Kouluyhteisön monikulttuurisuustaidot

Transkriptio

1 Kouluyhteisön monikulttuurisuustaidot Opetusneuvos, yksikön päällikkö Leena Nissilä Educa-messut

2 Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä muutamia. Multikulttuurisuus Eri kansallisuudet ovat omina ryhminään erillään, suvaitsevaisuuskasvatus on tarpeen. Interkulttuurisuus Eri kulttuurien edustajat kommunikoivat keskenään ja heidän välillään vallitsevat hyvät etniset suhteet. Intrakulttuurisuus Monet kielet ja kulttuurit ovat osa koulun/oppilaitoksen arkea ja niiden keskinäinen kommunikointi on luontevaa ja itsestään selvää.

3 Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia henkilöä eli 2,7 prosenttia väestöstä. *Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (26 909), Viron (22 604), Ruotsin (8 439) ja Somalian (4 919) kansalaiset. *Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli eli 3,6 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (48 740), vironkieliset (22 357), englanninkieliset (11 344), somalinkieliset (10 647) ja arabiankieliset (8 806). Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan Tilastokeskus

4 Vieraskieliset Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2008) Perusopetuksessa (2007) Lukiokoulutuksessa (2006) (nuoret+aik.) Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus (2007) Valmistavassa koulutuksessa (amm.) (2007) Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2006) 7 978

5 Maahanmuuttajaopetuksen tavoite Antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7 17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle

6 Uuteen kulttuuriin sopeutuminen Oman kulttuurin arvostaminen Oman kulttuurin hyljeksiminen Valtakulttuurin arvostaminen KOTOUTTAMINEN KOTOUTUMINEN (integraatio) SULAUTTAMINEN SULAUTUMINEN (assimilaatio) Valtakulttuurin hyljeksiminen ERISTÄMINEN ERISTÄYTYMINEN (segragaatio/separaatio) SYRJÄYTTÄMINEN SYRJÄYTYMINEN (marginalisaatio)

7 Kaksi- ja monikielisyys Ei haaste, vaan mahdollisuus Terve lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen Kieli on ajattelun väline Kaksikielisen ajattelu on luovaa, joustavaa ja oivaltavaa Kaksikielisten on keskimäärin helpompi oppia vieraita kieliä kuin yksikielisten Kaikki kielelliset virikkeet kehittävät lapsen yleistä kielikykyä Positiivisia vaikutuksia erityisesti additiivisella kaksikielisyydellä Koulutyössä tarvittavan syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää n. 5 7 vuotta.

8 Suomen kielitilanteesta Kielitaidon merkitys kasvanut, mutta koululaiset valitsevat vähemmän vieraita kieliä Suomessa puhutaan tällä hetkellä noin 150 kieltä Kouluissa opetetaan noin 50 kieltä Uudenlaista kaksikielisyyttä perinteisen kaksikielisyyden (suomi-ruotsi) rinnalle Uusia perhekielikombinaatioita Suomi toisena kielenä variaatioiden määrä kasvaa uusia kielikylpymahdollisuuksia (enemmistökielisen kylvettäminen vähemmistökielellä) Uusia opetuskieliä: yhteisökielet vähemmistökieliset palvelut

9 Menestyminen perusopetuksessa: Pisa 2006 Maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa kantaväestöä heikommin. Lisäksi ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät huomattavasti heikommin kuin toisen polven maahanmuuttajaoppilaat. Kyse on normaalista ilmiöstä, joka todennettu ympäri maailmaa. Suomessa asuvat maahanmuuttajat saivat 50 PISApistettä enemmän kuin OECD-maiden maahanmuuttajat keskimäärin.

