TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 VALTUUSTON LÄHETEKESKUSTELU 10.11.2014 LUETTELO KANNATETUISTA EHDOTUKSISTA 3.3 MENOPERUSTEET s. 6 Tekninen korjaus Seuraavat virkkeet poistetaan: Operaatio Kattilankannen kautta asetetut valtuuston 8.9.2014 hyväksymät vuotuiset pysyvät tehostamistavoitteet ovat seuraavat: - 2014 1,6 milj. euroa - 2015 3,5 milj. euroa - 2016 5,0 milj. euroa - 2017 5,5 milj. euroa Tämän lisäksi haetaan vielä vähintään noin 5 miljoonan euron vuotuisia pysyviä tehostamistoimia. Tilalle lisätään Valtuuston 8.9.2014 hyväksymän linjauksen mukaan Operaatio Kattilankansi tavoittelee 10 miljoonan euron pysyvää toimintatuottojen ja -menojen välisen erotuksen parantamista niin, että suurin osa näistä tavoitteista on saavutettu vuoteen 2017 mennessä ja loput, rakenteellisesti haasteellisemmat, vuoteen 2020 mennessä. Merkittiin pöytäkirjaan, että Bob Myrberg saapui kokoukseen. KÄYTTÖTALOUSOSA KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS Sitovat tavoitteet vuodeksi 2015 nro 1 s. 26 Linda Karhinen, ryhmäesitys Ensimmäisen sitovan tavoitteen mittari Verkkosivujen käyttäjämäärä poistetaan ja sen tilalle kirjataan uusi mittari: Verkon kautta tulleiden ehdotusten osuus kaikista esityksistä.
2 Kunnanhallitus esittää, että ehdotus hyväksytään. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA LASTEN JA NUORTEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN SEKÄ LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN nro 2 s. 30 Heikki Vestman, ryhmäesitys Ryhmä ehdotti sosiaali- ja terveysvaliokunnan talousarvioesitykseen 20 000 euron nettolisämäärärahaa lastensuojelun akuuttien tarpeiden kattamiseksi. Nettomääräraha käsittäisi määrärahan yhden sosiaalityöntekijän ja yhden perhetyöntekijän palkkaamiseen, kustannusvaikutus 80 000 euroa, ja 60 000 euron kustannussäästön muutamissa muissa toimintamuodoissa. Nettomäärärahan lisäys ehdotetaan rahoitettavaksi verotulojen lisäyksellä. nro 3 s. 30 Marketta Mattila, ryhmäesitys Sipoon sosiaalitoimeen palkataan vuonna 2015 kaksi perhetyöntekijää ja kaksi sosiaalityöntekijää lastensuojeluun. Lisäyksen kustannus on yhteensä 200 000 euroa ja se esitetään katettavaksi kiinteistöjen tai tonttien myynnillä. Kunnanhallitus esittää, ettei ehdotuksia nro 2 ja 3 hyväksytä. Kunnanhallitus päätti kuitenkin, että palkataan kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi perhetyöntekijää. Kustannus olisi yhteensä 160 000 euroa. Pyrkimyksenä on kompensoida yksi kyseisistä vakansseista siten, että seuraavan kerran, kun organisaatiossa vapautuu esimerkiksi eläköitymisen myötä vakanssi, jonka voi jättää uudelleen täyttämättä, vakanssia ei täytetä. Tällä lisäresursoinnilla voidaan luoda todellinen vaihtoehto ostopalveluille ja laitoshoidolle, jolloin arvioitu säästö olisi 120 000 euroa. Tätä pienemmällä resurssilisäyksellä vaikutusta ei saavuteta. Tämä ehdotus merkitsisi sosiaali- ja terveysvaliokunnan talousarvioesitykseen 40 000 euron nettolisämäärärahaa.
3 SIVISTYSVALIOKUNTA Toimintaympäristöä, toimintaa ja henkilöstöä koskevat keskeiset muutokset vuosina 2015 2017 nro 4 s. 35 Maarit Rope, Timo Ropen kannattamana Kolmannen kappaleen neljännestä virkkeestä poistetaan sanat oppivelvollisuuden pidentymiseen ja. Kunnanhallitus esittää, että ehdotus hyväksytään. Sitovat tavoitteet vuodeksi 2015 nro 5 s. 35 Timo Rope, Maarit Ropen kannattamana Ensimmäisen sitovan tavoitteen mittari Osaston johtoryhmä arvioi tavoitteiden toteutumista. poistetaan ja sen tilalle kirjataan uusi mittari: Tavoitetila on toteutunut suunnitellusti. Kunnanhallitus esittää, että mittari muutetaan muotoon: Vuoden 2015 tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. nro 6 s. 35 Linda Karhinen, ryhmäesitys Ensimmäisen sitovan tavoitteen toimenpide Sivistysosaston tulosyksiköt määrittelevät tavoitteensa poistetaan ja sen tilalle kirjataan uusi toimenpide: Tulosyksiköiden konkreettiset tavoitteet on määritelty ja ne toteutuvat. Ensimmäisen sitovan tavoitteen mittari Osaston johtoryhmä arvioi tavoitteiden toteutumista poistetaan ja sen tilalle kirjataan uusi mittari Toteutuneiden tavoitteiden määrä.
