Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke ENNAKKOMATERIAALI I TUOTTEISTAMISTYÖPAJAAN Etelä-Satakunta 11.2.2014, Harjavalta Maaria Berg. Samk matkailupalvelujen lehtori, YTM
I TUOTTEISTAMISTYÖPAJAN ENNAKKOMATERIAALI TUTUSTUTTAVAKSI ENNEN TUOTTEISTAMISTYÖPAJAA -hankkeen kohderyhmät, tavoitteet, rahoitus -hankkeen työpajat ja tilaisuudet 2014 -vastaukset matkailuyrittäjäkyselyyn -tuotteistamiseen liittyvät käsitteet -työpajojen ohjelma -työpajoihin ennakkoon ilmoittautuneet -I työpajan tiimit (ehdotus) -I työpajan ennakkotehtävä
Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihankkeen KOHDERYHMÄT, TAVOITTEET & RAHOITUS KOHDERYHMÄT maaseutualueella toimivat, matkailupalveluita tarjoavat yrittäjät yrittäjien sidosryhmät (maakunnan ja kuntien viranomaiset, hanketoimijat, yhdistykset, palveluita käyttävät kuluttajat ja yritykset) TAVOITTEET kehittää Satakunnan maaseutumatkailuyritysten yhteistyötä, tiedonvälitystä ja ammattimaista tuotetarjontaa. linkittää maaseutumatkailuun liittyvää toimintaa kehittää yritysten tuotteistamis- ja liiketoimintaosaamista sekä yhteisiä toimintatapoja RAHOITUS Maaseuturahasto, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013, Toimintalinja 3, Toimenpide: matkailuelinkeinojen kehittäminen Satakunnan ELY-keskus
Työpajojen tavoitteet yritysten tuotteistamis- ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen (tuotteistamistyöpajat kevät, kannattavuus- ja hinnoittelutyöpajat syksy 2014) Yhteistyö muiden yritysten ja toimijoiden kanssa: esim. verkostomaiset tuotteet, matkailureitit ja ohjelmat Toiminnan ammattimaisuuteen, volyymiin ja ympärivuotisuuteen panostaminen vetovoimaisten maakunnallisten, alueellisten ja paikallisten maaseutumatkailutuotteiden tuotteistaminen Tuotesisältöjen rikastuttaminen verkostoitumalla eri alojen toimijoiden kanssa: esim. luovat alat, hyvinvointiala, henkilöliikennepalvelut, myynti
Työpajat & tilaisuudet 2014 Tuotteistamistyöpajat vaihe I->vaihe II paikka ja aika: Pohjois-Satakunta ma 10.2.,ma 31.3. I Karvia, II Jämi 16-20 Etelä-Satakunta ti 11.2. ti 1.4. I Harjavalta, II Kauttua 16-20 Rannikko-Satakunta to 13.3. to 3.4. I Merikarvia, II Rauma, 13-20 Maakunnalliset tuotteistamistilaisuudet: Ma 12.3. Satakunta hyvää kohdetta SAMK Kuninkaisten kampus, Huittinen Ke 23.4. Maakunnallinen I Laitakarin Messi, Luvia Vko 23 Maakunnallinen II tuotetestaus (kv, tarkentuu) Syys-lokakuu Maakunnallinen III (tarkentuu) Kannattavuuden ja hinnoittelun tilaisuudet syksyllä: Loka-marras 1 Maakunnallinen kannattavuuden ja hinnoittelun tilaisuus 3 alueellista kannattavuuden ja hinnoittelun työpajaa Joulukuu: Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihankkeen päätösseminaari
