Osayleiskaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja niihin laaditut vastineet (liitteen lopussa on kartta, johon on merkitty muistutusten sijainnit) Yleistä: Osayleiskaavaehdotuksesta saatiin 16 muistutusta, ja 2 muistutusta saapui osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä oloajan 2.4. 8.5.2015 jälkeen. Lisäksi suoritettiin sl-merkinnän muuttamisesta erillinen kuuleminen Mätäjärvensuon ja Koivusuon maanomistajille. Tässä kuulemisessa saatiin 2 muistutusta. Useat muistutukset kohdistuivat rakentamismahdollisuuksien määrään. Muistutuksissa haluttiin rakentamismahdollisuuksia lisää muistuttajan tilalle. Näiden muistutusten johdosta annetaan seuraava yhteisvastine, tarvittaessa asiaa on vielä tarkennettu kunkin mielipiteen kohdalla. Mitoitusvyöhykkeet on määritelty yhdyskuntarakenteen ja maiseman perusteella ottaen huomioon lisäksi alueen etäisyys koulusta sekä yleisen tai yksityistien läheisyys. Mitoitusvyöhykkeiden muuttaminen useissa muistutuksissa esitetyllä tavalla lisäisi alueen rakentamismahdollisuuksien määrää, mikä olisi yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteen vastaista. Mitoitusvyöhyke kuvaa alueen sijainnin edullisuutta rakentamiseen sekä yhdyskuntarakenteellisesti että maisemallisesti. Rakentamismahdollisuudet on laskettu emätiloittain (ajankohdan 1.7.1959 tilajaotuksen mukainen tila). Emätilojen rakentamismahdollisuudet on arvioitu käyttäen yhtäläisiä määräytymisperusteita, joita ovat emätilan sijainti eri mitoitusvyöhykkeillä, emätilan muunnettu pinta-ala mitoitusvyöhykkeen mukaan ja rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä emätiloittain muunnetun pinta-alan perusteella. Emätilan rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä on jaettu siitä muodostettujen ajankohdan 1.1.2000 mukaisten tilojen kesken niiden muunnettujen pinta-alojen suhteen. Rakentamismahdollisuuksien lisääminen yksittäisissä tapauksissa ei näin ollen ole mahdollista muuttamatta rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteita koko kaava-alueella. Näiden rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteiden muuttaminen rakentamismahdollisuuksia lisääväksi halutulla tavalla aiheuttaisi kokonaisuutena merkittävää rakentamisen lisääntymistä alueella. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti suuri osa alueesta on suoraan lain nojalla suunnittelutarvealuetta ja näin ollen ennen rakennusluvan myöntämistä tarvitaan myönteinen suunnittelutarveratkaisu. Rakennuspaikkojen määrää koskevilla yleiskaavamääräyksillä ei ole välitöntä oikeudellista merkitystä arvioitaessa maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä tarkoitettuja suunnittelutarveratkaisun edellytyksiä. Osayleiskaavalla ei siten voida ennalta ratkaista rakennuspaikkojen lopullista määrää suunnittelutarvealueella eikä osoittaa sitovasti rakennusoikeutta tiloittain. Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset eivät sellaisenaan vielä perusta oikeutta myönteiseen suunnittelutarveratkaisuun. Edellä oleva on lainattu Lepsämän osayleiskaavaa koskevasta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä. Lepsämän osayleiskaava on laadittu vastaavilla periaatteilla kuin nyt käsiteltävänä oleva Perttulan osayleiskaava. Lepsämän osayleiskaavasta tehdyissä valituksissa mm. haluttiin lisää rakentamismahdollisuuksia. 1
Muistutuksissa on esitetty rakentamismahdollisuuksien lisäämistä muistuttajien tiloille joko suoraan tai mitoitusvyöhykettä muuttaen. Tähän suostuminen tarkoittaisi, että mitoitustarkastelu ja/tai sen periaatteita muutettaisiin koko alueella. Toisaalta rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärän lisääminen ei ole kaavan muut tavoitteet, maakuntakaavan ohjausvaikutus ja yleiskaavan sisältövaatimukset huomioon ottaen mahdollista. Mikäli yksittäisissä tapauksissa nousee esille maankäyttöön liittyviä erityisiä syitä poiketa osayleiskaavan mitoituksesta tai kohtuuttomuuksia, voidaan poikkeamismenettelyssä harkita poikkeamisen myöntämistä osayleiskaavasta. Osayleiskaavassa ei ole sitovasti osoitettu uusien rakentamismahdollisuuksien sijaintia. Tämä antaa mahdollisuuden harkita rakennuspaikan sijaintia joustavasti toteutusvaiheessa ottaen kuitenkin huomioon kaavamerkinnät ja -määräykset. Useissa muistutuksissa on perusteltu lisärakentamismahdollisuutta sillä, että tilaa muodostettaessa on ajateltu sitä rakennuspaikaksi. Tila on muodostettu omaksi kiinteistöksi kiinteistönmuodostusta ohjaavan lain mukaan eikä siinä yhteydessä ole otettu eikä ole voitu ottaa kantaa siihen, voidaanko tilalle rakentaa. Rakentamista ja rakentamisen lupamenettelyä ohjaa nykyään maankäyttö- ja rakennuslaki, aiemmin rakennuslaki. Rakennuslupa on voimassa määräajan, jonka kuluessa rakennus tulee rakentaa. Jos rakennuslupa raukeaa käyttämättömänä, rakentamisen edellytykset ja rakentamisen lupamenettely määräytyvät uuden luvan hakemisen ajankohdan lainsäädännön perusteella. Rauennut rakennuslupa ei ole peruste uuden luvan myöntämiselle. Asemakaava-alueen ulkopuolella tilalla ei ole olemassa rakennusoikeutta, vain asemakaavassa voidaan sitovasti määritellä rakennusoikeus. Maaseutualueilla oikeus rakentamiseen syntyy vasta, kun lupa on myönnetty. Rakentaminen on suoritettava luvan voimassaoloaikana. 1. Myllypelto 543-411-5-97 Muistutuksessa esitetään varattavaksi kaksi rakennustonttia lisää kahden merkityn tontin lisäksi. Osayleiskaavassa arvioidaan tiloittain enimmäisrakentamismahdollisuudet emätilakohtaiseen mitoitustarkasteluun perustuen. Tavoitteena on saada kokonaiskuva kaava-alueen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärästä ja niiden sijoittumisesta. Toisena tavoitteena on saada suunnittelutarveratkaisujen käsittelyyn samoin perustein arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy lupakäsittelyssä. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusvyöhykkeet on laadittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen. Ajankohdan 1.1.2000 mukaisella tilalla Myllypelto 543-411-5-97 sijaitsee kaksi asuinrakennusta. Toinen asuinrakennus on tilalla Myllypelto 543-411-5-107 ja toinen tästä tilasta vuonna 2000 lohkotulla tilalla Peltorinne 543-411-5-106. Osayleiskaavaehdotuksen rakennuspaikkojen mitoituslaskelmissa oli tilalla Myllypelto 543-411-5-107 ollut asuinrakennus osoitteessa Sahamäenpolku 30 jäänyt osoittamatta olevana asuinrakennuksena. Ajankohdan 1.1.2000 mukaisen tilajaotuksen mukaiselle tilalle Myllypelto 543-411-5-97 on osayleiskaavan mitoituksen mukaan osoitettu 3 rakentamismahdollisuutta, joista siis kaksi on jo toteutunut ja jäljelle jää yksi mitoituksen mukainen rakentamismahdollisuus. Rakentamismahdollisuuksien lisääminen yksittäisissä tapauksissa ei ole mahdollista muuttamatta rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteita. Näiden rakentamismahdolli- 2
