauluseuranta tarvittaessa asiakirjoista tapauskohtaisesti. Jatketaan asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa sekä ohjeistuksen kehittämistä. Kehitetään tiedottamista. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Rakennusluvat 259 300 260 270 280 300 Toimenpideluvat 197 170 100 100 110 110 Toimenpideilmoitukset 69 40 10 10 10 10 Suunnittelutarveratkaisut 11 10 10 10 10 10 Poikkeaminen 27 25 25 20 20 20 Avustukset 24 40 30 30 30 30 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 165 172 164 100-0,9 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -414-424 -435 800 5,3 Toimintakate (netto) -248-252 -271 700-275 -279 9,4 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -248-252 -271 700-275 -279-282 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -30

SASTAMALAN KAUPUNKI 57 13.5. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Ydinprosessin kuvaus Ydinprosessi: Sosiaali- ja terveyspalvelut Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Tryyki Ydinprosessin päätehtävä Ydinprosessin tehtävänä on tuottaa kunta- ja palveluranneuudistuksessa annettujen lakien mukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä muussa lainsäädännössä tai kuntien yhteisesti päättämiä muita palveluita kuten palvelusuunnitelmassa on tarkemmin kuvattu. Ydinprosessi koostuu seuraavista osaprosesseista: Sote-hallinto, perhe- ja sosiaalipalvelut, kotihoitopalvelut, asumispalvelut, perusterveydenhuolto, ympäristöterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito. Toiminnan muutokset suunnitelmakaudella 2015-2017 2015 alusta lähtien työllisyyspalvelut ja sosiaalinen kuntoutus siirtyvät konsernihallintoon. Elintarvikelaboratorion toiminta siirtyy Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen hoidettavaksi. Kiireellinen hoito siirtyy Sotesin hoidettavaksi VAS:lta sekä yöpäivystys Acutaan. Sote uudistus tarkentuu suunnitelmakauden aikana, toiminnalliset ja organisatoriset muutokset tapahtuvat aikaisintaan 2017 alusta lähtien. Strategiset päätavoitteet ydinprosessitasolla 2015-2017 Sotesin strategisena päätavoitteena on Sastamalan kaupungin strategiasta johdettuna erityisesti elämänhallinnan edistäminen sekä turvallisen kasvun ja opin polun turvaaminen. Molempiin pyritään erityisesti kehittämällä seinättömiä palveluja sosiaali- ja terveystoimen sekä yhteistyötahojen kumppanuutena siten, että palvelut toimivat verkostona ja palvelu voidaan tuoda myös asiakkaan luo. Vuonna 2015 ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet Vuoden 2015 mitattavana tavoitteena sosiaali-ja terveystoimen nettomenojen suuruus / asukas suhteessa muihin saman kokoluokan kuntiin joissa väestö vertailukelpoista sairastavuuden ja ikärakenteen suhteen.

SASTAMALAN KAUPUNKI 58 Sote-hallinto Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Tryyki Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnossa valmistellaan päätöksentekoa varten koko yhteistoiminta-aluetta koskevat suunnitelmat, palvelusopimukset sekä talousarvio ja taloussuunnitelma. Sotehallinto koostuu luottamushenkilötoimielinten osalta sosiaali- ja terveyslautakunnasta ja sen ympäristöjaostosta. Ydinprosessin johtamisesta sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa vastaa sosiaali- ja terveysjohtaja, joka toimii myös lautakunnan esittelijänä. Sosiaali- ja terveysjohtajan johdolla ydinprosessien/yhteistoiminta-alueen osaprosessien johtajat valmistelevat sosiaalija terveyslautakunnalle talousarvio- ja palvelusopimusesityksen, josta tarvittaessa yhteistoiminta-alueen jäsenkunnat neuvottelevat. Sastamalan kaupunginvaltuusto hyväksyy palvelusopimuksessa yhteistoiminta-alueen tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot talousarvioasetelmassa valtuustotason päätöksenteon piiriin kuuluville yksiköille. Sotehallinnon tehtävänä on yhdessä osaprosessien johtajien kanssa valmistella, toteuttaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja johtamisjärjestelmää osana kaupungin strategiaa. Lisäksi hallinto vastaa yhdessä osaprosessien johtajien kanssa yhteistoiminta-alueen taloudesta, palvelusopimusmenettelystä siihen liittyvine hinnoittelujärjestelmineen sekä riskien hallinnasta. Hallinnon alle sijoitettuna ollut elintarvikelaboratorio siirtyy Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykselle, joka tuottaa jatkossa palvelut yhteistoiminta-alueen kunnille sisällöllisesti nykyisen kaltaisina. Elintarvikelaboratorion 4 työntekijää siirtyvät vanhoina työntekijöinä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykselle. Sotehallinnon alle on sijoitettu myös keskusvarasto ja varahenkilöstön äkkiryhmä. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015 2017 Sotehallintoon ja yhteisiin palveluihin ei 1.1.2015 alkaen enää sisälly elintarvikelaboratoriota. Palvelut tuottaa Kokemäenjoen vesien vesiensuojeluyhdistys. Keskusvaraston toiminnoissa jatketaan yhteensovittamista kaupungin muiden toimialojen kanssa. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Keskusvaraston toiminnan yhteensovittamista kaupungin muiden toimialojen kanssa jatketaan edelleen. Koko ydinprosessin toiminnan ohjaus ja yhteensovittaminen niin taloudessa kuin toiminnassakin jatkuu ydinprosessin tavoitteiden mukaisesti. Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017 Koko ydinprosessin toiminnan ohjaus ja yhteensovittaminen niin taloudessa kuin toiminnassakin jatkuu ydinprosessin tavoitteiden mukaisesti., v. 105, v., v. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Tasapainoinen talous: Toiminnan kustannustehokkuus Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Ikärakenteeseen ja sairastavuuteen suhteutettuna kustannustehokas toiminta 2. Elämänhallinnan edistäminen Positiivinen muutos hyvinvointikertomuksessa painopisteiksi valittujen kehittämiskohteiden tunnusluvuissa Kuntaliiton suurimpien kuntien vertailutiedot /asukas soten nettomenoista ikärakenne ja sairastavuus huomioituna Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Osaprosessien toiminnan ohjaus Toiminnan ohjaus tulosten perusteella

SASTAMALAN KAUPUNKI 59 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 809 875 746 000 757 768-7,8 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -927-1 064-746 000-757 -768-19,6 Toimintakate (netto) -118-189 0 0 0-100,0 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -118-189 0 0 0 0 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 106 105 Sote-hallinnon (sosiaali- ja terveyslautakunta, sote-johto ja toimisto ja keskusvarasto) nettokustannukset jaetaan eri kustannuspaikoille bruttomenojen suhteessa. Perhe- ja sosiaalipalvelut Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastuuhenkilö: Perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Hanna Kautto Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Perhe- ja sosiaalipalvelujen osaprosessi koostuu vuonna 2015 neljästä vastuualueesta: lapsiperheiden sosiaalityö, perhe- ja kasvatusneuvola, aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut. Työllisyyspalvelut ja sosiaalinen kuntoutus -vastuualue ja sen 9 työntekijää siirtyy 1.1.2015 konsernihallinnon alle. Lähtökohtana perhe- ja sosiaalipalveluissa on edelleen ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen sekä kevyempien palvelurakenteiden luominen. Perhe- ja sosiaalipalvelut tuottaa pääsääntöisesti palveluita, joiden järjestämiseen kaupungilla on erityinen velvollisuus ja asiakkaalla subjektiivinen oikeus. Erityisiä haasteita vuoden 2015 talousarvioon tuo etenkin lastensuojelussa ja vammaispalveluissa tapahtunut asiakasmäärän kasvu. Lapsiperheiden sosiaalityö tuottaa lastensuojelun, lapsiperheiden kotipalvelun, perheoikeudelliset palvelut sekä koulun sosiaalityön. Lapsiperheiden sosiaalityön palveluiden tavoitteena on turvata lasten hyvinvointi sekä tukea ja auttaa vanhempia kasvatustyössä. Perheneuvola auttaa perhe-elämään ja ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa, parisuhteen kysymyksissä, lapsen ja nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa sekä lasten ja nuorten puheen ja kielen kehitykseen liittyvissä vaikeuksissa. Aikuissosiaalityön tehtävänä on asiakkaan elämänhallinnan tukeminen, syrjäytymisen vähentäminen ja viimesijaisen toimeentulon turvaaminen. Vammaispalvelujen perustehtävänä on järjestää kuntalaisille lakisääteiset vammaispalvelut ja kehitysvammaisten palvelut yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015 2017, v. Painopisteet: - Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön kehittäminen koulun sosiaalityössä - Lastensuojelun kustannusten ja asiakasmäärien kasvun hillitseminen, vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä. - Lastensuojelun sijaisperheiden rekrytoinnin ja omana työnä tehtyjen PRIDE-valmennusten jatkaminen - Aikuissosiaalityön kehittäminen SOS II-hankkeen kautta - Uusien toimeentulotukiasiakkaiden tukeminen ja ensisijaisten etuuksien hakeminen - Alueellisten päihdehuollon palvelujen kehittäminen yhdessä päihdeklinikan kanssa - Vammaispalveluiden, kehitysvammahuollon ja shl - asumispalveluiden kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kevyempien asumisratkaisujen mahdollistamiseksi - Selkeän ja kustannustehokkaan toimintamallin luominen vammaisten lasten loma-ajanhoitoon yhteistyössä kasvu ja kulttuuri - ydinprosessin kanssa. - Vähentää ostopalveluiden tarvetta. - Palveluprosessien tehostumisen kautta tulevat taloudelliset vaikutukset - Asumispalvelumenojen kustannusten nousun hillitseminen - Ostopalvelumenojen kasvun hillitseminen

