Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat lukiokoulutuksessa. Opetusneuvos, yksikön päällikkö Leena Nissilä

Transkriptio

1 Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat lukiokoulutuksessa Opetusneuvos, yksikön päällikkö Leena Nissilä

2 Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia henkilöä eli 2,9 prosenttia väestöstä. *Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (28 210), Viron (25 510), Ruotsin (8 506) ja Somalian (5 570) kansalaiset. *Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli eli 3,9 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (51 683), vironkieliset (25 096), englanninkieliset (12 003), somalinkieliset (11 681) ja arabiankieliset (9 682). Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan Tilastokeskus

3 Vieraskieliset Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2009) Perusopetuksessa (2009) (3,6 %) Lukiokoulutuksessa (2008) (nuoret+aik.) (2,9 %) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (2008) Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2008) (4,9 %) Koko ammatillisessa koulutuksessa (2008) (4,8 %)

4 Muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten lukio-opiskelijoiden keskeyttäminen (Lukion koko oppimäärän koulutuksen opiskelijat), sis. opiskelijat, jotka keskeyttivät lukio-opintonsa kokonaan opisk.yht. kesk.yht. kesk.% opisk.yht. kesk.yht. kesk.% Läänit yht , ,3 Etelä-Suomen , ,6 Länsi-Suomen , ,4 Itä-Suomen , ,0 Oulun , ,5 Lapin , ,5 Kaikkien lukio-opiskelijoiden keskeyttämisprosentti 4,2 % sekä vuonna 2006 että Lähde: Tilastokeskus

5 Muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden keskeyttäminen (pl näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, työvoimapoliittisen koulutuksen, palo-, poliisi- ja vankeinhoidon koulutuksen, Ahvenanmaan ja amm. erityisoppilaitosten opiskelijat) opisk.yht. kesk.yht. kesk.% opisk.yht. kesk.yht. kesk.% Läänit yht , ,6 Etelä-Suomen , ,8 Länsi-Suomen , ,2 Itä-Suomen , ,0 Oulun , ,8 Lapin , ,7 Kaikkien ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden keskeyttämisprosentit olivat 10,6 % (v. 2006) ja 10,3 % (v. 2007) Lähde: Tilastokeskus

6 Maahanmuuttajat lukiossa Menestyminen perusopetuksessa: syvällisen opiskelussa vaadittavan kielitaidon kehittyminen vie 5 7 vuotta Maahanmuuttajan tie lukioon: lukioon suuntaava lisäopetus ja muut mahdollisuudet parantaa valmiuksia ennen lukiokoulutusta (vapaa sivistystyö) Opiskelutaitoja parantava soveltava kurssi lukion alussa (sisältöesimerkki edu.fi-sivustossa) Opetusjärjestelyt ja riittävä tuki lukiossa ehkäisee keskeyttämistä Ylioppilastutkintoon valmistautuminen

7 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 Koulutuksen järjestäjä päättää säännösten rajoissa (LL 6 ja 8 ), missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä. Perusteiden liitteessä 4 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi.

8 Tuki ja informointi Suomen/ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukioopinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

9 SUOMI TOISENA KIELENÄ LUKIOSSA Voidaan opettaa, jos opiskelijan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame Oppilas arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen, huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista. Suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan suoritetut kurssit luetaan täysimääräisesti hyväksi suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä -kurssit korvaavat suomi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan.

10 Ruotsin kieli Lukiolaki 13, toinen momentti Erityiset opetusjärjestelyt. Opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään jos, 2) lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta

11 Uskonnon opetus Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää oman uskonnon opetusta, kun vähintään kolme opiskelijaa sitä vaatii. ET, kun kolme koulutuksen järjestäjän lukioissa Ortodoksinen, kun kolme koulutuksen järjestäjän lukioissa Opetus oman kulttuuritaustan mukaista uskontoa Lukiossa 18 vuoden ikäisenä aloittava voi valita uskonto tai ET Periaate: Valinta uskonnonopetuksen muotojen välillä pitkäkestoinen