KYSELY SATAKUNTALAISTEN MATKAILUYRITYSTEN TUOTTEISTAMISTARPEISTA (Samk e-lomakekysely marraskuussa 2013, Sanna-Mari Renfors) Vastauksia 27 kpl: 16 kpl Kokemäenjokilaakso ja Pyhäjärviseutu, 6 kpl Pohjois-Satakunta, 5 kpl Rannikkoalue Toimialat (yritys voi valita monia vaihtoehtoja): Enemmistö vastaajista tarjoaa majoitus-, ravitsemis-, kokousja juhlapalveluja sekä ohjelmapalveluja, yksi yritys liikennepalveluja. Kaikki yritykset mikroyrityksiä, työllistävät 5 henkilöä tai alle Yritysten asiakunnasta suuri osa on kotimaan ryhmämatkailijoita Seuraavaksi eniten yksittäisiä kotimaan matkailijoita, jonkin verran myös yksittäisiä ulkomaan matkailijoita Tärkeimmät asiakasryhmät ovat ryhmät: kokousasiakkaat, eläkeläiset, yritysten asiakastapaamiset, koululaisryhmät, juhlat, tyky/tyhy-toiminta, yhdistykset, naisporukat yritysryhmien osuus korostuu! Huom. kommentit: Ryhmät ja kanta-asiakkaat tuovat varmuutta Yritykset 75 %, yksityiset ryhmät (syntymäpäivät, häät, polttarit) 20 %, yhdistykset 5 % eläkeläisiin kannattaa satsata yhdistyksissä on valtavat massat takana - niitä lisää! Yritysryhmien lisäksi mainittiin kalastajat, retkeilijät, lapsiperheet, metsästysasiakkaat Satakunnan matkailussa vielä hyödyntämättömiksi asiakasryhmiksi mainittiin erityisesti eläkeläiset tämän lisäksi luonnossa liikkujat, retkipyöräilijät, isovanhemmat+lastenlapset, venäläiset
Mistä saat ideoita tuotteidesi pohjaksi? omasta päästä lehdistä internetistä asiakkaalta havainnoimalla omien matkojen aikana muiden toimintaa Matkailureittiin liittyvät teemat, joita voitaisiin hyödyntää: Kokemäenjoki Metsä Kulttuurihistoria ja kultturiperinne (käsityöt, rakennuskulttuuri, lähiruoka, kartanot, taide) Kalastus Pyöräily Luonto, luonnonrauha
Mitkä ovat tuotteistamisen suurimmat haasteet? Hinnoittelu ja rahoitus mainittiin todella usein: vaikea arvioida, saadaanko homma tuottamaan, investoinnit/tuotot Kilpailukykyiset hinnat! Pääomien riittävyys Hinnoittelu - elämys on aina henkilökohtainen joten hinnan määrittäminen on tärkeää ongelmina osatuottajien arvonlisäverovelvollisuus (on/ei) Hinta/laatu-suhde, laadukkaammilla aineilla hintakin on korkeampi Saada hinnoittelu kannattavaksi Asiakashankinta mainittiin myös usein: Mainostaminen oikeille kohde ryhmille, rahojen kanavoiminen oikeisiin markkinointitoimenpiteisiin Oikean asiakassegmentin löytyminen Riittävä asiakasmäärä Mistä tavoitan kaikki potentiaaliset asiakkaat? Muuta: Jatkuva kehittämistyö on jaksamista, tulee ajateltua asioita liian vaikeasti Pienet resurssit Esitteet ja tuoteselosteet Omaleimaisuus, ettei tuotetta ole kaikilla: miten erottua muista samantapaisista tuotteista?
Millaisia tuotteita hankkeelta toivotaan? Tuotteistamista toivotaan kaikilla tasoilla: yritysten yhteisiä paketteja, matkailureittejä, retkiä Muuta: Eniten halutaan verkostoitua luontoyrittäjien kanssa (luonto-oppaat, kalastajat jne.) Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen koettiin erittäin tärkeäksi Verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa tärkeää Yritykset ajattelevat tuotekehityksen olevan jatkuva prosessi, tuotteiden kehittäminen koetaan tärkeäksi Yrityksistä 20:llä (27 vastaajaa) ei ole omaa verkkokauppaa