SASTAMALAN KAUPUNKI 60 Toiminnan muutokset - Sosiaalihuoltolain muutos v. 2015 lisää kunnan vastuita ja tehtäviä - Aarnokodin mahdollisesti toteutuessa Sepän kotien asukkaiden muutto Aarnokotiin kesällä 2016. Sepänkotien kiinteistön siirto mahdolliseen muuhun käyttötarkoitukseen. - Perustoimeentulotuen siirto Kelaan 1.1.2017 alkaen - Ehkäisevän työn kustannusten nousu, mutta tuo pitkällä aikavälillä säästöjä korjaavan työn kustannuksiin - Käyttötalouskustannusten nousu n. 150 000 - Vakanssien vapautuminen Tuottavuustoimenpiteet 2015, v. - Lastensuojelun perhetyöntekijöiden koulutus perheiden avokuntoutus- ja arviointijaksojen tekemiseen omana työnä. - Lastensuojelun työn uudelleen jakaminen siten, että jälkihuollon työ siirtyy perhetyöntekijöiden hoidettavaksi. - Päihdehuollon laitoshoidon korvaaminen lyhytaikaisella asumispalvelulla silloin, kun hoito ei ehdottomasti edellytä laitostasoista hoitoa. - Vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon asumispalvelun ostopalveluiden hintasäätelyn kehittäminen. Selvitetään ja kokeillaan pilottien avulla palvelusetelivaihtoehtoa. Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017, v. - Asumispalvelujen kehittämistä jatketaan - Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön ja lastensuojelun avohuollon työn kehittämistä jatketaan Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti - Ostopalveluina hankittujen perhekuntoutus- ja arviointijaksojen väheneminen/lyhentyminen. - Vähentää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden lisäresursointipainetta - Hintaero noin 80 /hoitovuorokausi - Vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon asumispalveluiden kustannusten nousun hillitseminen Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Turvallinen kasvun ja opin polku, elämänhallinnan edistäminen ja tasapainoinen talous: Suurin osa huostassa olevista lapsista on sijoitettuna perhehoitoon 2. Turvallinen kasvun ja opin polku, elämänhallinnan edistäminen: Perheneuvontatyön oikeaaikainen kohdentaminen 3. Elämänhallinnan vahvistaminen: Toimeentulotukiasiakkaiden itsenäisen selviytymisen tukeminen ja asiakkuusajan lyheneminen 4. Elämänhallinnan edistäminen, Tasapainoinen talous: Kehitysvammahuollon tukiasumistoiminnan kehittäminen /laajentaminen Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 65 % Perhehoidossa olevien osuus huostaan otetuista lapsista ja nuorista Asiakas pääsee ensikäynnille 4 viikon sisällä yhteydenotosta Kotitaloutta kohden maksetun toimeentulotuen määrä ei kasva vuoden 2014 tasosta. Tuetun asumisen piirissä olevien asiakkaiden määrä kasvaa. Toteumaprosentti Kotitaloutta kohden maksetun toimeentulotuen määrä suhteessa v. 2014 määrään. Kehitysvammahuollon tukiasumisen asiakkaiden määrä suhteessa 2014 vuoden lopun asiakasmäärään. Sijaisperheiden rekrytointiin, koulutukseen ja tukemiseen panostaminen Palveluprosessien kehittäminen Sosiaalityön palveluohjaajat laativat palvelutarvearvion asiakkuuden alkaessa. Näin mahdollistetaan asiakkaiden tukeminen ja ensisijaisten etuuksien hakeminen Tukiasumisen poluttaminen asiakkaiden palvelusuunnitelmissa. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Lapsiperheiden sosiaalityö Lastensuojeluilmoitukset ja muut vireille tulot (lukumäärä) - Sastamala - Punkalaidun Lastensuojelutarpeen selvitysten valmistuminen 3kk määräajassa (prosenttia) 421 42 82 % 100 % 280 30 420 42 350 30 280 30 280 30 100 100 100 100 100 Perheneuvola Perheneuvonnan jonoon tulleet - Sastamala 75 75 75 75 75

SASTAMALAN KAUPUNKI 61 - Punkalaidun 15 15 15 15 15 Puheterapian jonoon tulleet - Sastamala 90 65 65 65 65 - Punkalaidun 10 5 5 5 5 Aikuissosiaalityö Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet - Sastamala - Punkalaidun SHL-asumispalveluissa olevien asiakkaiden lukumäärä - Sastamala - Punkalaidun Päihdehuollon asiakkaat, laitoshoito ja asumispalvelut - Sastamala - Punkalaidun Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä - Sastamala - Punkalaidun Vaikeavammaisen kuljetuspalvelun asiakasmäärä - Sastamala - Punkalaidun Kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminnan asiakkaiden lukumäärä - Sastamala - Punkalaidun Kehitysvammahuollon asumispalveluasiakkaiden lukumäärä - Sastamala - Punkalaidun 930 106 101 8 29 3 57 2 508 (S) 94 15 56 12 1000 100 75 8 40 2 73 2 603 82 112 15 57 13 950 110 80 10 40 3 79 3 606 82 117 18 65 14 950 110 80 10 40 3 90 10 610 90 120 20 65 15 500 55 80 10 40 3 90 10 610 90 120 20 70 15 500 55 80 10 40 3 90 10 610 90 120 20 70 15 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 4 926 5 233 4 368 100 4 434 4 501-11,3 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -22 431-23 889-22 505 200-22 933-23 337 0,03 Toimintakate (netto) -17 505-18 656-18 137 100-18 449-18 836 3,6 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -17 505-18 656-18 137 100-18 449-18 836 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -90 000-60 000 Työllisyyspalvelut +461 +590 +559 000 Toimintakate (netto) v. 2015 prosessirakenteella -17 044-18 066-18 137 100-18 449-18 836 6,4