4 Kunnanhallitus esittää, että ehdotus hyväksytään uuden toimenpiteen osalta: Tulosyksiköiden konkreettiset tavoitteet on määritelty ja ne toteutuvat. Kunnanhallitus esittää, ettei ehdotusta hyväksytä uuden mittarin Toteutuneiden tavoitteiden määrä osalta. Merkittiin pöytäkirjaan, että Agneta Enroth-Jusslin saapui kokoukseen. TEKNINEN VALIOKUNTA, RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Sitovat tavoitteet vuodeksi 2015 nro 7 s. 47 Timo Rope, Maarit Ropen kannattamana Uusi sitova tavoite: Talouden kattilankansiperiaate / Kiinteistöomaisuuden salkutustoimenpiteiden toteuttaminen Toimenpide: Kiinteistöomaisuuden myynnin ja vuokrauksen toteuttaminen salkutuksen mukaisesti vuokrattavaksi määriteltyjen ja myytäväksi tarkoitettujen kiinteistöjen osalta Mittari: Toteutuneiden vuokraus-/myyntitoimenpiteiden osuus koko salkutuskannasta vähintään 50 %. Perustelu: Tavoite ei ole yhteismitallinen osaston muiden tavoitteiden kanssa ja koskee vain yhtä yksikköä ja sopii tämän vuoksi paremmin Toimitilat-yksikön tavoitteeksi. Esitetään, että Toimitilat-yksikön tavoitteeksi lisätään seuraava tavoite (s. 55): Kiinteistöomaisuuden myynnin ja vuokrauksen toteuttaminen kiinteistösalkun toimenpideohjelmassa myytäväksi tarkoitettujen ja vuokrattavaksi määriteltyjen kiinteistöjen osalta. Tavoitteiden toteuttamista mitataan määrittämällä toteutuneiden vuokraus-/myyntitoimenpiteiden osuus kiinteistösalkun toimenpideohjelmassa vuokrattaviksi tai myytäviksi määritellyistä kohteista vähintään 50 %:ksi.
5 TULOSLASKELMA 2015 2017 s. 67 Kaj Lindqvistin RKP:n valtuustoryhmän puolesta esittämä lähinnä vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaa koskeva puheenvuoro merkittiin pöytäkirjaan: Tuloslaskelmassa on arvioitu, että toimintakulut vuonna 2015 ovat 138,4 miljoonaa euroa, vuonna 2016 136,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 134,9 miljoonaa euroa. Vastaavasti vuosikate olisi vuonna 2016 10,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 15,3 miljoonaa euroa. Tavoitteet ovat sinänsä hyvät, mutta erittäin haasteelliset, jopa ylioptimistiset. Näitä lukuja on tarkasteltava kriittisesti vuoden 2016 talousarviota laadittaessa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, mitä seuraamuksia on? Tavoitteena on oltava hyvän palvelutason säilyttäminen kuntalaisille myös tulevina vuosina. INVESTOINTIOSA Laajennus- ja uudelleeninvestoinnit päiväkoteihin Tekninen korjaus Tekstistä poistetaan kaikki viittaukset 8-sarjaiseen päiväkotiin. Investointisumma jätetään tekstiin, mutta päätökset uudesta päiväkodista tehdään vasta sen jälkeen kun palveluverkkosuunnitelmasta on päätetty. Etelä-Sipoon alueen keskuskeittiö nro 8 s. 80 81 Tapio Virtanen, ryhmäesitys, YSIn valtuustoryhmän kannattamana Poistetaan kolme viimeistä kappaletta: Tänä vuonna Sipoolle on tarjoutunut uusi mahdollisuus ja vaihtoehto. Sipoon ruoanvalmistus perustuisi osittain kunnan omaan ruoantuotantoon ja osittain yhteistyöhön Porvoon kaupungin kanssa. Porvoon kaupunki on rakentamassa omaa uutta valmistuskeittiötä ja tarjoaa Sipoon kunnalle mahdollisuuden puuttuvan ruoanvalmistuskapasiteetin hankkimiseen Porvoon uudesta valmistuskeittiöyksiköstä. Ruoanvalmistus pohjautuu nykyään seuraaviin päävalmistustapoihin: 1. Kuumana kuljetus: Ruoanvalmistus, kuljetus kuumana ja jakelu 2. Cook and Chill: Ruoanvalmistus ja jäähdytys, kuljetus kylmänä, kuumennus ja jakelu 3. Ruoan kylmävalmistus: Kylmävalmistus, kuljetus, kypsennys ja jakelu.