suuksien määräytymisperusteiden muuttaminen esitettyyn suuntaan aiheuttaisi kokonaisuutena merkittävää rakentamisen lisääntymistä alueella. 2. Uusi Tuhkuri 543-411-6-259 Tilalle Uusi-Tuhkuri ja sen vieressä oleville tiloille Tuhkuri 543-411-6-260, Rumpa 543-411-6-258 ja Marjala 543-411-6-257 on yhteinen maatalousliittymä Lopentieltä. Jos kaikille tonteille haetaan rakennuspaikkoja, tulee alueelle myös uudet tiejärjestelyt, jotka eniten rasittavan juuri tilaa Uusi- Tuhkuri. Joen ranta menee lopullisesti pilalle nyt jo olevan siirtoviemärin lisäksi. Näin ollen kannatan nykyistä tilannetta. Osayleiskaavaehdotukseen ei ole tehty muutoksia kyseessä olevan alueen osalta. Muistutuksessa esitetyille tiloille ei ole osoitettu rakentamismahdollisuuksia. 3. Metsätähti 543-413-4-64 ja Airikkala 543-413-4-40 Rakennuspaikkojen sijainnin valinnassa tulee Suomen olosuhteissa paremmin huomioida maastolliset tekijät ja siten, että maisema ja energiatalouden kuin myös jo olemassa olevien tieyhteyksien kannalta luodaan suotuisat puitteet. Energiatalous: - Tulee suosia eteläisiä rinteitä ja sallia niille rakentaminen. Maisema: - Tulee suosia metsänreunaan rakentamista ja niin, että peltoaukeamat jäävät vapaiksi. - Tulee suosia kovalle maalle/kalliolle rakentamista pehmeiden maiden sijasta. Tieyhteydet: - Tulee suosia jo valmiiden tai vähäisin kustannusten kautta saavutettavuutta olemassa olevien tieyhteyksien hyödyntämistä. - Tulee suosia asutuksen tiivistämistä. Osayleiskaavassa ei ole esitetty mahdollisten rakennuspaikkojen sijaintia. Osayleiskaavan mitoituksen mahdollistamien rakennuspaikkojen sijainti tarkentuu alueelle haettavien suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä. Osayleiskaavamääräykset ohjaavat rakentamisen sijoittumista tilan edullisimmalle mitoitusvyöhykkeelle eli yhdyskuntarakenteessa hyvin sijaitsevalle alueelle. Kaavamääräykset ohjaavat rakentamisen sijoittumista olevien rakennusryhmien yhteyteen, välttäen avoimia peltoalueita sekä mäkien lakialueita. Rakennuspaikkakohtaiset maaperä- ja ympäristöolosuhteet otetaan myös huomioon alueelle haettavan suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Muistutuksessa esitetyt periaatteet ovat hyviä rakentamisen sijoittumista arvioitaessa täydentäen kaavamääräyksiä. Kaavaan tulisi lisätä tilalle Metsätähti 543-413-4-64 merkintä, joka sallii asuinrakentamisen vireillä olevan suunnittelutarvehakemuksen mukaisesti. Tilaan koko kasvaa 4,6 ha:n suuruiseksi siten, että sen eteläpuolella olevasta tilasta 543-423-4-40 lohkaistaan 1 ha suuruinen määräala puutarhaksi omena- yms. puille ja mehiläistarhaukseen. Tilalla on parikin kallioista kumparetta metsän puolella siten, että ne sopivat hyvin rakennuspaikoiksi, jolloin rakennukset jäävät pois peltoaukealta. Tila on myös riittävän suuri, jotta sinne voidaan rakentaa imeytyskenttä tai tila voidaan liittää lähellä olevaan Perttulan vesiosuuskuntaan. 3
Edellä olevan perusteella vaaditaan, että yleiskaavaan tehdään muutos, mikä mahdollistaisi po. Metsätähtitilan, mikä laajennettuna olisi 4,6 ha suuruinen, käyttämisen asuinrakentamiseen puutarhatilan muodostamiseksi. Tila 543-413-4-64 (pinta-ala 3,6283 ha) on lohkottu vuonna 2011 tilasta Airikkala 543-413-4-40, joka on muodostettu vuonna 1990 ja jonka pinta-ala tuolloin sekä ajankohtana 1.1.2000 oli 63,0309 ha. Tämä tila 543-413-4-40 on kuulunut vuonna 1954 muodostettuun emätilaan 543-413-4-21 (pinta-ala 96,7154 ha). 1.1.2000 oli tilasta muodostettu yhteensä 9 tilaa. Rakentamattomia tiloja oli 7, joiden pinta-alat vaihtelivat 1,6575 hehtaarista 14,7630 hehtaariin. Emätilalle on mitoituksen mukaan osoitettu 9 rakentamismahdollisuutta. Osayleiskaavassa on tilojen enimmäisrakentamismahdollisuuksia arvioitu ajankohdan 1.1.2000 tilajaotuksen mukaisille tiloille. Tilalle 543-413-4-40 on mitoituksen mukaan osoitettu 7 rakentamismahdollisuutta, joista 5 on rakennettu tilasta 543-413-4-40 muodostetuilla tiloilla 543-413-4-53 (pinta-ala 0,3111 ha), 543-413-4-58 (pinta-ala 0,3100 ha), 543-413-4-63 (pinta-ala 0,1900 ha), 543-413-4-66 (0,3310 ha) ja edelleen voimassa olevalla Airikkalan tilalla 543-413-4-40 (pinta-ala 35,0789). Rakentamattoman tilan 543-413-4-64 lisäksi vuoden 2000 jälkeen on tilasta 543-413-4-40 lohkottu 8 muuta rakentamatonta tilaa, joiden pinta-alat ovat 0,3111 hehtaarista 12,9700 hehtaariin. Mitoituksen mukaisten vielä rakentamattomien kahden jäljelle jäävän rakentamismahdollisuuden sijoittuminen ajankohdan 1.1.2000 jälkeen muodostetuille tiloille tai tilalle 543-413- 4-40 arvioidaan tiloille haettavien suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä. Tällöin ajankohdan 1.1.2000 mukaisen tilan rakentamismahdollisuudet jaetaan tilasta muodostettujen uusien tilojen kesken muunnettujen pinta-alojen suhteessa, elleivät tilojen omistajat toisin sovi. Lisäksi rakentamismahdollisuuksien sijoittumista ohjaa osayleiskaavan yleisten määräysten 8 :n mukaiset määräykset eli mitoituksen osoittama rakentaminen tulee sijoittaa ensisijaisesti AT-alueelle. Mikäli tilan aluetta ei ole AT-alueella, niin rakentaminen tulee sijoittaa ajankohdan 1.1.2000 tilajaotuksen mukaisen tilan edullisimmalla mitoitusvyöhykkeellä sijaitsevalle alueelle. Rakentamisen sijoittamisessa otetaan kuitenkin huomioon yhdyskuntarakenteellinen ja maisemallinen sijainti. Osayleiskaavan alueella on paljon alueita, jotka soveltuvat muistutuksessa esitettyjen periaatteiden mukaan rakentamiseen. Lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon tilojen tasapuolinen kohtelu. Emätilatarkastelun avulla toteutetaan tasapuolista kohtelua. Muistuttajan tilalle lisärakentamismahdollisuuden osoittaminen tarkoittaisi, että muilla vastaavilla tiloilla tulisi olla sama lisärakentamismahdollisuus. 4. Kotilahti 543-411-4-67 Uusi kuivan maan loma-asunnon paikka Tilalla on nykyisin loma-asunnon rakennuspaikka. Kaavan tulee mahdollistaa lisäksi ns. kuivanmaan loma-asunnon paikka. Perustelen tätä seuraavilla seikoilla. 4