SASTAMALAN KAUPUNKI 62 Kotihoitopalvelut Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastuuhenkilö: Kotihoitojohtaja Mari Ollinpoika Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Kotihoitopalveluiden osaprosessin tehtävänä on toimintakyvyn, elämänhallinnan ja terveyden edistäminen ja säilyttäminen niin, että asiakkaat voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotihoitopalvelut tuotetaan lähipalveluina alueellisesti palvelun hyvän saavutettavuuden turvaamiseksi ja paikalliset olosuhteet mahdollisuuksien mukaan huomioiden. Kotihoidon käyntejä tehdään joka päivä kaikilla lähipalvelualueilla. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017 Kotihoidon tuottavuuden kehittäminen välittömän asiakastyöajan lisäämisellä, tavoite 60 %. Ympärivuorokautiseen palvelutarpeeseen vastaamisen parantaminen. Kotiin vietävien palveluiden oikea kohdentaminen Kotihoitoa tukevien palveluiden kehittäminen Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen perusterveydenhuollon kanssa vaativassa kotihoidossa. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Kotihoidon mobiilin jatkuva ja laajempi hyödyntäminen asiakastyössä ja työnsuunnittelussa. Säännöllisen palvelutarpeen arvioinnin nostaminen keskiöön. Tukipalveluiden oikea kohdentaminen ja tuotantotapojen arvioiminen. Kotikuntoutuksen ja päivätoiminnan jaksokuntoutuksen kehittäminen Seinättömien palveluiden ja vaativan kotihoidon kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa., v., v. Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017 Kotihoidon mobiilin hyödyntäminen asiakastyössä ja työnsuunnittelussa. Säännöllisen palvelutarpeen arvioinnin vakioiminen. Kotikuntoutuksen ja päivätoiminnan jaksokuntoutuksen vakiinnuttaminen osaksi asiakasprosessia. Seinättömien palveluiden ja vaativan kotihoidon vakiinnuttaminen yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa., v. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Elämänhallinnan edistäminen: Kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään kotihoidon palveluiden keinoin 2. Elämänhallinnan edistäminen: Kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään 3.Elämänhallinnan edistäminen: Kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään Osallisuuden lisääminen Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Välittömän asiakastyöajan lisääminen: tavoite keskimäärin 60% työajasta Kotona asumista tukevien palveluiden oikeaaikainen kohdentaminen: Kotihoidon palveluiden piirissä yli 75: säännöllinen kotihoito 13 14%, omaishoidontuen piirissä 5 6%: Ikäihmisten ennakoiva palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus: hyvinvointia edistävät kotikäynnit kohderyhmälle yli 90% peittävyydellä Välittömän asiakastyöaika % työajasta. Peittävyyden seuranta: peittävyys % yli 75-vuotta täyttäneistä Vuosiseuranta käyntien peittävyydestä, toteutumis % kohderyhmästä Toiminnanohjauksen ja työnsuunnittelun kehittäminen Palveluiden oikea-aikainen kohdentaminen säännöllisellä palvelutarpeen arvioimisella Kaikille 80 vuotta täyttäville, jotka eivät ole palveluiden piirissä, tarjotaan hyvinvointia edistävä kotikäynti.

SASTAMALAN KAUPUNKI 63 Tunnusluvut: Sastamala TOTEUMA 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Kotikäyntimäärä 199731 193800 209000 219000 219000 219000 Päivätoiminnan käyntimäärä 3755 4000 3750 3780 3780 3780 Omaishoidontuen piirissä vuoden aikana 158 190 190 190 190 190 Punkalaidun TOTEUMA 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Kotikäyntimäärä 23926 23000 24000 24000 24000 24000 Päivätoiminnan ja Kuntopakarin käyntimäärä 723 750 750 750 750 750 Omaishoidontuen piirissä vuoden aikana 20 20 20 20 20 20 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 3 081 3 315 3 172 800 3 220 3 268 3,0 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -10 461-10 757-10 738 800-10 900-11 064 2,7 Toimintakate (netto) -7 380-7 442-7 566 000-7 680-7 795 2,5 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -4 000-4 0 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -7 380-7 442-7 570 000-7 684-7 795 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) Asumispalvelut Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastuuhenkilö: Asumispalvelujohtaja Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Asumispalvelujen tuottaminen ikäihmisille. Ikäihmisten toimintakyvyn, elämänhallinnan ja terveyden edistäminen ja säilyttäminen asumispalveluissa. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017 Asumispalvelujen tuottaminen valtakunnallisen suosituksen mukaisesti niin, että kattavuus on 8-9 % yli 75-vuotiaiden määrästä. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Ilolan tehostettu palveluasumistuotanto sekä 22 vakituista työntekijää siirtyvät yksityiselle Medivida Oy:lle 1.1.2015 alkaen, joka vuokraa Ilolan kiinteistön ja järjestää asumispalvelutuotannon siellä yksityisenä asumispalvelutoimintana. Medivida tarjoaa Sotesille asumispalveluja palvelusetelituottajana. Siirtymävaiheessa nyt Ilolassa asuvilla on mahdollisuus jatkaa asumistaan nykyisessä yksikössä palveluseteliä käyttämällä. Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017 Valtuuston vuoden 2015 aikana linjaamat toimenpiteet Mouhijärven ja Äetsän alueiden asumispalvelutuotannon osalta. Seinättömien palvelujen kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon, kotihoidon sekä perhe- ja sosiaalityön osaprosessien kanssa., v., v., v.

SASTAMALAN KAUPUNKI 64 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Asumispalvelujen piirissä olevien elämänhallinnan edistäminen Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Asukaslähtöinen toiminta: - Jokaiselle asiakkaalle on tehty henkilökohtainen palvelusuunnitelma - Jokaisessa yksikössä järjestetään säännöllisesti asukaskokouksia 2. Tasapainoinen talous Valtakunnallisten suositusten noudattaminen ympärivuorokautisen asumispalvelun kattavuudessa: 8-9 % yli 75- vuotiaista on asumispalvelujen piirissä Asukaskokousten määrä vuodessa Toteutuma % Jokaiselle asiakkaalle tehdään henkilökohtainen palvelusuunnitelma kuukauden kuluessa asumispalvelujen alkamisesta. Suunnitelman toteutumisen seuranta kirjataan asiakkaan tietoihin. Jokaisessa yksikössä järjestetään säännöllisesti asukaskokouksia, joissa yksikön asukkaat päättävät kodin toiminnasta taloudelliset ja toiminnalliset reunaehdot huomioiden. SAS-ryhmässä tehdään moniammatillisiin palvelutarvearviointeihin perustuvia, oikea aikaisia ja oikein kohdennettuja asumispalvelupäätöksiä. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Palveluasumisen hoitopäivät (oma) Sastamala Punkalaidun Palveluasumisen hoitopäivät (palveluseteli) Sastamala Punkalaidun Laitoshoidon hoitopäivät Sastamala Punkalaidun 55018 15035 30716 1173 19785 6261 65080 16900 28800 1080 12600 3600 57360 18700 35200 1080 12600 0 57360 18700 35200 1080 12600 0 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 6 029 5 756 4 833 700 4 906 4 980-19,8 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -17 715-16 889-16 074 700-16 316-16 561-9,3 Toimintakate (netto) -11 685-11 133-11 241 000-11 410-11 581-3,8 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -22-21 -17 100-10 -3 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -11 707-11 154-11 258 100-11 420-11 584 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-)

SASTAMALAN KAUPUNKI 65 Perusterveydenhuolto Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastuuhenkilö: johtava ylilääkäri Jussi Korkeamäki Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Perusterveydenhuolto edistää, tukee ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä tarjoamalla terveyden- ja sairaanhoidon palveluita. Pääasialliset palvelumuodot ovat kuntalaisten käynnit hoitajien, terveydenhoitajien, lääkäreiden, hammaslääkäreiden, suuhygienistien, hammashoitajien ja fysioterapeuttien vastaanotoilla, sekä sairaanhoito ja kuntoutus terveyskeskussairaalassa. Peruspalvelut turvataan terveysasemilla ja erityispalvelut keskitetään Vammalan pääterveysasemalle Sotesi vastaa päivystystoiminnasta 1.1.2015 alkaen siten, että kiirevastaanotot järjestää Sotesi ja yöpäivystys ostetaan Acutasta Tampereelta. PSHP:ltä siirtyy 8 työntekijää Sotesille ja kolme uutta lääkärin virkaa täytettiin kiirevastaanottotoimintaa varten. Ensihoito ja sairaankuljetus ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulla. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017 Avovastaanottotoiminnan kehittämistä jatketaan ja kiireellinen vastaanottotoiminta toimii kiinteässä yhteistyössä ajanvarausvastaanoton kanssa tehokkaan työnjaon turvaamiseksi. Neuvoloiden perheohjaus on alkanut kolmen perheohjaajan työpanoksella. Kyseessä on ennaltaehkäisevä, matalan kynnyksen palvelu, jonka avulla pidemmällä aikavälillä säästetään sekä lastensuojelun että lastenpsykiatrian menoissa. Perheohjaajista kaksi on palkattu määräaikaisesti 31.12.2016 asti. Naistenneuvola, johon keskitetään gynekologiset potilaat, mahdollistaa palvelujen saatavuuden yhdellä käynnillä, erikoissairaanhoidon kustannusten vähenemisen sekä osaamisen keskittämisen. Osastotoimintaa, kuten koko terveydenhuoltoa kehitetään entistä enemmän ns. seinättömiin palveluihin. Osastojen toiminta painottuu tukiosastotyyppiseksi eli mahdollisuuksien mukaan sairaalahoitoa pyritään toteuttamaan osaston sijaan kotona esimerkiksi asumispalveluissa tai kotihoidon tuella. Fysioterapian Ryhmätoimintaa uudistetaan asiakkaan toimintakyvyn mukaiseen harjoitteluun, jonka tavoitteena on lisätä harjoittelun tavoitteellisuutta, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä asiakkaan sitoutumista harjoitteluun. Kiireellisen vastaanottotoiminnan siirtyminen Sotesin vastuulle lisää henkilöstömäärää kolmella terveyskeskuslääkärillä, seitsemällä sairaanhoitajalla ja yhdellä lähihoitajalla. Pirkanmaan alueellinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, päivystysasetus sekä sote-uudistus ohjaavat toimintojen kehittämistä. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Kiireellisen päivä-, ilta- ja viikonloppuvastaanottotoiminnan siirtyminen perusterveydenhuollon vastuulle sekä yöpäivystyksen siirto Acutaan vuoden 2015 alusta. Kesän ajan toimintojen supistukset toteutetaan sekä osasto- että vastaanottotoiminnassa: sivuterveysasemien sulut 1-2 kuukauden ajan, yhden terveyskeskussairaalan osastosulku 2-2,5 kuukauden ajan. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää suluista tarkemmin käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017 Sote-järjestämislain aiheuttamat muutokset vaikuttavat todennäköisesti toiminnan suunnitteluun. Vaikutukset eivät ole vielä tiedossa. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti, v., v., v. Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Elämänhallinnan edistäminen Oikea-aikaisten ja tarpeenmukaisten palveluiden järjestäminen Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 40 % vastaanotolla käyneistä potilaista on listautunut hoitaja-lääkärityöparille. Listautuneiden potilaiden määrä Asiakasohjauksen kehittäminen. Listautuneilla potilailla on hoitosuunnitelmat Perusterveydenhuollon kiireellistä hoitoa vaativien potilaiden hoidon sujuvoittaminen Hoitosuunnitelmien määrä Odotusaika hoitajalle tai lääkärille. Hoitajalla ja lääkärillä käyneiden potilaiden määrä Asiakasohjauksen kehittäminen. Varataan riittävä määrä vastaanottoaikoja pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmien tekoon. Asiakasohjauksen kehittäminen. Asiakasohjauksen kehittäminen.

