Mielenterveys ja oppiminen Mielenterveys, kriisipsykologia Leena Ehrling 11.3.2014
Hyvinvoinnin saavuttaminen vaatii muutakin kuin pahoinvoinnin poistamisen. (Jahoda 1958) 25.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 2 Mielenterveysseura
Hyvinvoinnin teoria (Seligman 2010) Myönteiset emootiot Sitoutuneisuus, kuuluminen Ihmissuhteet Merkitykset Toivottujen asioiden saavuttaminen 25.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 3 Mielenterveysseura
Ihmisen psyykkiset perustarpeet Mitkä tekijät liittyvät hyvinvointiin? Esim. Itsemääräämisteoria: -autonomia -kyvykkyys -kuuluminen johonkin Toteutuvat aina ympäristön kanssa 25.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 4 Mielenterveysseura
Mitä on mielenterveys? 25.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 5 Mielenterveysseura
Mielenterveydestä Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta. Ei ole staattinen tila, muovautuu koko elämän ajan persoonallisen kasvun ja kehityksen myötä. Suotuisissa olosuhteissa mielenterveyden voimavarat kasvavat -epäsuotuisissa kuluvat enemmän kuin uusiutuvat
Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä Kyky ihmissuhteisiin, toisesta välittämiseen ja rakkauteen Kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunteiden ilmaisemiseen Kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan Vaikeuksien kohdatessa keinoja niiden voittamiseksi, ahdistuksen riittävää hallintaa, menetysten kohtaamista ja valmiutta elämän muutoksiin Todellisuudentaju, jotta osaa erottaa oman ajatusmaailman ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressissä Sosiaalinen itsenäisyys, identiteetti ja yksilöllinen luovuus 25.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 7 Mielenterveysseura
Mielenterveyttä määritellään monin tavoin Kykyjen, vahvuuksien ja mahdollisuuksien yhdistelmä Kehityskriisien onnistunutta läpikäymistä Kaikkien tunteiden hyväksymistä Sosio-emotionaalista kyvykkyyttä Subjektiivista hyvänolon tunnetta Joustavuutta ja sinnikkyttä 25.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 8 Mielenterveysseura
Mielenterveyteen vaikuttavat YKSILÖLLISET TEKIJÄT -Käsitys elämästä, itsetunto, vaikeuksista selviytyminen SOSIAALISET JA VUOROVAIKUTUKSELLISET TEKIJÄT -Yhteisöllisyys, osallisuus, kuuluksi tuleminen, vaikuttamismahdollisuudet YHTEISKUNNAN RAKENTEELLISET TEKIJÄT -työ ja toimeentulo, asuminen ja elinympäristö, turvallisuus, saatavilla olevat palvelut KULTTUURISET ARVOT -käsitys hyvästä ja normaalista elämästä, perusta ihmisoikeuksille 25.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 9 Mielenterveysseura
Suoja- ja riskitekijät Suojaavat tekijät: perhe, vanhemmuuden laatu, ystävät, sosiaalinen ympäristö, resilienssi, hyvä oppimiskyky, käytettävissä olevat mahdollisuudet Riskitekijät: geneettiset tekijät, sisäiset tekijät (itsetunto,sairaudet, yksinäisyys, päihdeongelma yms.), ulkoiset tekijät (kodittomuus, työttömyys, kiusaaminen, syrjään jääminen, taloudelliset tekijät jne.) 25.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 10 Mielenterveysseura
Esimerkkejä mielenterveyden riskitekijöistä nuorilla: Huonot sosiaaliset suhteet Päihteiden käyttö Ongelmat perheessä Vieraantuneisuus Oppimisvaikeudet Kiusaaminen, väkivalta ja hyväksikäyttö Syrjäytyminen Haitallinen elinympäristö
