Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Transkriptio

1 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU

2 Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalla. Se on tarkoitettu työelämässä toimiville, korkeakoulututkinnon jo suorittaneille tai muuten vastaavan osaamisen hankkineille. Uusi erikoistumiskoulutus korvaa aiemmat ammattikorkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot. Erikoistumiskoulutus on pitkäkestoista. Sen laajuus on vähintään 30 opintopistettä. Koulutus sopii henkilöille, jotka haluavat syventää asiantuntemustaan tarvitsevat työssään laajempaa tai monialaisempaa osaamista toimivat asiantuntijoina yhteisöissä ja verkostoissa suuntaavat vaativampiin asiantuntijatehtäviin Koulutus toteutetaan ja asiantuntijuus osoitetaan kiinteässä yhteydessä työelämään. Koulutus vahvistaa sekä alalla tehtävän tutkimuksen ja tuotekehityksen että työelämän välistä yhteyttä. Erikoistumiskoulutukseen osallistuminen mahdollistaa omaa työyhteisöä laajemman näkökulman tarkastella työelämässä vastaan tulevia haasteita, ongelmia ja kehittämistarpeita. Koulutuksen suorittanut kykenee käyttämään tieteellistä tutkimustietoa erikoisalansa ammatillisten käytäntöjen analysoinnissa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Ensimmäiset korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset alkavat vuonna Laki uudesta koulutusmuodosta astui voimaan vuoden 2015 alussa.

3 YK:n (UNWTO) määritelmän mukaisesti Matkailukohde 2 * on kokonaisuus, johon kaikki matkailualan erilaiset ulottuvuudet ja niiden liitännäiset perustuvat. * on matkailun tuotteistamisen, markkinoinnin ja jakelun keskiössä. * on matkailututkimuksen perusyksikkö. * tarjoaa laajan valikoiman tuotteita, elämyksiä ja palveluja tietyn kohdebrändin alla. * on klusteri, jossa julkisen ja yksityisen sektorin tarjoamat aktiviteetit (tuotteet ja palvelut) nähdään saman arvoketjun osina. * koostuu fyysisten elementtien lisäksi myös aineettomista osista, kuten imagosta ja identiteetistä. Matkailuala on työvoimaintensiivinen ja kasvava vientiala. Sen vuoksi matkailuala on Suomen kansantalouden kannalta merkityksellinen. Huomionarvoisia ovat myös matkailun kerrannaisvaikutukset, sillä matkailupalveluiden tarjonta ja käyttäminen lisäävät muun muassa kaupan ja liikenteen palveluiden kulutusta ja sen myötä edistävät työllistymistä. Kansainvälisyysosaaminen on erityisesti huomisen matkailukohteille ja niiden kilpailukyvylle ensiarvoisen tärkeää. Monikulttuuristuvat matkailukohteet ja toimintaympäristöt, sekä virtuaaliset että elämykselliset, vaativat uudenlaisia välineitä ja uudenlaista osaamista kehittämiseen ja johtamiseen. Tavoitteena on, että erikoistumiskoulutukseen osallistuvat saavat valmiudet toimia vaativissa matkailualan asiantuntija- ja kehittämistehtävissä. Matkailuyritysten kilpailukyvylle ovat tärkeitä elämystalouden syvempi ymmärtäminen ja elämysten tuotteistaminen. Erikoistumiskoulutus luo edellytyksiä matkailukohteen ja siellä toimivien yritysten kilpailukyvyn kehittämiselle. Tulevaisuudessa matkailukohteen vastuullisuudella ja eettisyydellä on yhä enemmän merkitystä erityisesti kansainvälisillä markkinoilla, kestävyyden periaate on laajentunut ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä sosiaaliseen sekä kulttuuriseen kestävyyteen. Matkailualan asiakassegmentointi sekä sen myötä jakelu- ja markkinointiketjut ovat muuttuneet. Uusien teknologioiden käyttöönotto ja hyödyntämisen sekä verkostoitumisen tarve korostuvat matkailukohteessa. Muun muassa matkailualalla markkinointi ja myynti ovat siirtyneet verkkoon. Verkon tarjoamia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty täysimittaisesti (esimerkiksi erilaisten matkailuun liittyvien mobiilisovellusten, kuten mobiilioppaiden ansaintalogiikka ja asiakkuuksien johtaminen). Koulutuksessa huomioidaan valtakunnallisten ja maakunnallisten matkailustrategioiden painoalat. Matkailustrategioissa painotetaan erityisesti kansainvälistä matkailua, mikä kasvattaa Suomen matkailutuloa. Valtakunnallisista strategioista mm. Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät. Katse vuoteen 2030, Suomen matkailun tiekartta , Suomen ruokamatkailustrategia