SASTAMALAN KAUPUNKI 66 Erikoissairaanhoidon lähetteiden kohdentaminen oikein Lähetteiden laatu ja määrä Perusterveydenhuollossa tehtävien lähetteiden hallinta. 2. Tasapainoinen talous Uusien, tuottavien ja vaikuttavien toimintamallien etsiminen ja käyttöönotto Osastojen toiminta on järjestetty siten, että ne kykenevät vastaamaan kasvavan potilasmäärän hoidosta ja kuntoutuksesta sekä saattohoidosta Osastojen käyttöaste, hoitopäivien määrät Hoidon porrastuksen varmistaminen. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Pääsy kiireettömään hoitoon hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen 19 10 T1 = 7 T3 = 14 T1 = 7 T3 = 14 lääkärin avovastaanotolle (kiireetön hoito T1 = ensimmäinen vapaa aika ja T3 = keskimääräinen kolmas vapaa aika, vrk) Listautuneiden potilaiden määrä 12 40 40 40 (%) vastaanotolla käyneistä. Laaditut hoitosuunnitelmat (% 12 90 50 50 listautuneista avohoidon potilaista) Osastojen käyttöaste(%) 89 90 90 90 90 90 Kiireellisten potilaiden käyntimäärä (henkilöä)/ vrk 60 60 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 4 252 4 430 4 535 600 4 604 4 673 6,7 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -21 048-21 194-23 320 300-23 625-23 949 10,8 Toimintakate (netto) -16 796-16 764-18 784 700-19 021-19 276 11,8 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -83-74 -74 200-52 -50 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -16 879-16 838-18 858 900-19 073-19 326 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -1 800 000

SASTAMALAN KAUPUNKI 67 Ympäristöterveydenhuolto Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastuuhenkilö: Terveysvalvonnan johtaja Risto Ekonen Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Ympäristöterveydenhuolto turvaa asukkaille terveellisen elinympäristön sekä hyvän ympäristön tilan ja ekologisesti kestävän kehityksen. Ympäristöterveydenhuollon osaprosessissa tuotetaan terveysvalvonnan, ympäristönsuojelun sekä eläinlääkintähuollon palvelut. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017 Eläinlääkintähuollossa yhteistyön lisääminen alue 1 ja 2 kesken esim. päivystävän eläinlääkärin käytön lisääminen alueella 1. Yritetään löytää koko eläinlääkintähuoltoon yksi yhteinen kustannusten jakomalli., v. Porin kaupunki ostaa Lavian alueelle eläinlääkintähuollon, mutta ei ympäristönsuojelua ja terveysvalvontaa. Tuottavuustoimenpiteet 2015-20 000, v. Ympäristöterveydenhuollon taksojen tarkistaminen. 20 000 Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017, v. - Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Elämänhallinnan edistäminen Elinympäristöstä aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisy. Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Terveellinen ja virikkeellinen elinympäristö, puhdas vesi sekä turvalliset kuluttajapalvelut; riskin arvioinnin mukaiset tarkastukset tehdään. Riskin arvioinnin mukaisten tarkastusten toteutuminen 90 % Riskin arvioinnin mukaisten tarkastusten toteuttaminen Seutukunnan tuotantoeläinten hyvinvoinnin turvaaminen. 2. Yritystoiminnan edellytysten luominen Ympärivuorokautisesti toimivat eläinlääkäripalvelut. Luvanvaraisen yritystoiminnan nopean aloittamisen mahdollistaminen: Tarvittavat luvat ja ilmoitukset käsitellään viivytyksettä Raportti poikkeamista, kattavuuden tavoitetaso 100 % Käsittelyaikojen seuranta Päivystysrenkaan toiminnan turvaaminen Yritystoimintaan kuuluvien lupien ja ilmoitusten joustava käsittely ja yritysneuvonta Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Päivystys kattavuuden toteutumisprosentti 100 100 100 100 100 100 Riskin arvioinnin mukaisten tarkastusten toteutumisprosentti 84,7 90 90 90 90 90 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 286 819 829 300 842 855 189,9 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -1 206-1 534-1 559 100-1 582-1 606 29,2 Toimintakate (netto) -920-715 -729 800-740 -751-20,7 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -920-715 -729 800-740 -751 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-)

SASTAMALAN KAUPUNKI 68 Erikoissairaanhoito Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta / kaupunginhallitus Vastuuhenkilö: johtava ylilääkäri Jussi Korkeamäki Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Sastamalan kaupunki ostaa erikoissairaanhoidon palvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (PSHP). Erikoissairaanhoidon palvelujen hankinnassa käytetään tilaaja-tuottaja -malliin perustuvaa sopimusohjausmenettelyä, jonka mukaisesti kunnat toimivat tilaajina ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottajana. Erikoissairaanhoidon tilausneuvottelut sairaanhoitopiirin kanssa käy Lounais-Pirkanmaan tilaajarengas, jonka jäsen Sastamala on. Sopimusohjausjärjestelmän kautta pyritään lisäämään erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen ennakoitavuutta sekä parantaa terveydenhuollon kokonaisuuden ohjattavuutta. Sopimusneuvotteluiden pääneuvottelijana toimii Sotesin johtava ylilääkäri. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2018 Erikoissairaanhoidon jatkuvan kustannusten nousun hillitsemiseksi palvelusopimuksen toteutumista seurataan vuonna 2014 aloitetun mallin mukaisesti väliarvioin vuoden kuluessa. Näin nopeampi puuttuminen mahdollisiin tilauksen ylityksiin on mahdollista. Päivä- ja ilta-ajan kiireellisten potilaiden hoito siirretään Vammalan aluesairaalan päivystyksestä Sotesin hoidettavaksi 1.1.2015 alkaen. Yöpäivystys ostetaan Acutasta. Päivystys- ja kiireellisen vastaanottotoiminnan muutoksissa on huomioitu uuden päivystysasetuksen edellyttämät vaatimukset. Sotesin omaa erikoislääkäriresurssia käytetään entistä tehokkaammin yhteistyössä PSHP:n kanssa. Tavoitteena on hoitaa potilaat mahdollisimman paljon perusterveydenhuollossa. Osastohoidossa pyritään mahdollisimman nopeaan siirtymiseen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon osastoille tai kotiutumiseen esimerkiksi kotisairaalan ja kotihoidon turvin. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Päivystys- ja kiireellisen vastaanottotoiminta siirtyy Vammalan aluesairaalasta Sotesin vastuulle. (Yöpäivystys Acutaan.) Sote-uudistuksen mukainen suunnittelu ja toiminnan kehittäminen aloitetaan myöhemmin selviävien linjausten mukaisesti. Kampus-johtoryhmän toiminnan käynnistäminen kokonaiskoordinaation parantamiseksi. Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017, v., v., v. Sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä terveydenhuollon kokonaiskustannuksia ja siirtää painopistettä entistä enemmän perusterveydenhuoltoon erikoissairaanhoidon sijasta. Uudistusten taloudelliset vaikutukset eivät ole vielä tiedossa. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa Tasapainoinen talous: Toimiva hoidon porrastus Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Kustannustehokkaat, oikea-aikeiset ja oikein kohdennetut terveyspalvelut: Erikoissairaanhoidon tilaus vuodelle 2015 ei ylity Erikoissairaanhoidon toteuma 2015 Perusterveydenhuollon vahvistaminen edellä luetelluin toimenpitein Lähetekäytäntöjen ottaminen perusterveydenhuollon hallintaan. TAYS-VAS-Sotesi potilasohjauksen toimivuus ja työnjaosta sopiminen. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 Erikoissairaanhoidon nettomenot *) 29 378 29 615 28 860 Päivystys nettomenot 2 687 2 300 - Ensihoito nettomenot 1 052 850 1 200 Erikoissairaanhoidon nettomenot /asukas **) 1 152 1 161 1 131 Päivystyksen nettomenot /asukas **) 105 90 -