12 Maahanmuuttajien lukiokoulutus äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa oppimäärä suomi tai ruotsi toisena kielenä * kun kielitaito ei ole äidinkielisen tasoinen oman äidinkielen opetus * ei velvoitetta järjestää eikä osallistua oman uskonnon opetus * järjestettävä, jos opetuksen järjestäjän kouluissa vähintään kolme, jotka pyytävät muu opetuksen tuki * tarvitaan eri oppiaineissa Rahoitus: * korotettu asukasperusteinen valtionosuus vieraskielisistä (6 17-vuotiaat) * Opetushallituksen erillinen valtionavustus suomi/ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja muun opetukseen tukeen kuusi vuotta kouluun tulostasekä oman äidinkielen opetukseen koko kouluajan

13 Uuteen kulttuuriin sopeutuminen Oman kulttuurin arvostaminen Oman kulttuurin hyljeksiminen Valtakulttuurin arvostaminen KOTOUTTAMINEN KOTOUTUMINEN (integraatio) SULAUTTAMINEN SULAUTUMINEN (assimilaatio) Valtakulttuurin hyljeksiminen ERISTÄMINEN ERISTÄYTYMINEN (segragaatio/separaatio) SYRJÄYTTÄMINEN SYRJÄYTYMINEN (marginalisaatio)

14 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus yleissivistävässä koulutuksessa Valtionavustuksen avulla opetusta antoi 71 kuntaa (sisältää 6 ruotsinkielistä opetuksen järjestäjää) 3 yksityistä opetuksen järjestäjää Opetukseen osallistui oppilasta ja opetusta annettiin 51 eri kielessä

15 Yleisimmät kielet ja oppilasmäärät venäjä 3371 kurdi 471 somali 2217 kiina 359 albania 896 persia 326 arabia 852 englanti 279 viro 566 espanja 246 vietnam 462 thai 235

16 Ylioppilastutkinto: suomi/ruotsi toisena kielenä -koe Kokelas, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voi ylioppilastutkinnossa korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeella. Osallistumisoikeutta suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeeseen ei tarvitse hakea ylioppilastutkintolautakunnalta. Ilmoittautumistietojen saavuttua lukioista ylioppilastutkintolautakunta tarkistaa väestörekisteristä kokelaan osallistumisoikeuden (äidinkielen). Koe on kypsyyskoe, joka testaa sekä kielitaitoa että opiskeluvalmiuksia. Koe ei sisällä tällä hetkellä kuunteluosuutta. Uudet ohjeet käyttöön keväällä 2011.

17 Suomi/ruotsi toisena kielenä -koe Jos on lukiossa opiskellut suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan, voi kirjoittaa halutessaan suomi toisena kielenä -kokeen Jos on lukiossa opiskellut suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, voi halutessaan kirjoittaa suomi äidinkielenä -kokeen

18 Vieraskieliset kokelaat Jos ylioppilaskokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa ylioppilastutkinnon, tai äidinkieli on muu kuin se kieli, jossa hän suorittaa äidinkielen kokeen, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Lautakunta voi ottaa lisäksi huomioon muita erityisen painavia syitä, esimerkiksi sen, että kokelas on käynyt pitkään koulua ulkomailla. (Ylioppilastutkintoasetus 1000/ )

19 Maahanmuuttajien oppimistulokset Pisa 2006 Maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa kantaväestöä heikommin. Lisäksi ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät huomattavasti heikommin kuin toisen polven maahanmuuttajaoppilaat. Kyse on siis kohtuullisen normaalista ilmiöstä, joka todennettu ympäri maailmaa.

20 Pisa 2006, jatkuu Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen PISA 2006-tutkimusarvioinnin mukaan maahanmuuttajalapset saavat Suomessa niin hyvää perusopetusta, että myös heidän Pisa-osaamisensa on korkeammalla tasolla kuin OECD-maiden maahanmuuttajilla. Tutkimus koskee sekä ensimmäisen että toisen polven maahanmuuttajia. Suomessa asuvat maahanmuuttajat saavat jopa 50 PISA-pistettä enemmän kuin OECD-maiden maahanmuuttajat keskimäärin.