Mitoitusta havainnollistava karttaliite näyttää hyvin loma-asuntojen epätasaisen jakautuman Vaaksinjärven rannoilla. Kaava-alueella on järven kaakkois- ja eteläpuolella n. 20 kuivan maan lomaasuntoa. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää mielestäni muutamien rakentamismahdollisuuksien lisäämisestä järven pohjoisrannalle. Kunnanhallituksen hyväksymässä vastineessa kaavaluonnoksesta esittämääni mielipiteeseen todettiin, ettei osayleiskaavoitus voi perustua vuosikymmeniä sitten tapahtuneeseen rakentamiseen. Käsittääkseni myös rakennushistoria voidaan huomioida, kun tasapuolisuutta tavoitellaan. Kaavan yleisperusteluissa todetaan, että Vaaksinjärven rakennetut ranta-alueet ja sen ympäristön rakennetut loma-asuntoalueet on osoitettu loma-asuntoalueina. Ranta-alueen luonnollisena rajana on ymmärtääkseni pidetty Vaaksintietä ja vastaavasti pohjoisreunalla Länsi-Vahaksentietä. Tämä linjaus on todettu mm. 2010 annetussa suunnittelutarveratkaisussa, jossa rantaan nähden tienvastakkaisella puolella oleva rakennuspaikka hyväksyttiin, koska se ei ollut rantarakentamista. Hyväksytty rakentamispaikka on n. 90 metrin päässä rannasta. Esitän tilalleni kaavoitettavan uuden kuivan maan loma-asunnon sijainniksi vastaavaa, jolloin kyse ei ole tässäkään rantarakentamisesta. Myös toivottu kulkuyhteys järven kiertäjille voidaan hyvin järjestää Länsi-Vahaksentien päästä lisärakentamisen sitä estämättä. Kaavan rakentamismahdollisuuksien mitoitus perustuu alueen sijaintiin yhdyskuntarakenteessa ja maisemassa. Asuinrakentamiselle ja lomarakentamiselle on vaikea ymmärtää yhtenäisiä edullisuuskriteereitä. Esimerkiksi etäisyys koulusta sopii kriteeriksi edelliselle, muttei jälkimmäiselle. Esitänkin loma-asuntoalueille kehitettäväksi oman ja yksinkertaisemman mitoitusperusteen. Emätilamitoituksessa loma-asuntoalueet voisi merkitä mitoitusvyöhykkeelle 5 painokertoimena 0 ja laskea rakennuspaikkamahdollisuudet erikseen. Lähtökohtana olisi tilajaotus 1.1.2000. RA-alueelle osin tai kokonaan sijoittuville tiloille sallittaisiin 1 lomarakennuksen rakennusmahdollisuus 2 hehtaaria kohti ja enintään 2 lomarakennuksen rakentamismahdollisuutta. Näitä ei huomioitaisi emätilan jo käytettyjä asuinrakentamismahdollisuuksia laskettaessa. Kaavamääräykset ja -suositukset tulee vastaavasti muokata loma-asuntoalueiden mitoituksen osalta. Luonnollisesti minua tyydyttää jokin muukin mitoitusmalli, joka johtaa tilalleni uuteen ns. kuivan maan lomarakennusmahdollisuuteen. Tällä saataisiin parempaa tasapuolisuutta eri puolille järveä, muttei vielä muutettaisi oleellisesti pohjoispuolen väljää rakentamistapaa. Kaavassa käytetty laskentamalli toteuttaa jo vastaavaa harkintaa tuottamalla useissakin tapauksissa uusia rakentamismahdollisuuksia, vaikka emätilanrakentamismahdollisuuksien lukumäärä on jo täynnä. Usein käytetty tavoite rantojen kaavoituksessa on sekin, että halutaan säilyttää vapaata rantaa maisemallisista yms. syistä. Esitykseni ns. kuivan maan rakennuspaikan lisäämisestä ei ole ristiriidassa tämänkään tavoitteen kanssa. Vastineessa mielipiteeseeni luonnoksesta todetaan edelleen, että tarkoituksena on säilyttää Vaaksinjärven veden laatu myös tulevaisuudessa hyvänä. Tähän yhdyn mielihyvin. Kaavaselostuksenkin mukaan Vaaksinjärvi kuuluu erinomaiseen ekologiseen luokkaan. Vähäinen loma-asutuksen lisääminen ei muodosta riskiä veden laadulle varsinkin kun ei ole kyserantarakentamisesta ja huolehditaan kiinteistöjen vesienkäsittelystä nykyajan parhaan tekniikan mukaan. Järveen tuleva kuormitus ei mitenkään lisääntyisi. Jos veden laadusta ollaan huolestuneita, niin tulisikin panostaa eniten nykyisten aivan rannoilla olevien loma-asuntojenvesien käsittelyyn. Röykän asemakaava-alue ei kuulu osayleiskaavan alueeseen, mutta kyllä ainakin osittain Vaaksinjärven lähialueeseen - jopa ranta-alueeseen. Asemakaavassa voitiin 1967 osoittaa uusia loma- 5
rakennuspaikkoja varsin lähelle rantaa järven länsireunalla ja vielä 2004 jopa rantaan uusilomarakennuspaikka. Suunnittelun suuntaa nämäkin esimerkit antavat. Vaaksinjärven rannalle pääasiassa suorin rakennusluvin 1950- ja 1960-luvuilla tapahtunutta rakentamisen määrää ei voida ottaa lähtökohdaksi osayleiskaavan mitoitukselle. Kaavoitusta ohjaava lainsäädäntö on muuttunut 1.1.2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain myötä. Osayleiskaavan laatimista ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Lupamenettelyssä (suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös) on aina otettava huomioon tilojen tasapuolinen kohtelu. Emätilatarkastelu on oikeuskäytännössä vakiintunut tapa arvioida tasapuolisen kohtelun vaatimuksen täyttymistä. Tästä syystä emätilakohtainen mitoitustarkastelu on tehty osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Osayleiskaavan yhteydessä mitoitustarkastelu on osa suunnitteluprosessia, ja prosessi on vuorovaikutteinen, jolloin maaomistajat saavat myös tietoonsa mitoituksen perusteet ja sen, mitä se tarkoittaa oman tilan osalta. Mitoitustarkastelun mukaisia rakentamismahdollisuuksia käytetään lähtökohtana arvioitaessa suunnittelutarveratkaisun edellytyksiä. Kun kyseessä on rakennuksen rakentaminen (loma- tai ympärivuotinen asuminen) rantavyöhykkeellä tai rantaan tukeutuvan loma-asunnon rakentaminen ranta-alueella, joka on rantavyöhykettä laajempi, käytetään mitoituksessa ranta-alueen mitoitusta. Muutoin käytetään ns. kuivan maan mitoitusta eli myös silloin, kun kyseessä on asuinrakennuksen rakentaminen ranta-alueella (ei rantavyöhykkeellä). Osayleiskaavassa on esitetty Vaaksinjärven rantavyöhykkeellä ja ranta-alueella molemmat mitoitustavat, eikä kumpikaan mitoitustapa ole tuottanut rakentamismahdollisuutta muistuttajan tilalle 543-411-4-67. Mitoituslaskelmissa Uudenmaan alueella on rantamitoituksessa yleisesti käytetty mitoitusta 5 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivan kilometriä kohti. Vaikka osayleiskaavassa on esitetty huomattavasti väljempi rantamitoitus eli 10 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivan kilomeriä kohti, ei osayleiskaava-alueella ole yhtään mitoituksen mukaista uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuutta ranta-alueella. Kuivan maan mitoituksessa tilan 543-411-4-67 rakentamismahdollisuusluku on 0,13. Yhden rakennuspaikan muodostaminen edellyttäisi rakentamismahdollisuuslukua 0,50. Lisäksi tilalla on jo rakennettu lomarakennus. Toisen rakennuspaikan muodostaminen edellyttäisi rakentamismahdollisuuslukua 2,00. Rakentamismahdollisuuksien lisääminen yksittäisissä tapauksissa ei ole mahdollista muuttamatta rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteita. Näiden rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteiden muuttaminen toivottuun suuntaan aiheuttaisi kokonaisuutena merkittävää rakentamisen lisääntymistä alueella. Erillinen muuta aluetta sallivampi mitoitustarkastelu, joka koskisi ainoastaan RA-2-aluetta, asettaisi maanomistajat eriarvoiseen asemaan ja olisi vastoin osayleiskaavan tavoitteita. Vaaksinjärven länsiosassa on voimassa asemakaava. Osayleiskaavaan perustuen ja yksittäisin luvin ei ole mahdollista muodostaa rakennuspaikkoja niin paljon kuin asemakaavalliseen suunnitteluun perustuen. Asemakaavassa ratkaistavia yksityiskohtia ovat mm. tie- ja liittymäjärjestelyt, eri toimintojen yhteensovittaminen ja luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottaminen. 6
