Ympäristövalvonta Talousarvio 2017

Samankaltaiset tiedostot
Ympäristövalvonnan tehtäväalueella hoidetaan ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja jätehuoltoviranomaisen lakisääteiset tehtävät.

IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa ) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS

Käyttötalousosa TOT 2014 TA 2015

Palvelutuotannon lautakunnan vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelma. Talousarvio 2017 ja vuosien taloussuunnitelma

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

Kunnallinen Asetuskokoelma

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt ) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

LPR Kaupunki Tulosyksikkö: TALOUSARVIOESITYS 2015 Tulosyksikön nimi:lpr:n seudun ympäristötoimi yhteensä

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Rakennus- ja ympäristölautakunta Ehdotus vuoden 2018 talousarvioksi

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Talousarvio jakaantuu käyttötalousosaan, tuloslaskelmaosaan, rahoitusosaan ja investointiosaan sekä vastaa kunnan organisaatiorakennetta.

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Etelä-Karjalan kuntien ympäristönsuojelu Vaihtoehdot sekä arvio vaikutuksista kuntien maksuosuuksiin eri vaihtoehdoissa

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Imatran seudun ympäristöviranomaisen johtosääntö

Lappeenrannan kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone (4. krs)

Sisäisen valvonnan ohje

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSÄÄNTÖ 1. Sen lisäksi, mitä laissa on säädetty, taloushallinnossa noudatetaan tämän säännön määräyksiä.

Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Oulun kaupunki. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtosääntö

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2015

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Toimintakate

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet

Keskusvaalilautakunta TA 2018 TALOUSARVIOMUUTOS MTA Tarkastuslautakunta TA 2018 TALOUSARVIOMUUTOS MTA 2018

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

TA2018 valmistelu Palvelusopimusneuvottelut syksy 2017

VUODEN 2017 TALOUSARVION NOUDATTAMISTA KOSKEVAT OHJEET

LAPIN LIITTO Hallitus

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma

Lohjan kaupunki. Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma

Rakentamisen valvonta- ja neuvonta: Rakennusvalvonnan toiminta ja talous toteutuvat suunnitellusti.

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014

VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

LAPIN LIITTO Hallitus Liite

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma

ROVANIEMEN KAUPUNKI RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Kivijärven kunta Khall Liite nro 1. TALOUSARVIO 2018 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

Kunnanhallitus Valtuusto Kuuma-seutu liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus 2016

Naantalin kaupunki Taloussääntö 1. Konsernitilinpäätöksen laatii rahatoimi.

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet

TARKASTUSVIRASTO. Johtoryhmä TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

TOIMIALOJEN KÄYTTÖTALOUS TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Tämän sopimuksen osapuolina ovat Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat.

ASKOLAN KUNTA 1 Tilinpäätös 2018

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys

Talousarvio Taloussuunnitelma

KUNTATEKNIIKKA Rakennus- ja ympäristölautakunta

Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

Luumäen kunta. Talousarvio Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanhallitus

TA 2018 MUUTOKSET, TULOSLASKELMAOSA, INVESTOINTIOSA JA RAHOITUSOSA

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUSSÄÄNTÖ

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Käyttösuunnitelmat 2016

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Kaupunkikonsernin valvontajärjestelmä

Puheenjohtajisto Taloustilanne

/2018 / MTA* 8/2017 / TP 2017 MTA 2018* 2018 / MTA* TA 2018** / TA** 2017 / TP

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

(KV hyväksynyt tulevaksi voimaan , jolloin ympäristöhallinnon hyväksytyn johtosäännön voimassaolo lakkaa.

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 2/2017 KUUMA-johtokunta

Talousarvio Taloussuunnitelma

Lohjan kaupunki. Ympäristöterveysjaosto TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

TOIMINTATULOT YHTEENSÄ

Transkriptio:

Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017-2019 Kaupunginvaltuusto 14.12.2016

