VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2007 TASEKIRJA

VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2007 TASEKIRJA

SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS...2 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus...2 1.2 Kaupungin hallinto...3 1.3 Viitasaaren kaupungin taloustietoja...5 1.3.1 Tuotto- ja kulurakenne...5 1.3.2 Verotulot...6 1.3.3 Valtionosuudet...7 1.3.4 Lainamäärä...7 1.4 Wiitaunionin palvelusopimuksen tavoitteet...9 1.5 Palvelusopimuksen tavoitteiden toteutuminen 2007...10 1.6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus...14 1.6.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen...15 1.6.2 Toiminnan rahoitus...17 1.6.3 Kokonaistulot ja -menot...19 1.6.4 Rahoitusasema ja sen muutokset...20 1.6.5 Tase...20 1.6.6 Vesihuoltolaitos...23 1.6.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous...25 1.6.5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä...25 1.6.5.2 Konsernitase ja sen tunnusluvut...26 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely...28 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...29 2.1 Kaupunginhallituksen toimiala...29 2.1.1 Vaalit...30 2.1.2 Tilintarkastus...30 2.1.3 Yleishallinnon toimielimet...31 2.1.4 Tukipalvelut...31 2.1.5 Elinkeino ja maataloustoimi...32 2.2 Perusturvan toimiala...35 2.2.1 Perhepalvelut...37 2.2.2 Vanhuspalvelut...45 2.2.3 Sairaanhoitopalvelut...50 2.3 Sivistystoimen toimiala...60 2.3.1 Koulut...61 2.3.2 Opistot...71 2.3.3 Kirjasto...74 2.3.4 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi...77 2.4 Teknisentoimen toimiala...80 2.4.1 Yhdyskuntatekniset palvelut...81 2.4.2 Tilapalvelu...83 2.5 Ympäristölautakunta...89 2.5.1 Ympäristö...89 2.6 Investointiosan toteutuminen...92 3 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...94 4 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS...107 5 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ...108

1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Viitasaaren kaupungin strategiset kehittämisen painopistealueet kehittyivät vuonna 2007 suotuisasti. Vuosi jatkoi edellisvuonna alkanutta varsin myönteistä kehittämistä väestön, työpaikkojen ja työllisyyden sekä kunnallistalouden osalta. Väestökehitys oli myönteinen. Kaupunkiimme suuntautuva tulomuutto oli jo toisena vuonna peräkkäin lähtömuuttoa suurempi. Väki Viitasaarella vaihtuu: vuosittain yli 310 lähtee ja 320 henkilöä tulee. Viitasaari houkuttelee hyvine palveluineen. Väestönkehityksen myönteisyyteen houkuttelevuuden lisäksi vaikuttavat mm. vilkas rakentaminen ja syntyneet työpaikat. Huolenaiheemme on luonnollinen poistuma; syntyneitä oli vain 43, alle puolet kuolleista. Tilanne vaatii varsinkin koulupalveluiden säilyttämiseksi vakavaa pohdintaa sekä aktiivisia toimenpiteitä lapsiperheiden asumisen kehittämiseksi. Työpaikka- ja työllisyyskehityksemme oli myös myönteistä. Työpaikkamenetyksiltä vältyttiin. Uusia työpaikkoja, varsinkin palvelualoille syntyi. SopValm Oy aloitti vuosi sitten sille rakennetuissa tiloissa ja työllistää nyt 29 työntekijää. Viitasaaren muutkin yritykset hoitivat työllistämistä vastuullisesti. Palvelut ja eritoten kauppa sai uutta ilmettä, kun K-Supermarketin rakentaminen alkoi. Liikekeskuksen valmistuminen vahvistaa myös muuta erikoiskauppaa Viitaseudulla 4 -tien varrella. Työttömyys väheni ja työllisyysaste parani edelleensijoitusmallin päästyä konkreettiseen työhön ja tuloksiin. 3 100 hengen työvoimastamme työttömiä oli 11 %. Kaupungin talous on antanut myös merkkejä paremmasta. Kuluneena vuonna vuosikate oli reilusti plussalla ja tulos hieman plussalla ennätyssuurien poistojen jälkeen. Wiitaunioni osaltaan on vaikuttanut menokehityksen hillitsemiseen. Kustannuspaine monellakin alueella vaatii kaupungilta rakennemuutoksia. Näitä talouden rakennemuutoksia on vaikea aikaansaada. Pikemminkin paineita menokasvun kiihtymiseen löytyy. Tekemistä taloudessa on siis vuoden 2007 jälkeenkin, erityisesti talouden tasapainottamisessa. Viitasaaren kaupunkikonsernin ja talouden kehittäminen vaatii harkittuja toimenpiteitä. Juuri tällainen haaste menojen hillinnän ohella on kaupungin talouden velkaantumisen hillitseminen. Investoinnit tulee tehdä huolellisen tarvekartoituksen pohjalta. Kaupunkimme korkomenot ovat kasvussa ja velkamäärä varsin korkea koko konserni huomioiden. Velkaantumista on vaikea hillitä. Lähivuosien kehittämiskohteina ovat mm. lukio-yläasteen peruskorjaus, liikuntasalin rakentaminen ja Kirkkosaari-hanke. Myös vanhusten asumisen kehittäminen, ikääntyminen ja Paras-hankkeen jatko on kaupunkikonsernimme tulevaisuuden haasteita. Kaupunginkonsernin kehittäminen lähivuosina on meille kaikille viitasaarelaisille haaste, niin kaupunkilaisille, luottamushenkilöille kuin viranhaltijoille. Yhdessä olemme luoneet myönteisen kehittämishengen kaupunkiimme. Kiitos Kaikille tästä yhteisömme kehittämisestä. Tästä on hyvä jatkaa. Haasteet eivät lähivuosina helpotu. 22.02.2008 Jouko Räsänen kaupunginjohtaja

1.2 Kaupungin hallinto WIITAUNIONIN ELI VIITASAAREN KAUPUNGIN JA PIHTIPUTAAN KUNNAN ORGANISAATIO Witas Oy Viitasaari KV Pihtipudas KV KH KH Yhteiset ltk:t Perusturvaltk Tekninen ltk Ympäristöltk Yhteiset ltk:t Sivistysltk Perusturva Tekninen ja ympäristötoimi Sivistystoimi Maatalousja lomatoimi Tukipalvelut Yhteinen palvelutuotanto Pihtiputaan ja Viitasaaren välisen sopimuksen mukaisesti Viitasaari vastaa perusturva-, teknisen- ja ympäristölautakunnan järjestämisestä. Pihtipudas vastaa tukipalveluista ja sivistyslautakunnasta. Lautakunnissa on 8 jäsentä, neljä molemmista kunnista. Lautakunnan kokoukset järjestetään vuoron perään Pihtiputaalla ja Viitasaarella.

Kaupunginvaltuuston jäsenet kaudella 2007 Liimatainen Aila Kero Antti Kananen Jussi Friman Esko Grönholm-Paananen Pirjo Haiko Leila Hakonen Kaija Hautsalo Ari Hämäläinen Virpi Kahelin Lea Kananen Mauri Kunelius Jari Lappalainen Pertti Liimatainen Asko Lindlöf Veikko Linna Sisko Manninen Ilpo Myllymäki Seppo Niskanen Pekka Paananen Mervi Pekkarinen Sirpa Puustinen Pekka Ruuhi Teuvo Simonen Antti Saastamoinen Alpo Strandman Raimo Suni Hannu pj. I vpj. II vpj. jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen SDP Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. SDP Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kok. Kesk. Kok. SDP SDP SDP SDP SDP SDP Kesk. SDP Kok. SDP Vas. Kesk. KD Kaupunginhallituksen jäsenet kaudella 2007 Friman Esko Linna Sisko Grönholm-Paananen Pirjo Myllymäki Seppo Niskanen Pekka Paananen Mervi Pekkarinen Sirpa Ruuhi Teuvo Strandman Raimo pj. vpj. jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Kesk. SDP Kesk. SDP SDP SDP Kesk. Kok. Kesk.