21 Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus 2008 Kuusela, Etelälahti, Hagman, Hievanen, Karppinen, Nissilä, Rönnberg ja Siniharju 2008: Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä. Opetushallitus. * Tutkittiin maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen järjestämistä ja tukitoimia perusopetuksen päättövaiheessa. * Raportissa kuvataan maahanmuuttajaoppilaiden oppimistuloksia, toisen asteen koulutuksen hakutoiveita, koulutukseen pääsyä ja läpäisyä sekä työelämään ja jatkokoulutukseen siirtymistä. 21

22 Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus 2008, OPH * Raportissa kuvataan maahanmuuttajaoppilaiden oppimistuloksia, toisen asteen koulutuksen hakutoiveita, koulutukseen pääsyä ja läpäisyä sekä työelämään ja jatkokoulutukseen siirtymistä * Eniten haasteita ensimmäisen polven EU:n ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajille. * Hyvin heikosti menestyviä on perusopetuksen päättövaiheessa vähemmän kuin alemmilla luokilla. * Erittäin hyvin viihtyi koulussa maahanmuuttajista 33 %, suomenkielisistä 23 % 22

23 Asenteet opiskeluun Hyvin viihtyivät myös heikosti menestyneet maahanmuuttajaoppilaat 8 % sekä suomenkielisistä että maahanmuuttajista viihtyi melko tai erittäin huonosti koulussa Tytöt viihtyivät paremmin kuin pojat Maahanmuuttajaoppilaista kokee tulleensa kiusatuksi 13 % ja suomenkielisistä 6 % Muunkieliset tytöt arvioivat osaamisensa korkeammaksi kuin suomenkieliset pojat 23

24 Maahanmuuttajien koulumenestys Kantaväestön oppilaiden kaikkien aineiden keskiarvo keskimäärin 0,35 numeroa ja lukuaineiden keskiarvo keskimäärin 0,42 numeroa korkeampi kun vieraskielisillä oppilailla Ero on suurin reaaliaineissa: historiassa, biologiassa, maantiedossa Pienimmät erot ovat taito- ja taideaineisiin kuuluvissa käsityössä ja kuvataiteessa Kielten arvosanat jopa parempia (paluu- ja toisen polven maahanmuuttajilla) kuin kantaväestöllä

25 Koulutukseen valikoituminen Kantaväestöä suhteellisesti enemmän aloittavat: 1. perusopetuksen lisäopetuksessa kaikki muut maahanmuuttajaryhmät paitsi EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat 1. lukiokoulutuksen aloittavat toisen polven maahanmuuttajat ja EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat 2. ammatillisen koulutuksen aloittavat EU-alueen paluumuuttajat ja ensimmäisen polven maahanmuuttajat

26 Koulutukseen hakeminen ja pääseminen Maahanmuuttajanuoret hakevat ja pääsevät lukiokoulutukseen heikommalla koulumenestyksellä kuin kantaväestön nuoret Toisen asteen ulkopuolelle jäämisen riski suhteessa kantaväestöön on maahanmuuttajaryhmillä yleensä noin kaksinkertainen

27 Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisselvitys, OPH 2009 * Kun maahanmuuttaja on käynyt Suomessa (melkein) koko perusopetuksen, keskeyttämisen syyt eivät poikkea muiden keskeyttämisen syistä * Eniten keskeyttämisiä, kun kyseessä ensimmäisen polven maahanmuuttajaopiskelijat, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden, ovat tulleet Euroopan ulkopuolisista maista, mahdollisesti pakolaistausta, kotimaasta vähäinen koulutustausta, kotimaan koulujärjestelmä ja opiskelukulttuuri on usein niin erilainen, että sopeutuminen suomalaiseen opiskelukulttuuriin vie aikaa ja aiheuttaa vaikeuksia, opetuskielen taito lähtökohtaisesti heikko 27