Ympäristöjohtajan katsaus Viime vuonna aloitin tämän katsauksen sanoin elämä on jatkuvaa muutosta nyt voisin sanoa että m.o.t. eli mikä on todistettu. Muutokset toiminnassamme ja hallinnossamme jatkuvat, jos vain mahdollista entistä kiivaammalla tahdilla, ja satamaa vielä etsien. Tämä aika edellyttää henkilökunnalta erityisiä voimavaroja sietää avomerellä purjehtimista. Vielä emme tiedä mihin maahan kaikin osin rantaudumme. Horisontissa näkyy kuitenkin jo mannerta. Muutoksen aikataulu on tiukka. Maakuntalakiluonnos määrittelee ympäristöterveydenhuollon uudeksi kodiksi maakunnan. Tästä tunnutaan olevan valtakunnassa yksimielisiä, ja mikäli maakuntahallinto yleensäkin toteutuu, toteutuu myös ympäristöterveydenhuollon organisaatiomuutos. Kuinka se sinne maakuntaan asettuu, ja asettuuko kokonaisena vai hajotetaanko eri osiin? Tämä asia on vielä puitavana, ja on jätetty pitkälti maakunnan itsehallintoon vedoten oman maakunnan ratkaistavaksi. Ympäristönsuojelulle on viime metreillä eli joulun alla ilmestyneessä maakuntalakiluonnoksenpäivityksessä mahdollistettu myös siirtyminen maakuntahallintoon, mikäli kaikki maakunnan kunnat ovat siitä samaa mieltä. Rahoituspohja tulisi olemaan erilainen, ympäristönsuojelun rahoitus tulisi joka tapauksessa kunnilta, kun taas ympäristöterveydenhuolto tullaan rahoittamaan valtion varoin. Mikäli konsensusta tästä mallista ei Etelä-Karjalassa synny, tunnustelemme maakunnan tai lähes maakunnan kokoisen isäntäkuntamallisen organisaation mahdollisuutta. Tai sitten. mikä onkaan se maa, johon rantaudumme? Tuotannollisessa toiminnassamme on tapahtunut ja tapahtuu myös muutoksia. Ympäristönsuojeluun on siirtynyt seudun kunnista maa-ainesten ottoon liittyvä luvitus ja valvonta 1.7.2016 lähtien. Tällä hetkellä on menossa ns. asian haltuunotto ja kohteisiin tutustuminen, työtä hoidetaan toistaisesti määräaikaisin resurssein, mutta kuluvan vuoden aikana tullaan näkemään asian pysyvän hoitamisen vaatima panostus. Ympäristöterveydenhuollon valvonnassa on valtakunnallinen ohjaus hieman keventymässä, jonka mukaan suunnitelmalliseen valvontaan kuuluvia kohteita on jonkin verran vähennetty, samoin kuin vaadittavia tarkastuksia. Tällä hetkellä voidaan sanoa, että Imatran seudulla tehdään valvontaa sillä tasolla kun ohjaus edellyttää. Olimme jo aikaisemmin omaan riskinarviointiin perustuen, olemassa olevat resurssit huomioiden, kohdentaneet valvontaa nykyisin ohjattavaan suuntaan. Eläinlääkintähuollon suurimmat toiminnalliset muutokset ovat tapahtuneet viime vuoden aikana. Nyt on odotettavissa, ainakin hetkellisesti, seesteisiä vesiä. Molempiin päihin seutua kunnostetut vastaanottotilat ja yksityisen/julkisen palvelun eron selkeyttäminen on rauhoittanut toimintaa. Tänä vuonna on arvioitava resurssien oikeaa jakaantumista ja valmistauduttava tälläkin sektorilla tulevaan hallinnolliseen muutokseen. Julkinen eläinlääkintähuolto on ollut jo jonkin aikaa arvioinnin alla, mutta viisasten kiveä toiminnan muuttamiseksi muuksikaan ei ole esitetty. Kuntien velvollisuus jatkuvan kiireellisen avun mahdollistamiseen ja virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestämiseen on asia, jonka ratkaisemiseen, muuten kuin nykyisellä mallilla, ei tunnu löytyvän taloudellisempia vaihtoehtoja. Velvollisuuteen liittyy myös eläinsuojelun ja eläintautitorjunnan hoitaminen, joka ei pelkällä yhdellä valvontaeläinlääkärillä onnistu. Olemme siis kuin lastu laineilla, yksi tuuli tuonne ja toinen tännepäin heittelee. Siitäkin huolimatta kiinnitämme tänäkin vuonna huomion perusasioiden hoitamiseen, siihen substanssityöhön ja palveluiden tuottamiseen, jotka tuskin kuitenkaan ovat merkittävästi muuttumassa. Talousarvio on rakennettu maltillisesti, menneen vuoden tasoon. Hallinnollisten muutosten valmistelun vaatiman resursoinnin suunnittelimme pystyvämme vielä tänä vuonna hoitamaan talousarvioin puitteissa. Sirpa Suur-Hamari