1.3 Viitasaaren kaupungin taloustietoja Toimintavuoden tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä on 301.410,75. Tilikauden aikana käyttötalouden määrärahoihin lisättiin: - 200.000 euroa korkokulujen kattamiseksi investointiosaan: - 17.875,50 euron lisämäärärahan Domino/ Notes-lisenssien hankintaan. - Teknisentoimen investointiosaan varattiin 125 000 euron lisämääräraha liikekeskushankkeen edellyttämiin liikennejärjestelyihin. 1.3.1 Tuotto- ja kulurakenne Koko maassa kuntien omat tulot, toimintatuotot olivat vuoden 2007 tilinpäätösennusteen mukaan 25,9 %. Viitasaarella toimintatuottojen osuus kaikista käyttötuloista olivat 19,18 %. TULOJEN JAKAANTUMINEN 2007 Muut tuotot 29 % Myyntituotot 50 % Tuet ja avustukset 5 % Maksutuotot 16 % Aineet ja tarvikkeet 8 % MENOJEN JAKAANTUMINEN 2007 Avustukset 4 % Muut toimintakulut 6 % Henkilöstökulut 44 % Palvelujen ostot 38 %

Käyttötalousmenot ja -tulot lautakunnittain Menot Tulot Netto Osuus kaikista Keskusvaalilautakunta 14 11 3 0,01 % Tilintarkastus 16 0 16 0,05 % Kaupunginhallitus 381 0 381 1,23 % Sivistyslautakunta 9 304 489 8 815 28,37 % Tekninen lautakunta 6 800 6 410 390 1,26 % Ympäristölautakunta 379 148 231 0,74 % Elinkeino ja maataloustoi. 496 427 69 0,22 % Perusturvalautakunta 26 188 5 021 21 167 68,12 % 1.3.2 Verotulot VEROTULOJEN KEHITYS TP 2005 TP 2006 TP 2007 TA 2007Erotus Ta Erotus ed.tp Tulovero 13 124 13 935 14 431 14 334 97 496 Yhteisövero 1 558 1 958 2 315 2 145 170 357 Kiinteistövero 1 100 1 112 1 164 1 172-8 52 Yhteensä 15 782 17 005 17 910 17 651 259 905 Tuloveroprosentti oli 19,00 %. Vahvistetut kiinteistöveroprosentit olivat: yleinen 0,70 %, vakituiset asunnot 0,40 % ja muut kuin vakituiset asunnot 0,90 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti oli 0,00 ja voimalaitosten veroprosentti 1,40. VEROTULOT 2000-2007 (1000 ) 20 000 15 000 10 000 5 000 Kiinteistövero Yhteisövero Tulovero 0 TP 2000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 Kiinteistövero 665 714 736 859 1 052 1 100 1 112 1 164 Yhteisövero 3 751 2 694 1 547 996 1 188 1 558 1 958 2 315 Tulovero 10 796 11 321 13 331 12 832 12 676 13 124 13 935 14 431

1.3.3 Valtionosuudet Valtionosuudet toteutuivat lähes talousarvion mukaisina. Opetus- ja sivistystoimen valtionosuutta palautettiin 138.458 tammikuun ja syyskuun laskentapäivien todellisten oppilasmäärien selvittyä. Valtionosuus määräytyi vuoden 2007 syyskuun laskentapäivän ja sitä edeltävien vuosien oppilasmäärien keskiarvon mukaan. Tarkistuspäätöksessä oppilasmäärät olivat pienentyneet. VALTIONOSUUDET 2003-2007 (1000 ) 20 000 15 000 10 000 5 000 0 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 Opetus- ja kulttuuri 3 253 3 188 2 997 2 969 2 837 Sos.- ja terveystoimi 8 343 9 107 9 840 11 374 12 161 Yleinen valtionosuus 1 035 1 014 991 1 111 1 083 Opetus- ja kulttuuri Sos.- ja terveystoimi Yleinen valtionosuus 1.3.4 Lainamäärä Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 1.337.562,32. Uusia pitkäaikaisia lainoja ei nostettu koska kuntatodistuksilla saatava lainoitus oli edullisempaa. Maksuvalmiutta jouduttiin tasapainottamaan kuntatodistuksilla. Heikkoon maksuvalmiuteen vaikutti raskaat investoinnit. Sijoituksia ei kotiutettu vuoden 2007 aikana. Lainojen määrä per asukas 31.12.2007 oli 1 852, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen 83. Alla olevassa kuviossa lainakantaan on laskettu kunnan sekä lyhyt- että pitkäaikaiset lainat eri rahoituslaitoksilta. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu konsernilainoja. Lainat 2001-2007 16 000 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 TP 2000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 Lainat 1000 4 482 7 944 8 795 9 159 12 810 14 224 14 403 13 730 Lainat / as. 566 1 018 1 138 1 204 1 702 1 907 1 935 1 852 Lainat 1000 Lainat / as.

Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuonna 2006 lainakanta/asukas koko maassa oli 1.351, Keski-Suomessa 1.601 Viitasaaren kaupungin asukasmäärä on ollut vähenevä. Vuoden 2007 alussa asukasluku oli 7.445. Väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan vuoden 2007 lopussa asukasmäärä oli 7.412 (-33) 8 200 8 000 7 800 7 600 7 400 7 200 7 000 ASUKASLUKU 1998-2007 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Ikäryhmittäin väestö jakaantui vuonna 2007 seuraavasti: Ikäryhmä Viitasaari Koko maa Määrä Osuus Osuus 0-6- vuotiaat 400 5,4 % 7,7 % 7-14- vuotiaat 652 8,8 % 10,0 % 15-64- vuotiaat 4514 60,9 % 66,8 % 65-74- vuotiaat 971 13,1 % 8,5 % 75-84- vuotiaat 674 9,1 % 5,4 % yli 84- vuotiaat 201 2,7 % 1,6 % YHTEENSÄ 7412 100,0 % 100,0 % Alla olevissa taulukoissa on esitetty kunnassa olevien työpaikkojen määrä vuosina 1996-2005. Uudempaa tietoa työpaikkojen määrästä ei ole saatavilla. Tiedot on kerätty Tilastokeskuksen taulukoista. Maa- jajalostuspalveluttuntematon metsätalous % % % % 1980 34,7 25,2 40 0,1 1990 27,5 24,5 46,2 1,9 1995 20,9 24 51,9 3,2 2000 16,9 27,6 53,2 2,3 2001 16 26,9 54,2 2,9 2002 15,1 26,6 55,2 3,1 2003 15,6 26,3 55,2 2,9 2004 16,2 24,6 56,6 2,6 2005 15,2 26,6 55,7 2,5 Viitasaaren kaupungin keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2007 oli 11,0 %, mikä oli 1,2 % prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisenä vuonna. Korkeimmillaan työttömyysaste oli tammikuussa 13,6 % (ed. 14,9) ja alhaisimmillaan toukokuussa 9,5 %. Keski-Suomessa keskimääräinen työttömyysaste oli 11,5 %.

