Perusopetuksen ajankohtaiskatsaus

Transkriptio

1 Perusopetuksen ajankohtaiskatsaus Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma Hallitusohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan talousarvioesitys 2012 Kuntamarkkinat , Kuntatalo, B 3.8 Juha Karvonen, kehittämispäällikkö

2

3 Visio vuodelle 2020 Varhaiskasvatus luo pohjaa lapsen oppimiselle. Päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö tukee lapsen kasvua, hoitoa ja tulevaa oppimispolkua. Varhaiskasvatus tasoittaa lasten elinolosuhteista johtuvia eroja ja tarjoaa lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä edellytystensä mukaisesti. Päivähoidon järjestämisessä on käytössä joustavia vaihtoehtoja. Varhaiskasvatus

4 Tavoitteet Varhaiskasvatus

5 Visio vuodelle 2020 Jokaisella lapsella on oikeus osallistua esiopetukseen, mikäli lapsen huoltaja tätä haluaa. Esiopetus toimii osana varhaiskasvatusta ja opetustoimea. Esiopetus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen ja saumattoman kokonaisuuden. Esi- ja alkuopetuksen välillä tehdään kiinteää yhteistyötä, jotta lapsi siirtyy peruskouluun joustavasti ja turvallisesti. Kun esiopetus päättyy, lapsella on hyvät valmiudet koulunkäynnin aloittamiseen. Esiopetus

6 Tavoitteet Esiopetus

7 EFQM -laadunhallintamalli Visio vuodelle 2020 Lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu kuntien järjestämänä. Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaiset palvelut toteutuvat koko maassa. Peruskoulussa oppilas saa korkeatasoista opetusta ja kasvatusta. Koulutuksen saatavuus lähipalveluna maan kaikissa osissa on turvattu. Opetuspalveluja järjestetään ja käytetään kuntarajat ylittäen. Opetuksessa hyödynnetään nykyaikaista teknologiaa.

8 Perusopetus EFQM -laadunhallintamalli

9 Perusopetus EFQM -laadunhallintamalli

10 JK Hallitusohjelma

11 Varhaiskasvatus Säädetään laki varhaiskasvatuksesta (32). Selvitetään esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi tavoitteena varmistaa koko ikäluokan osallistuminen varhaiskasvatukseen (s.32). Kuntaliitto: Esiopetus on maksutonta ja vapaaehtoista. Käytännössä siihen osallistuvat Suomessa jo lähes kaikki siihen oikeutetut lapset. Vaikutus tässä mielessä marginaalinen, mutta Kuntaliiton näkökulmasta keskeinen periaatteellinen kysymys. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön (s.32). Tavoite: tavoitteena on, että siirto tapahtuisi JK Hallitusohjelma

12 Varhaiskasvatuslaki Sivistysvaliokunnan kirjallinen kysymys 56/2011 vp On realistista ajatella, että lain uudistaminen ei myöskään ole kustannusneutraalia, joten lain uudistamisen kustannusvaikutuksia olisi voitava ottaa huomioon jo vuoden talousarviokehyksissä. Monet lainsäädäntöuudistuksen osa-alueet ja säädökset tarvitsevat toteutuessaan myös riittäviä siirtymäaikoja. Lainsäädäntöuudistusesitys ja sen kustannusvaikutukset tarvitaan viimeistään vuosien talouden kehysneuvotteluihin, jos uusi varhaiskasvatuslaki halutaan säätää tällä hallituskaudella. - subjektiivinen oikeus säilyy - päivähoito edelleen maksuton pienituloisille - oikeus samaan päivähoitopaikkaan, vaikka lapsi olisi välillä poissa hoidosta - koulutustasoa nostetaan JK

13 Perusopetus Selvitetään ryhmäkokojen määrittelemisen tarvetta lainsäädännöllä, esimerkiksi sitä, että ryhmäkokoja koskevat suositukset muutettaisiin velvoittaviksi ( s.32). Vaikutus: Mikäli ryhmäkoosta säädetään perusopetuslaissa, tulee se lisäämään kuntien kustannuksia. Jos toteutetaan, kustannukset korvattava kunnille täysimääräisenä. Kuntaliitto: Kuntaliiton näkemyksen mukaan ryhmäkoosta ei ole tarpeen säätää lainsäädännössä. Tämä jäykistäisi opetuksen järjestämistä ja asettaisi liian helposti käytännössä lähtökohdaksi maksimiryhmäkoon. Nyt ryhmäkoko voi vaihdella opetettavan aineen ja oppilasjoukon tarpeiden mukaan. JK Hallitusohjelma

14 Keskimääräiset ryhmäkoot v (Lähde: Tilastokeskus) vuosiluokat yhteensä ,24 1. vuosiluokka ,46 2. vuosiluokka ,07 3. Vuosiluokka ,34 4. vuosiluokka ,90 5. vuosiluokka ,31 6. vuosiluokka ,72 Esiopetus ,12 Yhdysluokka muu ,27 Vuosiluokilla 7-9 opetusryhmän keskikoko 17,86 Yli 30 oppilaan ryhmien määrä oli vuonna 2008 vielä 2,4 prosenttia, mutta viime vuonna enää 1,7 prosenttia. JK

15 Tuntijakouudistus Tuntijakouudistus toteutetaan vuonna 2016 uudistus. Tavoitteena vahvistaa taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistaa kieliohjelmaa (s.32). Kuntaliitto: Vähimmäistuntimäärän lisäämisen takana emme ole olleet. Valinnaisuuden lisäämistä olemme koko ajan kannattaneet. Kieliohjelman tulisi olla sellainen, että kaikki kunnat pystyvät sen kohtuudella toteuttamaan. Aikataulu: Perusopetuksen tuntijako hyväksytään valtioneuvostossa keväällä Uudet opetussuunnitelman perusteet Uusi tuntijako ja perusteet käyttöön kaikilla vuosiluokilla JK Hallitusohjelma