2 TALOUSARVION 2017 KÄYTTÖOHJEET 1. Talousarviorakenne Kuntalain 110 mukaan kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Kaupungin talousarvio sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan, investointiosan sekä rahoitusosan. Talousarviossa tulee ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. 2. Tilivelvollisuus ja hyväksymismenettelyt 2.1 Tilivelvollisuus Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja lautakunnan jäsenet ja esittelijät sekä edellä mainittujen toimielinten alaisuudessa toimivien luottamushenkilöelinten jäsenet ja esittelijät. Tilivelvollisia ovat myös ensisijaisen esittelijän lisäksi määritellyt muut toimielinten esittelijät. Talousarvio on kaupunginvaltuuston hyväksymä sitova ohje kaupunginhallitukselle, lautakunnille, viranhaltijoille ja työntekijöille. Tilivelvollisten on huolehdittava siitä, että myönnetyt määrärahat riittävät tavoitteiden saavuttamiseen ja hyväksyttyjen tilaussopimusten toteuttamiseen. Määrärahojen ja rahamäärien käytössä on noudatettava hallintosäännön määräyksiä, talousarvion käyttöohjeita, kaupunginhallituksen päätöksiä ja taloushallinnon ohjeita sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita ja tarkempia ohjeita. Määrärahoja ja rahamääriä saa käyttää vain talousarviovuoden menoihin ja talousarviossa sekä tilaussopimuksissa hyväksyttyihin tarkoitukseen, ellei erikseen muuta päätetä. Kaupunginhallitus voi siirtää hyväksymisvastuun ja rahamäärän erikseen määriteltyjen kohtien osalta toiselle toimialalle, jos se tehtävien hoidon ja vastuun rajaamisen kannalta on tarpeen. 2.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kaupunginhallitus vastaa kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Konsernin johto, tytäryhteisöjen toimitusjohtajat ja johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkemmat tehtävät ja vastuut on kuvattu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa (kv 9.12.2013). 2.3 Palvelujen myynnin laskutus Palvelujen myynnin laskutuksessa noudatetaan rahasaatavien laskutus- ja perintäohjeita sekä taloushallinnon antamia tarkempia ohjeita.

3 2.4 Ostaminen Kaupungille tulevat ostolaskut käsitellään ostolaskujen käsittely-yksikössä. Kaikkien ostoja suorittavien henkilöiden on toimittava ostolaskuprosessin sovittujen toimintatapojen mukaisesti: ostajanumero ja tarvittaessa poikkeava kohdistus. Hankintoja tekevien on annettava toimittajalle kulloinkin käytössä oleva oikea laskutusosoite. Myös ostoja suorittavien esi- miesten on seurattava vastuuyksikköjensä ostoja sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Ostajan on huolehdittava ostolaskun oikeellisuuden ja sopimuksen tarkistamisesta. Hankinnoissa noudatetaan hankintaintrassa olevia ohjeita ja menettelytapoja, joita kaupungin hankintajohto ja Etelä-Karjalan hankintapalvelut yksikkö tarvittaessa täydentää. 3. Talousarvion sitovuus Käyttötalous Lautakuntakohtaiset strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2017 ovat valtuustoon nähden sitovat. Valtuustoon nähden sitova määräraha vuoden 2017 talousarviossa on lautakunnan toimintakate, ellei tässä ohjeessa ole muuta mainittu. Lautakunnan tulee määritellä sitovalle tavoitteelle mittarit ja mittarin arvon, jolla seurataan tavoitteen toteutumista. Arvo voi olla myös sanallinen. Investointiosa Lainalla rahoitettavaksi suunnittelut elinkeinopoliittiseksi hankkeeksi merkityt kohteet ovat kaupunginvaltuuston nähden sitovia määrärahoja. Kaupunginhallitus päättää erikseen talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyvien elinkeinopoliittisten hankkeiden käynnistämisestä. Samalla kaupunginhallitus oikeutetaan siirtämään hankkeen rahoitustarve ao. määrärahatasolle Muilta osin investointiosan kaupunginvaltuustoon nähden sitovat määrärahatasot kunnallistekniikassa ovat seuraavat: Uudisrakennuskohteet Saneerauskohteet Muu kunnallistekniikka Imatran vesi, erilliskohteet (taseyksikkö) Saneeraukset sisältävät myös osan vesihuoltoverkoston saneerauksista. Kaupunkikehittämislautakunta päättää rahamäärien osoittamisesta katujen perusparantamiseen ja vesihuoltoverkostojen saneeraukseen. Irtain käyttöomaisuus, jakautuu seuraaviin sitoviin tasoihin Keskushallinto- ja konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut

4 Osakkeet ja osuudet, sitova Aineettomaan omaisuuteen kuuluvien vastikkeellisesti hankittujen toimilupien, patenttien, lisenssien, tavaramerkkien sekä vastaavien oikeuksien hankintameno on aktivoitava. 4. Talousarvion muuttaminen ja muutosmenettely Lähtökohtana talousarvion muuttamiselle on, että talousarvioon ei tehdä nettolisäyksiä talousarviovuoden aikana. Kunkin toiminnan vastuuhenkilön on oltava selvillä jäljellä olevien määrärahojen/rahamäärien riittävyydestä. Määrärahan muutosesityksen yhteydessä on selvitettävä myös toimintaa koskevien tavoitteiden ja sopimusten muutostarve. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päätetään seuraavasti: Kaupunginvaltuusto päättää sitovan määrärahan ylittymisestä ja sitovien tavoitteiden alittumisesta. Kaupunginhallitus päättää käyttövarojensa myöntämisestä ja käyttämisestä katteena myös muiden toimialojen määrärahamuutoksiin kaupunginkanslian rahamäärien sekä sitovuustason päätösvallan siirrosta alaisilleen viranhaltijoille kiinteän omaisuuden vastuualueen määrärahan käytöstä osakkeisiin ja osuuksiin varattujen rahamäärien käytöstä määrärahan siirrosta investointiosasta käyttötalouteen, mikäli talousarvion hyväksymisen jälkeen osoittautuu, että hanke on järkevää toteuttaa käyttötalouden projektina tai kirjanpitosäädökset sen vaativat vastaavasti määrärahan siirrosta käyttötalousosasta investointiosaan, mikäli talousarvion hyväksymisen jälkeen osoittautuu, että hanke on tarkoituksenmukaista toteuttaa investointihankkeena tai kirjanpitosäädökset sen vaativat elinkeinopoliittisiin investointeihin varattujen rahamäärien siirtämisestä ao. määrärahatasolle päättää yli vuoden pituisten hankkeiden käynnistämisestä ja rahoituksesta, kun vuosittainen rahoitusosuus ei ylitä 10.000 euroa. Lautakunnat päättävät rahamäärien välisistä siirroista ennen toimenpiteiden toteuttamista, kun muutos ei aiheuta sitovan määrärahan ylittymistä.

5 5. Talousarvion käytön erityisohjeet Taloushallinto oikeutetaan tekemään muutokset toimialojen välillä eläkemenoperusteisten ja varhaiseläkemenoperusteisten laskujen perusteella ja tehdä tarvittaessa esitys rahoitustarpeesta ja sen kattamisesta. Taloushallinto oikeutetaan tekemään mahdolliset muutokset myös tietohallintokustannusten uudelleen kohdentamisesta toimialoille. Avustuksista, jotka on hyväksytty talousarvion käsittelyn yhteydessä varauksina sekä muista käyttövaroista talousarviovuoden aikana myönnettävistä tulee tehdä erillinen viranhaltijapäätös, mikäli siitä ei ole tehty aikaisemmin päätöstä. Kaupungin sisäiselle tarkastukselle on varattava mahdollisuus avustusta saavan yhteisön hallinnon ja tilien tarkastamiseen Rahoitussopimusten (leasing ym. sopimukset) tekeminen edellyttää, että rahoituksen edullisuus on selvitetty taloushallinnon kanssa. Sisäiset menot sisältyvät määrärahoihin ja rahamääriin. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden aktivointiraja on 10.000 euroa. (KiLa:n kuntajaosto: Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista.) Hankkeille, jotka saavat ulkopuolista rahoitusta, on aina avattava erillinen projektinumero, jolle kustannukset ja rahoitus kirjataan. Projektien tosite- ym. aineiston säilytysaika on hankekohtainen, tarkistettava rahoittajan päätöksestä. 6. Arvonlisävero Verollisten myyntien ja ostojen arvonlisäverot eivät sisälly määrärahaan (huom. vähennysrajoitukset). Veron osuus käsitellään rahoituseränä taseessa. Tämä tulee ottaa huomioon mm. kustannuslaskennassa ja hinnoittelussa. Toiminta-avustukset ja rahoitusosuudet ovat pääsääntöisesti arvonlisäverotonta julkista rahoitusta. Toiminta-avustusten osalta on tarkastettava avustuksen mahdollinen laskennallinen arvonlisäveropalautus. Laskennallinen palautus voidaan tehdä, kun yksityinen maksun saaja on rekisteröity sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajaksi ja palvelutuottajan kanssa on tehty ostosopimus verottomasta sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelusta (mm. työpajatoiminta). Kun kaupunki luovuttaa tiloja tai palveluja (esim. uimahallikäyntejä) vastikkeetta ulkopuolisille, on kyseessä kaupungille aiheutuvasta ulkoisesta avustusmenosta sekä tiloja/palveluja tuottavan yksikön ulkoisesta vuokra- tai myyntitulosta. Mikäli luovutus normaalisti olisi verollista, suoritetaan siitä arvonlisävero. EU-hankkeiden arvonlisäverollisuus tulee selvittää ennen hankehakemusten lähettämistä. Taloushallinnon kirjanpitoyksikkö antaa ohjeita arvonlisäveroasioissa.