Liito-oravat Valtaosa tilan alueesta, n. 3 ha, on merkitty alueen osaksi, joka on luonnonsuojelullisesti erityisen arvokas. Merkinnällä (sl-5) osoitetaan selvityksissä havaitut liito-oravan elinalueet. Kaavamääräyksen mukaan "alue on luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen eläinlajin (liito-orava) lisääntymis- tai levähdyspaikka". Tämä on ristiriidassa luontoselvityksen kanssa. Alue tulee tilan osalta rajata koskemaan vain luontoselvityksessä havaittua kolohaapaa tilan koilliskulmassa. Termi "elinalueet" on tulkinnanvarainen, joten kaavassa tulisikin käyttää vaikka ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjeluonnoksessa "Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä", 3.2.2015, mukaisia käsitteitä. Luontoselvityksen sivuilla 42-43 on esitetty yksityiskohtaiset tulokset liito-oravakartoituksista. Sivun 42 kuvaan 35 on merkitty keväällä 2013 löydetty kolohaapa, joka voidaan merkitä sl-5 alueeksi. Selvityksen sivun 42 mukaan muualta liito-oravaa ei tavattu. Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhteisen ohjeen "Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä", 30.6.2004, kohdan 111 b) mukaan luonnonsuojelulain 49 :n mukainen hävittämis- ja heikentämiskiellon huomioon ottava rajaus voidaan tehdä siten, että koskematta jätetään 10-15 m säteeltään oleva vyöhyke. Luontoselvityksessä tarkoitetun kolohaavan ympäriltä voidaan puolestani merkitä sl-5 alueeksi 25-30 m säteeltään oleva vyöhyke, jos varmuutta pidetään tarpeellisena. Tätä laajennusta on ehdotettu ministeriöiden uudessa ohjeluonnoksessa 3.2.2015. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta esitti lausunnossaan kaavaluonnoksesta lisättäväksi liitooravan elinalueille toimenpiderajoituksen. Mielestäni luonnonsuojelulain ja metsälain säädökset riittävät, joten toimenpiderajoitus tulisi tarpeettomana poistaa. Myöskään Uudenmaan EL Y-keskus ei tätä edellyttänyt. EL Y-keskuksella lienee paras asiantuntemus ja paikallistuntemuskin asiassa. Tilalla suoritettiin harvennushakkuita 2013 ja siihen liittyen ELY-keskus antoi 28.6.2013 päätöksen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsänkäsittelyn määrittämisestä. 13.6.2013 suoritetulla maastokäynnillä ei havaittu merkkejä liito-oravasta tai liito-oravalle soveltuvia pesiä. Päätökseen kirjatun mukaan ELY-keskuksen edustaja oli kuitenkin aiemmin samana vuonna havainnut edellä mainitun liito-oravan pesäkolon tilan koillisosassa. Samaa tarkoitetaan tilan Ali- Pitkälä metsänkäsittelyyn liittyvässä ELY-keskuksen päätöksessä 22.4.2013, jonka mukaan maastokäynti tehtiin 17.4.2013. Edellä selostettu tilani harvennushakkuun hoitaminen on malli toimivasta luonnonsuojelulain ja metsälain mukaisesta menettelystä metsänhoidossa. Allekirjoittaneen tarkoitus on jatkaa hyvää metsänhoitokäytäntöä säädökset ja luontoarvot huomioiden. Kaavamääräyksissä esitetty toimenpiderajoitus liito-orava-alueilla on tarpeetonta byrokratian lisäämistä. Kaavaselostuksenkin kohdassa 8.9 on tarkoitettu, että toimenpiderajoitus on tarpeen maiseman kannalta merkittävillä maatalousalueilla, pohjavesialueilla sekä luonnonsuojelullisesti kasvillisuuden kannalta erityisen arvokkailla alueilla. Tokkopa kunta voisi yksin päättääkään maisematyöluvasta ainakaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan osalta, vaan tarvittaneen myös ELY-keskuksen poikkeamispäätös. Osayleiskaavassa esitetyt liito-oravien elinalueet, joilla on havaittu liito-oravan lisääntymistai levähdyspaikka, ja liito-oraville soveltuvat/käyttämät alueet perustuvat osayleiskaavatyötä varten tehtyihin selvityksiin. Lisäksi kaavassa on osoitettu liito-oravien Uudenmaan ympäristökeskuksen / ELY-keskuksen rajauspäätöksien mukaiset alueet. Liito-oraville soveltuvat elinalueet perustuvat Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:n, 2013, selvitykseen. 7
Liito-oravien elinalueet sekä liito-oraville soveltuvat alueet on osayleiskaavassa osoitettu parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaisesti. sl-5 ja sl-6-kaavamääräyksiä on täsmennetty siten, että luonnonsuojelu ja metsänkäsittely on paremmin sovitettu yhteen. sl-alueille on asetettu MRL:n 128 :n mukainen toimenpiderajoitus, jolloin puiden kaataminen edellyttää maisematyölupaa. Tavoitteena on turvata liito-oravalle luonnonsuojelulain mukainen lisääntymis- ja levähdyspaikan säilyminen puustoisena. Maisematyölupahakemuksesta pyydetään ympäristönsuojeluviranomaisilta lausunto. Maisematyöluvasta päättää kunta. Maankäyttöja rakennuslaissa on esitetty maisematyöluvan myöntämisen edellytykset. Maaomistaja voi jatkossakin harjoittaa hyvää metsänhoitokäytäntöä ottaen luontoarvot huomioon maisematyöluvan mukaisesti. Kaavan tulee perustua merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin ottaen huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavan sisältövaatimusten mukaan on otettava huomioon maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. ELY-keskuksen rajauspäätökset on tehty varsin suppeille alueille ja ne eivät ole kattaneet liito-oravan kannalta riittävän laajoja alueita. Osayleiskaavassa on selvityksiin perustuen osoitettu alueet liito-oravan elinalueille, joilla on havaittu lisääntymistai levähdyspaikkoja ja liito-oravan käyttämät alueet, joilla ei ole havaittu lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. 5. Hannula 543-411-6-261 Ostimme 31.8.1988 n. hehtaarin suuruisen määräalan, joka vuonna 1989 lohkottiin Ali-Mikkolan tilasta 543-411-6-134 itsenäiseksi tilaksi Hannula 543-411-6-261 osoitteessa Nummenpääntie 71, 01860 Perttula. Mikkolan talo oli 1500-luvulla yksi Perttulan kylän kuudesta talosta. Se jaettiin kahtia 1830 Yli- ja Ali-Mikkolaksi. Nykyinen talomme on rakennettu 1913 ja on ollut Museoviraston suojelukohde, johon Museovirasto myönsi avustuksen eteläpuoleisen seinän entisöimiseen 1.3.1980. Tilan päärakennus sijaitsi vuonna 1988 myynti-ilmoituksen mukaan alueella, joka on osayleiskaavassa merkitty säilytettäväksi, mutta uudessa osayleiskaavaehdotuksessa rakennus ei enää ole suojelukohde. Olen ollut yhteydessä 27.2.2014 olleen yleisötilaisuuden jälkeen useita kertoja yleiskaavoitukseen asian selvittämiseksi, miksei osayleiskaavaehdotuksessa ole otettu huomioon tilaamme rakennusperintökohteena ja miksi se on jäänyt pois rakennusperintöselvityksestä. Asian käsittely on toistaiseksi lykkääntynyt syystä tai toisesta. Vanha Ali-Mikkolan päärakennus sijaitsee nykyisen Hannulan 543-411-6-261 tilalla. Rakennus on esitetty rakennuskulttuurin inventoinnissa kirjassa Nurmijärven kulttuurimaisema, 1985. Kyseinen päärakennus oli jäänyt huomiotta kunnan rakennusperintöselvitysluonnoksessa eikä sitä tästä johtuen ollut esitetty Perttulan osayleiskaavaehdotuksessa rakennusperintökohteena. Rakennusperintöselvitystä on osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen täydennetty ja Ali-Mikkolan päärakennus on lisätty osayleiskaavaan kulttuurihistoriallisesti merkittävänä rakennuksena (sr-3)-merkinnällä. 6. Lehtimäki 543-411-2-71 Olen pyytänyt rakennuspaikan siirtoa tilalta 543-411-2-71 tilalle 543-411-2-66. Vastauksessa sanottiin, että se ei ole perusteltua. Pyytäisin kuitenkin, että asiaa vielä käsiteltäisiin, koska tontti 543-411-2-66 on maaston muodoltaan ja maaperältään aivan erinomainen rakennuspaikka. Osayleiskaavan mitoitusvyöhykkeet on määritelty yhdyskuntarakenteen ja maiseman perusteella ottaen huomioon lisäksi alueen etäisyys koulusta sekä yleisen tai yksityistien läheisyys. 8
