SAVTAPALE KUOLMO OSAYLESKAAVAN TAYDENNYS LUONTONVENTONT Jouko Sipari
OHDANTO Savitaipaleen Kuolimolla tehtiin rantaosayleiskaavan tiiydennyst avartenmaankiiytci- ja rakennuslain mukainen luontoinventointi heiniikuussa2016 (LTTEET, Kartat 1.-3.). Tyossii inventoitiin suunnittelualueiden luonnonsuojelulain 29$ mukaiset suojellut luontotyypit, metsiilain 10$ mukaiset erityisen tiirketit elinymp2irist<it, vesilain 15a$ ja 17a$ tarkoittamat pienvedet sekzi muut zlrvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eliiin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki a6$) ja erityiste suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47g) seka luontodirektiivin liitteen V(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyo keskittyi kasvistoon. Niszikkiiistti selvitettiin mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistii suunnittelualueella. Muu lajisto ja muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystii alueen maankdytt<;ii suunniteltaessa, kaytiin liipi kasvistoselvityksen yhteydessti' SuunLnittelualueen maaperii- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja kiiytetttivyyttii silmiillti pitaen. Lajisto tutkittiin karloittamalla suunnittelualueet systemaattisesti. Kartoituksen yhteydessti tutkittiin alueelta myos mahdolliset rauhoitettavat tai suojeluavaativat biotoopit sekii mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympiiristot, merkittavlit maiserarakokonaisuudet sekii mahdolliset muut arvokkaat luontotekijiit sekii arvioitiin alueen maapera-ja vesiolosuhteita ekologiselta ja maankiiyt<in suunnittelun kawralta. Havainnot ja arviot kirjattiin systemaattisesti ylcis havainnointipaikalla. Maastotciiden yhteydessti on keriitty suunnittelualueesta myds kuva-aineisto, jota on kiiytetty hyviiksi inventoinnin tulosten kokoarnisessa sekii raportin laadinnassa. Raportissa on esitetty inventoinnin tulosten lisriksi tulosten perusteella tehdyt suositukset maankaytdn suunnittelua varten. Raportin osa-alueiden numerointi vastaa kartalle merkittyj ii osa-alueiden numerointia. NVENTODUT ALUEET 1. Kirvesniemi (LTTEET, Kartta 1.) a) Eteliiisin Kirvesniemen koillisrannan kolmesta inventoitavasta alueesta (LTTEET, Kartta l) on kivistii harjusoramaata (Kuva 1.). Maiseman profiili on loivasti kohoava ja alue on varsin suorarantainen. Ranta on kivistii harjusoraa ja loivasti syvenevii (Kuva 2.). Taustametsat (MT) on avohakattu kasvaen pientii miinty- ja koivutaimikkoa. Kasvilajisto todettiin tavanornaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Rantavyohyke on piiflosin kasvitonta. Niukka ja lajistoh;aan tavanomainen ranta- ja vesikasvilajisto indikoi oligotrofist avetta.
Kuva 1. Kirvesniemen inventointialueen metsdt on kauempana rannasta piiiiosin avohakattu. rruva ' K.lryesnlemen mventotnttalueen metsdt on kauempana rannasta piiiiosin avohakattu. Kuva2. Hyvin niukka vesikasvilajisto indikoi oligotrofisuutta. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja ei todettu. Myris alueen niukka lintulajisto todettiin tavanomaiseksi ( mm. r?ik?ittirastas, peippo ja metsiikirvinen). Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejd liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympiiristo6. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajejataiuhanalaisille lajeille (direktiivin V(a) lajit) soveltuvia elinympiiristdjii, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekij6ita, j otka olisi erityisesti huomioitav a maankiiyton suunnittelussa. b) Keskimmiiinen Kirvesniemen koillisraruran kolmesta inventoitavasta alueesta (LTTEET, Kartta 1). on kivistd harjusoramaata (Kuva 3.). Maiseman profiili on rannasta loivasti kohoava ja alueen pohjoispii?issa on suopainanne (varpuriimettii). Loivasti laskeva ranta on kivistti harjusoraa (kansikuva). Rataviivaa luonnehtii kapea, melko pitka kivinen niemi, jonka eteliityvessii on pienehkd lahti (Kuvat a. ja5.). Alueen metsiit ovat miintyvaltaista MT -kangasta, puustoltaan osittain varsin nuorta, avohakkuuta todettiin laajalti (Kuva 6.). Kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Rantavydhyke on ptiiiosin kasvitonta. Niukahko ja lajistoltaan tavanomainen runti- ja vesikasvilajisto indikoi oligotrofista vettii. Niemen matalarantaisessa krirjessd oli toiettavissa my6s hieman jiirviruokoa ja saraikkoa (ouhi- ja viiltosaraa).kapea. pitkrihkri niemi muuten varsin suorassa rantaviivassa on maisemallisesti merkittava. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja varpurdmeiden lajistoksi. Uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja ei todettu. Myos alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Uhanalaisia lintulajeja ei todettu' Alueella ei todethr liito-oravaa, merkkejii liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympdristoii. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvil ajejataiuhanalaisille lajeille (direktiivin V(a) lajit) soveltuvia elinympiiristdjii, jotka olisi erityisesti huomioitava maankdyt<in suunnittelussa. Rannan kapea niemi on maisemallisesti merkittiivii, jonka vuoksi se tulisi jiitttid nykytilaansa.
