Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetuksen järjestäminen Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 155 705 henkilöä eli 2,9 prosenttia väestöstä. *Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (28 210), Viron (25 510), Ruotsin (8 506) ja Somalian (5 570) kansalaiset. *Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 207 037 eli 3,9 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (51 683), vironkieliset (25 096), englanninkieliset (12 003), somalinkieliset (11 681) ja arabiankieliset (9 682). Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan 31.12.2009 Tilastokeskus
Vieraskieliset Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2009) 2 070 Perusopetuksessa (2009) 19 236 (3,6 %) Lukiokoulutuksessa (2008) (nuoret+aik.) 3 328 (2,9 %) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (2008) 2 165 Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2008) 7 975 (4,9 %) Koko ammatillisessa koulutuksessa (2008) 13 305 (4,8 %)
Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä muutamia. Multikulttuurisuus Eri kansallisuudet ovat omina ryhminään erillään, suvaitsevaisuuskasvatus on tarpeen. Interkulttuurisuus Eri kulttuurien edustajat kommunikoivat keskenään ja heidän välillään vallitsevat hyvät etniset suhteet. Intrakulttuurisuus Monet kielet ja kulttuurit ovat osa koulun/oppilaitoksen arkea ja niiden keskinäinen kommunikointi on luontevaa ja itsestään selvää.
Maahanmuuttajaopetuksen tavoite Antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7 17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle
Uuteen kulttuuriin sopeutuminen Oman kulttuurin arvostaminen Oman kulttuurin hyljeksiminen Valtakulttuurin arvostaminen KOTOUTTAMINEN KOTOUTUMINEN (integraatio) SULAUTTAMINEN SULAUTUMINEN (assimilaatio) Valtakulttuurin hyljeksiminen ERISTÄMINEN ERISTÄYTYMINEN (segragaatio/separaatio) SYRJÄYTTÄMINEN SYRJÄYTYMINEN (marginalisaatio)
Kaksi- ja monikielisyys Ei haaste, vaan mahdollisuus Terve lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen Kieli on ajattelun väline Kaksikielisen ajattelu on luovaa, joustavaa ja oivaltavaa Kaksikielisten on keskimäärin helpompi oppia vieraita kieliä kuin yksikielisten Kaikki kielelliset virikkeet kehittävät lapsen yleistä kielikykyä Positiivisia vaikutuksia erityisesti additiivisella kaksikielisyydellä Koulutyössä tarvittavan syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää n. 5 7 vuotta.
Perusopetukseen valmistava opetus kuusivuotiaille ja oppivelvollisuusikäisille vieraskielisille oppilaille voidaan järjestää, ei kuntien velvollisuus opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä, samoin niiden koosta, (voidaan järjestää yhdellekin oppilaalle) 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia (vastaa yhden lukuvuoden oppimäärää) oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, edellytysten mukaan rahoitus: asianomaiselle opetuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätty yksikköhinta kaksinkertaisena (RL 17 ) kustannukset korvataan opetuksen järjestäjille opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän kautta jälkikäteen (ei kuulu kuntien rahoitusosuuden piiriin)
Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallist. oppilaiden ja opetuksen järjestäjien määrät vuosina 2002 2008 Vuosi Osallistuneet Järjestäjät, joista ruotsinkiel. 2002 1 497 72 5 2003 1 449 67 5 2004 1 475 56 4 2005 1 459 65 4 2006 1 495 66 5 2007 1 553 65 3 2008 1663 62 4 2009 2070 2010 2147 Lähde OPH/09
Perusopetus äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa oppimäärä suomi tai ruotsi toisena kielenä * kun kielitaito ei ole äidinkielisen tasoinen oman äidinkielen opetus * ei velvoitetta järjestää eikä osallistua oman uskonnon opetus * järjestettävä, jos opetuksen järjestäjän kouluissa vähintään kolme, joiden huoltajat pyytävät muu opetuksen tuki * tarvitaan eri oppiaineissa Rahoitus: * korotettu asukasperusteinen valtionosuus vieraskielisistä (6 17-vuotiaat) * Opetushallituksen erillinen valtionavustus suomi/ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja muun opetukseen tukeen kuusi vuotta sekä oman äidinkielen opetukseen koko kouluajan
Oman äidinkielen opetus Tiedote 7/2011 www.oph.fi valtionavustusta enintään 2 viikkotunnista opetustunnin laskennallinen kustannus 25 ryhmään tulee kuulua lukukauden alussa tai kurssimuotoisessa opetuksessa kurssin alkaessa vähintään neljä oppilasta oppilaat voivat olla esiopetuksesta, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen eri luokka-asteilta, eri kunnista sekä yksityisistä ja valtion kouluista. Ryhmän voi muodostaa myös pelkästään esiopetuksessa olevista maahanmuuttajista. opetus järjestetään koulupäivän aikana avustusta ei myönnetä, jos kyseessä on koulun opetuskieli n. 55 opetettavaa kieltä ja n. 12 000 oppilasta (OPH)
Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus yleissivistävässä koulutuksessa Valtionavustuksen avulla opetusta antoi 71 kuntaa (sisältää 6 ruotsinkielistä opetuksen järjestäjää) 3 yksityistä opetuksen järjestäjää Opetukseen osallistui 11 979 oppilasta ja opetusta annettiin 51 eri kielessä
Yleisimmät kielet ja oppilasmäärät venäjä 3371 kurdi 471 somali 2217 kiina 359 albania 896 persia 326 arabia 852 englanti 279 viro 566 espanja 246 vietnam 462 thai 235
Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus ja muu opiskelun tuki Tiedote 7/2011 www.oph.fi erilliseen valtionavustukseen oikeuttavaa vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden tukiopetusta voidaan antaa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen lisäksi eri oppiaineissa tukiopetusta annetaan pääasiassa oppilaan omalla äidinkielellä oikeutettuja ne oppilaat, joiden opetukseen osallistumisesta on kulunut enintään kuusi vuotta vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden tarve suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja muuhun opetuksen tukeen jatkuu kuitenkin neljän vuoden jälkeenkin, usein koko kouluajan
Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus ja muu opiskelun tuki esiopetuksessa olevat, samoin kuin opetuksessa pidempään kuin 6 vuotta olleet voivat osallistua tähän opetukseen, mutta eivät kartuta valtionavustukseen oikeutettujen lukumäärää (= ei saa tukea) opetustunnin laskennallinen kustannus 25 perusopetuslain 16 :n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tämä koskee myös vieraskielisiä oppilaita. Erillisellä valtionavustuksella annettavan tukiopetuksen lisäksi vieraskielisille tulee antaa tarvittaessa myös perusopetuslain 16 :n mukaista tukiopetusta. valtionavustus enintään 86 % haku joulukuussa jälkikäteen annetun opetuksen perusteella
SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPPIMÄÄRÄÄ OPISKELLEET PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA VUOSINA 2000 2008 Vuosi 1-6 7-9 yhteensä lukio 2003 5 695 2 852 8 547 100 2004 7 238 3 107 10 345 178 2005 7 937 3 230 11 167 218 2006 8 757 3 638 12 395 206 2007 9 420 4 131 13 551 247 2008 10 265 4 477 14 742 233 2009 11 271 5 140 16 411 2010 12 293 5 568 17 861 Lähde OPH - Tilastokeskus
SUOMI TOISENA KIELENÄ On yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä Opetetaan, jos oppilaan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame ja jos oppilaan suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla Opetetaan joko kokonaan tai osittain suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan
MAAHANMUUTTAJA-OPPILAAN ARVIOINTI ERI OPPIAINEISSA: perusopetus Otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Käytettävä monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. Sanallista arviointia voidaan käyttää koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta (perusopetusasetus 10 )
Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden muutokset; tehostettu ja erityinen tuki Vahvistetaan oppilaan oikeutta tukeen, lisätään varhaista, ennaltaehkäisevää ja suunnitelmallista tukea sekä lähikouluperiaatteen toteutuminen - Jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - Oppilaan saama tuki on riittävää ja oikea-aikaista, eikä riipu asuinpaikasta tai koulusta - Koulun toimintakulttuuri suosii opettajien yhteistyötä sekä moniammatillista ja monialaista yhteistyötä - Käytössä on uusia joustavia ja monipuolisia pedagogisia ratkaisuja - Kaikkialla on hallintokuntien yhteistyöhön perustuvat tuen rakenteet ja toimintamallit 19
päätetään aloittaa ERITYINEN TUKI HOJKS pedagoginen selvitys tehostettu tuki ei riitä aloitetaan TEHOSTETTU TUKI Oppimissuunnitelma (pakollinen) pedagoginen arvio, hyvä perusopetus & yleinen tuki ei riitä Kehitetään tietoisemmin opetusta ja eriytetään YLEINEN TUKI (oppimissuunnitelma) PERUSOPETUS, YLEINEN TUKI
Osallisena Suomessa -kokeilu Mukana 17 kuntaa: pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa), Hämeenlinnassa, Raaseporissa, Turussa, Tampereella, Vaasassa, Rannikko-Pohjanmaalla (Kristiinankaupunki, Kaskinen, Närpiö, Korsnäs, Maalahti), Kuopiossa, Pudasjärvellä ja Meri- Lapissa (Kemi ja Tornio) Osallisena Suomessa -hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun
Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 8.5 miljoona + TEM:in osuudelta mahdollinen lisärahoitus (2010 2013) 1. SM 2 milj. 2. OKM 1.5 milj. 3. TEM 1.5 milj. (32.30.51 momentti)* 4. Suomen Kulttuurirahasto 2 milj. 5. Svenska Kulturfonden 1.5 milj.
Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi, Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Eri uskonnot ja yhteisöt ovat arvokkaita moraalisen kasvun kannalta. Hallitus toimii määrätietoisesti rasismia ja syrjintää vastaan. Kestävyysvajetta vähennetään myös lisäämällä tuottavuutta yksityisessä ja julkisessa taloudessa sekä lisäämällä syntyvyyttä ja aitoon työvoimatarpeeseen perustuvaa työperäistä maahanmuuttoa.
Maahanmuutto 1 Hallitus pitää maahanmuuttajien kotoutumista ja syrjinnän torjuntaa keskeisenä toimintana tällä hallituskaudella. Jokaisella vastaanoton piirissä olevalla lapsella on oikeus koulunkäyntiin. Luodaan järjestelmä, joka tukee ja kannustaa sekä työnantajia että työntekijöitä työn ohessa tapahtuviin suomen tai ruotsin kielen opintoihin. Vuonna 2013 päättyvän Osallisena Suomessa -hankkeen tuloksia seurataan ja tulosten perusteella tehdään johtopäätökset kotoutumiskoulutuksen tehokkuudesta, toimivuudesta ja muutostarpeista.
Maahanmuutto 2 Tavoitteena on ulottaa kielikoulutus myös maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen. Tehostetaan maahanmuuttajien pääsyä kotoutumiskoulutukseen ja kielenopetukseen koko maassa. Maahanmuuttajien tietoisuutta suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusoikeuksista vahvistetaan kotoutumiskoulutuksessa. Varmistetaan nuorten maahanmuuttajien koulutuksen ja tukitoimenpiteiden saatavuus. Maahanmuuttajataustaisten opettajien kelpoisuusvaatimuksiin ja pätevöitymiseen Suomessa kehitetään joustavia ja tapauskohtaisia ratkaisuja. Hallituskaudella arvioidaan kotouttamisen hallinnon toimivuus, rakenne ja kehittämistarpeet.
Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka: yleistä 1 Suomen koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille, syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Selvitetään edellytykset poistaa oppimateriaalien maksullisuus toisen asteen koulutuksessa. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä sekä kulttuurienvälisyyttä ja rasisminvastaisuutta edistetään koulutuksen keinoin. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin maahanmuuttajanuoriin, jotka saapuvat Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella tai oppivelvollisuusiän jälkeen.
Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka: yleistä 2 Maahanmuuttajien jo olemassa olevan osaamisen, kielitaidon ja ammattitaidon tunnustamista kehitetään. Laaditaan kansallinen kielistrategia, jossa määritellään tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi. Kansallisen kielivarannon kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saamen, romanikielen ja viittomakielen asemaan. Erityispedagogiikan, monikulttuurisuuden sekä kodin ja koulun yhteistyön merkityksen kasvu huomioidaan opettajien koulutuksessa.
Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Päivähoidon syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna kehitetään. Päivähoito säilytetään maksuttomana pienituloisille perheille.
Perusopetus 1 Jatketaan perusopetuksen laadun parantamista ja ryhmäkokojen pienentämistä. Selvitetään ryhmäkokojen määrittelemisen tarvetta lainsäädännöllä, esimerkiksi sitä, että ryhmäkokoja koskevat suositukset muutettaisiin velvoittaviksi. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen.
Perusopetus 2 Valmistellaan perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon vuonna 2016 tapahtuva uudistaminen vahvistamaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistamalla kieliohjelmia. Tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Koulun tukea vanhempien kasvatustyölle sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan. Koulutuksessa tehdään järjestelmällistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä.
Toinen aste Jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä 20 24-vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto.
Lukio Käynnistetään lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen perusopetuksen tuntijaon uudistuksen jälkeen. Käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilastutkinnossa.
Ammatillinen koulutus Parannetaan nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen.
Aikuiskoulutus Hallitus edistää vapaata sivistystyötä vastaamaan muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin ja edistämään maahanmuuttajien kotoutumista. Vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen koulutuksen osuutta lisätään. Tutkintoa vailla olevilta aikuisilta poistetaan tutkintomaksut.
Kulttuuri Kulttuurin merkitystä maahanmuuttajien integroitumisessa korostetaan.
Kiitos! 36