6 7. Talousarvion seuranta Käyttösuunnitelmalla tarkoitetaan talousarviossa hyväksyttyjen rahamäärien jakamisesta eri kuukausilla ja niiden jatkuvaa seurantaa. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden ja käyttösuunnitelman toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Projektinumeron käyttöönotto sisäisessä laskennassa on rajattu käyttötalouden osalta vain projekteille. Kirjanpito avaa projektinumeron ja avaamisen yhteydessä tulee ilmoittaa myös päättymisaika. Käyttösuunnitelmassa tulee projektille osoittaa myös rahoitus. 8. Hankerahoitusten huomioiminen käyttösuunnitelmassa Käyttösuunnitelmaan sisällytetään hankkeiden kustannusarvion mukaiset menot (alv 0 %) ja tulot, kun hankkeen toteuttamis- ja rahoituspäätös on saatu. Päätökset tulee toimittaa myös taloushallintoon (kirjanpitoon). Talousarvioon sisältyvien hankemäärärahojen käyttösuunnitelma on laadittava myös investointien osalta ja käsiteltävä lautakunnassa.

YMPÄRISTÖVALVONNAN INVESTOINNIT INVESTOINNIT 2017-2019 Proj. TA 2017 TS 2018 TS 2019 nro 1 000 Menot Tulot Menot Tulot Menot Tulot Muu kunnallistekniikka 90344 Immalanjärven suojelutoimet 20 0 20 0 20 0 Käsittely ja perusteluja Toteutetaan ympäristöviranomaisen johdolla yhdessä ELY-keskuksen kanssa Immalanjärven valuma-alueella kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentamista tehdyn suojelusuunniteman mukaisesti. Irtain omaisuus Imatran seudun ympäristöviranomainen 94851 Ilmanlaadun mittalaitteet 26 26 26 26 0 0 Investointisuunnitelman mukainen hankinta

8 YMPÄRISTÖVALVONTA Vastuuhenkilö: Ympäristöjohtaja Sirpa Suur-Hamari 1. Tehtäväalueen kuvaus Ympäristövalvonnan tehtäväalueella hoidetaan ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja jätehuoltoviranomaisen lakisääteiset tehtävät 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnan painopisteinä ovat lupa-, ilmoitus- ja poikkeamislupa-asioiden käsittely, valitusasioiden käsittely, suunnitelmallinen sekä muu laillisuusvalvonta, lausuntojen antaminen ympäristövalvonnan näkökulmasta ja lain vaatimien eläinlääkintähuoltopalveluiden järjestäminen. 3. Talous Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 1 229 1 153 1 102 1 102 1 102 Myynti tuotot 823 805 762 762 762 Maksutuotot 267 270 275 275 275 Tuet j a a v ustukset 98 52 55 55 55 Muut toiminta tuotot 41 25 10 10 10 Toimintakulut 2 044 2 058 1 956 1 956 1 956 Henkilöstökulut 1 493 1 484 Palvelujen ostot 335 303 Aineet, tarvikkeet j a tavarat 63 83 1 424 278 77 1 424 1 424 278 278 77 77 Avustukset 0 0 0 0 0 Muut toiminta kulut 152 187 177 177 177 Toimintakate -815-905 -853-853 -853 Suunnitelman mukaiset poistot 16 11 14 14 14 Sitovuus: Ympäristövalvonnan toimintakate ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitova. sisältää Imatran seudun ympäristölautakunnan ja Etelä-Karjalan jätelautakunnan. Vuoden 2017 toimintakatteen jakautuminen palvelukokonaisuuksittain