SASTAMALAN KAUPUNKI 69 Ensihoidon nettomenot /asukas **) 41 33 47 Eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut, 785 705 673 *) Sisältää PSHP:n palvelut, kalliin hoidon tasauksen, erityisvelvoitemaksun ja muut erikoissairaanhoidon ostopalvelut. Lisäksi vuonna 2015 uutena maksuna tuleva tietojärjestelmäpalveluiden käyttömaksut. (Ei sis. päivystystä eikä ensihoitoa). TA2014 sisältää valtuuston 10.11.2014 55 myöntämän lisämäärärahan 1,0 milj.eur sekä hallituksen 8.12. 330 esittämän lisämäärärahan 0,20 milj. eur. **) Asukaslukuna käytetty: Tp 2013 - ta 2015 25511 asukasta Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014**) TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot 33-100,0 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -33 904-33 470-30 732 700-31 149-31 586-9,4 Toimintakate (netto) -33 871-33 470-30 732 700-31 149-31 586-9,3 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset -33 871-33 470-30 732 700-31 149-31 586 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 2 300 000* *) tilauksen mukainen päivystys **) TA2014 sarakkeella huomioitu valtuuston aikaisemmin hyväksymien määrärahamuutosten ( KV 23.6.2014 vähennys KUELmaksuista 28.000 ja KV 10.11.2014 lisäys erikoissairaanhoidon palveluiden ostoon 1,0 milj.eur) lisäksi kaupunginhallituksen 8.12.2014 330 esittämän lisämääräraha 0,20 milj. eur. Määräraha 2015 sisältää: - varauksen erikoissairaanhoidon palveluihin 27 657 900 e - välitettävät palvelut 509 200 e (ostot PSHP:n ulkopuolisilta terveydenhuollon tuottajilta) - Kanta-palvelun 1,42 e/asukas 36 200 e - ensihoidon 1 200 000 e - kalliin hoidon tasauksen nettomäärän 358 200 e - erityisvelvoitemaksun 11,70 e/asukas, 298 500 e - kaupungin vastuulle tulevat eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut 672 700 e

SASTAMALAN KAUPUNKI 70 14. INVESTOINNIT SASTAMALAN KAUPUNKI Investointisuunnitelma 2015-2017 Yht. 2 015 2 016 2 017 2015-2017 Maan osto -200 000-200 000-200 000-600 000 Maan myynti/ tonttien myynti 200 000 200 000 200 000 600 000 Konsernihallinto yhteensä 0 0 0 0 Liikuntapaikat -35 000-185 000-155 000-375 000 Irtaimistohankinnat -327 000-60 000-10 000-397 000 Kasvu ja kulttuuri yhteensä -362 000-245 000-165 000-772 000 Irtaimistohankinnat -35 000-35 000-35 000-105 000 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä -35 000-35 000-35 000-105 000 Pohjakartat 0-15 000 0-15 000 Uudet kaava-alueet, asuminen ja yrittäminen -595 000-835 000-825 000-2 255 000 Uudet tiejärjestelyt 0-100 000-20 000-120 000 Katujen ja teiden perusparannus -665 000-820 000-805 000-2 290 000 Kevytväylät/rinnakkaistiet -20 000-20 000-450 000-490 000 Sillat, kunnostus -120 000-30 000-100 000-250 000 Tievalaistuksen saneeraus -300 000-300 000-300 000-900 000 Muut kohteet (asfaltointi, saneeraus ym pienet kohteet) -385 000-505 000-305 000-1 195 000 Puistot, matonpesupaikat -40 000-40 000-40 000-120 000 Irtaimistohankinnat -85 000-170 000-170 000-425 000 Yhdyskunta ja ympäristö yhteensä -2 210 000-2 835 000-3 015 000-8 060 000 Sote-rakennukset -475 000-1 185 000-600 000-2 260 000 Koulurakennukset -2 050 000-600 000-290 000-2 940 000 Kulttuuri/vapaa-ajan rakennukset -250 000-510 000-260 000-1 020 000 Muut rakennukset 0-280 000 0-280 000 Ylläpitoinvestoinnit -350 000-350 000-350 000-1 050 000 Energiasäästöhankkeet -250 000-250 000-250 000-750 000 Rakennusten/omaisuuden myynti 100 000 200 000 200 000 500 000 Tilakeskus/laskennallinen taseyksikkö -3 275 000-2 975 000-1 550 000-7 800 000 Investointimenot -6 667 000-7 655 000-5 435 000-19 757 000 Rahoitusosuudet 485 000 1 165 000 270 000 1 920 000 Investointien omahankintameno -6 182 000-6 490 000-5 165 000-17 837 000 Myyntituotot 300 000 400 000 400 000 1 100 000 Emokaupunki yhteensä -5 882 000-6 090 000-4 765 000-16 737 000 Liikelaitosten investoinnit Sastamalan Vesi liikelaitos -2 016 000-2 023 000-2 746 000-6 785 000 Työterveys Akaasia liikelaitos 0 0 0 0 Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Investointimenot -8 683 000-9 678 000-8 181 000-26 542 000 Rahoitusosuudet 485 000 1 165 000 270 000 1 920 000 Investointien omahankintameno -8 198 000-8 513 000-7 911 000-24 622 000 Myyntituotot (tasearvo) 300 000 400 000 400 000 1 100 000 Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä -7 898 000-8 113 000-7 511 000-23 522 000 Keskimäärin/vuosi, netto -7 840 667

SASTAMALAN KAUPUNKI 71 15. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT, EMOKAUPUNKI JA LASKENNALLISET TASEYKSIKÖT Emokaupungin tulos- ja rahoituslaskelma, sisältää laskennalliset taseyksiköt Tuloslaskelma Kaupunki+liikelaitokset Emokaupunki Emokaupunki Emokaupunki Ulk. + sis. 2015 2016 2017 Toimintatuotot 46 760 400 46 468 000 47 147 000 Valmistus omaan käyttöön 271 600 276 500 281 100 Toimintakulut -184 904 900-186 584 800-188 522 700 Toimintakate -137 872 900-139 840 300-141 094 600 Verotulot 81 300 000 83 063 000 85 264 000 Valtionosuudet 62 100 000 61 692 000 62 172 000 Rahoitustuotot ja kulut -201 800-218 100-233 100 Vuosikate 5 325 300 4 696 600 6 108 300 Poistot -5 854 500-5 949 300-6 161 800 Tilikauden tulos -529 200-1 252 700-53 500 Poistoero 110 000 110 000 110 000 Varausten muutos 0 0 0 Rahastojen muutos 0 0 0 Tuloksenkäsittelyerät 110 000 110 000 110 000 Yli-/alijäämä -419 200-1 142 700 56 500 Rahoituslaskelma Kaupunki+liikelaitokset Emokaupunki Emokaupunki Emokaupunki Ulk. + sis. 2015 2016 2017 Vuosikate 5 325 300 4 696 600 6 108 300 Tulorah. Korjauserät 0 0 0 Toiminnan rahavirta 5 325 300 4 696 600 6 108 300 Investointimenot -6 667 000-7 655 000-5 435 000 Rahoitusosuudet 485 000 1 165 000 270 000 Pys.vast. myyntituotot 300 000 400 000 400 000 Investointien rahavirta -5 882 000-6 090 000-4 765 000 Vars. toiminnan nettokassavirta -556 700-1 393 400 1 343 300 Ulk. antolainojen muutos 30 000 30 000 30 000 Sis. antolainojen muutos 295 700 295 700 295 700 Pitkäaik. lainojen lisäys 8 000 000 9 015 000 6 535 000 Pitkäaik. lainojen vähennys -7 767 600-7 995 600-8 256 600 Sis pitkäaik. lainojen vähennys 0 0 0 Muut maksuvalm. muutokset 0 0 0 Rahoitustoim. Nettokassavirta 558 100 1 345 100-1 395 900 Kassavarojen muutos 1 400-48 300-52 600