28 What works in Migrant Education? OECD 2009 Maahanmuuttajaoppilaiden keskittymisellä on havaittu olevan negatiivinen vaikutus sekä kantaväestön että maahanmuuttajien oppimistuloksiin. Maahanmuuttajaoppilaiden vanhempien puutteellinen tieto kansallisesta koulujärjestelmästä esteenä. Opettajien hyvä ammattitaito ja pitkä kokemus korreloivat oppimistulosten kanssa. Maahanmuuttajataustaisilla opettajilla positiivista vaikutusta oppilaiden oppimistuloksiin.

29 Maahanmuuttajien opetuksen haasteita 1 Oppilaiden suomen/ruotsin kielen taito Opetushenkilöstön yhteistyö koulussa vaatii aikaa Rajanveto monikulttuurisuuden tukemisen ja suomalaisten käytänteiden välillä Vanhempien odotukset Yksilölliset tarpeet Maahanmuuttajaopetuksen koordinointi koulu- ja kuntatasolla

30 Maahanmuuttajien opetuksen haasteita 2 Maahanmuuttajaoppilaiden keskittyminen tietyille alueille ja tiettyihin kouluihin Kaksi- ja monikielisyyden tukeminen Oman äidinkielen opetuksen turvaaminen, opettajien kelpoisuus ja koulutus Omakielisen opetuksen laajentaminen Erillisen suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen määrän vaihtelu kunnittain ja kouluittain Varhaiskasvatuksen rooli

31 Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Vuodesta 2007 lähtien tuettu erillisellä valtionavustuksella Jaettu valtionavustusta yhteensä 52 kunnalle 3,3 milj. euroa Sekä maahanmuuttajiin että kantaväestöön suunnattuja toimenpiteitä Sisältää Opetushallituksen järjestämän koulutuksen ja kehittävän arvioinnin (Net Effect Oy), itsearviointimallin kehittäminen Kansallinen ohjausryhmä järjestetty toistakymmentä valtakunnallista täydennyskoulutusta eri teemoista mukana olevien kuntien (opetus)henkilöstölle järjestetty kuntaverkostojen (6 verkostoa) alueseminaareja ja kuntakoordinaattorien kokouksia kansallisen koordinaattorin ohjauskäynnit kunnissa Monikulttuurinen kouluyhteisö -julkaisu Kohti monikulttuurista koulua taiteen keinoin -julkaisu

32 Espoo Hamina Helsinki Hämeenlinna Iisalmi Joensuu Jyväskylä Kajaani Kirkkonummi Kokkola Kontiolahti Kotka Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli *Oravainen Oulu Pyhtää Raahe Raisio Savonlinna Tampere Vaasa Vantaa *=su ja ru Kemi Kitee Kouvola Lumijoki Oulainen Porvoo Rovaniemi Sulkava Turku Uurainen Ähtäri Enonkoski Imatra Kauhajoki Orimattila Parikkala Punkalaidun Siikajoki Tornio Vihti Vörå-Maxmo, ru

33 Yleissivistävä koulutus uudistuu, tavoitteet ja tuntijako Opetusministeri asetti Perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa valmistelleen työryhmän Työryhmän työskentelyaika asti, luovutus opetusministerille Lausuntokierros Ministeriö valmistelee esityksen pohjalta Valtioneuvoston asetus tuntijaosta annettaneen vuoden 2011 alkupuolella Tavoitteiden ja tuntijaon laadintatyötä saattoi seurata ja ottaa kantaa OPH:n verkkosivuilta _tavoitteiden_ja_tuntijaon_uudistaminen

34 Uudistuksen lähtökohtana Perusopetuksen nykyiset vahvuudet Tulevaisuuden haasteet koululle ja oppimiselle Koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen Valtakunnallisen yhdenvertaisuuden vahvistaminen