Miten vahvistaa mielenterveyttä? Psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen aspekti Tärkeää! -sosiaalinen verkosto -onnistumisen kokemukset -itsen kunnioittaminen -joustavuus ja mukautuvuus -terveelliset elintavat -perusturva -hyvin toimiva arki 25.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 12 Mielenterveysseura
Mielenterveys ja nuoret 25.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 13 Mielenterveysseura
Nuoruusikä Nuoruusikä käynnistyy puberteetista ja ajoitetaan yleisesti ikävuosiin 13 22 Länsimaissa puberteetti viime vuosikymmeninä aikaistunut Fyysinen kypsyminen ohittaa psyykkisen ja sosiaalisen kypsymisen Abstraktin ajattelun kehittyminen > 12 vuotta Ennakointikyky, muiden tunteiden oivaltaminen ja samaistuminen lisääntyvät toisaalta kokemuksen puute, impulsiivisuus, riskin otto, kaikkivoipaisuuden tunne, terve narsismi
Nuoruusiän kehitystehtäviä Oman kehon muutosten tunnistaminen ja hyväksyminen Irrottautuminen perheestä uusien samaistumisten kautta Tasavertaisten ystävyyssuhteiden luominen samanikäisiin Oman arvomaailman kehittäminen Oman identiteetin syntyminen Kyky ikätasoiseen seurusteluun Integroitunut, eheä persoonallisuus
Minkälainen on psyykkisesti tasapainoinen nuori? Pääsääntöisesti tulee toimeen perheenjäsentensä kanssa Ikätasoisia ystävyyssuhteita Iän mukainen kyky seurusteluun Kykenee ryhmässä toimimiseen/ koulutyöskentelyyn/ opiskeluun/ työntekoon/ harrastuksiin Huolehtii itsestään ja asioistaan ikätasoon sopivasti Tulevaisuudensuunnitelmia iän mukaisella aikaperspektiivillä
Mielenterveyden häiriöstä Monet psyykkiset oireet ovat ohimeneviä medikalisaatio Mielenterveys kuormittuu joissain elämän vaiheissa enemmän kuin toisissa Tilapäinen henkinen pahoinvointi vaikeassa elämäntilanteessa on täysin normaalia Kun mielenterveys järkkyy, on tärkeää, että häiriö tunnistetaan ja että siihen saadaan sopivaa hoitoa
Mielenterveydenhäiriö nuoruusiässä Toimintakykyä haittaavaa oireilua, johon liittyy -Psyykkinen kärsimys tai toimintakyvyn heikkeneminen tai - Merkittävä kuoleman, kärsimyksen, toimintakyvyn tai henkilökohtaisen vapauden menetyksen riski tai - kyvyttömyys iänmukaiseen kehitykseen Ilmenee käyttäytymisen, psyykkisten tai biologisten toimintojen häiriintymisenä, kehityksen viivästymisenä, estymisenä tai taantumisena
Mielenterveydenhäiriö nuoruusiässä Mielenterveyden häiriöt ovat nuoruusiässä noin kaksi kertaa yleisempiä kuin lapsuudessa Kolme neljännestä (75%) aikuisuudessa tavattavista mielenterveyden häiriöistä on todettavissa ennen aikuisikää 20 25 % kaikista nuoruusikäisistä kärsii häiriötasoisesta mielenterveyden oireilusta 10% psykiatrisen hoidon tarpeessa
Mielenterveydenhäiriö nuoruusiässä Hoitoa vaille jäänyt häiriö voi heijastua hyvin pitkälle tulevaisuuteen (elämänlaatua heikentäen). Ennustaa aikuisuuden mielenterveydenhäiriöitä, päihdeongelmia, työttömyyttä, sosiaalisten suhteiden rikkonaisuutta Varhainen hoito parantaa häiriön pitkäaikaisennustetta. Suurin osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä nuorista ei saa tarvitsemaansa hoitoa Varhainen tunnistaminen, ennakointi, perustason tukitoimet vain noin 20-40 % hoitoa tarvitsevista nuorista on hoidon piirissä
Mielenterveyden häiriöiden epidemiologia nuoruusiässä tutkimusten mukaan. Kari Pylkkänen : Nuorisopsykiatrisen avohoidon laatusuositus Mittari % Kärsii mielenterveyshäiriöstä 20-25 Hoidon tarpeessa 10 Hoidon tarpeessa olevista nuorista hoidon piirissä 20-40 Aikuisten mielenterveyden häiriö todettavissa ennen aikuisikää Hoitoa tarvitsevista vailla hoitoa kansainvälisten tutkimusten mukaan 75 60-80