Kaavamääräyksen mukaan mitoituksen osoittama rakentaminen tulee sijoittaa ensisijaisesti AT-alueelle. Mikäli tilan aluetta ei ole AT-alueella, niin rakentaminen tulee sijoittaa ajankohdan 1.1.2000 tilajaotuksen mukaisen tilan edullisimmalla mitoitusvyöhykkeellä sijaitsevalle alueelle. Mikäli ajankohdan 1.1.2000 tilasta muodostetaan uusia tiloja, tilan rakentamismahdollisuus jaetaan siitä muodostettujen/muodostettavien uusien tilojen kesken muunnettujen pintaalojen suhteessa, elleivät tilojen omistajat muuta sovi. Ajankohdan 1.1.2000 mukaiselle tilalle 543-411-2-71 on osayleiskaavan mitoituksen mukaan osoitettu enintään 3 uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuutta. Tästä tilasta on vuonna 2004 lohkottu tila 543-411-2-90. Osayleiskaavamääräysten mukaisesti 3 rakentamismahdollisuutta jakautuvat seuraavasti: tilalle 543-411-2-71 (sijaitsee pääsääntöisesti mitoitusvyöhykkeellä 3) enintään 2 rakentamismahdollisuutta ja tilalle 543-411-2-90 (sijaitsee suurimmaksi osaksi mitoitusvyöhykkeellä 2) enintään yksi rakentamismahdollisuus. Muistutuksen tekijä omistaa tilan 543-411-2-66 ja 2/3 tilasta 543-411-2-90, mutta hän ei ole omista tilaa 543-411-2-71. Muistuttajan osittain omistama tila 543-411-2-90 sijaitsee pääasiassa osayleiskaavan mukaisella mitoitusvyöhykkeellä 2 ja tila 543-411-2-66 mitoitusvyöhykkeellä 3 eli tila 543-411-2-90 sijaitsee tilaa 543-411-2-66 edullisemmin yhdyskuntarakenteessa. Pyydettyyn rakentamismahdollisuuden siirtoon suostuminen ei ole perusteltua ottaen huomioon kaavan tavoitteet ja kaavamääräykset. 7. Lehtola 543-411-6-276 Haluamme valittaa ehdotuksesta kaavoittaa tontteja kiinteistömme (tunnus 543-411-6-276) naapuriin. Syy: Muutin Vantaalta, koska silloisen omakotitaloni kahdelle rajanaapuri tontille rakennettiin yhteensä 6 uutta asuntoa. Oma tonttini meni täysin pilalle, koska talot tulivat niin lähelle. Ostin tämän talon 16.12.2014, joka oli minulle vuosien unelma päättyvän tien päässä, omassa rauhassa ja kauniissa maisemissa. Tiesin että tontilla on rasitteena tie, mutta minulle esitettiin asia niin, että tontin läpi tarvitsee kulkea vain satunnaisesti esim., jos myyjän pitää tuoda kaatamansa hirvi metsästä tai ajaa puita yms. Tämä ei meitä haittaisi. Pian kaupan jälkeen sain kuitenkin kuulla, että myyjän maille ollaan suunnittelemassa kahta tonttia. Kaupantekovaiheessa ei moisia suunnitelmia ollut vielä mahdollista saada selville. Tie, joka kulkisi tonttimme läpi, tulisi pilaamaan koko pihan ja rauhan. Tie menisi aivan talomme edestä, missä on n. 13 m:n välinen alue talomme sisään käyntiin johtavien rappusten ja kiinteistön rajan välissä. Alueelta näkee tonttimme joka kolkkaan. Käytännössä autot ja ihmiset kulkisivat aivan meidän pihassamme. Omistamme useita kotieläimiä, joten siitäkään syystä emme todella halua tietä pihallemme. Olisiko tonteille mahdollista kulkea muuta kautta? Mielestäni tuleville tonteille suunniteltu alue on jossain kartoissa jätetty viherkäytäväksi eläimille, joita siellä kulkee runsaasti, ainakin peurat käyttävät tätä aluetta kulkuväylänä. Tontteja kaavoittaessa tulisi mielestämme huomioida myös tontillemme tuleva yksityistie, olemme rasitteena yksityistielle ja jos meitä tullaan kuulemaan yksityistien omistajan naapurina, emme aio antaa lupaa tien käyttöön. Emme halua olla hankalia, mutta kyseessä on niin iso haitta meille, että teemme kaikkemme, jotta unelmaamme ei pilata. 9
Osayleiskaavassa on arvioitu tiloittain rakentamismahdollisuudet. Muistuttajan naapuritiloille on tarkastelussa osoitettu 4 kpl rakentamismahdollisuuksia. Osayleiskaavan mitoitus kuvaa tilojen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärää. Osayleiskaavassa on alueelle osoitettu lisäksi pohjois-eteläsuunnassa kulkeva viheryhteystarve. Rakentamismahdollisuuksien toteuttaminen edellyttää useimmissa tapauksissa suunnittelutarveratkaisun hakemista. Suunnittelutarveratkaisua käsiteltäessä arvioidaan rakentamisen sijoittumista tilan alueella. Suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä otetaan myös huomioon kaavassa osoitettu viheryhteystarve. Suunnittelutarvehakemuksen yhteydessä kuullaan naapurit, jolloin muistuttajalla on mahdollisuus tuoda esiin mielipiteensä lupakäsittelyyn. Osayleiskaavassa ei oteta kantaa oleviin tienkäyttöoikeuksiin eikä perusteta uusia rasitteita. Maanmittauslaitos voi hakemuksesta sekä perustaa uusia tierasitteita että muuttaa tai poistaa olevia tienkäyttöoikeuksia. 8. Välimäki 543-408-1-133 Esitämme, että Välimäki -tilalle annettaisiin kaksi rakennuspaikkaoikeutta seuraavista syistä: Tilan päärakennus on rakennettu 40-luvulla. Tämän jälkeen on tilalle rakennettu vain yksi asuinrakennus v. 2001 (67 vuoden aikana vain yksi asuinrakennus!) Tilan mailta löytyy helposti sellainen rakennuspaikka, mikä ei rikkoisi yhtenäistä maalaismaisemaa/ kulttuurimaisemaa Tiestö valmiina (Taipaleentien varressa) Vesiosuuskunta valmiina Koulukyytikuljetukset toimivat jo nyt Tilasta on erotettu aikoinaan tontteja, mutta niille ei ole rakennettu (ei saa rakentaa). Allekirjoittaneet, tilan perikuntaan kuuluvat, haluamme, että jokaisella olisi oma paikka/rakennuspaikka tilalla, lapsuuden maisemissa. Oli edesmenneiden vanhempiemmekin toive, että tila pysyy suvussa ja että jokainen tytär saisi oman paikkansa sieltä ja kenties lapsenlapsetkin. Yksi sellainen jo onkin tilan maista erotetulla tontilla (v. 2001 rakennettu). Päärakennus jäisi yhden perikuntalaisen käyttöön ja yhdelle sisarelle sekä lapsenlapselle pitäisi nyt saada oma rakennuspaikka tilalta. Rakennuspaikat tulisivat ehdottomasti omaan käyttöön. Eikö omalle maalle saa enää rakentaa? Pitääkö ostaa tontti vieraalta ja maksaa siitä kallis hinta? Rakennusoikeutta pitäisi jakaa tarpeen mukaan. Emätilan aikaisempi pilkkominen/hehtaarimäärä ei saisi yksin ratkaista asiaa. Voihan olla niin, että se, joka nyt saa useamman rakennusoikeuden, ei tarvitsekaan niitä. Sitä vastoin joku toinen, joka nyt ei saanut rakennusoikeutta, tarvitsisi kipeämmin sitä. Koemme, että kuntataho määrää omaisuudestamme ja sen käytöstä. Omaisuudensuoja! Kunnan yksipuolisilla päätöksillä ei saisi rajoittaa taajaman ulkopuolista rakentamista. Maaseutu on pidettävä elinvoimaisena ja katsottava kauemmas tulevaisuuteen. Osayleiskaavassa arvioidaan tiloittain enimmäisrakentamismahdollisuudet emätilakohtaiseen mitoitustarkasteluun perustuen. Tavoitteena on saada kokonaiskuva kaava-alueen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärästä ja niiden sijoittumisesta. Toisena tavoitteena on saada suunnittelutarveratkaisujen käsittelyyn samoin perustein arvioitu mitoitusnormi 10