10 Menestyminen perusopetuksessa: Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus 2008, OPH * Raportissa kuvataan maahanmuuttajaoppilaiden oppimistuloksia, toisen asteen koulutuksen hakutoiveita, koulutukseen pääsyä ja läpäisyä sekä työelämään ja jatkokoulutukseen siirtymistä * Eniten haasteita ensimmäisen polven EU:n ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajille. * Hyvin heikosti menestyviä on perusopetuksen päättövaiheessa vähemmän kuin alemmilla luokilla. * Erittäin hyvin viihtyi koulussa maahanmuuttajista 33 %, suomenkielisistä 23 % 10

11 Asenteet opiskeluun Hyvin viihtyivät myös heikosti menestyneet maahanmuuttajaoppilaat 8 % sekä suomenkielisistä että maahanmuuttajista viihtyi melko tai erittäin huonosti koulussa Tytöt viihtyivät paremmin kuin pojat Maahanmuuttajaoppilaista kokee tulleensa kiusatuksi 13 % ja suomenkielisistä 6 % Muunkieliset tytöt arvioivat osaamisensa korkeammaksi kuin suomenkieliset pojat 11

12 Maahanmuuttajien koulumenestys Kantaväestön oppilaiden kaikkien aineiden keskiarvo keskimäärin 0,35 numeroa ja lukuaineiden keskiarvo keskimäärin 0,42 numeroa korkeampi kun vieraskielisillä oppilailla Ero on suurin reaaliaineissa: historiassa, biologiassa, maantiedossa Pienimmät erot ovat taito- ja taideaineisiin kuuluvissa käsityössä ja kuvataiteessa Kielten arvosanat jopa parempia (paluu- ja toisen polven maahanmuuttajilla) kuin kantaväestöllä

13 Koulutukseen valikoituminen Kantaväestöä suhteellisesti enemmän aloittavat: 1. perusopetuksen lisäopetuksessa kaikki muut maahanmuuttajaryhmät paitsi EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat 1. lukiokoulutuksen aloittavat toisen polven maahanmuuttajat ja EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat 2. ammatillisen koulutuksen aloittavat EU-alueen paluumuuttajat ja ensimmäisen polven maahanmuuttajat

14 Koulutukseen hakeminen ja pääseminen Maahanmuuttajanuoret hakevat ja pääsevät lukiokoulutukseen heikommalla koulumenestyksellä kuin kantaväestön nuoret Toisen asteen ulkopuolelle jäämisen riski suhteessa kantaväestöön on maahanmuuttajaryhmillä yleensä noin kaksinkertainen

15 Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisselvitys 2009 * Kun maahanmuuttaja on käynyt Suomessa (melkein) koko perusopetuksen, keskeyttämisen syyt eivät poikkea muiden keskeyttämisen syistä * Eniten keskeyttämisiä, kun kyseessä ensimmäisen polven maahanmuuttajaopiskelijat, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden, ovat tulleet Euroopan ulkopuolisista maista, mahdollisesti pakolaistausta, kotimaasta vähäinen koulutustausta, kotimaan koulujärjestelmä ja opiskelukulttuuri on usein niin erilainen, että sopeutuminen suomalaiseen opiskelukulttuuriin vie aikaa ja aiheuttaa vaikeuksia, opetuskielen taito lähtökohtaisesti heikko 15

16 Kielitaidon huomioiminen 1

17 Kielitaidon huomioiminen 2 Keinoja: 1. rauhallinen puhetapa 2. runsas havainnollistaminen 3. eteneminen askel askeleelta 4. selkeä asian jäsentäminen 5. uusien asioiden liittäminen ennestään tuttuihin 6. toistaminen 7. selkokielistäminen ja elaborointi (tekstin muokkauskeinot) Välttämätön tieto ja havainnollistaminen: toinen kieli oppimisen kohde ja väline Automaatistuminen Lähikehityksen vyöhyke Prosessointikuorma

