14.04.2014 Sivu 1 / 1 1683/00.04.01/2014 22 Toimiohjeen antaminen edustajalle Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Vesa Kananen, puh. 046 877 3966 Juha Lappalainen, puh. 050 575 2392 Nina Hiltunen, puh. 046 877 3466 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso antaa yhtymäkokousedustajalle toimiohjeena 1 hyväksyä Eteva kuntayhtymän talouden tasapainotusohjelman vuosille 2014-2016 seuraavin lisäyksin: a) Ohjelmaan sisällytetään realistinen Eteva-konsernin (ml. tytäryhtiöt) rahoitussuunnitelma vuosina 2014-2017 sekä sen toteutumisen raportointi hallitukselle sekä omistajakunnille. b) Ohjelmaan tulee kirjata tavoitetasona se, että Eteva-konsernin pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä ei ylitä 42 miljoonaa euroa vuosina 2014-2017. c) Ohjelmaan tulee sisällyttää myös konserni- ja maksuvalmiusraportointi kehittämiskohteena siten, että koko konsernin liiketoiminta huomioidaan etenkin taseeseen ja rahoituksen kannalta sekä talousarvio- että toteumaraportissa. 2 valtuuttaa yhtymähallituksen ja edelleen toimitusjohtajan ja talousjohtajan raportoimaan jäsenkunnille vuoden 2014 talousarvion toteutumisesta ja suunniteltujen toimenpiteiden käynnistämisestä 30.6 tilanteesta 15.8 mennessä, 30.9 tilanteesta 31.10 mennessä sekä tilinpäätöksestä. 3 hyväksyä muita asiakohtia käsiteltäessä yhtymähallituksen esitykset yhtymäkokoukselle. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Kokouskutsu Eteva yhtymäkokous
14.04.2014 Sivu 2 / 2 - Esityslista 23.4.2014 - Äänimääräluettelo - Etevan muutettu perussopimus 2014 - Perussopimuksen käsittely kunnissa - kevät 2014 - Talouden tasapainotusohjelma 2014-2016 - Tilintarkastuskertomus 2013 - Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 - Arviointikertomus 2013 - Henkilöstökertomus 2013 Selostus Espoon kaupunki kuuluu Eteva kuntayhtymään, jolla on laissa säädetty viimesijainen järjestämisvastuu laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) säädetyistä tehtävistä. Lisäksi Eteva kuntayhtymä tuottaa perussopimuksensa mukaisesti myös muita vammais- ja sosiaali- sekä kuntoutuspalveluja. Kuntayhtymän korkein päättävä elin on yhtymäkokous, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Espoon kaupunki ostaa vuosittain tehtävän palvelusopimuksen mukaisesti palveluja Eteva kuntayhtymältä. Vuoden 2014 palvelusopimuksen tilaus sisältää perhehoidon, asumis-, työ- ja päivätoiminta sekä muita tukipalveluja noin 100 asiakkaalle arviolta 5,05 miljoonalla eurolla. Espoon kaupunginhallituksen on 20.5.2013 nimennyt Eteva kuntayhtymän yhtymäkokouksiin 2013-2016 edustajaksi vammaispalvelupäällikkö Nina Hiltusen ja hänen varaedustajakseen johtavan sosiaalityöntekijän Elina Lindströmin. Eteva kuntayhtymän talous ja vuoden 2013 tilinpäätös Eteva kuntayhtymän vuoden 2013 tilinpäätöksen talousluvut Eteva kuntayhtymän vuoden 2013 tuloslaskelma muodostui seuraavasti: Kuntayhtymä Konserni Toimintatuotot 77 121 702,68 77 899 460,99 Toimintakulut -55 313 742,92-75 631 670,75 Rahoitustuotot ja -kulut 494 802,18-730 990,60 Poistot ja arvonalentumiset -410 896,76-2 425 296,80 Satunnaiset tuotot ja kulut -200 000,00-231 491,99 Tilikauden tulos -238 992,02-1 084 516,64 Eteva kuntayhtymän tulos on ollut seuraava vuosina 2009 2013: Kuntayhtymä Konserni Vuosi 2009-272 402,44 253 409,54 Vuosi 2010-647 024,75-411 413,15 Vuosi 2011-968 299,56-793 385,99 Vuosi 2012-1 075 159,24-3 288 172,29 Vuosi 2013-238 992,02-1 084 516,64