kaikkien tilojen osalta, jolloin tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy lupakäsittelyssä. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusvyöhykkeet on laadittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen. Tila Välimäki 543-408-1-133 (1.1.2000 ajankohdan tila, pinta-ala 9,66 ha) on emäkiinteistö ajankohdan 1.7.1959 mukaisesta emätilasta Välimäki 543-408-1-26, jonka pinta-ala oli tuolloin 31,01 ha. Tämän emätilan 543-408-1-26 muunnettu pinta-ala on 13,02 ha, mikä tarkoittaa viittä rakentamismahdollisuutta koko emätilan alueelle. Ajankohdan 1.1.2000 mukaisen tilajaotuksen mukaisen tilan Välimäki 543-408-1-133 muunnettu pinta-ala on 5,61 ha, mikä tarkoittaa kahta rakentamismahdollisuutta kyseiselle tilalle. Nämä rakentamismahdollisuudet on toteutettu tilalla 543-408-1-133 ja tästä tilasta vuonna 2001 lohkotulla tilalla 543-408- 1-177. Emätilasta on muodostettu yhteensä 10 tilaa, joista tila 543-408-1-177 vuoden 2000 jälkeen. Edellä mainittujen kahden rakennetun tilan lisäksi ovat rakennettuja tilat 543-408-1-124 (pinta-ala 0,5000 ha) ja 543-408-1-135 (pinta-ala 3,6150 ha), jolla on kaksi rakenteilla olevaa asuinrakennusta. Emätilan alueelle ei osayleiskaavan mitoituksen mukaan ole osoitettu uusia rakentamismahdollisuuksia. Lisärakentamismahdollisuus ko. tilalle edellyttäisi mitoituksen muuttamista koko kaavaalueella. Tämä tarkoittaisi useita kymmeniä uusia rakentamismahdollisuuksia osayleiskaavaalueella, mikä ei ole kaavan tavoitteiden mukaista. 9. Tapiola 543-408-1-93 Olen pettynyt kaavaehdotukseen. Kartasta on jätetty Tapiola 543-408-1-93 rakennuspaikka pois ja vielä pitäisi olla ehdolla sivuasuntovaraus. Rakennuslupa oli vireillä vuosina 1976-1984. Tuolloin ei kuitenkaan pystytty rakentamaan. Nyt poika perheineen haluaisi rakentaa kodin kyseiselle paikalle, jossa on ollut lupa voimassa 1976-1984. Tontille on tehty tie ja siellä on pieni mökki, 9 m². Naapurille on annettu rajani viereen 4 taloa ja 1 varaus. Ei ole oikein, että Tapiola 543-408-1-93 on jätetty ilman rakennuspaikkaa. Pojille pitäisi olla päätalo ja sivuasunto. Nämä tulisi merkitä karttaan. Rakennuspaikalle myönnetty suora rakennuslupa on voimassa viisi vuotta ja rakentaminen on aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Aloittamiselle voi saada jatkoaikaa kaksi vuotta, minkä jälkeen rakennuslupa raukeaa, jos rakentamista ei ole aloitettu. Oikeuskäytännössä ja lupakäsittelyssä rauenneella rakennusluvalla ei ole merkitystä arvioitaessa suunnittelutarveratkaisun edellytysten olemassa oloa. Rakentamismahdollisuuden edellytysten arviointi tehdään luvan käsittelyhetkellä oleviin kaavatilanteeseen ja tosiseikkoihin perustuen. Osayleiskaavassa arvioidaan tiloittain enimmäisrakentamismahdollisuudet emätilakohtaiseen mitoitustarkasteluun perustuen. Tavoitteena on saada kokonaiskuva kaava-alueen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärästä ja niiden sijoittumisesta. Toisena tavoitteena on saada suunnittelutarveratkaisujen käsittelyyn samoin perustein arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy lupakäsittelyssä. Tila 543-408-1-93 on muodostettu emätilasta 543-408-1-41, jonka pinta-ala oli 29,36 ha ajankohtana 1.7.1959. Tila 543-408-1-93 pinta-ala 0,53 ha ja muunnettu pinta-ala 0,26 ha. Osayleiskaavan mitoituksen mukaan tilan 543-408-1-93 rakentamismahdollisuusluku on 0,09. Rakentamismahdollisuus edellyttäisi, että rakentamismahdollisuusluvun tulisi olla vähintään 0,5. 11
Muistuttaja tarkoittanee naapuritilalla tilaa 543-408-1-157 (pinta-ala 28,42 ha) ja jolla sijaitsee 3 asuinrakennusta ja josta lohkotulla tilalla 543-408-1-156 (pinta-ala 0,50 ha) on yksi asuinrakennus. Lisäksi osayleiskaavan mitoituksen mukaan tilalle 543-408-1-157 on osoitettu yhden uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuus. Kyseessä on siis huomattavasti suuremmasta tilasta kuin hakijan omistama tila 543-408-1-93. Rakentamismahdollisuuksien lisääminen yksittäisissä tapauksissa ei ole mahdollista muuttamatta rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteita. Näiden rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteiden muuttaminen toivottuun suuntaan aiheuttaisi kokonaisuutena merkittävää rakentamisen lisääntymistä alueella. 10. Annukkala 543-408-1-198 Tontille ei ole osayleiskaavassa osoitettu rakennuspaikkaa. Tontille pitää kaavassa osoittaa rakennuspaikka. Olen saanut perinnöksi tontin vuonna 1980. Tontti on lohkottu rakennustontiksi ja minulla on ollut aikomuksena rakentaa tontille. Eihän kukaan tarvitse tällaista tonttia muuhun tarkoitukseen. Tontin pinta-ala oli 0,8045 hehtaaria eli 8045 neliötä. Ostin vuonna 2007 2711 neliötä lisää maata ja tontin pinta-ala on nyt 1,0756 hehtaaria eli yli 1 hehtaarin, joka on nykyään minimivaatimus hajaasutusalueella tontin kooksi. Vuonna 1980 se oli 5000 neliötä. Olen rakentanut vuonna 1980 tontilleni ajoneuvoliittymän pientalolle. Tielaitos on tehnyt päätöksen tieliittymän rakentamisesta. Tontti on ollut minulla näin pitkän ajan ja tarkoituksenani on vielä rakentaa tontille. Olenhan tontin saanut perinnöksi aikoinaan. Mielestäni minua pitkäaikaisena tontin omistajana ei ole kohdeltu tasapuoleisesti, jos minun tontilleni ei osoiteta rakennuspaikkaa. Omistamani tontti on ollut kaavoituksen nähtävillä jo 35 vuotta. Luulisi kaavoituksen huomioineen tämän myöntäessään rakennuslupia vuosien mittaan. Ostin lisämaatakin, jotta tontti täyttäisi nykypäivän koko vaatimuksen. Viimeisen 15 vuoden aikanakin on jälkeenpäin lohkotuille tonteille myönnetty rakennuslupia. Tonttini on kuulunut vanhemmilleni ja toivoisin sitä verrattavan osittain Honkala 543-402-30-2 tilaan, koska vanhempani omistivat sen ja tämä Takapelto 543-408-1-88 oli heidän omistuksessaan. He olivat ostaneet sen maatilaansa lisämaaksi. Pyytäisin kunnanhallitusta kohtelemaan minua tasapuoleisesti ja myöntämään tontilleni rakennuspaikan, koska tontti on ollut omistuksessani jo 35 vuotta. Osayleiskaavassa ei ole osoitettu rakennuspaikkoja, vaan ainoastaan mitoituksen avulla on arvioitu tiloittain enimmäisrakentamismahdollisuudet. Tilan lohkominen tai liittymäluvan myöntäminen ei ole eikä ole aiemminkaan ollut perusteena rakennusluvan/suunnittelutarveratkaisun/poikkeamisluvan myöntämiselle. Se, että kiinteistön pinta-ala täyttää rakennuspaikan vähimmäispinta-alavaatimuksen, ei ole perusteltu syy rakentamiseen. Suunnittelutarveratkaisua käsiteltäessä laissa esitettyjen edellytysten tulee täyttyä ja yleiskaavassa/rakennusjärjestyksessä on määritelty rakennuspaikan vähimmäispinta-ala. Pelkästään se, että tila täyttää rakennuspaikan vähimmäispintaalavaatimuksen, ei ole peruste rakentamiselle/myönteiselle luvalle. 12