SASTAMALAN KAUPUNKI 72 Tilakeskuksen laskennallisen taseyksikön tulos- ja rahoituslaskelma TILAKESKUS TASEYKSIKÖN TULOSLASKELMA TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 13 334 400 13 534 000 13 737 000 Valmistus omaan käyttöön 100 000 102 500 105 100 Toimintamenot -9 284 400-9 357 800-9 386 700 Toimintakate 4 150 000 4 278 700 4 455 400 Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut -572 200-582 900-572 900 Korvaus peruspääomasta -725 400-725 400-725 400 Vuosikate 2 852 400 2 970 400 3 157 100 Poistot -3 198 100-3 373 500-3 517 500 Tilikauden tulos -345 700-403 100-360 400 Poistoero 80 000 80 000 80 000 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -265 700-323 100-280 400 TILAKESKUS TASEYKSIKÖN RAHOITUSLASKELMA TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 852 400 2 970 400 3 157 100 Satunnaiset erät 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 Investointien rahavirta Investointimenot -3 860 000-4 340 000-2 020 000 Rahoitusosuudet investointeihin 485 000 1 165 000 270 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 100 000 200 000 200 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -422 600-4 600 1 607 100 Lainanotto 4 900 000 4 640 000 3 160 000 Lainojen lyhennykset -4 432 900-4 659 000-4 659 000 Taseyksikön lainakannan muutokset 467 100-19 000-1 499 000

SASTAMALAN KAUPUNKI 73 Sosiaali- ja terveyspalveluiden laskennallisen taseyksikön tulos- ja rahoituslaskelma SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TASEYKSIKÖN TULOSLASKELMA TA2015 TS2016 TS2017 Toimintatulot Sopimuskuntien maksuosuudet 8 044 800 Muut myyntitulot 1 430 000 Maksutulot 6 775 300 Tuet ja avustukset 1 221 300 Muut toimintatulot 1 014 100 Toimintatulot 18 485 500 18 763 000 19 045 000 Toimintamenot Henkilöstömenot -37 432 200 Palvelujen ostot -51 863 500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 025 900 Avustukset -10 709 400 Muut toimintamenot -3 645 800 Toimintamenot -105 676 800-107 262 000-108 871 000 Toimintakate -87 191 300-88 499 000-89 826 000 Vuosikate -87 191 300-88 499 000-89 826 000 Poistot -95 300-65 800-53 000 Tilikauden tulos -87 286 600-88 564 800-89 879 000 Tilikauden yli-/alijäämä -87 286 600-88 564 800-89 879 000 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TASEYKSIKÖN RAHOITUSLASKELMA TA2015 TS2016 TS2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate -87 191 300-88 499 000-89 826 000 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -35 000-35 000-35 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastavaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -87 226 300-88 534 000-89 861 000

SASTAMALAN KAUPUNKI 74 16. LIIKELAITOKSET 16.1. Liikelaitosten vaikutus tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN TA2015 Talousarvio 2015 Eliminoinnit Kaupunki ulk+sis Liikelaitokset ulk+sis Kaupunki eliminointi Liikelaitokset eliminointi Kaupungin tuloslaskelmaosa ml. liikelaitokset Toimintatulot Myyntitulot, ulkoiset 17 038 200 8 951 000 25 989 200 Myyntitulot, sisäiset 1 836 400 262 200-1 836 400-262 200 Maksutulot, ulkoiset 10 127 900 10 127 900 Maksutulot, sisäiset 16 300-16 300 Tuet ja avustukset 3 011 700 2 500 3 014 200 Tuet ja avustukset, kunnalta 500 000-500 000 Muut toimintatulot, ulkoiset 4 955 600 100 4 955 700 Muut toimintatulot, sisäiset 9 774 300-9 774 300 Toimintatuotot yhteensä 46 760 400 9 715 800-11 627 000-762 200 44 087 000 Valmistus omaan käyttöön 271 600 200 000 471 600 Toimintamenot Henkilöstömenot -77 745 300-2 744 700-80 490 000 Palvelujen ostot, ulkoiset -70 320 100-2 444 100-72 764 200 Palvelujen ostot, sisäiset -1 442 800-410 200 1 442 800 410 200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulk. -7 246 000-1 029 200-8 275 200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset -277 900 277 900 Avustukset -14 417 300-14 417 300 Avustukset liikelaitokselle -500 000 500 000 Muut toimintamenot, ulkoiset -3 267 200-244 800-3 512 000 Muut tomintamenot, sisäiset -9 688 300-70 000 9 688 300 70 000 Toimintakulut yhteensä -184 904 900-6 943 000 11 909 000 480 200-179 458 700 Toimintakate -137 872 900 2 972 800 282 000-282 000-134 900 100 Verotulot 81 300 000 81 300 000 Valtionosuudet 62 100 000 62 100 000 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -517 200-405 000 405 000-517 200 Korkotuotot, ulkoiset 20 000 20 000 Korkotuotot, sisäiset Muut rahoitustuotot, ulkoiset 379 600 379 600 Muut rahoitustuotot, sisäiset 725 400-725 400 Korkokulut, ulkoiset -981 400-112 200-1 093 600 Korkokulut, sisäiset Korvaus peruspääomasta 405 000-405 000-405 000 405 000 Muut rahoituskulut -25 000-25 000 Muut rahoituskulut, sisäiset -725 400 725 400 Vuosikate 5 325 300 2 455 600-123 000 123 000 7 780 900 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -5 854 500-1 545 500-7 400 000 Satunnaiset erät Tilikauden tulos -529 200 910 100-123 000 123 000 380 900

SASTAMALAN KAUPUNKI 75 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN TA2015 Talousarvio 2015 Eliminoinnit Kaupunki ulk+sis Liikelaitokset ulk+sis Kaupunki eliminointi Liikelaitokset eliminointi Kaupungin rahoitusosa ml. liikelaitokset Tulorahoitus Vuosikate 5 325 300 2 455 600-123 000 123 000 7 780 900 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Ulkoiset investointimenot -6 667 000-2 016 000-8 683 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 485 000 485 000 Omaisuuden ulkoiset luovutustulot 300 000 300 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -556 700 439 600-123 000 123 000-117 100 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten muutos ulk 30 000 30 000 Antolainasaamisten muutos sis. 295 700-295 700 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten muutos ulk. 232 400-103 400 129 000 Pitkäaikaisten muutos sis. -295 700 295 700 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta 558 100-399 100-295 700 295 700 159 000 maksuvalmiuteen 1 400 40 500-418 700 418 700 41 900