4 HUOMISEN MATKAILUKOHDE -erikoistumiskoulutuksen tavoitteet 3 koulutuksen kohderyhmän muodostavat jo työelämässä toimineet MARATA-alan ammattilaiset, joiden tavoitteena on kehittää matkailualaa tulevaisuuden näkökulmasta. Opintojenrakenne Orientaatio, kehittämistehtävän suunnitelma Elämysten tuotteistaminen ja markkinointi, Tampere Ansaintalogiikka Laurea, Leppävaara Matkailualan digitalisaatio verkko Ennakointi Lahti, verkko Kansainvälistyminen opintomatka Kehittämishanke esittelytilaisuus Orientaatio erikoistumisopintoihin Huomisen matkailukohde Laurea Leppävaara klo LAMK-Fellmannia klo 9-17 TAMK klo 9-17

5 Elämysten tuotteistaminen ja markkinointi klo 9-17 Tampere / Fasilitointi TAMK 4 Tavaroiden ja palveluiden myymisen lisäksi on tärkeää osata tuotteistaa ja markkinoida kokonaisvaltaisia ja mielekkäitä elämyksiä asiakaslähtöisesti. Opintojakso keskittyy matkailualan elämystuotteiden suunnitteluun, palvelumuotoiluun, analysointiin ja markkinointiin hyödyntäen elämystalouden periaatteita ja käytännönläheisiä menetelmiä. * käyttää palvelumuotoilun keinoja matkailupalvelujen analysoimisessa, tuotteistamisessa ja markkinoinnissa * ohjeistaa asiakasrajapinnassa tapahtuvia toimintoja * tunnistaa erilaisten asiakassegmenttien tarpeet ja odotukset * hyödyntää asianmukaista tutkimustietoa matkailupalvelujen kehittämisessä * hyödyntää elämystalouden periaatteita kehittämistoiminnassa Elämystalouden keskeiset periaatteet. Elämystuotteistamisen menetelmät palveluiden analysoimisessa, suunnittelemisessa ja laadun parantamisessa. Palvelumuotoilun prosessi ja soveltaminen tuotteistamisessa.

6 Ansaintalogiikka klo 9-17 Leppävaara / Fasilitointi Laurea Opintojaksolla keskitytään liiketoiminnan kehittämiseen analysoimalla ja arvioimalla ansaintamalleja palveluliiketoiminnan arvonluomisessa. Opiskelija vahvistaa strategista suunnitteluosaamistaan matkailukohteiden(yrityksen) ansaintalogiikan kehittämisessä palvelu- ja asiakaskeskeisessä liiketoiminnassa. * soveltaa strategisen johtamisen periaatteita palveluliiketoiminnassa palvelu- ja asiakaskeskeisen liiketoiminnan mahdollisuudet * analysoida organisaation liiketoiminnan strategisia valintoja * kehittää liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkaa * suunnitella ansaintamalleja käytännössä * soveltaa innovatiivista hinnoittelua matkailupalvelujen kehittämisessä Erilaiset liiketoimintamallit ja niiden mallintaminen. Ansaintalogiikan komponentit. Ansaintamalli ja hinnoittelu matkailuorganisaation kehityskohteena. Matkailualan digitalisaatio (verkossa) klo 9-17 Digitalisaatio ja sen tuomat mahdollisuudet ovat jokapäiväistä elämää alalla kuin alalla. Erityisesti matkailusektorilla on digitaalisuus luonut uusia haasteita ja toimintamalleja. Tämän opintojakson aikana perehdytään digitalisaatioon ilmiönä sekä sen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin matkailussa. Opintojakson aikana pohditaan myös hyvin