MIKÄ ON VERKOSTO? MIKSI KANNATTAA VERKOSTOITUA? (Berg, 2012) Verkoston keskeisenä ajatuksena on, että yritysten tulisi panostaa resurssinsa oman ydinosaamisen alueelle ja ulkoistaa muut toiminnot niihin erikoistuneille toimijoille. Ydinosaamiseen keskittymisen lisäksi tulisi rakentaa pitkäaikaisia suhteita valittujen kohderyhmien kanssa. Synergiaetujen saavuttaminen monenkeskisellä verkostoyhteistyöllä Liiketoimintaverkosto = Kahden tai useamman liikesuhteen muodostama kokonaisuus, jossa tapahtuu yhteistyötä kumppanien väillä Monenkeskinen verkosto = asiapohjaista verkostoyhteistyötä, jossa usealla yrityksellä ja muulla toimijalla on yhteinen tavoite jonka saavuttamiseksi toteutetaan yhteisiä toimintoja, kuten esimerkiksi markkinointiyhteistyö. Verkostoituminen tuottaa arvoa verkoston jäsenille: Jokainen jäsen lisää arvoa omilla panostuksillaan yhteiseen verkostoon Pyritään saavuttamaan hyötyä ja etuja, kuten osaamista joita itsellä ei ole tai jotka eivät välttämättä olisi saavutettavissa yksin toimiessa Mahdollistaa resurssien optimoinnin: auttaa käyttämään resursseja tehokkaammin Edellyttää mm. sitoutumista ja vastavuoroisuutta
MITÄ ON TUOTTEISTAMINEN? MIKSI KANNATTAA TUOTTEISTAA? (Sipilä, 1996) asiakkaalle tarjottavien palveluiden määrittelyä, suunnittelua, kehittämistä, kuvaamista ja tuottamista siten, että palvelun hyödyt asiakkaalle maksimoituvat ja yrityksen tulostavoitteet saavutetaan palvelutuotteen konkretisointia Järkiperäistämistä, yksinkertaistamista ja luovaa pukemista viestinnällisesti helposti havaittavaan muotoon monistettavuus keskeistä ajattelu- ja toimintatapa, jolla varmistetaan tehokas sisäinen toiminta ja kannattavuus asiakassuhteissa helpottaa tuotteen ymmärtämistä ja osoittaa hyödyt asiakkaalle: tuote on helpompi ostaa ja nopeampi myydä!
Tuotteistamiseen liittyviä käsitteitä (Bergström & Leppänen, 2009, Kasvunvara 2012, Boxberg & Komppula 2012) Segmentti: potentiaalisista asiakkaista muodostuvat asiakasryhmät, joilla segmentin sisällä yhdistäviä piirteitä ja toisesta segmentistä poikkeavia piirteitä (esim. kuluttaja-asiakkaat, yritysasiakkaat). Kohderyhmä: Yrityksen valitsemat asiakasryhmät, joille markkinointia ja tuotetarjontaa suunnataan ja panostetaan. Esim. Kokous-asiakkaat. Strategia: Kuvaus siitä, mihin yritys pyrkii ja miten se aikoo päästä tavoitteeseensa. (esim. liiketoiminta-, tuote-, markkinointistrategia jne.) Laatupolitiikka: peruslinjaus laatutavoitteista, ja laadun kehittämis- ja varmistustoimenpiteistä Palvelutarjooma: kaikkien yrityksen tarjoamien palvelujen ja tuotteiden yhdistelmä / kokonaisuus Palvelukonsepti: Tuotteen ydin eli asiakkaan tarpeisiin perustuva idea siitä, millaista arvoa /hyötyä asiakas odottaa kokevansa ja miten yrityksessä luodaan edellytykset arvon syntymiselle
Tuotteistamiseen liittyviä käsitteitä (Bergström & Leppänen, 2009, Boxberg & Komppula 2002) Palvelupaketti: asiakkaalle myytävä lopputuote, joka sisältää: Ydinpalvelut/ydintuote: kuvaa markkinoilla olon syytä = ydinhyöty josta asiakas maksaa esim. hotellihuone Avustavat /lisäpalvelut: mahdollistavia eli välttämättömiä palveluja, joita ilman palvelupaketilta putoaa pohja pois: esim. hotellin varausjärjestelmä tai vastaanottopalvelut Tukipalvelut: näillä erotutaan kilpailijoista (ei välttämättömiä ydinpalvelun kuluttamiseksi): esim. day spa-palvelut, ilmainen