14.04.2014 Sivu 3 / 3 Kuntayhtymän hallituksen ehdotuksena yhtymäkokoukselle on, että tilikauden alijäämä 238 992,02 euroa siirretään edellisten kausien ylijäämä/-alijäämätitileille, jolloin kertynyt alijäämä on 3 201 878,01 euroa ja oma pääoma on 12 916 274,82 euroa. Ehdotuksena on, ettei peruspääomalle maksettaisi korkoa. Eteva kuntayhtymän vuosittainen tulos on ollut alijäämäinen kuntayhtymän perustamisesta alkaen. Vuoden 2013 liikevaihto kuntayhtymässä oli 77,1 milj. euroa, jossa on noin viiden (5) prosentin lasku verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2013 aikana toiminnan supistuminen edelliseen vuoteen verrattuna aiheutui Lahden alueen toimintojen siirrosta kaupungin omaksi toiminnaksi. Vuodelle 2013 oli tehty 0,09 miljoonan euron ylijäämään tähtäävä talousarvio. Syksyn yhtymäkokouksessa hyväksyttiin talousarvion muutos siten, että kuntayhtymän tulos oli 0,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Lopullinen tulos oli 0,2 miljoonaa alijäämäinen, joka oli alijäämäisyydestään huolimatta Etevan historian paras kuntayhtymän osalta. Kuntayhtymän tulosta parantaa yhtymäkokouksessa päätettävä perussopimuksen muutos, joka keventää yhtymän eläkemaksuja. Eteva kuntayhtymän vuosikate vuonna 2013 oli 0,4 miljoonaa euroa (2012 vuosikate oli 0,8 miljoonaa euroa alijäämäinen). Toimintatuotot kattoivat vuonna 2013 lähes 100 prosenttia toimintakuluista, mutta ne sisälsivät hankerahoitusta 0,2 miljoona euroa. Vuodelle 2014 ei ole myönnetty avustuksia, joten kehittämistyön kustannukset jäävät täysimääräisesti Eteva kuntayhtymän toimintamenoihin. Vuoden 2013 vuosikate sisälsi 0,4 miljoonaa euroa Evantia Oy:ltä saatuja osinkotuottoja. Nämä osakkeet myytiin vuonna 2013, joten rahoitustuotot putoavat vuonna 2014 oleellisesti. Eteva kuntaytymän omavaraisuusaste on kohtuullinen (48,6 prosenttia vuonna 2013). Eteva kuntayhtymän tilinpäätöstä ei voida tarkastella ilman konsernia. Tärkeimmät tytäryhtiöt ovat Uudenmaan vammaispalvelut Oy ja Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy, jotka käytännössä toimivat Etevan kiinteistöyhtiöinä hoitaen konsernin kiinteistöjä. Eteva konsernin tulos vuonna 2013 oli 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen (vuonna 2012 alijäämä oli 3,3 miljoonaa euroa) ja vuosikate vuonna 2013 oli 1,6 miljoonaa euroa (vuonna 2012 vuosikate oli 0,6 miljoonaa euroa). Konsernin toimintatuotot kattavat toimintakulut. Vuosikate kattaa 70 prosenttia suunnitelman mukaisista poistoista. Konsernitaseen loppusumma vuonna 2013 oli 61,7 miljoonaa euroa (vuonna 2012 konsernitase oli 61,3 miljoonaa euroa), josta lainat olivat 39,2 miljoonaa euroa (vuonna 2012 lainat olivat 37,6 miljoonaa euroa). Tytäryhtiöistä Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n tulos vuonna 2013 oli 0,2 miljoonaa euroa alijäämäinen (vuonna 2012 tulos oli 2,5 miljoonaa euroa alijäämäinen), Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy:n tulos vuonna 2013 oli 0,3 miljoonaa euroa alijäämäinen (vuonna 2012 tulos oli 2,5 miljoonaa
14.04.2014 Sivu 4 / 4 euroa alijäämäinen) ja Kiinteistö Oy Virvelinranta Oy:n tulos vuonna 2013 oli 0,07 miljoonaa euroa alijäämäinen (vuonna 2012 alijäämä oli 0,006 miljoonaa euroa). Konsernin omavaraisuusaste 17,5 prosenttia on heikompi kuin Etevan, koska asumisyksiköt ja toimintakeskukset rakennetaan velkarahoituksella, joka on pääosin korkosuojattua (ARA). Vieraan pääoman takaisinmaksuun kuluisi yli puolet vuoden toimintatuotoista. Eteva konsernissa vierasta pääomaa on 50,9 miljoonaa euroa. Vieraan pääoman määrä kasvoi vuodessa 1,5 miljoonaa euroa. Vuosien 2012-2013 yhteenlaskettu toiminnan ja investointien rahavirta Eteva konsernissa on -5,7 miljoonaa euroa. (Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta kertoo sen, miten hyvin toiminnasta saadut tuotot riittävät