9 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Palvelut: Ympäristöjohtaja Sirpa Suur-Hamari Imatran seudun ympäristölautakunta Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Imatran seudun ympäristönsuojelu 1. Lautakunnan tehtäväalueen kuvaus Imatran seudun ympäristötoimen toiminta-ajatuksena on ihmisten terveyden suojeleminen, kotieläinten sairauksien- ja terveydenhoito, kestävän kehityksen tukeminen sekä ympäristön ja luonnon suojeleminen Imatran, Parikkalan, Rautjärven, ja Ruokolahden alueilla. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Imatran seudun ympäristölautakunnan toiminnan painopisteenä ovat sen tehtäväksi asetetut erityislainsäädännön edellyttämät lupa-, valvonta- ja ohjaustehtävät sekä palvelutoiminta eläinlääkintähuollon sektorilla. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväksi ovat lakimuutoksen myötä siirtyneet seudun kaikista kunnista 1.7.2016 alkaen maa-aineslain mukaiset maa-aineksen ottoluvat ja niiden valvonta. Maakuntalakiluonnoksessa ympäristöterveydenhuolto esitetään siirrettäväksi maakuntahallinnon järjestettäväksi. Ympäristönsuojelu- ja jätehuoltoviranomaistehtävät jäävät kuntien/seutujen tehtäviksi. Tämän uudenlainen organisaatio on suunniteltu käynnistyvän 1.1.2019. Tähän kaikkeen liittyvää lausunto-, suunnittelu-, neuvottelu-, järjestämistehtävää pidetään painopisteenä vuoden 2017 ja 2018 toiminnassa. 3. Lautakunnan sitovat tavoitteet Avaintavoite: Elinvoimaisuuden edistäminen Sitovat tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi Strategia, pitkän aikavälin tavoitteet Tavoitteet 1-4 v. (valtuustokausi) Mittari Viestinnän ja tunnettavuuden lisääminen Kehitetään viestinnän toimintatapoja. Yhden uuden sähköisen julkaisun tuottaminen Toimintakatsauksen laatiminen (2013 2016) ja vieminen sähköiseen muotoon. Viestintäosaamisen varmistaminen. Viestintätehtävien organisointi. Viestintäosaamisen kehittämisen huomioiminen viestintäsuunnitelmassa. Viestintäsuunnitelman päivittäminen.

10 Avaintavoite: Hyvinvoinnin varmistaminen Sitovat tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi Strategia, pitkän aikavälin tavoitteet Tavoitteet 1-4 v. (valtuustokausi) Mittari Edistämme asukkaiden hyvinvointia panostamalla ennaltaehkäisevään palveluun Parannetaan valvontaa ennaltaehkäisemään ympäristövahinkoja ja terveysvaaroja. Valvontakohteiden riskinarvioinnin tekeminen. Päivitetään valvontakohteiden riskiarviointi. Turvaamme laadukkaan ilmanlaadun mittatiedon. Kehitämme laadukkaan ilmanlaatutiedon julkaisuun liittyviä prosesseja. Ilmanlaatutiedot nähtävissä ilmanlaatuportaalissa. Kehitämme ilmanlaadunmittaustietojen luotettavuutta. Avaintavoite: Uudistuva toimintatapa Sitovat tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi Strategia, pitkän aikavälin tavoitteet Tavoitteet 1-4 v. (valtuustokausi) Keskimääräisten hyväksyttyjen ilmanlaadunmittaustietojen osuus. Mittari Tuotamme asiakaslähtöisiä palveluita joustavasti tarpeet ja ympäristö huomioiden. Maakunnassa on toimiva ympäristöterveydenhuolto. Toimivan ympäristönsuojelun luominen koko maakuntaan. Vaikutetaan aktiivisesti koko maakunnan kattavan ympäristöterveydenhuollon suunnitteluun. Maakunnallisen ympäristönsuojelun kehittäminen. Työryhmätyöskentelyyn osallistuminen. Maakunnallisen ympäristönsuojeluorganisaation selvittämistyön aloittaminen ja aikataulutus. Toimintatapojen yhdenmukaistaminen maakunnan sisällä. Ympäristöterveydenhuollon ohjeiden harmonisointi Lappeenrannan kanssa. Harmonisointiaste. 4. Lautakunnan talous Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 1 092 993 944 944 944 Myynti tuotot 823 805 762 762 762 Maksutuotot 129 110 117 117 117 Tuet j a a vustukset 98 52 55 55 55 Muut toimintatuotot 41 25 10 10 10 Toimintakulut 1 907 1 898 1 799 1 799 1 799 Henkilöstökulut 1 384 1 359 Palvelujen ostot 317 282 Aineet, tarvikkeet j a tavarat 60 77 1 302 257 71 1 302 1 302 257 257 71 71 Avustukset 0 0 0 0 0 Muut toiminta kulut 145 180 169 169 169 Toimintakate -815-905 -855-855 -855 Suunnitelman mukaiset poistot 16 11 14 14 14