parkkeeraus jne. Palvelumoduuli: palvelupaketin toiminnalliset osat, jotka yhdessä muodostavat palveluketjuna etenevän palveluprosessin. Kullakin palvelumoduulilla voi olla eri tuottaja. Massaräätälöidyissä tuotteissa asiakas voi itse valita palvelumoduulinsa. Palveluprosessi: palvelun vaiheittainen eteneminen, palvelun asiakkaalle näkyvät osat ja palvelun tuottajalle näkyvät osat Palvelujärjestelmä: yrityksen ulkoiset ja sisäiset resurssit palveluprosessin toteuttamiseen, yrityksen / palvelun imago, toiminta-ajatus ja vieraanvaraisuus. Service Blueprint (palvelun tuotanto- ja kulutuskaavio): visuaalinen prosessimalli, jossa määritellään mitä on tehtävä palvelun tuottamiseksi, palvelun tuottamiseen osallistuvien roolit ja vastuualueet, sekä asiakkaalle näkyvät ja näkymättömät palvelun vaiheet
Tuotteistamiseen liittyviä käsitteitä (Kasvunvara 2012, Bergström & Leppänen 2009, Komppula & Boxberg 2002) Palvelupolku = rakentuu kaikesta siitä, minkä kanssa asiakkaat joutuvat kosketukseen tuotteita tai palvelua käyttäessään Palvelumuotoilu = asiakkaalle näkyvien palvelupolkujen parantamista niin, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden toiveita ja yrittäjän voimavaroja ja edistävät kestävää kehitystä Tuotetestaus: tuotteen testaus sisäisillä ja ulkoisilla asiantuntijoilla tuotteen toimivuuden tarkistamiseksi ja mahdolliseksi kehittämiseksi ennen kuin tuote tuodaan myyntiin (lanseerataan) Tuotekuvaus, tuotekortti: tuotteen nimi, kuvaus sisällöstä, kenelle tarjotaan, saatavuus ja hinta, lisäpalvelut. 2-3 versiota: asiakkaalle, jälleenmyyjälle, itselle. Hintapolitiikka: perusvalintana esim. kalliin hinnan politiikka Hinnoittelumenetelmä: esim. katetuottohinnoittelu Hinnalla operointi: esim. alennukset, pakettihinnoittelu jne.
Matkailuun liittyviä käsitteitä (Komppula & Boxberg 2002, www.tem.fi, Maaseutumatkailun teemaryhmä) Matkailutuote = asiakkaan henkilökohtaiseen arviointiin perustuva kokemus, jolla on tietty hinta ja joka syntyy prosessissa, jossa asiakas hyödyntää palveluntarjoajien palveluja osallistumalla itse palvelun tuotantoprosessiin. Asiakkaan tavoitteena ja toivomana lopputuloksena on hyöty tai arvo, jonka asiakas saa ostamalla ja kuluttamalla matkailutuotteen Valmismatka = etukäteen järjestetty ja yhdistettyyn hintaan tarjottu matkailupalvelusten yhdistelmä, johon sisältyy kuljetus ja majoitus tai toinen näistä ja lisäksi muu kokonaisuuden kannalta olennainen matkailupalvelus Maaseutumatkailu = Maaseutumatkailun teemaryhmän mukaan maaseutumatkailu tarkoittaa maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin - luonto, maisema, kulttuuri, ihminen - sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa asiakaslähtöistä matkailun yritystoimintaa. Maaseutumatkailu on se osa matkailuelinkeinoa, joka ammentaa mahdollisuutensa maaseudun luontaisista voimavaroista, perinteistä ja puhtaasta luonnosta. Kaikki maaseudulla tapahtuva matkailu ei ole maaseutumatkailua, vaan maaseutumatkailu pohjautuu maaseudun kulttuuri- ja rakennusperinnön vaalimiseen, luontoarvoihin ja ympäristövastuullisuuteen.
