Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla on? Millaisin keinoin saamme kehityskeskustelusta opintoja oppimista edistäviä?
Opetuutorivalmennuksen kohteina Minä itse ohjaajana ja oppimista tukevan vuorovaikutuksen rakentajana - oma ohjausosaaminen ja sen arviointi kyvyt.fi ympäristössä - ammatillisen kasvun ohjaustyön harjoittelua ja hyvien käytänteiden luomista (esim. kehityskeskustelut ja ryhmäohjaukset) Me yhteisönä oppimista edistämässä - oman yksikön yhteinen tapa toimia ja varmistaa kannustavan yhteisön rakentuminen - ohjaussuunnitelman rakentamista ja yhteisiä pohdintoja omassa KTkeskuksessa miten uudessa koulutusvastuuajattelussa ohjaus varmistetaan?
Opiskelijan ohjaus uudessa koulutusvastuuajattelussa - Korkeakouluille asetettuja tavoitteita: (Maarit Fränti, Laurea) Huolehtivat, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista: helpottaa koulutukseen hakeutumista edistää opintojen etenemistä lisää opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opintoja Kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita Kehittävät aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista Luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Suunnittelevat koko koulutustarjontansa vastaamaan työelämän tarpeisiin yhtenäinen elinikäistä oppimista tukeva kokonaisuus Tutkinnon jälkeinen koulutus tukee työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista.
Mitä ohjaus on? (Helander, mukailtu, Kunnari ) Tietyn ammattiryhmän toimintaa opettajan, opettajatuutorin, opon, opintosihteerin, psykologin, työtä yhdessä toisia hyödyntäen, myös opiskelijoita? Tietyn toimintaympäristön mukaista toimintaa ohjaus ammattikorkeakoulussa -> opiskelijan ammatillisen kasvun ohjaus ytimessä Tavoitteellisen keskustelun muoto myös ohjausta eri tilanteissa/paikoissa/työskentelyssä? Ohjaus huomioimista ja välittämistä, suhteissa rakentuvaa? Mitä omassa työssä on? Mitä pitää minun ja meidän pitää osata? Kenen tavoite ohjaa? Omien kokemuksien liiallista jakamista tulee välttää HUOM! Omalla kielenkäytöllä voi vaikuttaa, miten suhtaudutaan / huomioidaan Mitä sellaista voimme opiskelijassa vahvistaa, josta hänelle on hyötyä elämässä/ tulevaisuudessa? Vrt. esim. yhteiset kompetenssit?
Menestyvän ohjauksen kulmakiviä (Helander, mukailtu) Aloitteellisuus Vastuunkantajat ja vastuualueet Reagointiherkkyys Oikea-aikaisuus Toiminnan ulottuvuus ja syvyys Onnistutaan kaikilla toiminnan alueilla Vastuullisuus Monipuolisuus Tilanteen mukainen toiminta, kyky vaihtaa toimintatapoja tilanteen mukaan Toiminnan synkronointi ja tarkoituksenmukaisuus Keskitytään oleelliseen: mitä tehdään? Miten tehdään? Missä hengessä tehdään?
Mietittävää Kenen ehdoilla ohjaamme? Ohjauksen muodot ja saavutettavuus? Helposti saavutettava henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus ja/tai pienryhmäohjaus? Muut ohjauksen muodot? Kattava ja systemaattinen ohjaus? Ohjauksen pysyvyys ja jatkuvuus? Ennakointi? Yhteistyö? Tulevaisuus?
Opetussuunnitelmasta HOPSiin Opetussuunnitelman laatiminen, kuva Alusta asti ajallaan ja oikein tehty työ mahdollistaa ajantasaisen HOPS työskentelyn Opetussuunnitelmat ovat runkona HOPSeille Toteutussuunnitelmat määrittävät tavoitteet opintojaksoille -> sopimus toteutustavasta Tiedot ohjaavat opiskelijoita tekemään valintoja Kehityskeskustelut tukevat opiskelijan ammatillista kasvua Kysymyspohjat ehopsissa Opiskelijan itsearviointi ehopsilla Opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa koulutusohjelman osaamistavoitteisiin Kehityskeskustelu ohjaajan kanssa Ohjaaja voi tehdä yhteenvedon opiskelijan kehityskeskustelukyselyn vastauksista, itsearvioinnista ja opiskelijan kanssa käydystä keskustelusta
Toimintaohjeessa HOPS Opiskelijan tekemä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma opintojen ja opiskelun toteuttamisesta. Opiskelijan ja ohjaajan yhteinen dynaaminen prosessi, jossa opiskelijan ammatillinen kasvu ja urasuunnittelu tehdään näkyväksi (avoin ja laaja hops-ajattelu). Tavoitteellisen opiskelun työkalu, jolla opiskelijan valmistumista ja työllistymistä tuetaan Miten toimintana? Opiskelijan omat kokemukset työelämästä TÄRKEITÄ ammatillisen kasvun materiaalia Ei siis pelkkä valintojen lista (kapea hopskäsitys)
Kehityskeskustelut tukemassa HOPS prosessia Kehityskeskusteluprosessi omassa ohjaustyössä: Miten toteutetaan? Missä? Kenen kanssa? Miten dokumentoidaan? Miten vuorovaikutetaan vrt. dialogisuus, ratkaisukeskeisyys? Millaiset kysymykset/oma toiminta? Muista: Tee sitä, mikä toimii! Jos jokin ei toimi, tee jotain eri tavalla (riko). Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki!
Ratkaisukeskeisyys kehityskeskusteluissa (Helander&Pääkkö, mukailtu) Opiskelija on oman kokemuksensa paras asiantuntija Perusteelliseen ja monipuoliseen tavoitteen määrittelyyn kannattaa käyttää riittävästi aikaa Oikean tavoitteen löytäminen (kenen tavoite, mikä tavoitteista) Konkreettinen Perustuu vaihtoehtojen tietoiseen punnitsemiseen Myönteisesti muotoiltu tavoite Tavoitteen saavuttamisen hyödyt ja edut myös osatavoitteiden osalta Hyödyt itselle Hyödyt muille ihmisille tai toisille tavoitteille Tavoitteet voi pilkkoa osatavoitteiksi tai edistyksen portaiksi
Tavoitetta tutkivat kysymykset (Helander&Pääkkö) Miten toivoisit, että (puheena olevat) asiat olisivat? Mikä olisi riittävän hyvä tilanne tämän asian suhteen? Ajatellaan, että tämä (ongelma tai haitta) poistuisi tai ei enää vaikuttaisi häiritsevästi elämääsi, millaista sitten olisi? Mikä olisi erilaista? Mistä huomaisit/tietäisit, että asiat olisivat toisin? Millaista olisi konkreettisesti? Mitä muuta? Kuka olisi ensimmäinen, joka huomaisi muutoksen? Mistä hän sen huomaisi? Mitä hän sanoisi tai tekisi huomattuaan muutoksen? Entä kuka muu huomaisi muutoksen? Kuka olisi vähiten yllättynyt, kun saisi tietää tai huomaisi muutoksen?
Ohjauksen tavoitteet (Helander, mukailtu) Itsetuntemus, kokemukset tärkeitä Tieto vaihtoehdoista Valinnan, ratkaisun tai päätöksen tekeminen Taito päättää ja ymmärtää sen seurauksia: pitkän ja lyhyen aikavälin seuraukset