Kuten muistuttaja toteaa, tila 543-408-1-88 on ostettu lisämaaksi maatilatalouteen. Tästä tilasta on vuonna 1985 lohkottu tila Annukkala 543-408-1-122 (0,8045 ha) ja siihen on liitetty vuonna 2007 määräala (0,2711 ha) tilasta 543-408-1-169. Tällöin kiinteistötunnukseksi tuli 543-408-1-198. Muistuttajan mainitsema tila Honkala 543-402-30-2 ei sijaitse osayleiskaavaalueella. Suunnittelualueella on useita vastaavanlaisia tiloja, jotka on aikanaan lohkottu tarkoituksena rakentaa tilalle. Tila on muodostettu omaksi kiinteistökseen kiinteistönmuodostusta ohjaavan lain mukaan eikä siinä yhteydessä ole otettu eikä ole voitu ottaa kantaa siihen, voidaanko tilalle rakentaa. Rakentamista ja rakennuslupien / suunnittelutarveratkaisuja / poikkeamispäätöksiä arvioidaan rakennuslainsäädännön mukaisesti (nykyisin maankäyttö- ja rakennuslaki). Rakentamismahdollisuuksien lisääminen yksittäisissä tapauksissa ei ole mahdollista muuttamatta rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteita. Näiden rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteiden muuttaminen toivottuun suuntaan aiheuttaisi kokonaisuutena merkittävää rakentamisen lisääntymistä alueella. 11. Päivänsäde 543-413-4-44 Tilalle Päivänsäde 543-413-4-44 ei osayleiskaavassa ole osoitettu rakennuspaikkaa. Tila on lohkottu minulle Toivolan tilasta samalla, kun kahdelle siskolleni lohkottiin omansa. Lohkotut tilat ovat tärkeä osa sukuhistoriaamme. Tontit on lohkottu kunnan ja kaavoittajan ohjeiden mukaan yli 1 ha:n kokoisiksi rakennustonteiksi. Tämän vuoksi meihin on vuosittain kohdistunut korkea kunnallinen kiinteistövero, joka kohdistuu alle 3 hehtaarin tontteihin. Oma toiveeni on että poikani pystyvät jatkossakin jatkamaan nurmijärveläistä sukua asumalla esiisiensä mailla. Toisaalta säännösten muuttuessa näinkin lyhyellä aikajänteellä näen haastavaksi että jo aiemmin kaavoituksen ohjeiden mukaan tehty pitkäjänteiset suunnitelmat muutetaan niin, että kuntalaiselle jää 'musta pekka' käteen. Ei rakennusoikeutta mutta korkea kiinteistövero. Muistutuksellani pyydän että tilalleni Päivänsäde 4:44 tilalle myönnetään rakennusoikeuspaikka. Osayleiskaavassa on mitoituksen avulla arvioitu enimmäisrakentamismahdollisuudet, mutta rakentamismahdollisuuden toteuttaminen ratkaistaan aikanaan tilalle haettavien suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä. Tila 543-413-4-44 on lohkottu vuonna 1992. Tuolloin rakennuspaikan vähimmäispintaalavaatimus alueella on ollut 1,0 ha ja rakentaminen on ollut mahdollista suoraan rakennuslupaan perustuen. Rakennuslupaa ei kuitenkaan ole tuolloin haettu. Myöhemmin alueella tapahtuneen rakentamisen myötä alueesta on muodostunut maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta, jolloin rakentaminen on edellyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaista suunnittelutarveratkaisua. Tilalle ei ole haettu myöskään suunnittelutarveratkaisua eikä rakentamista ole siten tutkittu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaisessa suunnittelutarveratkaisussa. Tila sijaitsee osayleiskaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, joka on laajaa yhtenäistä metsäaluetta (M-8) mitoitusvyöhykkeellä 4. Osayleiskaavassa emätilan (ajankohdan 1.7.1959 tilajaotuksen mukainen tila) rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä on jaettu siitä muodostettujen tilojen kesken niiden muunnettujen pinta-alojen suhteen ajankohdan 1.1.2000 mukaisille tiloille. Tilat 543-413-4-44 (pinta-ala 1,37 ha) ja 543-413-4-48 (pinta-ala 1,66 ha) ovat pinta-aloiltaan pieniä ja sijaitsevat yhdyskuntarakenteellisesti epä- 13
edullisesti. Täten osayleiskaavan mitoitus ei ole tuottanut rakentamismahdollisuuksia kyseisille tiloille. Se, miten tilaa verotetaan, ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä. 12. Laurinmäki 543-413-4-66 Muistutuksena kaavaan haluan tuoda esille mitoitusperusteita vastustavan kantani. Osayleiskaavan ehtojen ja perusteita en moiti kuin vain mitoitustavan kohdalta. 1. Emätila 1.7.1959 on täysin mielivaltaisesti valittu raja. Se voi jopa olla ristiriidassa muuten ohjaaviksi perusteltujen määräysten kanssa. Se ei myöskään ota huomioon mahdollisesti jo ennen 1.7.1959 olleita rakennusmahdollisuuksia. Edeltävä aika olisi yhtä lailla samoin yhdenvertaisuusperustein ollut huomioitava. Kokonaisuus siis osoittaa kyseisen rajan olevan kuin hatusta vedetty hallinnollinen kikkailu, jota ei voi perustella yhdenvertaisuudella tämän eikä tulevien sukupolvien osalta. 2. Se yli 50 vuotta vanhana ja jo sukupolvien menneenä ei mitenkään luo tasa-arvoisempia rakennusmahdollisuuksia. Kuten jo mainitsin, peruste sulkee pois muuten alueella hyvin muut ehdot täyttäviä rakennusmahdollisuuksia. 3. Nykyoloissa määräys vähentää tasa-arvoa rakennusmahdollisuuksien saannissa ja yhdyskuntarakenteen perustellussa ohjaamisessa. Näistä syistä katson, että emätilaperusteinen mitoitusperuste tulisi kumota. Muutoin omana mielipiteenäni en näe maaseutumaisen harvaan rakentamisen olevan erityinen vetovoimatekijä. Pidän sitä vain jonkun toisen oman mielipiteen arvoisena, en faktana. Emätilan lähtökohdaksi mitoitustarkastelussa valitaan sellainen ajankohta, jolloin rakentaminen suunnittelualueella on alkanut lisääntyä. Osayleiskaavassa emätilan määräytymisen ajankohdaksi on valittu 1.7.1959, joka on rakennuslain voimaantulon ajankohta ja jota on yleisesti käytetty mitoittavissa osayleiskaavoissa. Emätilaperiaate on oikeuskäytännössä yleisesti hyväksytty menettelytapa arvioida kiinteistöjen tasapuolista kohtelua. Toiseksi poikkileikkausajankohdaksi on valittu 1.1.2000, joka on maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulon ajankohta. Emätilan rakentamismahdollisuudet on jaettu ajankohdan 1.1.2000 tilajaotuksen mukaisille emätilasta muodostetuille tiloilla muunnetun pinta-alan suhteessa. vasta tässä vaiheessa on otettu huomioon 1.1.2000 tilan alueella jo toteutunut rakentaminen. Tämä on tapa tuoda emätilamitoitus lähemmäksi nykyhetkeä. Poikkileikkausajankohdat, vuodet 1959 ja 2000, on valittu, koska silloin on tullut voimaan rakentamista ja lupakäytäntöä ohjaava lainsäädäntö. Mitoitusperusteiden lähtökohtina on ollut osayleiskaavan tavoitteiden saavuttaminen. Mitoitusvyöhykkeitä laadittaessa on otettu huomioon tilojen sijainti yhdyskuntarakenteessa ja maisemassa sekä mahdollisella tulva-alueella. Mitoituksen perusteella yhdyskuntarakenteessa edullisille alueille voidaan rakentaa haja-asutusluonteista rakentamista tiiviimmin. 14