18 Maahanmuuttajaoppilaan tukeminen Vuorovaikutuksellinen tuki (Scaffolding): oppija suoriutuu tehtävistä, joka itsenäisesti olisi mahdoton (Donato 1998): 1. Herättää ja ylläpitää kiinnostus tehtävässä 2. Yksinkertaistaa tehtävää siten, että oppija kykenee sen tekemään 3. Ylläpitää tehtävän tavoite oppijan mielessä 4. Tuoda esille oppijan tuotoksen ja ideaaliratkaisun kriittiset piirteet ja erot 5. Kontrolloida oppijan frustraatiota ongelmallisissa tilanteissa 6. Antaa mallia, jota kohti pyrkiä

19 Mikä suomen kielessä on vaikeaa? pitkät sanat partitiivi Ero: täällä tässä, tuolla tuossa, siinä siellä adjektiiviattribuutti astevaihtelu sanaston semantiikka persoonataivutus Lauseenvastikkeet Suomen kieli ei ole vaikea, vaan erilainen.

20 Mikä suomen kielessä on helppoa? paino aina 1. tavulla säännönmukaisuus, ei poikkeuksia verbien aikamuodot helppoja grafeemia vastaa foneemi ei eri sukuja ei määräisiä ja epämääräisiä muotoja sanajärjestys syntaktisesti vapaa vokaalisointu ei ole futuuria intonaatio tasainen ei konsonanttiyhtymiä sanan alussa suomi eroaa toisista kielistä paljon, lähtökieli ei sekoita (Poikkeuksena virolaiset ym. sukukieltä äidinkielenään puhuvat)

21 Perusopetukseen valmistava opetus kuusivuotiaille ja oppivelvollisuusikäisille vieraskielisille oppilaille opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä, samoin niiden koosta, (void. järj. yhdellekin oppilaalle) 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, edellytysten mukaan laajennus (siirtymäaika asti): uudet opetussuunnitelman perusteet

22 Maahanmuuttajat perusopetuksessa Asukasperusteinen valtionosuus vieraskielisistä (6 17- vuotiaat) korotettu oman äidinkielen opetus * perusopetuksen ulkopuolista opetusta * ei pakollista * erillisellä valtionavustuksella 2 vuosiviikkotuntia suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus: * osana koulun opetusta * koulun tukiopetusresurssien turvin * erillisellä valtionavustuksella muu opetuksen tuki * tarvitaan eri oppiaineissa * perusopetuslain mukaisena tukiopetuksena tai * erillisellä valtionavustuksella oman uskonnon opetus * osana koulun opetusta

23 Maahanmuuttajien opetuksen haasteita Kolmas tila Oppilaiden kielitaidon parantaminen Yhteistyö koulussa Rajanveto monikulttuurisuuden tukemisen ja suomalaisten käytänteiden välillä Vanhempien odotukset Yksilölliset tarpeet Kasvatukselliset erot Maahanmuuttajaopetuksen koordinointi kunnassa

24 Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Vuodesta 2007 lähtien tuettu erillisellä valtionavustuksella Mukana 45 kuntaa, jotka paikallisissa verkostoissa Sekä maahanmuuttajiin että kantaväestöön suunnattuja toimenpiteitä Sisältää Opetushallituksen järjestämän koulutuksen ja kehittävän arvioinnin (Net Effect Oy) Kansallinen ohjausryhmä Omat verkkosivut monikulttuurisuustaitojen kehittäminen opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkonen

25 Espoo Hamina Helsinki Hämeenlinna Iisalmi Joensuu Jyväskylä Kajaani Kirkkonummi Kokkola Kontiolahti Kotka Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli *Oravainen Oulu Pyhtää Raahe Raisio Savonlinna Tampere Vaasa Vantaa *=su ja ru Kemi Kitee Kouvola Lumijoki Oulainen Porvoo Rovaniemi Sulkava Turku Uurainen Ähtäri Enonkoski Imatra Kauhajoki Orimattila Parikkala Punkalaidun Siikajoki Tornio Vihti Vörå-Maxmo, ru