1.4 Wiitaunionin palvelusopimuksen tavoitteet 1. Kansalaiskunnan johtaminen 1.1. Kuntastrategian/valtuustokauden ohjelma tavoitteet toteutuvat strategiasuunnitelmassa esitetyllä tavalla Strategian tavoitteiden toteutumisaste 1/2 vuosittain kh ja kv 2. Omistajaohjaus 2.1. Kattamaton alijäämä on katettu valtuustokauden loppuun 2.2. Palvelukustannukset max 90 % koko maan keskiarvosta ja niiden kustannuskehitys seuraa väestö- ja ikärakenne sekä asiakaskehitystä 2.3. Palvelutuotannon kehittämissuunnitelmassa määrittelyt rakenteet on toteutettu ja palveluprosessit toimivat suunnitellusti 2.4. Henkilöstörakenne on uuden toimintamallin mukainen vuoteen 2006 loppuun mennessä ja vakanssien vähennys vuositasolla 2006-2008 vähintään henkilöstösuunnitelman mukainen 2.5. Palvelut ja tuotteet ovat tuotteistettu ja hinnoiteltu ja myytävistä palveluista peritään vähintään omakustannushinta 2.6. Toiminnan tasolla yhteistyö sujuu kitkatta Wiitaunionissa 2.7. Palvelut ja tuotteet ovat tuotteistettu ja hinnoiteltu ja myytävistä palveluista peritään vähintään omakustannushinta 2.8. Henkilöstön työhyvinvointia kehitetään 2.9 Ostopalveluiden hyödyntäminen, kun se on toiminnallis-taloudellisesti perusteltua 2.10. Palvelujen vasteajat toteutuvat sovitun mukaisina 2.11. Asukkaat ja kesäasukkaat saavat oleellisen palveluinformaation Wiitaunionin palvelusopimuksen tavoitteet Tulostavoite 2007 2. Mittari 3. Seuranta 4. Vastuutaho Tuloslaskelma ja tase Palvelukustannusten hinnat ja väestökehitys Oma arvio kehittämissuunnitelman toteutumisesta Oma arvio henkilöstösuunnitelman toteutumisesta Palveluiden ja tuotteiden hintatiedot Asiakaspalaute Palveluiden ja tuotteiden hintatiedot Työ tyytyväisyys mittauksen Tulokset, poissaolo % Ostopalvelujen osuus Asiakaspalaute Asiakaspalaute ¼ vuosittain Tp:n yhteydessä arvio ¼ vuosittain ¼ vuosittain Tp:n yhteydessä arvio ½ vuosittain Tp:n yhteydessä arvio Mittaus 6/07 Kh + kv Ltk:t Ltk:t Ltk:t Ltk:t Ltk:t Ltk:t Tp:n Ltk:t yhteydessä arvio Kuukausittain Ltk:t Tp:n yhteydessä arvio Patu, Kansku Patu Kansku

1.5 Palvelusopimuksen tavoitteiden toteutuminen 2007 Tulostavoite 1.1 Kaupunkistrategian painopistealueiden ja keskeisten tavoitteiden toteutuminen v. 2007 Kaupunginvaltuusto päivitti erillisen strategian arviointiprosessin pohjalta 27.8.2007 48 vuosien 2005 2008 kaupunkistrategian ja painopistealueet ovat nyt seuraavat : ASUKASLUKU KASVUUN Tavoitteena on väestön vähenemisen pysäyttäminen säilyttämällä muuttoliike positiivisena ja kiinnittämällä erityisesti huomiota lapsiperheisiin. Asunto- ja kaavoituspolitiikkaan kohdennetaan toimenpiteitä ja resursseja asukasluvun kasvattamiseksi. Elinkeinopolitiikkaa käytetään myös asukasluvun kasvattamiseen. KUNNALLISTALOUS PLUSSALLE Tilikauden tulos pidetään positiivisena 2008. LISÄÄ TYÖPAIKKOJA Työpaikkaomavaraisuus yli 100 %. MATKAILUSTA KEHITTYVÄ PALVELUELINKEINO Matkailun volyymin kaksinkertaistaminen. KUNTAKUVA POSITIIVISEKSI Viitasaari sadan tunnetuimman suomalaiskunnan joukossa. Kansalaiskunnan toiminnan keskeiset tavoitteet vuodelle 2007 olivat seuraavat : - Tavoite 1-ohjelman kautta ohjataan rahoitusta kaupungin elinkeinoelämän kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen - Asuntotuotantoa ja tarjontaa lisätään tuntuvasti - Kuntatalous saatetaan kuntoon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alueellisella toteuttamisella - Palveluvarustusta kehitetään ja monipuolistetaan edistämällä liike-elämän investointeja tarvittavilla infrastruktuurivalmiuksilla - Kaupungin vetovoimaisuutta lisätään markkinoinnin avulla Toteuma Strategian mukaisia tavoitteita ei ole vuoden 2007 loppuun mennessä täysin saavutettu painopistealueilla, mutta kohtuullista edistymistä on tapahtunut asukasluvun, kunnallistalouden ja työpaikkojen suhteen. Muuttotappio on saatu käännettyä muuttovoitoksi ja vuosi 2007 oli toinen peräkkäinen muuttovoittovuosi. Asukasluvun kehityksen kääntää kuitenkin negatiiviseksi heikko syntyvyys, v. 2007 syntyi vain runsaat 40 lasta. Kaupunginhallitus päätti vuoden 2007 lopussa ottaa 1.1.2008 lukien käyttöön lasten kotihoidon tuen kuntalisän, jolla tuetaan juuri lapsiperheitä.

Asuntotuotantoa on edistetty uusien alueiden kaavoittamisella, mm. Viestinmäen Viestintien asemakaavamuutoksella käynnistyi uuden asuinkerrostalon rakentaminen Viitasaarelle. Tonttien tarjoushintakampanjaa Kurkelan alueella jatkettiin ja tonttitarjontaa markkinoitiin aktiivisesti mm. messuilla ja ilmoituksilla. Omakotirakentajia on kannustettu korvaamalla heille rakennuslupamaksu takaisin ja kaupungin osakehuoneistojen myyntiä on jatkettu niiden vapauduttua vuokraasuntokäytöstä. Infrastruktuuria elinkeinoelämän tarpeisiin kaupunki on parantanut Mustansuon alueella teollisuusalueen tieverkoston perusparannuksella sekä opastaulujärjestelmän uusimisella. Kiinteistöyhtiön lainan takaamisella ja keskustan kaavatie- ja parkkipaikkajärjestelyillä on edistetty uuden liikekeskuksen rakentamista torin laitaan. Tilikauden tulos muodostui arvioitua selvästi paremmaksi, ja ylijäämäiseksi. Tilikauden alijäämä saatiin talousarviovuoden aikana muodostumaan arvioidusta -1, 484 milj. eurosta +301.410,75 euroa ylijäämäiseksi. Kuntapariyhteistyötä Pihtiputaan kunnan kanssa päätettiin jatkaa aikaisempien linjausten mukaisesti. Molempien kuntien toimintamenojen kasvua on pystytty hillitsemään yhteisellä toimintamallilla. Myös toimintatulojen kehitys on ollut kasvava. Yhteistoiminnan mallista riippumattomia eriä ovat verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot, jotka ovat vaikuttaneet myös kuntien tuloskehitykseen. vaikka Wiitaunioni on tuonut tehokkuutta ja taloudellisuutta palvelutuotantoon, niin nykyinen taso ei vielä riitä pitämään kuntien taloutta vakaana palvelujen kustannuspaineiden vuoksi. Palvelujen kustannusten nousupaineet kohdistuvat perusterveydenhuoltoon sekä vanhusten laitos- ja kotipalveluun. Palvelurakenteen muutoksia tarvitaan edelleen, joten uusia tuotantotapoja on myös pohdittava Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston 1996 2004 mukaan työpaikat lisääntyivät Viitasaarella 6,3 %. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan kaupallisten palvelujen ja rakennusalan työpaikat lisääntyivät Viitasaarella. Uusia työpaikkoja arvioitiin v. 2006 syntyvän Keski-Suomen TE-keskuksen myöntämien yritystukipäätösten myötä Viitasaarelle 46 kpl. ja v. 2007 vain 4 kpl. Uusia yritystoiminnan rekisteröintejä tehtiin Viitasaarella v. 2007 yht. 38 kpl ja v. 2006 yht. 36 kpl. Viitasaaren työttömyysprosentti oli vuoden lopussa 12,3 % ja keskimäärin vuoden 2007 aikana 11,0 % eli 341 työtöntä työnhakijaa. Työvoiman määrä oli 3100. Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan matkailun kehittämiseksi on kehittämisyhtiö Witas Oy:n toimesta laadittu kuntien yhteinen matkailun kehittämissuunnitelma vuosille 2005 2009. Vuoden 2007 alusta on käynnistynyt Nelostien Ykköset- hanke, joka on alueen matkailun kehittämis- ja markkinointihanke. Keskeiseksi kehittämisen painopisteeksi on Viitasaarella valikoitunut keskustan kehittäminen sekä Muikunlahden, Hännilänsalmen, Savivuoren ja Kirkkosaaren alueet. Kesäkuussa 2007 aloitettiin Witas Oy:n toimeksiannosta Viitasaaren matkailualueiden kehittämissuunnitelman laatiminen.