NÄKÖKULMIA MATKAILUTUOTTEESEEN (Renfors ei vl.) Komponentti-näkökulma 1) Kokonaismatkailutuote: kohteen ominaisuuksien, vetovoimatekijöiden, ja palvelujen yhdistelmä (Esim. pakettimatka Lappiin) 2) Yksittäiset matkailutuotteet: asiakastarpeisiin perustuva, jaoteltu toimintoihin ja prosesseihin. Tuotteessa erotettavissa ydinhyöty (ydintuote), perustuote (avustavat palvelut) ja laajennettu osa (tukipalvelut). Hyötynäkökulma 1) Asiakas ostaa odotuksen hyödystä: Asiakas ei osta konkreettista tuotetta, vaan hyötyjä, joita hän saa käyttämällä tuotetta (vrt. hyvinvointilomat) 2) Tuote = vastaa aina asiakkaan tarpeeseen 3) Hyöty = ratkaisu asiakkaan ongelmaan
Hyvä matkailutuote eri osapuolten odotuksia (Komppula & Boxberg 2002, 90-91) Matkailuyrityksen tuotekehityksessä tulisi aina pohtia laajempia näkökulmia kuin vain yrityksen omaa näkökulmaa ja ottaa tarvittaessa huomioon myös esim. jakelutien ja ympäristön vaatimukset tuotteeseen liittyen 1. Asiakkaan odotuksia Tuotteen hinta-laatusuhde on kohdallaan ja vastaa odotuksia palvelutaso täyttää ja mielellään ylittää asiakkaan odotukset tuote on turvallinen ja kaikilta osin luottamusta herättävä tuotteista on jotain omaleimaista ja muistijäljen jättävää ostaminen ja siihen liittyvä maksuliikenne hoituu helposti tuotteen saavuttaminen ei vaadi kohtuuttomia ponnistuksia tai valtavasti aikaa. 2. Tuottajalle tärkeitä asioita Tuotteella on liiketaloudellisesti kannattava hinta ja volyymi palvelu hoituu tasokkaasti ilman ylimääräisiä kustannuksia tuotteeseen ei liity ulkopuolisia epävarmuustekijöitä tuottaja tunnistaa tuotteesta oman työnsä jäljen tuote on helposti myytävissä joko suoraan tai jälleenmyyjän kautta tuote kiinnostaa niitä asiakkaita, jotka kohderyhmäksi on valittu tuote on pitkäikäinen
3. Jälleenmyyjälle tuote on hyvä, jos se on: kiinnostava loppukäyttäjälle hinnaltaan ja volyymiltään liiketaloudellisesti kannattava myös välittäjälle yksinkertainen, toimiva ja luotettava erottuva, tai muihin tuotteisiiin sulautuva helposti varattava eikä kovin riskialtis mahdollisimman kauan voimassa oleva, kasvava käyttäjäpotentiaaliltaan 4. Toimintaympäristö arvostaa matkailutuotteessa seuraavia asioita: tuote luo työpaikkoja ja taloudellista hyötyä ympäristölleen alueen / paikkakunnan tunnettuus ja vetovoima lisääntyvät tuotteen ympärille rakentuu toimivia verkostoja ja alihankintaketjuja tuote on luonto- ja ympäristöystävällinen.
Elämykset (Komppula & Boxberg 2002, 27) Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus on määritellyt elämyksen moniaistiseksi, muistijäljen jättäväksi, myönteiseksi ja yksilölliseksi kokemukseksi. Elämyksen erottaa muista tuotteista mieleenpainuvuus, tilannesidonnaisuus ja ainutkertaisuus. Kokemuksen ja elämyksen ero: elämys on emotionaalisesti rakentunut, kokemus on sisällöltään tiedollinen. Matkailuelämyksen ja kokemuksen olemusta voidaan selventää erottamalla neljä erilaista tyyppiä olennaisen ydinsisällön perusteella (heikoimmasta vahvimpaan): 1. Tiedostavat kokemukset (kiinnostuksen herättäminen eli tiedotusprosessin käyntiin saattaminen tarjolla olevan informaation pohjalta, oppiminen 2. Harjaantumiskokemukset (harjoituksen saaminen eli jonkin matkatapahtumaan liittyvän taidon lisääntyminen) 3. Elämykset (tunteisiin kohdistuvat vaikutukset eli lyhyt- ja pitkäkestoisten tunnetilojen aikaan saaminen) 4. Muutoskokemukset (henkilökohtaisten muutosten aikaansaaminen henkilön mielentilassa, fyysisessä olotilassa tai elämäntavassa)