16 Sairaalaopetuksen laajentaminen? Parannetaan avohoidossa olevien oppivelvollisten oikeutta osallistua perusopetukseen sekä turvataan huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen (s.32). Tarkoittaa: Ministeriö pyrkii laajentamaan sairaalaopetusta avohoitoon. Tätä olemme kovasti yrittäneet vastustaa. Lisäisi kuntien kustannuksia. Tämän kaltaiset tehtävät tulisi säätää valtion hoidettavaksi tai hoitaa kuntien ja sairaalakoulujen välisillä sopimuksilla. Huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten opetuksen järjestämiseksi voi tulla kustannusten jakautumiseen liittyviä muutoksia. Työryhmän esitys jäi keväällä pöydälle. JK Hallitusohjelma

17 Perusopetuksen tavoitteita Perusopetuksen laatua parannetaan pienentämällä ryhmäkokoja, lisäämällä aamu- ja iltapäivätoimintaa, vakiinnuttamalla kerhotoiminta, vahvistamalla opintojen ohjausta ja opiskeluhuoltoa sekä edistämällä opettajien täydennyskoulutusta (s. 82). Kuntaliitto: Jos tehtäviä laajennetaan niihin tulisi saada pysyvä rahoitus ja korvata tehtävien lisäyksistä aiheutuvat kustannukset kunnille täysimääräisenä. Tavoitteita ei saavuteta pelkästään hankerahoituksen tai erillisten valtionavustusten kautta. JK Hallitusohjelma

18 Hallitusohjelman toteuttaminen vuoden 2012 TAE:ssa Menokohta VM OKM Erotus Perusopetuksen opetusryhmäkoon 31,1 milj. 60,0 milj. 28,9 milj. pienentämiseen (enintään) Aamu- ja iltapäivätoiminnan 42,4 milj. 56, 7 milj. 14,3 milj. valtionosuus Kerhotoiminnan tukeminen 10, 0 milj. 10,0 milj. Esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan 8, 7 milj. 10,0 milj. 1,3 milj. opetuskäytön edistämiseen Oppimisympäristöjen kehittäminen 6, 3 milj. 6,3 milj. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen laadun 19, 6 milj. 26,0 milj. 6,4 milj. kehittäminen ja seuranta Vieraskielisten oppilaiden 12, 0 milj. 13, 0 milj. 1 milj. äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa Joustavan perusopetuksen lisä 6, 0 milj. 6,0 milj. 51,9 milj. JK

19 Peruspalvelujen valtionosuusprosentin muutoksen vaikutukset opetus- ja kulttuuritoimeen Hallitusohjelman mukaiset kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuvat menosäästöt koskevat myös esi- ja perusopetusta sekä yleisiä kirjastoja ja kulttuuritoimea sekä asukaskohtaista taiteen perusopetusta (s.84)» 631 milj. euron menosäästöstä esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen osuus vuonna 2012 on noin 118 milj. euroa. Valtionosuusprosentti laskee 34,11 prosentista 31,41 prosenttiin eli 2,7 prosentilla. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeet - 20,3 milj. euroa.( s. 85) JK

20 Valtionosuus- ja avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin Tarkoitukseen myönnetään 62 milj. euroa (VM 56 milj. euroa) Vuonna 2012 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä 18 milj. euroa. Valtionavustuksista enintään 11 milj. euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Määrärahan arvioitu käyttö v v Vuonna 2012 myönnettävät valtionavustukset - yleissivistävä koulutus Vuosina myönnetyt valtionosuudet ja avustukset - yleissivistävä koulutus - ammatillinen koulutus ja amk Yhteensä JK

21 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. (s. 32). Ajatuksia: Nykyjärjestelmä kohtuullisen toimiva. Onko tarvetta muuttaa? Mikäli muutetaan indikaattorit pitää selvittää ja mallintaa tarkoin sekä varata työhön riittävä valmisteluaika. Korotustekijöiden tulee olla sellaisia, että ne varmistavat tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen koko maassa. Lastensuojelulain perusteella kuntiin sijoitetut tulee huomioida erillisenä korotustekijänä. Asukastiheyskerroin säilytettävä. Aikuisten koulutustaso ja työttömyysaste tuntuvat aika vierailta indikaattoreilta perusopetuksen valtionosuuteen vaikuttavina tekijöinä. Vaatii tarkempaa selvittämistä. Sisu: Kuntaliitto seuraa valtionosuusjärjestelmän toimivuutta ja sitä, millä tavalla se ottaa huomioon kuntien muuttuvat olosuhdetekijät ja erilaiset mahdollisuudet järjestää perusopetusta. JK

22 Nykyiset korotuskertoimet Perusosaa korotetaan perushinnasta laskettavilla korotuskertoimilla seuraavasti: 1) asukastiheydestä, jos - asukastiheys alle 40 as/km2 - lisäkorotus, jos asukastiheys alle 4 as/km2 2) kaksikielisyydestä 3) saaristoisuudesta - korkeampi korotus, jos yli puolet asukkaista on ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen 4) vuotiaiden osuudesta 5) ruotsinkielisyydestä ja 6) vieraskielisyydestä. JK

23 Keskusteltavia asioita Tuntijako Ryhmäkoko Esiopetus Tehtävien laajennukset Valtionosuusjärjestelmän uudistus JK