Tulostavoite 2.1 Tulostavoite 2.2 Tulostavoite 2.3 Tulostavoite 2.4 Tulostavoite 2.5 Tulostavoite 2.6 Tulostavoite 2.7. Tulostavoite 2.8. - Viitasaaren kaupungilla ei ole kattamatonta alijäämää tällä hetkellä. - Palvelujen toimittamisen kokonaiskustannusten kehitys on ollut maltillisempaa verrattuna koko kuntakentän vastaavaan kehitykseen. Kustannusten nousu koko maassa on ollut 5,4 % kun se Viitasaarella on ollut 4,57 %. Resursseja on vähennetty sivistystoimen puolelta, johtuen vähenevästä oppilaiden määrästä ja lisätty perusturvan puolelle, jossa väestön ikääntyminen aiheuttaa palvelujen kysynnän kasvua. - Palvelutuotannon rakenteellisia muutoksia tarkastellaan säännöllisesti vuoden aikana, ohjaavana tekijänä resurssien tarve eri toimialoilla. - Henkilöstösuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Alkuperäisessä henkilöstösuunnitelmassa ei olla pysytty, johtuen resurssien kohdentamisesta ennaltaehkäisevään toimintaan kuten päihde-, ja mielenterveyskuntoutus. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla pyritään aikaansaamaan säästöjä erikoissairaanhoidon puolelta. - Tuotteistusprosessi käynnistettiin kaikilla toimialoilla huhtikuussa 2007 ja tuotteistus otetaan käyttöön laadittaessa vuoden 2009 talousarviota. - Tiimien toiminta on käynnistynyt pääosin hyvin ja tiimien lukumäärää karsittiin alkuperäisestä määrästä. Tällä hetkellä tiimit toimivat yhteisesti koko Wiitaunionin alueella. Tiimien kehittämistä jatketaan vuosien 2008 2009 aikana. - Vuoden lopulla valmistui henkilöstöhallinnon aloitteesta Kuntien eläkevakuutuksen toimeenpanema, kunnan koko henkilöstölle osoitettu työtyytyväisyyskysely. Tulokset on esitelty henkilöstölle pääosin vuonna 2008. - Kyselystä saatujen tulosten perusteella toimenpiteet työhyvinvoinnin parantamiseksi käynnistetään vuonna 2008. - Ostopalveluita käytetään täydentämään kunnan omaa palvelutuotantoa niiltä osin kuin resurssien lisäys tai niiden täydentäminen on nähty tarpeelliseksi. Esimerkkinä lääkäripalveluiden osto, kun virkoja ei ole saatu täytettyä.

Tulostavoite 2.9. - Vasteaikojen mittausta on suoritettu perusturvan palvelujen osalta ja tavoitteiden toteutumista kommentoidaan mittariston osalta perusturvan katsauksessa. Tulostavoite 2.10. - Kansalaiskunta kokosi kaikilta toimialoilta ajankohtaisia asioita tiedotettavaksi touko-kesäkuussa Viitasaaren Seudussa julkaistuilla kunnan tiedotussivuilla. - Yhteistyössä Witas Oy:n kanssa toukokuussa postitettiin kaikille kesäasukkaille, joiden osoite on tiedossa, informaatiota kaupungin tapahtumista.

1.6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Toimintakate on 31,6 milj., mikä on 1,4 milj. huonompi kuin edellisenä vuonna mutta 1,4 milj. parempi kuin talousarviossa. Toimintakate on -4.263 asukasta kohden. Tilastokeskuksen mukaan kuntien toimintakate on vuoden 2006 tilinpäätöksissä ollut asukasta kohden -3.600. Toimintakuluista on katettu 20,32 % toimintatuloilla. Tunnusluku on lähes sama kuin edellisenä vuotena. Vuosikate on 2.232.756,30 euroa, mikä on 31.000 euroa heikompi kuin edellisenä vuotena, mutta 1,5 milj. euroa parempi kuin talousarviossa. Vuosikate on 116 % poistoista. Kunnan tulorahoituksen katsotaan olevan riittävän, jos tunnusluvun arvo on 100 % ja jos poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tunnusluku on parempi kuin edellisenä vuotena, jolloin se oli 106 %. Vuosikate on asukasta kohden 302 euroa. Tilastokeskuksen mukaan kuntien vuosikate vuoden 2006 tilinpäätöksissä on ollut asukasta kohden 327 ja keskisuomessa 184 euroa. Poistot ovat asukasta kohden 261. Tilikauden tulos on 301.410,75 euroa. Tulos on 171.000 euroa parempi kuin edellisenä vuotena, ja 1.730.074 euroa parempi kuin talousarviossa.. Arvioitua parempi tulos johtuu ennakoitua suuremmista toimintatulojen ja verotulojen kertymistä sekä ostopalveluiden ennakoitua pienemmästä kasvusta. Tilikauden tulos on asukasta kohden 41 euroa. Tilikauden ylijäämä on 301.410,75 euroa. Ylijäämä on 171.000 euroa suurempi kuin edellisenä vuotena. Talousarvion mukaisesti tilikausi olisi ollut alijäämäinen 1.428.664.

1.6.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen VIITASAAREN KAUPUNKI TULOSLASKELMA/sis. vesihuoltolaitos 31.12.2007 TOIMINTATUOTOT TA 2007 Käyttö Yli/alle arvion Tot.aste % Myyntituotot 6 540 514,00 7 084 955,51 544 441,51 108,3 % Maksutuotot 2 129 484,00 2 256 514,27 127 030,27 106,0 % Tuet ja avustukset 616 348,00 721 307,06 104 959,06 117,0 % Muut toimintatuotot 3 796 161,00 4 115 256,17 319 095,17 108,4 % 13 082 507,00 14 178 033,01 1 095 526,01 108,4 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -19 454 379,00-20 263 655,36 809 276,36 104,2 % Palvelujen ostot -18 486 740,00-17 617 904,92-868 835,08 95,3 % Aineet ja tarvikkeet -3 440 051,00-3 444 258,96 4 207,96 100,1 % Varastojen muutos 3 732,05 Avustukset -1 943 630,00-1 733 139,24-210 490,76 89,2 % Muut toimintakulut -2 819 208,00-2 743 846,04-75 361,96 97,3 % -46 144 008,00-45 799 072,47 344 935,53 99,3 % TOIMINTAKATE -33 061 501,00-31 621 039,46 1 440 461,54 95,6 % Verotulot 17 651 000,00 17 909 479,99 258 479,99 101,5 % Valtionosuudet 16 147 000,00 16 080 644,00-66 356,00 99,6 % 33 798 000,00 33 990 123,99 192 123,99 100,6 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 349 700,00 531 579,50 181 879,50 152,0 % Muut rahoitustuotot 504 200,00 43 928,11-460 271,89 8,7 % Korkokulut -451 200,00-624 178,47 172 978,47 138,3 % Muut rahoituskulut -402 700,00-87 657,37-315 042,63 21,8 % 0,00-136 328,23-136 328,23 VUOSIKATE 736 499,00 2 232 756,30 1 496 257,30 303,2 % Poistot -2 165 163,00-1 931 345,55-233 817,45 89,2 % Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS -1 428 664,00 301 410,75 1 730 074,75-21,1 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -1 428 664,00 301 410,75 1 730 074,75-121,1 %

VIITASAAREN KAUPUNKI TULOSLASKELMA 2 004 2 005 2 006 2 007 Muutos % Toimintatulot 7 217 6 825 7 674 8 065 5,10 Toimintamenot -35 618-35 953-37 949-39 687 4,58 Toimintakate -28 401-29 128-30 275-31 622 4,45 Verotulot 14 916 15 781 17 005 17 909 5,32 Valtionosuudet 13 309 13 828 15 452 16 081 4,07 Alv:n takaisinperintä 0 0 0 0 0,00 Käyttökate -176 481 2 182 2 368 353,64 Korkotulot 510 518 428 532 24,30 Muut rahoitustulot 328 970 381 44-88,45 Korkomenot -310-334 -360-624 73,33 Muut rahoitusmenot -231-607 -367-88 -76,02 Vuosikate 121 1 028 2 264 2 232-1,41 Poistot käyttöomaisuudesta -1 775-1 977-2 134-1 931-9,51 Satunnaiset tulot 0 0 0 Satunnaiset menot 0-494 0 0 Tilikauden tulos -1 654-1 443 130 301 131,54 Poistoeron lis. (-), väh. (+) -54 66 0 0 Varausten lis. (-), väh. (+) 0 0 0 0 Rahastojen lis. (-), väh. (+) 0 0 0 0 Tilikauden yli/alijäämä -1 708-1 377 130 301 131,54 Tuloslaskelman tunnusluvut 2 004 2 005 2 006 2 007 Toimintatuotot/toimintakulut % 20,26 18,98 20,22 20,32 Vuosikate/käyttötulot % 0,34 2,82 5,64 5,31 Poistot/käyttötulot % 5,01 5,43 5,32 4,59 Vuosikate /asukas 16 138 304 301 Vuosikate/poistot % 6,82 52,00 106,09 115,59 Asukasmäärä 7524 7458 7446 7412