ELÄMYSKOLMIO; elämystuotteen elementit & asiakkaan kokemusten tasot (Tarssanen & Kylänen 2005a; 2005b)
PALVELUN TUOTTEISTAMISEN VAIHEET (Tekes opas 2009, kuvio Bergström & Leppänen 2009) 1. Palvelutarjooman kehittäminen ja arviointi: käsitellään I vaiheen työpajassa 2. Palvelun määrittely: I & II työpajassa 3. Palvelun vakioiminen: II työpajassa 4. Palvelun konkretisointi: II työpajassa 5. Palvelun hinnoittelu: kannattavuus /hinnoittelutyöpajoissa 6. Seuranta ja mittaaminen: hankkeen loppuseminaarissa
1. Palvelutarjooman kehittäminen ja arviointi: (Tekes-opas 2009) Palvelujen kehittäminen voi tähdätä eritasoisiin uudistuksiin. Kehittämisen kohteena voi olla mm. 1. Nykyisen palvelun tyylin tai ilmeen muutos 2. Nykyisen palvelun parannus 3. Nykyisen palvelutarjooman laajennus nykyisille kohdemarkkinoille 4. Uudenlainen palvelu olemassa olevaan tarpeeseen 5. Täysin uusi ratkaisu uuteen tarpeeseen
Miten palvelutarjoomaa arvioidaan ja kehitetään? Laadi strategiaa vastaava tavoitteellinen palvelutarjooma. Kartoita ja kuvaa nykyinen palvelutarjooma. Arvioi nykyisten palvelujen kannattavuutta, riittävyyttä ja riskejä erikseen ja kokonaisuutena. Vertaa nykyistä palvelutarjoomaa tavoitteeseen ja valitse kehittämistä vaativat palvelut. Arvioi uusien palveluideoiden markkinapotentiaalia ja sopivuutta strategisiin tavoitteisiin. Lähde: Tekes 2009. Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua
2. Palvelun määrittely (Tekes-opas 2009) Palvelukokemuksen sisällön määrittely esim. toiminnallisiksi vaihtoehdoiksi Palvelun sisällön määrittelyn lisäksi on määriteltävä, miten palvelu tuotetaan ja toteutetaan. Toisin kuin tavaroiden tuotannossa, asiakas on yleensä mukana palvelun tuotantoprosessissa ja kuluttaa palvelun prosessin aikana. Palveluprosessi tarkoittaa tässä yhteydessä sekä yrityksen sisällä että asiakasrajapinnassa tapahtuvia palvelun tuottamiseen liittyviä toimintoja. Osa prosessista on asiakkaalle näkyvää ja osa ei.
Miten palvelu määritellään? Määrittele palvelun tarjoama hyöty asiakkaan näkökulmasta ja palvelulupaus hyödyn toimittamiseksi. Määrittele, mistä ydin-, tuki- ja lisäpalveluista palvelupaketti koostuu. Arvioi palvelun markkinapotentiaali, tuleva myyntivolyymi ja tärkeimmät kilpailijat. Laadi kuvaus palveluprosessista ja määrittele palvelun vaiheet, niihin osallistuvat tahot ja tarvittavat resurssit. Arvioi mahdollisuuksia hyödyntää kumppaneita palvelupaketin rakentamisessa. Lähde: Tekes 2009. Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua.
I Tuotteistamistyöpaja 11.2. Etelä-Satakunta Klo 16.00-20.00, Ravintola Hakuninmäki, Harjavalta 15.30 Ravintola Hakuninmäen yritysesittely (vapaavalintainen) 16.00 Tervetulokahvit ja esittäytyminen 16.10 Satakunnan matkailuyrittäjät ry, Tommi Anttila: Tuotetarjonnan nykytila yritys- ja aluetasolla; mitä on jo tehty? Potentiaali alueella asiakasnäkökulmasta. Mitä pitäisi tehdä tulevaisuudessa? Yrittäjien ideat. Karhuseutu ry, Nature Tourism hanke, Jaana Mälkki: Yhteistyön merkitys paikallisesti, alueellisesti, maakunnallisesti. 16.50 Samk, Maaria Berg: Perustietoa tuotteistamisesta. Asiakaslähtöisen palvelukonseptin ideointi, arviointi ja kehittäminen: Palvelupakettien / Palvelumoduulien sisällöllinen suunnittelu ja kehittäminen. 17.50 Työpajatyöskentely tiimeissä & lyhyet esitykset aikaansaannoksista 19.30 Miten tästä eteenpäin? Ohjaus itsenäiseen työskentelyyn