35 Tuntijakoesitys maahanmuuttajien opetuksen näkökulmasta (1) Perusopetukseen valmistava opetus: - opetuksen tavoitteet määritellään oppilaan omassa opinto-ohjelmassa Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus: - vieraskieliselle oppilaalle tai oppilaalle, jonka suomen tai ruotsin kielen taito ei muutoin ole äidinkielisen tasoinen, opetetaan äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti, kunnes hän saavuttaa äidinkielisen tasoisen suomen tai ruotsin kielen taidon

36 Tuntijakoesitys maahanmuuttajien opetuksen näkökulmasta (2) Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus: - oman äidinkielen opetusta varten hyväksytään opetuksen yhtäläisen laadun varmistamiseksi oppimäärä - arvosana otettaisiin huomioon yhteishaussa - arvosana lasketaan mukaan oppilaan keskiarvoon - arvosanan huomioiminen aiheuttaa muutoksia opiskelijaksi ottamisen perusteisiin Muiden uskontojen opetus: - järjestämisvelvoitteen synnyttävän oppilasmäärän nosto kolmesta kymmeneen

37 Tuntijakoesitys maahanmuuttajien opetuksen näkökulmasta (3) Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus: - jos opetetaan omaa äidinkieltä, oppilaalle opetetaan toisen kotimaisen kielen tai vieraan kielen sijasta suomen tai ruotsin kieltä suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti

38 KIELITAIDON HUOMIOIMINEN 1

39 KIELITAIDON HUOMIOIMINEN 2 Keinoja: 1. rauhallinen puhetapa 2. runsas havainnollistaminen 3. eteneminen askel askeleelta 4. selkeä asian jäsentäminen 5. uusien asioiden liittäminen ennestään tuttuihin 6. toistaminen 7. selkokielistäminen ja elaborointi (tekstin muokkauskeinot) Välttämätön tieto ja havainnollistaminen Automaatistuminen Lähikehityksen vyöhyke Prosessointikuorma

40 Maahanmuuttajaoppilaan tukeminen Vuorovaikutuksellinen tuki (Scaffolding): oppija suoriutuu tehtävistä, joka itsenäisesti olisi mahdoton (Donato 1998): 1. Herättää ja ylläpitää kiinnostus tehtävässä 2. Yksinkertaistaa tehtävää siten, että oppija kykenee sen tekemään 3. Ylläpitää tehtävän tavoite oppijan mielessä 4. Tuoda esille oppijan tuotoksen ja ideaaliratkaisun kriittiset piirteet ja erot 5. Kontrolloida oppijan frustraatiota ongelmallisissa tilanteissa 6. Antaa mallia, jota kohti pyrkiä

41 Esimerkkejä vuorovaikutuksellisesta tuesta kielenopetuksessa Opettaja pilkkoo tehtävän pienempiin osa-alueisiin neuvoen, mistä kannattaa aloittaa ja miten edetään. Hän seuraa vierellä oppijan etenemistä ja antaa lisäohjeita tehtävän ratkaisun aikana. Opettaja antaa samantyyppisen mutta hieman helpomman tehtävän, jonka kanssa oppija ensin harjoittelee opettajan tuen avulla. Opettaja mallittaa ääneen ajatellen omaa toimintaansa samanlaisessa tehtävätilanteessa, jolloin oppija saa konkreetin mallin siitä, mihin pitäisi pyrkiä. Opettaja pyytää perusteluja oppijan toimille tehtävässä. Opettaja tiivistää näkemäänsä ja kuulemaansa varmistaen oman ja oppijan ymmärryksen. Opettaja antaa konkreetteja apuvälineitä (keksimiskiekkoja, sanakirjoja tms.)

42 Julkaisuja Maahanmuuttajataustaiset lukiokoulutuksessa (esite) Selvitys maahanmuuttajien lukiokoulutuksesta Sanatarkka. Oppimateriaalipaketti lukion suomi toisena kielenä -opetukseen Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet Yhteistä kieltä luomassa. Suomea opetteleva opetusryhmässäni Monikulttuurinen kouluyhteisö Kohti monikulttuurista koulua taiteen keinoin

43 Kiitos! 43