1.6.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana voidaan tarkastella rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Investointien tulorahoitus-tunnusluku ilmaisee, kuinka paljon investointien omahankintamenoista on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku on 72,34 %. Tunnusluku on parantunut huomattavasti edellisestä vuodesta, jolloin se oli 33,51 %. Tilastokeskuksen mukaan investointien tulorahoitus on vuoden 2005 tilinpäätösten mukaan ollut 44 % ja keskisuomessa 22 %. Lainahoitokate ilmaisee kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainahoitokate on 0,37. Kun lainanhoitokate on alle 1, joudutaan lainojen hoitamiseksi ottamaan lisää lainaa. Tunnusluku on parantunut edellisestä vuodesta, jolloin se oli 0,05. Kassan riittävyys vuoden lopussa on ollut 154 päivää, kun se edellisenä vuotena oli 120 päivää. RAHOITUSLASKELMA 31.12.2007 2007 TULORAHOITUS Vuosikate 2 232 756,30 Satunnaiset erät 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -431 813,04 1 800 943,26 INVESTOINNIT Käyttöomaisuusinvestoinnit -3 090 583,71 Rahoitusosuudet investointeihin 0,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot 34 415,69 Investointien myyntivoitot 418 913,51-2 637 254,51 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVEST. NETTOKASSAVIRTA -836 311,25 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset 72 430,37 LAINAKANNAN MUUTOS Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 337 562,32 Lyhytaikaisten lainojen muutos 600 000,00-737 562,32 Oman pääoman muutokset MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut. -12 428,55 Vaihto-omaisuuden muutos -3 732,05 Saamisten muutos 1 291 628,91 Korott. lyhyt- ja pitkäaik. velkojen muutos 1 557 010,78 2 832 479,09 RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA 2 167 347,14 KASSAVAROJEN MUUTOS 1 331 035,89

Rahoituslaskelma Tp 2005 Tp2006 Tp2007 Tulorahoitus Vuosikate 1028 2264 2233 Satunnaiset erät -494 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0-654 -432 534 1 610 1 801 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -3 489-7 480-3 091 Rahoitusosuudet investointeihin 46 724 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 601 2 839 453-2 842-3 917-2 638 Varsinaisen toiminnan ja -2 308-2 307-837 investointien kassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainojen lisäykset -791 0 0 Antolainojen vähennykset 1028 109 72 237 109 72 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2298 3004 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -976-2466 -1338 Lyhytaikaisten lainojen muutos 100-200 600 1422 338-738 Oman pääoman muutokset 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 743-1107 2832 743-1 107 2 832 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 2 165-660 2 166 KASSAVAROJEN MUUTOS -143-2 967 1 329 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2005 2006 2007 Investointien tulorahoitus % 29,86 33,51 72,24 Lainakanta 31.12. 14 224 14 403 13 730 (vieras po-saadut ennakot-osto- ja siirtovelat) Lainakanta euro/asukas 1907 1935 1852 Lainan hoitokate 0,91 0,05 0,37 Kassavarat 415 9 774 10 755 Kassavarat euro/asukas 81 1 902 2 093 Kassastamaksut/vuosi 23 186 29 653 25 567

Kassan riittävyys, pv 7 120 154 1.6.3 Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT JA -MENOT (ULKOISET) TULOT 2005 2006 2007 1 000 % 1 000 % 1 000 % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 6 825 16,3 7 674 16,3 8 085 17,2 Verotulot 15 781 37,7 17 005 36,2 17 909 38,1 Valtionosuudet 13 828 33,0 15 452 32,9 16 080 34,2 Korkotuotot 518 1,2 428 0,9 532 1,1 Muut rahoitustuotot 970 2,3 381 0,8 44 0,1 Satunnaiset tuotot 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0-654 -1,4-432 -0,9 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 46 0,1 724 1,5 0 0,0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 601 1,4 2 839 6,0 453 1,0 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 1 028 2,5 109 0,2 72 0,2 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 298 5,5 3 004 6,4 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 0 0,0 600 1,3 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 41 895 100,0 46 962 100,0 43 343 100,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 35 953 84,3 37 949 77,5 39 687 81,0 Korkokulut 334 0,8 360 0,7 624 1,3 Muut rahoituskulut 607 1,4 367 0,7 88 0,2 Satunnaiset kulut 494 1,2 0 0,0 0 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 3 489 8,2 7 480 15,3 3 091 6,3 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 791 1,9 0 0,0 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 976 2,3 2 625 5,4 1 338 2,7 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 200 0,4 0 0,0 Kokonaismenot yhteensä 42 644 100,0 48 981 100,0 44 828 100,0

1.6.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Omavaraisuusaste on 61,66 %. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Tunnusluku on heikentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se oli 62,44. Tilastokeskuksen mukaa kuntien omavaraisuusaste on vuoden 2005 tilinpäätöksissä 68 % ja keskisuomessa 64 %. Rahoitusvarallisuus on asukasta kohti -907 euroa. Tunnusluku on huonontunut edellisestä vuodesta, jolloin se oli -751 euroa. Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tilastokeskuksen mukaan kuntien rahoitusvarallisuus asukasta kohti on vuoden 2005 tilinpäätöksissä ollut -1.198 euroa ja keskisuomessa -1.437 euroa. Suhteellinen velkaantuneisuus on 46,9 %. Tunnusluku on heikentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se oli 41,5 %. Tunnusluku ilmaisee, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tilastokeskuksen mukaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus on vuoden 2005 tilinpäätösten mukaan 42 % ja keskisuomessa 50 %. Lainakanta on vuoden 2007 lopussa 13,7 milj. euroa. Lainaa on asukasta kohti 1.852, edellisenä vuotena vastaava määrä oli 1.935. Lainakanta on laskenut 737.562 euroa. Tilastokeskuksen mukaan kuntien lainakanta on vuoden 2005 tilinpäätöksissä ollut 1.351 euroa ja keskisuomessa 1.601 TASE 1.6.5 Tase VASTAAVAA 2005 2006 2007 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0 33 36 Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 0 Ennakkomaksut 0 0 0 0 33 36 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 4 116 4 084 4 131 Rakennukset 19 808 21 390 24 193 Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 922 4 008 4 654 Koneet ja kalusto 376 219 110 Muut aineelliset hyödykkeet 1 928 2 733 365 32 150 32 434 33 453 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 5 983 5 352 5 685 Joukkovelkakirjalainasaamiset 3 633 0 0 Muut saamiset 7 730 1 397 1 325 17 346 6 749 7 010 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT. 49 496 39 216 40 499 Arvostuserät