Etelä-Satakunnan I työpajaan 11.2. ilmoittautuneet & tuotteistamistoiveet 1. Mattilan Marjatila, Tarja Matomäki, mattilan.marjatila@dnainternet.net, 040 7552850, Matkailumielessä aloittanut yritys eli tuotteistaminen vasta alussa eli lähes kaikki käy 2. Saaren retriittikoti, Seppo Laakso, seppo.laakso@pp.inet.fi, 050-3788055, päivä- ja teemapaketit ("pyhiinvaelluspyöräily") 3. Pietniemen Saunatupa, Johanna Hankimaa-Khezami, saunatupa@saunatupa.fi, 0405141257, ryhmämatkat ja teemalliset paketit 4. Taimimoisio, marja.suomalainen@taimimoisio.com, 044-3227276, Ehkä lähinnä teemalliset paketit 5. Villilän Kartanonrouvat Oy, terja.wahlberg@villilankartano.fi, 040-5163633, ryhmämatkat, teemapaketit, päiväpaketit, reittipaketit yhteistyössä muiden matkailuyritysten kanssa 6. Kullaan Kotiseutu- ja Museoyhdistys ry, Timo Korkeaoja, info@leineperinruukki.fi, 02-5591551, Uudet ideat 7. Säterin Loma Oy, Hely Säteri, hely@saterinloma.fi, 040-5614906, kaikenlaiseen mikä liittyy majoitukseen
Etelä-Satakunnan I työpajaan 11.2. ilmoittautuneet & tuotteistamistoiveet 8. Ideapaju, Maarit Naakka, maarit.naakka@suomi24.fi, 050 3781189, Metsäaskarteluretket, bed and breakfast majoitukset 9. Ulvilan kaupunki, Eija Kannisto, eija.kannisto@ulvila.fi, 0400134866, ryhmä-, päivä-, teemapaketit 10. Euran kunta, Kauttuan Ruukinpuiston kehittämishanke, Juha Hakala, juha.hakala@eura.fi, 0444224027, Ryhmämatkat (kohteena), päiväpaketit, teemalliset paketit, 11. Köyliön kunta, Pia Loman, pia.loman@koylio.fi, 0405964260 12. Karhuseutu, Jaana Mälkki, jaana.malkki@karhuseutu.fi, 040-7346696 13. Ala-Satakunnan oppaat Ry, Seija Matomäki, seija.matomaki@suomi24.fi, 0500 818 533, järjestän retkiä Köyliöön ja lähiseudulle 14. Erälampi Hunting, Arto Pösö, eralampi@hotmail.fi, 044-0123629 15. SAMK, Jenna Lapiolahti, jenskuli91@hotmail.com, 0408674202, Teemallinen paketti: Sokkomatkat Satakuntaan 16. Leader Pyhäjärviseutu, Elina Haavisto, elina.haavisto@pyhajarviseutu.net, 0445342992,
Näkökulmia tuotteistamistyöpajatyöskentelyyn Oman tuotannon tuotekehitys: Vertaistukea toisilta samassa tilanteessa olevilta yrittäjiltä Mahdollisuus alihankintayhteistyöhön Matkailupalvelupaketit paikallisella / alueellisella tasolla: Alihankintayhteistyö, verkostomaiset tuotteet Elämystuotteet, valmismatkat Kohteeseen perustuvat matkailutuotteet : Teemapohjaiset matkailureitit Ohjelmalliset päiväretkipaketit Valmismatkat esim. Sokkomatka Satakuntaan
ALUSTAVAT TIIMIEHDOTUKSET ETELÄ-SATAKUNNAN TUOTTEISTAMISTYÖPAJOIHIN TIIMI1 ) YHTEISET MATKAILUPALVELUPAKETIT ALUEELLA Ryhmämatkat ja teemalliset paketit, Ehkä lähinnä teemalliset paketit, Ryhmämatkat, teemapaketit, päiväpaketit, reittipaketit yhteistyössä muiden matkailuyritysten kanssa, Ryhmä-, päivä-, teemapaketit, Ryhmämatkat (kohteena), päiväpaketit, teemalliset paketit, Teemallinen paketti: (Sokkomatkat Satakuntaan ), Matkailumielessä aloittanut yritys eli tuotteistaminen vasta alussa eli lähes kaikki käy, kaikenlaiseen mikä liittyy majoitukseen, Ryhmämatkat, teemalliset paketit, ruokailupaikka, Uudet ideat, TIIMI 2) TEEMALLISET MATKAILUREITIT Matkailumielessä aloittanut yritys eli tuotteistaminen vasta alussa eli lähes kaikki käy, reittipaketit yhteistyössä muiden matkailuyritysten kanssa, Uudet ideat, TIIMI 3) OHJELMALLISET PÄIVÄRETKIPAKETIT Päivä- ja teemapaketit ("pyhiinvaelluspyöräily"), Metsäaskarteluretket--, Järjestän retkiä Köyliöön ja lähiseudulle Uudet ideat, TIIMI 4) OMIEN PALVELUJEN TUOTTEISTAMINEN / KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN KANSSA (ALIHANKINTA) Uudet ideat, kaikenlaiseen mikä liittyy majoitukseen, --Bed and breakfast majoitukset