11 Vuoden 2017 toimintakatteen jakautuminen palveluittain Imatran seudun ympäristötoimen kustannustenjako ja jakoperusteet Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Yhteensä As. luku 31.12.2015 27 835 5 235 3 537 5 312 41 919 As. luku % 66,4 % 12,5 % 8,4 % 12,7 % 100,0 Lehmät 1.5.2016 23 2 315 348 422 3 108 Lehmät % 0,7 % 74,5 % 11,2 % 13,6 % 100,0 Nettokustannukset, euroa Ympäristöterveys 349 841 65 795 44 454 66 763 526 854 Ympäristönsuojelu 260 508 48 994 33 103 49 715 392 321 Eläinlääkintähuolto 166 423 215 579 48 668 65 065 495 735 Lautakunta 10 597 1 993 1 347 2 022 15 959 Yhteensä 787 369 332 362 127 572 183 566 1 430 869

12 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Kustannuspaikka: Lautakunta Projektit 1) Palvelun kuvaus Vastuualue sisältää Imatran seudun ympäristölautakunnan ja projektit. 2) Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuodelle 2017 ei ole sovittuja projekteja. 3) Talous Lautakunta Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 6 5 5 5 5 Myyntituotot 6 5 5 5 5 Toimintakulut 16 16 16 16 16 Henkilöstökulut 11 12 13 13 13 Palvelujen ostot 5 3 2 2 2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 1 0 0 0 Toimintakate -11-11 -10-10 -10 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 0 Projektit Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 35 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 19 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 17 0 0 0 0 Toimintakulut 29 0 0 0 0 Henkilöstökulut 9 0 0 0 0 Palvelujen ostot 20 0 0 0 0 Toimintakate 7 0 0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot 2 2 2 2 2

13 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖNSUOJELU Kustannuspaikka: Ympäristönsuojelu Ympäristöntilan seuranta 1) Palvelun kuvaus Ympäristönsuojelu valvoo toiminta-alueellaan eri toimintojen ympäristövaikutuksia siten, ettei niillä aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa tai luonnonarvojen heikentymistä. Ympäristönsuojelu ennalta ehkäisee ympäristöhaittoja lausunnoilla, neuvonnalla, ohjauksella ja lupa- ja ilmoitusmenettelyin. Ympäristönsuojelun tehtävänä on myös seurata toiminta-alueellaan luonnon ja ympäristön tilaa. 2) Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ympäristönsuojelun palvelualueen toiminnan painopiste vuonna 2017 on suunnitelmallisen valvonnan toteuttaminen. Lisäksi 1.7.2016 ympäristönsuojeluviranomaiselle ovat siirtyneet maa-ainesluvat ja niiden valvonta. Nämä aiheuttavat alkuvaiheessa perehtymis- ja kouluttautumistarvetta sekä tarvetta lisäresursseihin. 3) Talous Ympäristönsuojelu Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 150 148 148 148 148 Myyntituotot 136 135 132 132 132 Maksutuotot 10 13 16 16 16 Muut toimintatuotot 3 0 0 0 0 Toimintakulut 398 413 404 404 404 Henkilöstökulut 304 310 307 307 307 Palvelujen ostot 55 56 52 52 52 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 9 17 15 15 15 Muut toimintakulut 30 30 30 30 30 Toimintakate -248-265 -257-257 -257 Suunnitelman mukaiset poistot 1 0 0 0 0

14 Ympäristöntilan seuranta Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 155 128 128 128 128 Myyntituotot 140 118 118 118 118 Maksutuotot 1 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 14 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 0 9 9 9 9 Toimintakulut 236 228 210 210 210 Henkilöstökulut 155 131 119 119 119 Palvelujen ostot 50 60 62 62 62 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 20 23 18 18 18 Muut toimintakulut 11 14 11 11 11 Toimintakate -81-101 -82-82 -82 Suunnitelman mukaiset poistot 6 3 5 5 5