Arvostuserät 0 0 0 Toimeksiantojen varat 241 193 176 Valtion toimeksiannot 233 124 103 Muut valtion toimeksiannot 8 59 64 Lahjoitusrahastojen erityis 10 9 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 118 141 145 Keskeneräiset tuotteet 0 0 0 Valmiit tuotteet/tavarat 0 0 0 Muu vaihto-omaisuus 0 0 0 Ennakkomaksut 0 0 0 118 141 145 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0 0 0 Lainasaamiset 0 0 0 Muut saamiset 0 0 0 Siirtosaamiset 0 0 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 484 1 297 1 191 Lainasaamiset 72 159 177 Muut saamiset 0 2 673 1 480 Siirtosaamiset 494 12 2 2 050 4 141 2 850 Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 0 1 160 1 182 Sijoitukset rahamarkk.instrumentteihin 0 4 570 4 710 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 3 366 3 552 Muut arvopaperit 0 0 0 0 9 096 9 444 Rahat ja pankkisaamiset 415 669 1 310 VASTAAVAA 52 320 53 456 54 424 VASTATTAVAA 2005 2006 2007 Oma pääoma Peruspääoma 21 061 20 688 20 688 Muu oma pääoma 0 0 0 Liittymismaksurahasto 0 0 0 Arvonkorotusrahasto 266 266 266 Muut omat rahastot 8 845 8 801 8 801 Edellisten kausien yli/alijäämä 5 083 3 501 3 611 Tilikauden yli/alijäämä -1 377 109 191

33 878 33 365 33 557 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero 0 0 0 Vapaaehtoiset varaukset 0 0 0 Pakolliset varaukset 311 311 298 311 311 298 Toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot 203 159 135 Lahjoitusrahastojen pääomat 0 99 100 Muut toimeksiantojen pääomat 97 8 4 300 266 239 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 8 717 10 130 8 846 Lainat julkisyhteisöiltä 2 779 964 916 11 496 11 094 9 762 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 0 0 0 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 2 584 2 589 3 183 Lainat julkisyhteisöiltä 145 48 46 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 0 Saadut ennakot 11 18 0 Ostovelat 2 293 3 296 4 745 Muut velat 206 440 468 Siirtovelat 2 501 2 029 2 126 7 740 8 420 10 568 19 236 19 514 20 330 VASTATTAVAA 53 725 53 456 54 424 Taseen tunnusluvut 2005 2006 2007 Omavaraisuusaste, % 63,07 62,44 61,66 Rahoitusvarallisuus/asukas -2 247-751 -907 Suhteellinen velkaantuneisuus % 45,9 % 41,5 % 46,9 % Asukasluku 7458 7446 7412

1.6.6 Vesihuoltolaitos VESIHUOLTOLAITOS TA Toteutuma Tot-% 2007 2007 TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO MYYNTITUOTOT 620 500 653 255,08 105,3 LIIKEVAIHTO 620 500 653 255,08 105,3 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 59 144,53-100,0 MATERIAALIT JA PALVELUT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA -129 000-171 313,38 132,8 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -129 000-171 313,38 132,8 PALVELUJEN OSTOT -79 600-69 728,92 87,6 MATERIAALIT JA PALVELUT -208 600-241 042,30 115,6 HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -93 500-80 647,00 86,3 HENKILÖSTÖSIVUKULUT ELÄKELUKULUT -24 410-20 440,54 83,7 MUUT HENKILÖSTÖSIVUKULUT -7 270-6 587,19 90,6 HENKILÖSTÖSIVUKULUT -31 680-27 027,73 85,3 HENKILÖSTÖKULUT -125 180-107 674,73 86,0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -282 700-230 808,74 81,6 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -282 700-230 808,74 81,6 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT -100-318,04 318,0 LIIKEYLI-/ALIJÄÄMÄ 3 920 132 555,80 3381,5 KORKOTUOTOT 2 849,99-100,0 MUUT RAHOITUSTUOTOT 1 419,24-100,0 MUILLE MAKSETUT KORKOKULUT -26 520,72-100,0 MUUT RAHOITUSKULUT -274,67-100,0 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -22 526,16-100,0 YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SAT. ERIÄ 3 920 110 029,64 2806,9 YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA 3 920 110 029,64 2806,9 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 3 920 110 029,64 2806,9

Toteutuma/ Toteutuma/ Muutos 2007 2006 % VESIHUOLTOLAITOS TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 7 785,84-109 458,51-107,1 Kiinteät rakenteet ja laitteet 62 297,29-883 450,06-107,1 Koneet ja kalusto 133 732,44-534 929,84-125,0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset -759 102,89 100,0 Aineelliset hyödykkeet -555 287,32-1 527 838,41-63,7 PYSYVÄT VASTAAVAT -555 287,32-1 527 838,41-63,7 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset -12 716,28-254 627,84-95,0 Muut saamiset -25 593,92-3 739,01 584,5 Lyhytaikaiset saamiset -38 310,20-258 366,85-85,2 Saamiset -38 310,20-258 366,85-85,2 Rahat ja pankkisaamiset -23 088,30-9 997,91 130,9 VAIHTUVAT VASTAAVAT -61 398,50-268 364,76-77,1 VASTAAVAA -616 685,82-1 796 203,17-65,7 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Jäännöspääoma/peruspääoma 373 607,76-100,0 Liittymismaksurahasto 43 868,52-100,0 Edellisten tilik.yli-/alijäämä 204 810,10-100,0 Tilikauden yli-/alijäämä 110 029,64 20 282,58 442,5 OMA PÄÄOMA 110 029,64 642 568,96-82,9 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rah.-ja vak.laitoksilta -84 092,00 210 249,00-140,0 Lainat julkisyhteisöiltä -75 686,00 302 729,00-125,0 Pitkäaikainen -159 778,00 512 978,00-131,1 Lyhytaikainen Lainat rah.-ja vak.laitoksilta 84 092,00-100,0 Lainat julkisyhteisöiltä 75 686,00-100,0 Saadut ennakot -377,71 377,71-200,0 Ostovelat 139 298,99 32 220,22 332,3 Muut velat -55 781,20 57 801,38-196,5 Siirtovelat Siirtyvät korot 714,00 100,0 Lomapalkkajaksotus -671,96 8 525,92-107,9 Muut siirtovelat 583 252,06 381 952,98 52,7 Siirtovelat 583 294,10 390 478,90 49,4 Lyhytaikainen 666 434,18 640 656,21 4,0 VIERAS PÄÄOMA 506 656,18 1 153 634,21-56,1 VASTATTAVAA 616 685,82 1 796 203,17-65,7

1.6.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.6.5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhtiöt Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt - As. Oy Viitasaaren Kustaanmiekka, 57,71 %,merkitykseltään vähäisenä ei yhdistetä konsernitilinpäätökseen - Kiinteistö Oy Viitasaaren Pienteollisuushallit, 58,89 % - Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy, 100 % - As. Oy Suovansato, 74,89 %,merkitykseltään vähäisenä ei yhdistetä konsernitilinpäätökseen - Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt - Viitasaaren Lämpö Oy 100 %, ylijäämä 39.750,20 Muut yhtiöt - Viitasaaren Koulukiinteistö Oy, 76,0 %, ylijäämä 1.595,09 - Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy, 100 %, ylijäämä 17.407,59 Kaikki tytäryhteisöt on yhdistelty kaupungin konsernitaseeseen. Kuntayhtymät - Keskisuomen liitto, 2,80 %, ylijäämä 158.181,87 - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky, 3,71 %, ylijäämä 1.605.687,90 - Suojarinteeen ky, 3,77 %, alijäämää 378.831,22 - Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, 12,36 %,ylijäämää 1.477.983,46 Kaikki kuntayhtymät on yhdistelty kaupungin konsernitaseeseen. Osakkuusyhteisöt - Witas Oy, 49,65 % - As. Oy Pihkurinsuu, 21,69 %, ei tilinpäätöstä - Keskitien Kauppakiinteistö Oy, 46,67 %, ei tilinpäätöstä - Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy, 20,00 %, ei tilinpäätöstä - Sammakkokangas Oy, 22,37 %, ei tilinpäätöstä - Viitasaaren Liikennekiinteistö Oy, 27,65 %, ei tilinpäätöstä Olennaisuuden periaatteita noudattaen osakkuusyhteisöjä ei ole yhdistelty kaupungin konsernitaseeseen.