Eri häiriöiden esiintyvyys nuorilla Jokin mielenterveyden häiriö 15-25% N>M Mielialahäiriöt 10-15% N>M Vakava masennustila 5-10% N>M Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt < 1% N=M Ahdistuneisuushäiriöt 5-15% N>M Paniikkihäiriö < 1% N>M Sosiaalisten tilanteiden pelko 3% N>M Pakko-oireinen häiriö 1-2% N=M Sopeutumishäiriöt 5% N=M Päihteiden ongelmakäyttö 5-10% N<M Käytöshäiriö 5-10% N<M Tarkkaavuushäiriöt 2-5% N<M Laihuushäiriö <1% N>M Ahmimishäiriö 2-5% N>M Psykoosit 1-2% N<M
Häiriöiden esiintyminen yhtä aikaa Häiriö Yleisimmät yhdessä esiintyvät häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Päihdehäiriö Käytöshäiriöt Laihuushäiriö Ahmimishäiriö Ahdistuneisuushäiriöt, päihdehäiriöt, käytöshäiriöt, syömishäiriöt Muut ahdistuneisuushäiriöt, mielialahäiriöt Sekakäyttö, käytöshäiriöt, epäsosiaalinen persoonallisuus, mielialahäiriöt Päihdehäiriö, ADHD, mielialahäiriöt Masennus, pakko-oireinen häiriö, päihdehäiriö, estynyt persoonallisuus Masennus, ahdistuneisuushäiriöt, päihdehäiriö, epävakaa persoonallisuus
Mielenterveyden ja sen häiriöiden arvioinnin haasteita -Kasvun ja kehityksen nopeus ja suuret erot lapsuudessa ja nuoruudessa - Kehityksen ja psykopatologian merkkien erottaminen - normaalikehityksessä "askel taakse kaksi eteen" - traumatisoituneiden nuorten kehitysviivästymä - Mielenterveyshäiriöiden oirekuvien epäselvyys - häiriöt usein ensi kertaa elämässä ilmaantuvia, oireilu epäspesifistä - Haluttomuus leimata vakavan häiriön diagnoosilla - vaarana alidiagnostiikka ja tarvittavan hoidon puuttuminen
Esimerkki: nuorisopsykiatria Nuoruusiän psyykkinen kehitys muodostaa siinä määrin erillisen ja pitkään jatkuvan kokonaisuuden, että sitä on mielekästä tarkastella erillisenä kokonaisuutena lapsuuden ja aikuisuuden rinnalla sekä psykiatrisen tutkimuksen että hoidon ja ennaltaehkäisyn kannalta Nuorisopsykiatria on lääketieteen alana erikoissairaanhoitoa Ensisijaisena tehtävänä nuoren perheen ja verkoston kanssa tehtävä nuoruusikäisen psyykkisten häiriöiden, nuoruusiän kehityksen ja toimintakyvyn laskun tutkiminen, arvio, kuntoutus ja hoito
Nuorisopsykiatrisen diagnostiikan haasteita Kasvun nopeus ja suuret erot nuoruudessa Häiriöiden oirekuvien epäselvyys Kehityksen ja psykopatologian erottaminen Diagnoosiluokitusten jäykkyys Kliinikoiden odotukset siitä, millaisia häiriöitä nuorilla on Haluttomuus leimata nuorta
Elämän monet kriisit Kehityskriisit Elämänkriisit Äkillisten tapahtumien aiheuttamat kriisit Lähisuhdeväkivalta Itsetuhoisuus ja itsemurha
Kriisi Tilanne, jossa aiemmin optitut ongelmien ratkaisukeinot eivät toimi Kehityskriisi, elämänkriisi: tapahtuma, joka kuuluu elämään, mutta voi tuntua vaikealta Traumaattinen kriisi: äkillinen tai yllättävä tapahtuma, johon ei ole voinut varautua 28 Mielenterveysseura
Kriisi Vaikeat asiat menneisyydestä saattavat nousta pintaan Psyykkiset oireet: esimerkiksi pelko, viha, turvattomuus, järkytys Fyysiset oireet: esimerkiksi ahdistuneisuus, uni- ja keskittymisvaikeudet, ruokahaluttomuus 29 Mielenterveysseura
Psyykkinen trauma TRAUMATISOIVA TAPAHTUMA -Mikä tahansa henkilön kohtaama tapahtuma, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää haittaavia oireita TRAUMA -Henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava TRAUMAATTINEN KRIISI -Psyykkinen tilanne, jossa henkilö kohtaa ulkoisen tapahtuman, joka uhkaa hänen ruumiillista olemassaoloaan ja sosiaalista identiteettiään 30 Mielenterveysseura