Kuva 3. Rantametsiit ovat suurikivistii hariusoraa. Kuva 4. Alueen keskellii oleva alava kivinen niemi on maisemallisesti merkittiiv?i. Kuva 5. alueen keskellii olevan niemen liinsihrressii on matala. kivinen lahdelma. Kuva 6. Kauempaa rannasta metsiit on piiiisoin avohakattu (MT). c) Pohfoisi t Kirvesniemen koillisrannan kolmesta inventoitavasta alueesta (LTTEET, Kartta 1). onalavaa g asifluviaalista sedimenttimaata. Maiseman profiili on hyvin loivasti rannasta nousevaa ja kokonai an varsin alavaa aluetta. Rantametstit ovat aavistuksen soistuneet (kangaskorpea, rantavycihy lehtokorpea) jossa oli todettavissa vanhoja ojituksia (Kuvat 7. ja g.). Aue sijaitsee av lahden pohjoisptizissii ja matalallalahdella fran oli todettavissa kivisiii luotoja ja kareja. Hyvin loi fsti laskeva matalaranta on hiekkapitoista harjusoraa (kuvat 9. ja 10.). sta metsiizi la paikoilla valtapuuna puusto mu si sekametsziksi (ORT, niisiiiii ja p vilajisto todettiin tavanomaispksi. Rantavyohykkeen lajisto todettiin varsin niukaksi ja lajistoltaan tavanomaiseksi. Merkittiivii psa rannasta todettiin kasvittomaksi. Ranta- ja vesikasvilajisto indikoi oligotrofisuutta. Lahdella todettiin rantasipin reviiri. Alueen monipuolinen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Uhanalaisia tai rauhoitethrja kasvilajeja ei todettu. Myo! alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejii liitooravan oleskplusta alueella tai.liito-oravalle soveliasta elinympiiristoii. Suositus. A[ueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin fv(a) lajit) soveltuvia elinympiiristojii, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotek rj0ita, j otka olisi etityisesti huomioitava maanktiytcin suunnittelussa.
Kuva 7. Y hiekkapitoinen harjuaines Kuva 8. Liihellii rantaa alavat, osin ojitetut alueet todettiin hietapitoiseksi ja kuusivaltaiseksi (MT). Kuva 9. keskellii alahti rajautuu pieniin saariin ja on kivinen luoto ja kari (kuvassa). Kuva 10. Hiekkapohjaisen lahden rantametsdn lajisto indikoi lehtomaisuutta(ort) 2. Lehtisensaari (LTTEET, Kartta 2.) Lepptirriemfn tilan alueet Lehtisensaaren lansirarulalla inventoitiin sekii rantavy<ihykkeestii ettii kauernpaa lannasta tilan alueelta. Piiiirakennuksen ympiiristo on maaperiiltaan Lie;ojakoista hiesujaa Pea ja lehtokuusarira, Lu{9nmarja, ntisiii mm.), loivissa yliirinteissii OMaT/ORT -lehtoa. Sekii pihapiirissii ettli entisillfl Relloilla oli todettavissa runsaasti myos kulttuuribiotoopeille tyypillisiri lajija. Feltojen reuna-alueefr sekametsiit todettiin OMT -kankaiksi, piizipuulajina miinty ja notkelmissa kuusi. Lajisto todqttiin monipuoliseksi mutta tavanomaiseksi lehtomaisten kankaiden lajistoksi. kivikkoisemmaksi laskien lopuksi rantaan puustoltaan kookkaaksi, miintyvaltaiseksi ttiin tavanomaiseksi kangasmetsien laj istoksi. ut kivisestii harjusorasta ja laskee loivahkosti terassinl etuleunasta. Rantavy<ihyke todettiin liihes kasvittomaksi. Niukka vesikasvillisuus ja rantavyohylikeen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi oligotrofisten vesien lajistoksi (Kuva 14.). Kokonaisuudessaan alueen monipuolinen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja ei todettu. Myos alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Alueella ei todettu liito-oravaa. merkkejii liitp-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympiiristciii.