13. Ainolan tila 543-411-3-80 Esitin vuonna 2014 mielipiteeni Perttulan osayleiskaavaehdotuksesta. Perustelin, miksi tilalleni tulee saada rakennuspaikka. Olen tutustunut kunnan antamaan vastaukseen. Vastauksessa viitataan mm. tasapuolisen kohtelun vaatimukseen. Haluan edelleen, että Ainola nimiselle tilalleni tulee kaavaan rakennuspaikka. Emätilaan liittyvät rakennuspaikkajyvitykset eivät ole itselläni olleet tiedossa ja ne on pääosin käytetty muiden kuin itseni toimesta niin, etten ole siihen voinut vaikuttaa, koska en ole tuntenut jyvitysjärjestelmää eikä tasapuolinen kohtelu tältäkään osalta kohdallani toteudu. Toinen kunnan vastineessa esitetty epäkohta on se, että viitataan tilani sijaintiin osittain peltoalueella, "joka on maakukunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, ei ole tuottanut osayleiskaavaehdotuksen mitoituksen mukaista rakentamismahdollisuutta". Tämä arvokas maisema-alue, johon viitataan, on perheeni rakentama ja itseni ylläpitämä. On oikeustajuni vastaista perustella rakennusoikeuden epäämistä sukuni monessa sukupolvessa tekemän työn perusteella. Kunta siis edellyttää, että rakennan ja hoidan Nurmijärven kulttuurimaisemaa omalla kustannuksellani, työlläni, ilman oikeutta. Hallintolain 6 :ssä viitataan viranomaistoiminnan tarpeellisuusvaatimukseen, jolla tarkoitetaan sitä, että viranomaisen toimintaan, tässä tapauksessa kunnan, on objektiivisesti arvioiden tarve ja että valittavissa olevista keinoista valitaan se, joka rajoittaa henkilöiden oikeuksia vähiten. Nyt toimitaan juuri tämän vastaisesti, koska nyt juuri rajoitetaan allekirjoittaneen oikeuksia kaikkein eniten. En ymmärrä miten peltoalueen säilyttäminen on ristiriidassa rakennuspaikan kanssa, koska ei ole tarkoitus, että se tulisi peltoalueelle vaan Suonojantien varressa olevalle metsäalueelle, joka on ihanteellista rakennusmaata. Kunnan vastine suhteellisen pinta-alan perusteena olevista mitoitusvyöhykkeistä ei itseäni tyydytä. EL Y:n vuonna 2004 tekemä kevättulvahavainto ei vastaa normaalia tilannetta. Peltoalueella ei esiinny tulvimista. Tämän ovat havainnoineet myös peltoalueen vuokraajat ja viljelijät vuosikymmenien ajalta. Esitän, että Ainola-nimiselle tilalleni (411-3-80) sijoitetaan Perttulan osayleiskaavaan rakennuspaikka. Perttulan osayleiskaavan laatiminen perustuu valtuuston hyväksymään yleiskaavoitusohjelmaan. Suunnittelun merkittävimpänä tavoitteena on Perttulan alueen ja etenkin kyläkeskusalueen kehittäminen maankäyttö- ja rakennuslain keinoin. Mitoitusperusteiden lähtökohtina on ollut osayleiskaavan tavoitteiden saavuttaminen ottaen huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus ja maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Tilojen sijainti yhdyskuntarakenteessa ja maisemassa sekä mahdollisella tulva-alueella on otettu huomioon mitoitusvyöhykkeitä laadittaessa. Mitoituksen perusteella yhdyskuntarakenteessa edullisille alueille voidaan rakentaa hajaasutusluonteista rakentamista tiiviimmin. Avoimille peltoalueille rakentamista pyritään välttämään. Osayleiskaavan merkittävänä tavoitteena on ohjata alueelle kohdistuva rakentamispaine sekä sijainnin että kokonaismäärän osalta sijoittumaan hyvin yhdyskuntarakenteessa ja maisemassa, jotta alueen vetovoimatekijät ja maaseutumaisuus säilyvät. Osayleiskaavan mitoi- 15
tusperusteena on käytetty ns. muunnettua pinta-alaa. Eri mitoitusvyöhykkeitä on painotettu kaavan tavoitteet huomioon ottaen. Maisemallisesti arvokkaat ja yhdyskuntarakenteellisesti epäedullisemmin sijaitsevat alueet eivät siten ole tuottaneet osayleiskaavan mitoituksen mukaan niin paljon rakentamismahdollisuuksia kuin yhdyskuntarakenteessa ja maisemassa edullisemmin sijaitsevat alueet. Emätilaperiaate rakentamismahdollisuuksien arvioinnissa on yleisesti oikeuskäytännössä käytetty tapa arvioida tilojen tasapuolisen kohteluntoetutumista. Tila 543-411-3-80 (pintaala 14,78 ha) on muodostettu vuonna 2009 tilasta 543-411-3-47 (pinta-ala 14,2790 ha) ja tilan 543-411-3-57 määräalasta (0,6887 ha). Ajankohdan 1.1.2000 mukaiselle tilalle 543-411-3-47 ei osayleiskaavan mitoituksen mukaan ole osoitettu uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuutta vaan tilan enimmäisrakentamismahdollisuus (1 kpl) on jo ylittynyt, sillä tilan alueella on kaksi asuinrakennusta. Nämä rakennuspaikat on lohkottu omiksi tiloikseen. Ajankohdan 1.1.2000 mukaiselle tilalle 543-411-3-57 (37,4121 ha) on osoitettu yksi uusi rakentamismahdollisuus, mutta se ei kohdistu tilaan 543-411-3-80 liitettyyn määräalaan. Tulva-alueiden määrittely on osayleiskaavassa tehty parhaan saatavissa olevan tiedon mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain 116 2 mom. mukaan rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Yleisesti tulvavaaraa arvioitaessa käytetään suositusten mukaan usein kerran 100 vuodessa toistuvaa tulvaveden korkeutta. Tulvavaaran arvioinnissa ei näin ollen käytetä tavanomaista tulvatilannetta. 14. Rajakorpi 543-413-9-5 Perttulan osayleiskaavan koillisosa, jossa 543-413-9-5 kiinteistö sijaitsee, on osittain merkitty "M 8 Maa ja metsätalousvaltainen alue, laaja yhtenäinen metsäalue". Alue on kuitenkin hyvin avaraa sekä peltovaltaista, jonka vahvistaa ilmakuva (ortokuva). Mistään yhtenäisestä metsäalueesta ei voi täten olla kyse. Lisäksi alueella kulkee kaasuputkilinja, joka jakaa alueen metsäalueita peltojen lisäksi. Koko osayleiskaava-alue on tiiviin kyläkeskuksen ulkopuolella luonteeltaan hyvin vaihtelevaa pelto- ja metsämaata. Osayleiskaavassa on eri tyyppisiä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita jaoteltu yhdyskuntarakenteessa edullisimmin sijaitseviin metsäalueisiin (M-6), hieman syrjemmässä sijaitseviin metsäalueisiin (M-7) sekä pääosin rakentamattomina säilyneisiin yhtenäisiin metsätalousalueisiin (M-8). Koska kyseessä on yleispiirteinen osayleiskaava, sisältävät nämä kaikki maa- ja metsätalousalueet sekä peltoa että metsää, mutta M-8 merkinnällä osoitetut alueet ovat pääosin rakentamattomia. Uudenmaan 1. vaiheen maakuntakaavassa "merkittävä kiviainesvaranto alue" on merkitty aivan kaasuputken itäpuolelle, toisin kuin nyt ehdotetussa Perttulan osayleiskaavassa. Osayleiskaavan tulisi noudattaa maakuntakaavaan alueidenkäyttösuunnittelua, eli "merkittävä kiviainesvaranto alue" tulisi rajata maakuntakaavan mukaisesti myös osayleiskaavaan. Osayleiskaavassa Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan mukainen alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja, on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti Uudenmaan liitosta saadun aineiston perusteella. Uudenmaan maakuntakaavassa maakaasun runkoputken linjaukset on esitetty ohjeellisina. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa laadittaessa kaasuputken itä-länsisuuntainen linjaus oli 16