Traumaattisia tilanteita Luonnonkatastrofit Ihmisen huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä aiheutuneet tuhot (tulipalot, onnettomuudet) Väkivalta Huom: -väkivaltarikokset -raiskaus -perheväkivalta -terrorismi Ihmisen aiheuttamat tuhot saavat aikaan huomattavasti suuremmat ja vaikeammat reaktiot, kuin luonnonkatastrofit. 31 Mielenterveysseura
Jokainen kohtaa kriisejä Etenkin traumaattisissa kriiseissä tarvitaan ulkopuolista apua Käsittelemätön kriisi voi aktivoitua myöhemmin uudestaan 32 Mielenterveysseura
Mistä tulee traumaattisen kriisin voima? Ihmisen uskomusjärjestelmä (käsitys maailmasta) on uhattu Kontrollin, yhteyden ja merkityksen menettäminen Traumaattiset kokemukset tallentuvat muistiin erityisillä tavoilla ja voimakkaasti (endogeeniset l. stressihormonit) Osin ei-kielellisessä muodossa: haju, tunne, ääni, näkö, kinesteettisesti ja siksi vaikeasti säädeltävissä (ja ymmäreettävissä) Kognitiivinen kapasiteetti on rajoittunut 33 Mielenterveysseura
Mutta, aina yksilöllistä! Resilienssi: Psyykkinen kimmoisuus suojaa -kyky myönteiseen käsitykseen itsestä ja omista mahdollisuuksista -ongelmanratkaisu- ja kommunikaatiotaitoja -impulssien ja affektien hallintataitoja -kyky tehdä realistisia suunnitelmia ja toteuttaa niitä 34 Mielenterveysseura
Resilienssin elementtejä Optimismi Oma moraalinen kompassi Elämänusko roolimalleja Sosiaalinen tuki Pelkojen kohtaaminen Merkitys elämässä huumori 35 Mielenterveysseura
Kriisin vaiheet Sokkivaihe Reaktiovaihe Läpityöstämisvaihe Uudelleen suuntautumisen vaihe 36 Mielenterveysseura
Sokkivaihe: Ei voi olla totta! Kestää muutamasta hetkestä muutamaan vuorokauteen Vaikeus käsittää tapahtuma, tarve kieltää se Poikkeava käyttäytyminen Myöhemmin vaikea muistaa tämän hetken tapahtumia 37 Mielenterveysseura
Reaktiovaihe: Mitä tapahtui? Kestoltaan muutaman viikon tai kuukauden Tarve käsittää, mitä ja miksi kaikki tapahtui Henkiset puolustuskeinot käytössä. Vähemmän tarvetta kieltää asioita Keholliset oireet, ahdistus ja masennus, unettomuus, viha, katkeruus, syyllisten hakeminen 38 Mielenterveysseura
Läpityöstämisvaihe: Miten tästä selviää? Kesto muutamasta kuukaudesta vuosiin Tapahtuman hyväksyntä Tapahtuman ajattelu vähenee Kehon oireet tasaantuvat HOX: Tässä vaiheessa voi vielä tapahtua jumiutumista (kriisireaktio jää päälle), jolloin tarvitaan ehdottomasti ammattiapua 39 Mielenterveysseura
Uudelleensuuntautumisen vaihe: Elämä jatkuu. Lopullinen toipuminen Kriisi ei enää rajoita elämää Kukaan ei ole kriisin jälkeen ennallaan, mutta kriisin jälkeen parhaassa tapauksessa on vahvempi. 40 Mielenterveysseura
Mikä PTSD? Post Traumatic Stress Disorder Traumatisoiva tapahtuma Tapahtuman tunkeutuva uudelleenkokeminen ja kuvittelu Tapahtumasta muistuttavien paikkojen, ihmisten, tilanteiden jne. välttely ja yleinen turtuminen Jatkuvia ylivireysongelmia 41 Mielenterveysseura
I- ja II-tyypin trauma II-tyyppi: toistuvia traumaattisia kokemuksia Mihin tämä liittyy? -Tapa havaita maailmaa muuttuu (esim. Ei tunnista uhan merkkejä) vääristyneet käsitykset maailmasta -minäkäsitys muuttuu ( En pysty suojautumaan tai Ei se niin vakavaa ole ) -itselle haitallinen tottuminen tai normalisaatio, taustalla usein häpeää, syyllisyyttä, toivottomuutta 42 Mielenterveysseura
25.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 43 Mielenterveysseura