SASTAMALAN KAUPUNKI 76 Liikelaitosten vaikutus kunnan toimintakatteeseen: TA2015 Liikelaitokset Kunnan muut tehtävät Yhteensä Ulkoinen myynti 8 953 600 35 133 400 44 087 000 Toimintamenot -6 262 800-172 724 300-178 987 100 toimintakatteeseen 2 690 800-137 590 900-134 900 100 Liikelaitosten vaikutus kunnan vuosikatteeseen: TA2015 Liikelaitokset Kunnan muut tehtävät Yhteensä kunnan toimintakatteeseen 2 690 800-137 590 900-134 900 100 Ulkoiset rahoituserät -112 200 142 793 200 142 681 000 vuosikatteeseen 2 578 600 5 202 300 7 780 900 Liikelaitosten vaikutus kunnan poistojen määrään ja tilikauden tulokseen: TA2015 Liikelaitokset Kunnan muut tehtävät Yhteensä kunnan vuosikatteeseen 2 578 600 5 202 300 7 780 900 kunnan poistoihin -1 545 500-5 854 500-7 400 000 tilikauden tulokseen 1 033 100-652 200 380 900 Liikelaitosten vaikutus kunnan toiminnan ja investointien rahavirtaan: TA2015 Liikelaitokset Kunnan muut tehtävät Yhteensä kunnan vuosikatteeseen 2 578 600 5 202 300 7 780 900 Ulkoiset satunnaiset erät 0 0 0 Ulkoiset tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 Ulkoiset investointimenot -2 016 000-6 667 000-8 683 000 Ulkoiset investointitulot 0 785 000 785 000 toiminnan ja investointien rahavirtaan 562 600-679 700-117 100 Liikelaitosten vaikutus kunnan rahoituksen rahavirtaan: TA2015 Liikelaitokset Kunnan muut tehtävät Yhteensä Ulkoiset antolainasaamisten muutokset 0 30 000 30 000 Ulkoiset velkojen muutokset -103 400 232 400 129 000 Ulkoiset saamisten muutokset 0 Ulkoiset korottomien velkojen muutokset 0 rahoituksen rahavirtaan -103 400 262 400 159 000 Liikelaitosten vaikutus kunnan maksuvalmiuteen TA2015 Liikelaitokset Kunnan muut tehtävät Yhteensä toiminnan ja investointien rahavirtaan 562 600-679 700-117 100 rahoituksen rahavirtaan -103 400 262 400 159 000 maksuvalmiuteen 459 200-417 300 41 900

SASTAMALAN KAUPUNKI 77 16.2. SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS Toimielin: Sastamalan Veden johtokunta Vastuuhenkilö: Sastamalan Veden johtaja Jorma Tuomisto Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Vesihuollon perustehtävä on vesi- ja viemärilaitoksen suunnittelu ja rakentaminen sekä järjestelmien käyttö ja ylläpito toiminta-alueella. Prosessi tuottaa laadukasta talousvettä ja huolehtiin jäteveden vastaanotosta ja käsittelystä. Osaprosessiin kuuluvat seuraavat osatoiminnot: - käyttöpalvelut - kunnossapitopalvelut - rakennuttaminen - asiakaspalvelu Vesilaitoksella on asiakkaita noin 20 900 ja jätevesiasiakkaita on noin 18 200. Liikelaitos toteuttaa vesihuoltolaitosten ja verkoston rakentamista ja kunnossapitoa. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2018 Suunnitelmallinen laitosten ja verkoston saneeraus, v. Yli 400 000 euron rakennushankkeet: - Nuupalan vesitorni - Kiikoinen-Sastamala-Huittinen yhdysvesijohto - Uudet kaava-alueet, Häijää Sastamalan Vesi toteuttaa yhteistyössä Huittisten ja Punkalaitumen kanssa vesihuoltohankkeen, jossa Sastamalasta rakennetaan Huittisten Puhdistamo Oy:n toimesta siirtoviemäri Huittisten keskuspuhdistamolle. Kaikki Sastamalan jätevesien puhdistuslaitokset suljetaan. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Edistetään toiminta-alueella ja verkoston vaikutusalueella toistaiseksi liittymättömien kiinteistöjen liittymismahdollisuuksia. Jätevedenpuhdistamoille joutuvien vuotovesien vähentämiseen pyritään jatkuvalla putkistojen saneerauksella. Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017 Edistetään toiminta-alueella ja verkoston vaikutusalueella toistaiseksi liittymättömien kiinteistöjen liittymismahdollisuuksia. Jätevedenpuhdistamoille joutuvien vuotovesien vähentämiseen pyritään jatkuvalla putkistojen saneerauksella., v., v. Valtuustotason sitovat taloudelliset tavoitteet Korvaus peruspääomasta 397 600 Toiminta-avustus liikelaitokselle 500 000 (yhdistymisavustus) Kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen 0 Liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle 0 Ulkoisen lainanoton enimmäismäärä 700 000 Kokonaisinvestointien nettomäärä 2 016 000 Vuonna 2015 toteutettavat yli 400.000 euron hankkeet Kustannukset 2015 Kokonaiskustannusarvio Nuupalan vesitorni 750 000 750 000 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 toteuttamisessa 1. Jätevedenkäsittelyn parantaminen ja ajanmukaistaminen Ympäristölupaehtojen noudattaminen Toiminnan seuranta Toiminnan sopeuttaminen päätösehtoihin 2. Peruspääoman tuotto, euromääräinen Tuottotavoite toteutuu Toteutuminen Tuloutus kaupungille 397 600 3. Sastamalan Veden tulos Positiivinen tulos Toteutuminen Kustannusseuranta

SASTAMALAN KAUPUNKI 78 Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Vesiasiakkaita (liittymiä) 20 866 (5936) 20 450 (5770) 20 900 (5970) 20 900 (5970) 20 900 (5970) 20 900 (5970) Laskutettu vesi m3 1 121 318 1 100 000 1 150 000 1 150 000 1 150 000 1 150 000 Jätevesiasiakkaita (liittymiä) 18 165 (4672) 17 850 (4500) 18 200 (4730) 18 200 (4730) 18 200 (4730) 18 200 (4730) Laskutettu jätevesi m3 985 838 1 000 000 1 080 000 1 080 000 1 080 000 1 080 000 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Toimintatuotot 5 699 5 880 5 989 400 5 750 6 023 6 310 Valmistus omaan käyttöön 220 170 200 000 200 200 200 Toimintakulut -2 963-3 042-3 275 600-3 308-4 425-4 447 Toimintakate (netto) 2 956 3 008 2 913 800 2 642 1 798 2 063 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -1 647-1 540-1 545 500-1 576-1 576-1 654 Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset 1 309 1 468 1 368 300 1 066 222 409 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -200 000-1,1 milj. SASTAMALAN VESI-LIIKELAITOKSEN INVESTOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN VESI Investointisuunnitelma 2015-2017 Yht. 2 015 2 016 2 017 2015-2017 Vesihuollon rakennukset ja laitteet -800 000-310 000-90 000-1 200 000 Verkostorakentaminen, uudet kohteet -386 000-885 000-845 000-2 116 000 Haja-asutusalueiden vesihuolto -90 000-315 000-415 000-820 000 Vuotovesisaneeraukset -740 000-513 000-1 396 000-2 649 000 Vesihuoltoavustukset 0 0 0 0 Sastamalan Vesi liikelaitos -2 016 000-2 023 000-2 746 000-6 785 000 Sastamalan Veden tarkempi hankekohtainen investointisuunnitelma on esitetty liitteessä 2.

SASTAMALAN KAUPUNKI 79 SASTAMALAN VESI LIIKELAITOKSEN TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS TULOSLASKELMA (ulkoinen + sisäinen) TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot 5 489 400 5 750 200 6 023 400 Valmistus omaan käyttöön 200 000 200 000 200 000 Tuet ja avustukset kunnalta 500 000 Liiketoiminnan kulut -3 275 600-3 308 400-4 424 900 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk.poistot -1 545 500-1 575 700-1 576 200 Liikeylijäämä/liikealijäämä 1 368 300 1 066 100 222 300 Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut ulkopuoliselle -112 200-111 900-133 900 Korvaus peruspääomasta -397 600-397 600-397 600 Ylijäämä/alijäämä ennen satunnaisia eriä 858 500 556 600-309 200 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia 858 500 556 600-309 200 Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) 97 600 97 600 149 200 Varausten lisäys(-)/vähennys(+) -500 000 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 456 100 654 200-160 000 SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA TA 2015 TS 2016 TS 2017 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä/alijäämä 1 368 300 1 066 100 222 300 Poistot ja arvonalentumiset 1 545 500 1 575 700 1 576 200 Rahoitustuotot ja -kulut -509 800-509 500-531 500 Satunnaiset erät Muut tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -2 016 000-2 023 000-2 746 000 Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 388 000 109 300-1 479 000 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys 700 000 1 000 000 2 600 000 Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -295 700-295 700-295 700 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -803 400-807 400-833 400 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta -399 100-103 100 1 470 900 Kassavarojen muutos -11 100 6 200-8 100