15 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Kustannuspaikka: Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto 1) Palvelun kuvaus Ympäristöterveydenhuollon vastuualueen tehtävänä on tuottaa kunnille kuuluvat lakisääteiset ympäristöterveydenhuollon palvelut. Vastuualue toteuttaa tehtävää mm. suunnitelmallisella sekä muulla valvonnalla, neuvonnalla, ottamalla näytteitä, sekä tuottamalla eläinlääkäripalveluja. 2) Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ympäristöterveydenhuollon toiminnan painopiste on edelleen suunnitelmallisessa valvonnassa, mutta entistä enemmän toiminta suuntautuu myös riskiperusteiseen kohdentamiseen ja monenlaiseen moni ammatilliseen työryhmätyöskentelyyn. Maakuntalaki on tullut lausunnolle. Siinä esitetään ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtämistä maakuntahallinnon tehtäviksi. Maakuntahallinto aloittaa toimintansa esityksen mukaan 1.1.2019. Vuosi 2017 tulee olemaan tässä asiassa Etelä-Karjalassa merkittävä suunnitteluvuosi. 3) Talous Terveysvalvonta Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 318 293 260 260 260 Myyntituotot 200 195 177 177 177 Maksutuotot 98 82 82 82 82 Muut toimintatuotot 19 16 1 1 1 Toimintakulut 630 645 604 604 604 Henkilöstökulut 452 467 440 440 440 Palvelujen ostot 122 112 94 94 94 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12 21 18 18 18 Muut toimintakulut 44 46 52 52 52 Toimintakate -313-352 -344-344 -344 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 0

16 Eläinlääkintähuolto Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 428 419 403 403 403 Myyntituotot 341 352 329 329 329 Maksutuotot 20 15 19 19 19 Tuet ja avustukset 66 52 55 55 55 Muut toimintatuotot 2 0 0 0 0 Toimintakulut 597 595 565 565 565 Henkilöstökulut 453 438 422 422 422 Palvelujen ostot 65 51 46 46 46 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 18 16 21 21 21 Muut toimintakulut 61 90 76 76 76 Toimintakate -169-176 -162-162 -162 Suunnitelman mukaiset poistot 6 5 6 6 6

17 ETELÄ-KARJALAN JÄTELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Ympäristöjohtaja Sirpa Suur-Hamari 1. Lautakunnan tehtäväalueen kuvaus Etelä-Karjalan jätelautakunta huolehtii sopijakunnille kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä jätelain (646/2011) 23 :n mukaisesti. Lautakunta vastaa sopijakuntien alueella jätelain nojalla kunnalle kuuluvien jätehuollon järjestämiseen, suunnitteluun ja seurantaan liittyvien viranomaistehtävien hoitamisesta. Sopijakuntia ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, ja Taipalsaari. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnan painopiste on vakiinnuttaa uusi lautakunta hoitamaan annettua tehtävää jätehuoltoviranomaisena koko Etelä-Karjalan maakunnan alueella. Tavoitepainopisteenä on nykyisen jätehuoltoviranomaisen palvelutason säilyttäminen ja saattaminen toiminnallisesti kestävälle pohjalle. 3. Lautakunnan sitovat tavoitteet Avaintavoite: Uudistuva toimintatapa Sitovat tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi Strategia, pitkän aikavälin tavoitteet Tavoitteet 1-4 v. (valtuustokausi) Mittari Luomme lisäarvoa teknologian avulla palveluprosesseihin ja palveluihin. Kehitetään jätehuoltoviranomaiselle digitaalista viestintää. Kehitetään jätteenkuljetusrekisterin ylläpitoon sähköistä palvelua. Hankitaan jätehuoltoviranomaiselle omat nettisivut. Lisätään asiakaspalveluun sähköisiä lomakkeita myös englannin kielellä. Nettisivujen valmistelu aloitetaan. Lisätään ainakin yhteen sivustoon myös englanninkielinen lomakkeisto.

18 4. Lautakunnan talous Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 137 160 158 158 158 Myynti tuotot 0 0 0 0 0 Maksutuotot 137 160 158 158 158 Tuet j a a vustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut 137 160 156 156 156 Henkilöstökulut 110 125 Palvelujen ostot 18 21 Aineet, tarvikkeet j a tavara t 3 6 122 21 6 122 122 21 21 6 6 Avustukset 0 0 0 0 0 Muut toiminta kulut 7 7 8 8 8 Toimintakate 0 0 2 2 2 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 0