7 käytännönläheisesti yrityksen digistrategiaa sekä sen toteuttamista ja niitä vaihtoehtoja, joita tämän työn tekemiseen on tarjolla. 6 * johtaa markkinointiviestintää ja näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa * hyödyntää asianmukaista tutkimustietoa erilaisissa digitaalisissa ratkaisuissa * ohjata toimintoja matkailualan kannalta olennaisissa digitaalisissa verkostoissa * hyödyntää pelillisyyttä ja erilaisia matkailualaan liittyviä mobiilisovelluksia * ohjeistaa maineen hallintaa verkossa Digitalisaatio matkailussa ja yritystoiminnassa. Digiajan tietolähteet ja tutkimus. Hands-on digitaalisuus. Asiakaskokemuksen luominen verkossa.

8 ENNAKOINTI klo 9-17 Lahti / Fasilitointi LAMK 7 Opintojakson suorittanut opiskelija on tutustunut tulevaisuudentutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin. Opiskelija saa valmiudet soveltaa tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin menetelmiä osana oman alansa kehittämistä. * käyttää tulevaisuudentutkimuksen käsitteistöä ja soveltaa tulevaisuuden tutkimuksen periaatteita * soveltaa tulevaisuudentutkimuksen välineitä ja menetelmiä * ennakoida toimintaympäristön muutoksia ja hyödyntää tietoa eri päätöksentekotilanteissa * toimia tulevaisuuksia ennakoiden Tulevaisuudentutkimuksen keskeiset käsitteet, tutkimustyön otteet ja lähestymistavat. Ennakointitutkimuksen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi sekä tulkinta. Tutkimus- ja ennakointitiedon hyödyntäminen eri päätöksentekotilanteissa.

9 KANSAINVÄLISTYMINEN klo 9-17 Kansainvälistymisen opintojakso tarjoaa työvälineitä kulttuurisen ymmärryksen kehittämiseen ja osaamiseen monikulttuurisissa työyhteisöissä. Opintojaksolla opiskelija voi myös syventää osaamistaan kansainvälisessä liiketoiminnan kehittämisessä ja organisaation kansainvälistymisprosessissa. viestiä ja toimia kansainvälisessä työyhteisössä kehittää asiakassuhteita ja yrityksen toimintoja eri työvälinein kansainvälisillä markkinoilla ja verkostoissa hyödyntää kansainvälisen matkailun tutkimustietoa edistää kansainvälistä liiketoimintaa Yrityksen kansainvälistyminen. Kansainväliset verkostot ja markkinat liiketoiminnan kehittämisessä. Kansainvälinen matkailu ja Suomen matkailutulon kasvu. Kansainvälisen vuorovaikutuksen ymmärrys. KEHITTÄMISTEHTÄVÄ 5 OP klo 9-17 / kehittämistehtävien purku Kehittämistehtävän päätavoitteena on, että opiskelija osaa ideoida, suunnitella ja toteuttaa työelämäläheisen tehtävän, jossa hän osoittaa koulutuksen osaamistavoitteiden mukaisen asiantuntemuksen. * toteuttaa liiketoimintaa kehittävän hankkeen * hallita resursseja ja arvioida palvelun tuottoa

10 * kehittää matkailukohteen toimintatapoja ja malleja * arvioida kehittämistehtävää selkeän dokumentoinnin kautta 9 Työelämälähtöinen kehittämistehtävä on luonteeltaan projektimainen. Tehtävä ideoidaan hakuvaiheessa. Kehittämistehtävän suunnittelu esitellään orientaatiovaiheessa ja siihen liitetään osia opintojaksojen eri vaiheissa. Tehtävän toteutuksen vaiheet, arvo ja tuotos esitellään ryhmälle.

11 10 MATKAILU- JA RAVITSEMISALAN (MARATA) ERIKOISTUMISKOULUTUS