SASTAMALAN KAUPUNKI 80 16.3. TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOS Toimielin: Työterveys Akaasian johtokunta Vastuuhenkilö: vt. toimitusjohtaja Liikelaitoksen tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Työterveys Akaasia tuottaa Akaan, Ikaalisten, Punkalaitumen, Sastamalan ja Urjalan kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaiset työterveyshuoltopalvelut. Työterveys Akaasia tarjoaa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon lakisääteiset palvelut ja työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon. Palvelusuunnitelmana käytetään liiketoimintasuunnitelmaa, jossa kuvataan toiminnan yleiset periaatteet, toimintaa ohjaava asiakasnäkökulma, talousnäkökulma, henkilöstön ja muiden resurssien näkökulma, toiminnan ja prosessien näkökulma, swot- sekä riskianalyysit ja kilpailutilanteen arviointi. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2018 earkistoon liittyminen ja siihen liittyvät toimenpiteet, v. 12,8 Laatujärjestelmän rakentamista jatketaan tavoitteena saada kokonaisuudesta 1. versio valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä Mahdolliset valtakunnallisen sote uudistuksen tuomien muutosten valmistelut Tuottavuustoimenpiteet 2015 Ajanvarauksen kehittäminen; nettiajanvarauksen lisääminen ja akuuttiaikojen uudelleenorganisointi, v. Työnantajien kanssa pidettävissä neuvotteluissa sovitaan, miten kussakin työpaikassa työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuutta seurataan. Asiakaskyselyn kehittäminen niin, että sen antaman tiedon perusteella voidaan toimintaa suunnata enemmän asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Työntekijöiden ajankäytön / vastaanottojen kalenteroinnin ja laskutuksen kehittäminen. Vastaanottojen suunnittelu niin, että akuuttityö ja ei akuuttityö saadaan sopeutettua asiakkaiden tarpeisiin. Kokouskäytäntöjen uudistaminen. Kehityskeskustelujen uudistaminen. Työntekijöiden koulutuksen suunnittelu asiakkaiden sekä alan kehityksen tuomien haasteiden mukaisesti. Tuottavuustoimenpiteet 2016-2018, v. Valtuustotason sitovat taloudelliset tavoitteet Korvaus peruspääomasta 3 %, 7.435,59 Toiminta-avustus liikelaitokselle 0 Kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen 0 Liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle 0 Ulkoisen lainanoton enimmäismäärä 0 Kokonaisinvestointien nettomäärä 0 Vuonna 2014 toteutettavat yli 400.000 euron hankkeet 0

SASTAMALAN KAUPUNKI 81 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Liikelaitoksen tavoite strategian toteuttamisessa 1. työterveyshuolto työnantajan kumppanina elämänhallinnan, hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 yhteistyöpalaveri = toimintasuunnitelmaneuvottelu jokaisen asiakkaan kanssa vähintään 1 kertaa / vuosi vuositapaaminen / asiakas toimintasuunnitelmaneuvottelu ja sen päivitykset vuoden aikana 2. nykyisten asiakkaiden säilyttäminen ja uusien asiakkaiden saaminen 60 % työterveyshuoltosopimuksista on kokonaisvaltaisia (tth+sh) sopimuksia asiakasorganisaatioiden ja henkilöasiakkaiden lukumäärän lisääntyminen kokonaisvaltaisten sopimusten osuus kaikista työterveyshuoltosopimuksista asiakasorganisaatioiden ja henkilöasiakkaiden lukumäärät viestitetään työnantajille kokonaisvaltaisen sopimuksen edut palvelulupausten toteuttaminen ja palveluista tiedottaminen Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilöasiakkaiden määrä 11 189 11 200 11 200 11 200 11 200 11 200 Työterveyshuollon sopimusten määrä 1 609 1 720 1 555 1 555 1 555 1 555 Sairausvastaanottokäyntienmäärä 15 178 14 000 14 000 14 000 14 000 14 000 Terveystarkastusten määrä 8 020 7 215 7 215 7 215 7 215 Työpaikkaselvitysten määrä 900 900 900 900 Työterveysneuvottelujen määrä 1 000 1 000 1 000 1 000 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Toimintatuotot 3 461 3 757 3 726 400 3 726 3 726 3 726 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -3 413-3 452-3 667 400-3 667-3 667-3 667 Toimintakate (netto) 48 305 59 000 59 59 59 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset 48 305 59 000 59 59 59 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOKSEN INVESTOINTISUUNNITELMA Liikelaitoksella ei ole investointeja vuosina 2015-2017.

SASTAMALAN KAUPUNKI 82 TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOKSEN TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOS TULOSLASKELMA (ulkoinen+sisäinen) TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot 3 726 400 3 726 400 3 726 400 Valmistus omaan käyttöön Tuet ja avustukset kunnalta Liiketoiminnan kulut -3 667 400-3 667 400-3 667 400 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk.poistot Liikeylijäämä/liikealijäämä 59 000 59 000 59 000 Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus peruspääomasta -7 400-7 400-7 400 Ylijäämä/alijäämä ennen satunnaisia eriä 51 600 51 600 51 600 Satunnaiset erät Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia 51 600 51 600 51 600 Tuloksenkäsittelyerät Tilikauden ylijäämä/alijäämä 51 600 51 600 51 600 TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA TA 2015 TS 2016 TS 2017 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä/alijäämä 59 000 59 000 59 000 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut -7 400-7 400-7 400 Satunnaiset erät Muut tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 51 600 51 600 51 600 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 0 0 0 Kassavarojen muutos 51 600 51 600 51 600

SASTAMALAN KAUPUNKI 83 17. SASTAMALAN KONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET Konserniohjaus ja konserniin kuuluville tytäryhtiöille, osakkuusyhteisöille ja kuntayhtymille asetettavat tavoitteet Sastamalan kaupungin konserniohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa edellisen kerran joulukuussa 2012. Konserniohjeen päivitystä on valmisteltu Toimintakykyiset kuntakonsernit hankkeessa, jossa kaupunki ja sen kolme keskeisintä tytäryhtiötä ovat olleet mukana. Koska kuntalakiuudistus on viivästynyt, konserniohjeen päivittäminen on siirtynyt vuodelle 2015. Tytäryhtiöiden tulee soveltuvin osin noudattaa kaupungin konserniohjetta, omistajapoliittisia linjauksia, henkilöstöpolitiikkaa, sisäisen valvonnan ohjetta ja muuta konsernia koskevaa ohjeistusta. Konserniohjaus- ja seurantavastuut on määritelty kaupungin hallintosäännössä ja konserniohjeessa. Kaupungin talousarviossa on konsernihallinnossa asetettu kaupungin konsernirakenteen kokonaisarviointiin ja konserniohjauksen kehittämiseen liittyvä yhteinen tavoite. Tämä tarkoittaa erityisesti kaupungin omistuksessa olevien kaikkien tytäryhtiöiden taloudellista ja toiminnallista tarkastelua. Tavoitteena on saavuttaa lähivuosille tarkoituksenmukainen ja tehokas konsernirakenne ottaen huomioon toimintaympäristössä jo tapahtuneet ja ennakoitavissa olevat muutokset. Kaupunki ohjaa tytäryhtiöidensä toimintaa myös asettamalla niille tavoitteita talousarviossa. Kaupungin keskeisimmistä tytäryhtiöistä on laadittu ensimmäisen kerran omat tuloskorttinsa, jotka sisältyvät kaupungin talousarvioon. Tuloskorteissa määritellään valtuustotasolla sitovat tavoitteet kyseisille tytäryhtiöille. Omat tuloskortit on laadittu seuraavista tytäryhtiöistä: Sastamalan Lämpö Oy, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy (Sasyp), Sastamalan Tukipalvelu Oy (SaTu), Sastamalan Vuokratalot Oy, Kiinteistö Oy Hopunkallio sekä Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy (Servi). Muiden asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osalta tavoitteeksi asetetaan, että yhtiöitä hoidetaan terveillä liiketoimintaperiaatteilla ja että yhtiöt toimivat ilman kaupungin taloudellista avustusta. Osakkuusyhteisöille ei talousarviossa aseteta omia tavoitteita. Osakkuusyhteisöistä merkittävimmät ovat Hämeenkyrön Vesi Oy ja Huittisten Puhdistamo Oy. Pääsääntö osakkuusyhtiöiden toiminnassa ja seurannassa kuitenkin on, että yhtiöt toteuttavat yhtiöjärjestyksensä mukaista tehtäväänsä ja niiden taloutta hoidetaan terveellä liiketoimintaperiaatteella. Kuntayhtymien osalta tavoitteet on asetettu kuntayhtymien omissa taloussuunnitelmissa ja -arvioissa. Kaupunki seuraa kuntayhtymien tavoitteiden toteutumista.