6 Porvoon kaupunki on alustavasti päätynyt laadullisten ja taloudellisten tekijöiden osalta vaihtoehtoon 2 Ruoanvalmistus ja viilennys, kuljetus viileänä, lämmitys ja jakelu. Vaihtoehto vaatii jakelukeittiöiden saneerausta, mm. kylmäsäilytystilat ja lämmitysuunit. Lisäksi salaatit, perunat jne. valmistetaan jakelukeittiöissä. Etelä-Sipoon alueen valmistuskeittiön osalta selvitetään ruoanvalmistuksen vaihtoehdot ja erityisesti Porvoon kanssa tehtävä yhteistyö ruoanvalmistuksen osalta ennen Etelä-Sipoon alueen valmistuskeittiön investointipäätöstä. Valmistuskeittiön investointipäätöstä siirretään, kunnes selvitys on saatu hyväksytysti tehtyä. Selvityksessä tulee esittää eri vaihtoehdot, jotka täyttävät vaaditun laatutason, vaihtoehtojen käytännön toteutus (mm. Porvoon valmistuskeittiön omistussuhteet), niiden vaatimat investoinnit sekä valmistuskeittiöiden että jakelukeittiöiden osalta ja taloudellinen vertailu kokonaisvaikuttavuudesta. Tilalle lisätään uusi kappale: Etelä-Sipoon keskuskeittiön rakentaminen aloitetaan vuonna 2015. Tuotantorakennuksen osalta selvitetään vaihtoehtoa, jonka mukaan tilat voidaan vuokrata ulkopuolisen sijoittajan rakentamina kunnan käyttöön. Perustelu: Selvitys on tarpeen tehdä tässä vaiheessa eri vaihtoehtojen kustannusvaikutusten selvittämiseksi. Timo Rope ehdotti, ettei selvitystä Porvoon kaupungin kanssa tehdä. Clara Lindqvist kannatti Ropen ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Timo Ropen vastaehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: Esittelijän ehdotus, jaa (8 kpl): Anders Backström, Rolf Björkell, Kjell Grönqvist, Kaj Lindqvist, Kicka Lindroos, Marja Manninen-Ollberg, Ari Oksanen ja Stefan Sandström Ropen vastaehdotus, ei (3 kpl): Eva Kuntsi, Clara Lindqvist ja Timo Rope Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus oli äänin 8 3 päättänyt hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Kunnanhallitus päätti äänin 8 3 hyväksyä esittelijän ehdotuksen.
7 LAAJENNUSINVESTOINNIT, INFRA nro 9 Heikki Vestman, Tapio Virtasen ja Linda Karhisen kannattamana s. 77 Uusi viimeinen kappale lisätään Infran laajennusinvestoinnit -otsikon alle: Talousarvion 2015 2017 investointiosan uudet väyläinvestoinnit ovat seuraavat: 1) Eriksnäsintien kevyen liikenteen väylän 1. vaihe. s. 82 500 000 euron määräraha ehdotetaan vuodelle 2016 Eriksnäsintien kevyen liikenteen väylän 1. vaihetta varten ja uusi viimeinen kohta lisätään Liikenneväylät ja puistot -otsikon alle: Vuonna 2016: Eriksnäsintien kevyen liikenteen väylän 1. vaihe. Perustelu: Eriksnäsintien kevyen liikenteen väylä on osa hankeyhteistyöaluetta, jota koskevat neuvottelut ovat kesken, ja ensimmäinen vaihe ei yhdisty nykyiseen kevyen liikenteen verkkoon. Lisäksi nykyiseltä kaava-alueelta on olemassa kevyen liikenteen yhteys Söderkullaan. YLEISET INVESTOINNIT Hitån uimaranta nro 10 s. 88 Jyri Jalas, Linda Karhisen kannattamana Viimeinen kappale: Hitån uimarannalle johtavaa tietä varten suunnitellut määrärahat kohdennetaan Eriksnäsintien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen. Perustelu: Eriksnäsintien kevyen liikenteen väylää varten ei esitetä määrärahoja.