II Tuotteistamistyöpaja ti 1.4. Etelä-Satakunta Klo 16.00-20.00, Kauttuan Klubi, Kauttua 15.30 Kauttuan klubi yritysesittely (vapaavalintainen) 16:00 Tervetulokahvit ja illan ohjelma 16.15 Tilannekatsaus 16.30 Samk, Maaria Berg: Tuotteistaminen: Palveluprosessin kuvaus (Service Blueprint), toimivuuden analysointi. Työpajatyöskentely 18.00 Työpajatyöskentely: Sisäiset ja ulkoiset tuotekuvaukset (tuotekortti). Tuotteen kaupallistamisen suunnittelu (rekisteröinti, testaus, myynnin ja markkinoinnin suunnittelu). 19.00 Työpajoissa suunniteltujen raakatuotteiden esittely & palaute. 19.45 Miten jatketaan? Kohti valmista tuotetta (tuotetestaukset, maakunnalliset tuotteistamistyöpajat, hinnoittelutyöpajat syksyllä 2014).
ENNAKKOTEHTÄVÄ I VAIHEEN TUOTTEISTAMISTYÖPAJAAN Taustalla palvelutarjooman kehittäminen ja arviointi: Laadi tavoitteellinen palvelutarjooma: mitä sinä haluaisit tuotteistaa, mitä sinun tulisi tuotteistaa ja kenelle? Tarvitsisitko kumppaneita? Kartoita ja kuvaa nykyinen palvelutarjoomasi: ketkä ovat asiakkaasi, millaisia ovat asiakkaidesi tarpeet, millaisia palveluja myyt, miten palvelusi erottuvat kilpailijoista? Arvioi nykyisten palvelujen kannattavuutta ja riskejä Vertaa nykyistä palvelutarjoomaa tavoitteeseen ja valitse kehittämistä vaativat palvelut. 1. Pohdi millainen yhteistuotteistaminen palvelisi yritystäsi parhaiten (ks. edellä: Alustavat ehdotukset tiimijaoista): mihin tiimiin lähtisit mukaan? 2. Pohdi mitä yrityksesi voi tarjota yhteistuotteistamiseen? 3. Tuo mukanasi I työpajaan ainakin 1 palveluidea -> kartoitamme ideat 1. työpajassa ja työstämme yhdessä palvelujen konseptia ja sisältöjä
Ennakkomateriaalin lähteet: Jaakkola, Orava, Varjonen: (2009): Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua. Opas yrityksille. Tekes. Komppula & Boxberg (2002) Matkailuyrityksen tuotekehitys. Sipilä, Jorma (1996) Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen. Bergström & Leppänen (2009) Yrityksen asiakasmarkkinointi. Grönroos, Christian (2009) Palvelujen johtaminen ja markkinointi Kasvunvaraa työkaluja parempaan palveluun (2012). Sitra, Proagria. Elämys : miten se tehdään? (2005) Tuottaja: Sanna Tarssanen, CD. Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus, Rovaniemi. Berg, Maaria (2012) Lapin matkailun ohjelmapalvelualan verkostot. Tutkimus sitoutumisen ja markkinasuuntautuneisuuden merkityksestä verkoston innovointikykyyn. Pro gradu-tutkielma. Lapin yliopisto, Rovaniemi. Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke: Hankekuvaus. Syksy 2013. Sanna-Mari Renforsin luentomateriaali opintojaksolla Product Development. Samk, 2013. Sanna-Mari Renforsin e-lomakekysely Satakunnan matkailuyrittäjille. Samk, Lokamarraskuu 2013.
NÄHDÄÄN TUOTTEISTAMISTYÖPAJASSA! Yhteistyöterveisin Maaria Berg Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke P. 044 710 3351, maaria.berg@samk.fi