ilan pzi2irakennuksen ympiiristcin Kuva 12. Suunnittelualueen pellot on metsitefty, Alkuperiiislajisto indikoi lehtoa (ORT) Kuva 14. Suunnittelualueen indikoi olisotrofi suutta. niukka vesikasvillisuus Suositus., lueella ei todettu rauhoitettuj atai uhanalaisia kasvilajejatai uhanalaisille lajeille (direktiivin V(a) lajit) soveltuvia elinympziristcijii, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekii6ita. jotka olisi (rityisesti huomioitava maankiiyt<in suunnittelussa. 3. 'aassalo (LTTEET, Kartta 3.) Paassalon liinsirannalta inventoitiin ranta Jussinsaaren vastapiizitti sekii Vuorisaarten edustan lahti. ettua miintykangasta (MT). Maasto ja annan kasvilaj isto j a ve sikasvilaj i sto to dettiin istoksi (Kuva 16.). Mycis kangasmetsiin arjusoraa ja paikoin kivistii. Rannan niukka sien lajistoksi (Kuva 17.). Taustan kallioisen vohakattu (MT). Loivasti viettiiv2i rantatasanne on sta (ORT). Rantatasanteella on paljon ajomaata, saasti myo s kulttuuribiotoopeill e tyypilli siil laj ej a lualueella ei todettu.
Kuva 11. kulttuuribi ilan piiiirakennuksen ympliriston ooppien lajisto todettiin monipuoliseksi. Kuva 12. Suunnittelualueen pellot on metsitetty. Alkuperiiislaj isto indikoi lehtoa (ORT) inteen metsiit todettiin puustoltaan i kangasmetsiiksi (MT, paikoin OMT) Suositus.,{lueella ei todettu rauh (direktiivirl V(a) lajit) soveltuvia j otka olisi $rityisesti huomioitava Kuva 4. Suunnittelualueen niukka vesikasvillisuus indikoi oligotrofi suutta. ataiuhanalaisille lajeille ojataisellaisia luontotekiioitii. 3. paassalo (LTTEET, Kartta 3.) Paassalon lpinsiraruralta inventoitiin ranta Jussinsaaren vastaptilitii sekii Vuorisaarten edustan lahti. Jussinsaaren edustan rantavydhy$e on kivi ttiin niukaksi jatavancsma kasvilaj isto todettiin tavanoamiseksi Vuori kasvil harjur j j e on nt). Rantatasanteella on paljon ajomaata, myos kulttuuribiotoopeilie tyypiliis iiilajeja ( ella ei todettu.
Molempierl inventoitujen alueiden kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Uhanalaisia tai rauhoitettuja u^l1t"j.:j1.:i todettu. Mycis alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Alueilla ei todettu liito-oravaa, merkkejii liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympiiristriii. Suositus. nventoiduilla alueilla ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin V(a) lajit) soveltuvia elinympiiristojii, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijoitti, jotka olisi erityisesti huomioitava maankiiyton suunnittelussa. Kuva 16. Paassalon pohjoisen suunnittelualueen rantametsdt todettiin hakatuiksi (MT-kangasta) Kuva 17. Eteliiisen suunnittelualueen rantaa entisen talvitien piiiilstii kuvattuna. Kuva 18. Etel2iisen suunnittelualueen taustan hakattu harju on MT-kangasta, rantatasanne on osin aiomaata
Tampereell a 24.09. 2016 Jouko Sipari tmi Katajikonkatu 1 F 19 33820 Tampere j ouko. sipari@ saunalahti. fi p.040-70 44750
Lt { f / / /,:329 / /' t
T2 a a[o. t o. l:1i: 2$1.1 1 t tf. Paassalo