1.6.5.2 Konsernitase ja sen tunnusluvut KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT 2006 2007 VASTAAVAA 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 59 737 55 532 Aineettomat hyödykkeet 463 503 Aineettomat oikeudet 245 171 Ennakkomaksu 0 127 Muut pitkävaikutteiset menot 218 205 Aineelliset hyödykkeet 57 726 53 191 Maa- ja vesialueet 4 975 5 019 Rakennukset 40 017 36 857 Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 182 6 855 Koneet ja kalusto 3 429 3 147 Muut aineelliset hyödykkeet 137 126 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 986 1 187 Sijoitukset 1 548 1 838 Osakkuusyhteisöosuudet 409 408 Osakkeet ja osuudet 1 038 1 386 Joukkovelkakirjalainasaamiset 3 0 Muut lainasaamiset 98 26 Muut saamiset 0 18 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 524 385 Valtion toimeksiannot 512 372 Muut toimeksiantojen varat 12 13 VAIHTUVAT VASTAAVAT 19 828 17 862 Vaihto-omaisuus 470 567 Keskeneräiset tuotteet 112 114 Muu vaihto-omaisuus 5 1 Aineet ja tarvikkeet 353 452 Saamiset 6 993 4 071 Myyntisaamiset 3 239 2 974 Lainasaamiset 161 179 Muut saamiset 3 046 723 Siirtosaamiset 547 195 Rahoitusarvopaperit 10 301 10 708 Osakkeet ja osuudet 1 463 1 484 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 5 472 5 672 Muut arvopaperit 3 366 3 552 Rahat ja pankkisaamiset 2 064 2 516 VASTAAVAA YHTEENSÄ 80 089 73 779

2006 2007 VASTATTAVAA 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA 39 518 34 367 Peruspääoma 21 070 21 118 Osuus ky:n oman po:n lisäyksestä 44 38 Liittymismaksurahasto 0 44 Arvonkorotusrahasto 585 585 Muut omat rahastot 9 153 9 081 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 8 178 3 018 Tilikauden yli-/alijäämä 488 483 VÄHEMMISTÖOSUUS 465 70 KONSERNIRESERVI 0 0 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 476 406 Poistoero 108 173 Vapaaehtoiset varaukset 368 233 PAKOLLISET VARAUKSET 563 583 Eläkevaraukset 0 0 Muut pakolliset varaukset 563 583 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 607 453 Valtion toimeksiannot 488 341 Lahjoitusrahastojen pääomat 110 109 Muut toimeksiantojen pääomat 9 3 VIERAS PÄÄOMA 38 460 37 900 Pitkäaikainen 25 267 23 251 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 22 382 20 418 Lainat julkisyhteisöiltä 1 266 1 143 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Saadut ennakot 16 16 Muut velat 1 603 1 674 Siirtovelat 0 0 Lyhytaikainen 13 193 14 649 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 856 4 313 Lainat julkisyhteisöiltä 124 123 Saadut ennakot 166 13 Ostovelat 4 186 5 606 Muut velat 719 794 Siirtovelat 4 142 3 800 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 80 089 73 779 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2006 2007 Konsernin lainat, /asukas 3 473 3 507 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 25 901 25 997 Kunnan asukasmäärä 7 458 7 412

1.7 Tilikauden tuloksen käsittely Tilinpäätöksessä on myös arvioitava tilikauden tuloksen kehitystä. Kunnanhallituksen tulee tehdä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Toimintavuoden tilikauden tulos ja ylijäämä on 301.410,75, mikä on 1.730.074,75 talousarviossa ennakoitua parempi. Kaupunginhallitus ja valtuusto ovat talousseminaarissaan 14.2.2005 päättäneet, että vuoden 2007 tilikauden tuloksen tulisi olla vähintään nolla ja tulevien kolmen vuoden aikana kunnan nettokustannuksia alennetaan 1.000.000, jolloin myös alijäämät tulevat katettua. Tilikauden tulos- ja alijäämän kattamistavoite on täten saavutettu. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä on, että muodostunut ylijäämä kirjataan yli/alijäämä tilille.

2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toteutumisvertailut sisältävät alla olevissa taulukoissa sekä ulkoiset että sisäiset meno- ja tuloerät, laskennalliset kustannukset sekä suunnitelman mukaiset poistot. Talousarvio sitoo valtuustoon nähden nettoperiaatteella. Tuloslaskelmassa toimintomenot ja tulot ovat ainoastaan ulkoisia, koska sisäisten erien nettovaikutus tulokseen on nolla. 2.1 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginhallitus Viitasaaren kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.8.2007 51 kunta-ja palvelurakenneuudistuksen mukaisen toimeenpanosuunnitelman, jonka keskeiset tiedot toimitettiin tiedoksi valtioneuvoston kanslialle. Wiitaunionin ( Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin) toimeenpanosuunnitelma valmisteltiin kuntaparin yhteistyönä. Toimeenpanosuunnitelman ohjauksesta vastasi aluetoimikunta ( Wiitaunionin neuvotteleva yhteistyöelin) sekä molempien kuntien hallitukset. Valmistelutyö alkoi lokakuussa 2006 ja valmisteluvaiheessa pidettiin kevään 2007 aikana sekä kuntakohtaisia seminaareja ja iltakouluja että yhteisiä valtuustoseminaareja. Valmistelutyön yhteydessä kuntapari kävi neuvottelut rajanaapurikuntien kanssa laajemman yhteistoimintaalueen muodostamiseksi. Neuvottelut jäivät kuitenkin tuloksettomiksi. Valmistelutyön yhteydessä laadittiin myös Wiitaunionin talousanalyysi ja lisäksi Viitasaaren kaupunki teetti Audiator Kehittämispalvelut Suomen Kuntatarkastus Oy:llä erillisen Viitasaaren seudun yhdistelmälaskelman. Viitasaaren kaupungin käsityksen mukaan taloudellisin ja tehokkain tapa järjestää palvelut alueella olisi ollut yksi uusi Kinnulan ja Pihtiputaan kunnista sekä Viitasaaren kaupungista muodostettu yhtenäinen kunta, mutta koska uuden kunnan muodostamiselle ei ollut edellytyksiä, päätettiin jatkaa ja kehittää seuraavaksi parhaan vaihtoehdon mukaista Wiitaunionin toimintaa aikaisempien linjausten mukaisesti. Toimintavuonna kaupunginvaltuusto hyväksyi useita kiinteistökauppoja sekä Viestinmäen - Viestintien asemakaavamuutoksen ja päätti mm. perustaa Viitasaarelle nuorisovaltuuston, hyväksyi Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin yhteisten toimialajohtajien vakinaisten virkojen perustamisen 1.1.2008 lukien, hyväksyi Wiitaunionin lukioiden toimeenpanosuunnitelman vuoteen 2020 ja myönsi kaupungin takauksen Kiinteistö Oy Viitasaaren Keskitie 4:n 540 000 euron määräiselle lainalle. Kaupunginhallitus päätti 20.12.2007 suhtautua Kirkkosaaren kehittämiseen myönteisesti hankkeesta laaditun yleisselvityksen pohjalta ja esitti samalla kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyisi Kirkkosaarihankkeen kaupungin kehittämishankkeiden kärkikohteeksi sekä esittäisi hankkeen Keski-Suomen liitolle maakunnalliseksi kärkihankkeeksi. Edelleen hallitus päätti esittää Viitasaaren seurakunnalle, että seurakunta ottaisi hankkeeseen myönteisen kannan ja tekisi maanomistajana esityksen osallistumisestaan yhteishankkeeseen helmikuun 2008 loppuun mennessä kaavoituspäällikön ja seurakunnan talouspäällikön esittämien vaihtoehtojen pohjalta. Kaupunginhallitus päätti toimintavuoden aikana ottaa käyttöön työllistämishankkeen edelleensijoitustoimintamallin siten, että kaupunki palkkaa työttömiä työntekijöitä palkkatuella ja sijoittaa heidät edelleen yritysten ym. palvelukseen ja laskuttaa yrityksiltä menojen ja palkkatuen välisen erotuksen. Kaupunginhallituksen vuoden 2006 alusta käyttöönottamien rakentamisavustusten ja muuttopalkkioiden myöntämistä jatkettiin uusien tulomuuttajien ja omakotirakentajien houkuttelemiseksi sekä tontinmyyntikampanjan tukemiseksi. Vuoden 2007 alusta otettiin käyttöön myös kolmivuotinen kokeilu nuorten opiskelijoiden kannustinrahan myöntämiseksi niin, että nuoret säilyttäisivät tai siirtäisivät kirjansa Viitasaarelle opiskellessaan ja asuessaan tilapäisesti muussa kunnassa. Kannustinrahahakemuksia tulikin yhteensä 150 kpl. Kylätoimikuntien kanssa pidettiin yhteisiä kokoontumisia mm. kylien kehittämishankkeiden edistämiseksi ja mökkiläisfoorum, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto jatkoivat aktiivista toimintaansa. Marraskuussa pidettiin kuntalaisille oma tiedotusilta, jossa esiteltiin mm. Kirkkosaaren maankäytön yleisselvitys. Kirkkosaari-hankkeesta avattiin kaupungin kotisivuille oma sivusto palautetta ja kehittämisideoita varten.

Kaupunginhallitus päätti tukea langattoman laajakaistan rakentamista Viitasaaren alueelle nopeuttaakseen kunnollisten tietoliikenneyhteyksien saamista laajan haja-asutusalueen tarpeisiin. Kuluttajaneuvonnan palvelut kaupunki osti v. 2007 Äänekosken kaupungilta ja talous- ja velkaneuvonnan palvelut Jyväskylän kaupungilta. 2.1.1 Vaalit V. 2007 järjestettiin eduskuntavaalit. Äänioikeutettuja oli Viitasaarella 5989 henkilöä ( ilman ulkomailla asuvia suomen kansalaisia) ja äänestämässä kävi yhteensä 4048 äänestäjää eli äänestysprosentti oli 67, 6 %. Ennakkoon äänesti 40,8 % äänestäneistä. Viitasaarella on neljä äänestysaluetta. Kaupunki maksaa keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien, vaalitoimikunnan ja ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijoiden menot. Muiden kuin kunnallisvaalien osalta valtio suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaista äänioikeutettua kuntalaista kohden. Yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijapalvelut ostettiin Viitaseudun Kumppanuus ry:ltä. Budjetti Muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama Muutos 2007 2007 muutos 110 VAALIT KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT 10300 10300 10780,20-480,20 104,7 TOIMINTAKULUT -14990-14990 -14316,86-673,14 95,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -4690 0-4690 -3536,66-1153,34 75,4 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -4690 0-4690 -3536,66-1153,34 75,4 2.1.2 Tilintarkastus Tarkastuslautakunta: Simonen Antti, pj. Asko Liimatainen, vpj. Kaija Hakonen Marjatta Pekkarinen Sisko Korhonen Teemu Toikkanen Tuija Tuikkanen Ammattitilintarkastus ostettiin Audiator Oy:ltä, josta Viitasaaren tilintarkastajana toimi Veikko Heikkinen. Lautakunnan teknisenä sihteerinä toimi Marjukka Argillander. Budjetti Bu-muut Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos 2007 2007 muutos 2007 12100 Tilintarkastus KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTAKULUT -25660-25660 -16069,91-9590,09 62,6 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -25660 0-25660 -16069,91-9590,09 62,6 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -25660 0-25660 -16069,91-9590,09 62,6

2.1.3 Yleishallinnon toimielimet 2.1.4 Tukipalvelut Tukipalveluiden menoihin sisältyvät henkilöstöhallinnon, hallintopalveluiden, atk, monistamon sekä taloushallinnon menot. Henkilöstöhallinnon menoissa on sisäisenä ostopalveluna työterveyshuollon kanssa tehdyn sairaanhoitosopimuksen menot, joihin työnohjausta lukuun ottamatta saadaan Kelalta 50 % korvaus. Atk- ja hallintopalveluiden menot on jaettu ilman poistoja hallintokunnille työasemien lukumäärän suhteessa. Henkilöstöhallinnon menot jaetaan palkansaajien lukumäärän suhteessa. Monistamon menot jaetaan käytön suhteessa. Taloushallinnon menot jaetaan tositteiden suhteessa. Henkilöstöhallinto: Henkilöstöhallinto tukee kuntien palvelustrategiaa mm. huolehtimalla henkilöstön työhyvinvoinnista, kehittämisestä ja työturvallisuudesta. Vuonna 2005 ohjeellisena hyväksyttyä henkilöstöohjelmaa on pääosin noudatettu. Suunnitelman mukaan henkilöstö vähenisi vuonna 2007 yhteensä 22,8 henkilötyövuotta ja todellinen vähennys oli vain 5,2 henkilötyövuotta. Henkilöstösuunnitelmasta poiketen mm. panostettiin ennalta ehkäisevään toimintaan ja perustettiin uutena tehtävänä yhteinen koulupsykologin toimi. Myös perusturvan toimialalle perustettiin varahenkilöstön tehtäviä torjumaan sijaispulaa sekä palvelujen tarpeen takia sairaanhoitajien toimia kotihoitoon, terveyskeskuslääkärin uusi virka sekä hammaslääkärin ja hammashoitajat uudet toimet. Henkilöstöhallinnon tavoitteet ovat toteutuneet pääosin henkilöstön työhyvinvoinnin, henkilöstön kehittämisen, raportoinnin kehittämisen, rekrytoinnin ja työsuojelutoiminnan kehittämisen osalta. Henkilöstöhallinnossa otettiin käyttöö web-agsraportointijärjestelmä esimiesten käyttöön, jonka kautta esimiehet saavat raportteja esim. työyksikkönsä poissaoloista ja niiden kustannuksista. Työsuojelussa vietiin riskien ja vaarojen arviointia eteenpäin sekä vuoden lopulla hyväksyttiin Wiitaunionin yhteinen tasa-arvosuunnitelma. Sisäilmatyöryhmä aloitti myös toimintansa ja osoittautui tarpeelliseksi kuntien kiinteistöjen sisäilmaongelmien eteenpäin viemisessä. Alkuvuodesta hyväksyttiin sisäilmaongelmien käsittelyn menettelytapaohjeet. Lisäksi työsuojelussa raportointia aktivoitiin vuoden aikana esim. väkivaltatilanteiden osalta. Marraskuussa järjestettiin Seudullinen työsuojelupäivä, jossa oli luennoitsijoita mm. työturvallisuuskeskuksesta, työsuojelupiiristä, Kuntien eläkevakuutuksesta sekä seutukunnalta. Tilaisuus keräsi osanottajia seutukunnan yrityksistä, kunnista sekä Wiitaunionin omaa henkilöstöä. Vuoden aikana järjestettiin henkilöstölle yhteisiä koulutustilaisuuksia aiheista Työyhteistötaidot, Aktiivinen puuttuminen, Tilaaja-tuottaja malli sekä Julkisuuslaki. Syyskuussa toteutettiin Kuntien eläkevakuutuksen kanssa yhteistyössä koko Wiitaunionin henkilöstölle työhyvinvointikysely. Vastausprosentti jäi alhaiseksi, noin 59 prosenttiin. Työhyvinvointikyselyssä oltiin mukana Kuntien eläkevakuutuksen pilottikokeiluna. Kehittämiskohteita työhyvinvointikyselyn mukaan oli erityisesti yhteistyön, sisäisen viestinnän sekä henkilöstön osallistumismahdollisuuksien osalla. Kyselyn mukaan tiimipalaverit ja kehityskeskustelut eivät ole osalla tiimeistä käytössä. Viitasaarella järjestettiin rekrytointiin liittyen peruskoulun 9-luokkalaisille kunta-alan ammatteihin tutustumispäivä, jossa osallistujia oli noin 90. Vuoden aikana on henkilöstöhallinnossa panostettu muutoinkin yhteistyössä toimialojen kanssa rekrytointiin sekä osallistuttu mm. Lääkäripäiville ja käyty oppilaitoksissa puhumassa Wiitaunionin työpaikoista. Sairauspoissaolojen määrät ovat Viitasaarella kasvaneet perusturvan ja sivistystoimen toimialoilla. Erillisessä henkilöstöraportissa esitetään tarkemmin henkilöstöä koskevia tietoja, mm. henkilöstörakenne, poissaolojen kehitys. Taloushallinto: Vuoden 2007 aikana käyttöönotettiin sähköinen laskujen kierrätysjärjestelmä, joka helpottaa laskujen käsittelyä yhteisten tiimi- ja viranhaltijoiden osalta. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin hyvin, eli laskujen