investointeihin. Erotus katetaan rahoituksen rahavirralla eli käytännössä vieraan pääoman tai kassavirtojen muutoksella). Eteva kuntayhtymän uusi perussopimus Eteva kuntayhtymän uudessa perussopimuksessa, jonka Espoon valtuusto hyväksyi 24.3.2014, on määritelty 16 :ssä poikkeukselliset maksuperusteet. Tämä pykälä on seuraava: Perusopetusta (erityisopetusta) kuntayhtymältä tilaavien kuntien maksut perusopetuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin peritään oppilaan kotikunnalta oppilaskohtaisesti kalenterivuosittain niiltä osin, jota mahdollinen valtionosuus ei kata. Viranomaisen määräyksellä huoltoon osoitettujen tai otettujen henkilöiden tarvitseman palvelun ja kiireellisen ja/tai erityisen vaativan palvelun järjestämisestä ja/tai tuottamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi voidaan jäsenkunnilta kerätä erillinen maksu, jonka määräytyminen perustuu kuntayhtymältä tilattujen palvelujen käyttöön. Yhtymäkokous päättää, minkä toimenpiteiden ja palvelujen kustannusten kattamiseksi maksua voidaan periä sekä maksuperusteet. Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisista maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014 alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta. Talouden tasapainotusohjelma 2014-2016 Eteva kuntayhtymän vuosille 2014-2016 laaditun taloussuunnitelman ja vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä 18.12.2013 Eteva kuntayhtymän yhtymäkokous edellytti, että vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä Eteva kuntayhtymä laatii talouden
14.04.2014 Sivu 5 / 5 tasapainottamisohjelman vuosille 2014-2016. Tasapainottamisohjelman tulee sisältää toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi vuosille 2014-2016 sekä vuoden 2014 talousarviossa pysymiseksi. Suunnitelmasta tulee lisäksi ilmetä toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi kustannusvaikutuksineen ja aikataulutettuna. Suunnitelmassa tulee esittää myös Etevan rahoitustilanne ja sen riittävyys. Lisäksi yhtymäkokous edellytti, että Eteva kuntayhtymän yhtymähallituksen tulee raportoida maaliskuun loppuun mennessä jäsenkunnille ja kevään yhtymäkokoukselle vuoden 2014 talousarvion toteutumisesta ja suunniteltujen toimenpiteiden käynnistymisestä. Oheismateriaalina olevassa tasapainotusohjelmassa on lueteltu useita kustannuksia säästäviä ja tuottavuutta lisääviä yksittäisiä toimenpiteitä, jotka johtavat Etevan johdon mukaan 0,6 miljoonan euron kustannussäästöihin kuluvana vuonna. Nämä sisältyvät hyväksyttyyn talousarvioon. Lisäksi on listattu mahdollisia toimenpiteitä, jotka operatiivisen johdon päätöksellä voidaan toteuttaa kuluvan vuoden aikana taloustilanteen niin vaatiessa. Näiden summa on 0,65 miljoonaa euroa. Tasapainotusohjelmassa on viitattu myös kysymykseen ja yhtymäkokouksen toimeksiannossa mainittuun rahoitustilanteen hallintaan seuraavasti: Palvelutuotteiden hintojen nosto ylijäämäisiin tuloksiin pääsemiseksi ei ole varmaankaan omistajien näkökulmasta mahdollinen vaihtoehto. Pääomittaminen ei myöskään saane omistajien kannatusta. Kiinteistöomaisuuden realisointi on yksi vaihtoehto, mutta tuolloin on huomioitava niitä vastaavat pitkäaikaiset lainat, jotka ovat vuodesta 2009 alkaen pääsääntöisesti Kuntarahoituksen korkotukilainoja. Tasapainotusohjelmassa on myös mainittu Etevan kiinteistöomaisuutta hoitavien tytäryhtiöiden jäädyttävän vuokratason vuosille 2015-2016. Vuoden 2014 talousarvion mukaan tytäryhtiöt veloittavat Etevalta vuokria noin 8,2 miljoonaa euroa. Tasapainotusohjelmassa on lisäksi mainittu Eteva konsernin (tytäryhtiöt) uudisrakentamisen volyymin olevan vuosina 2014-2017 noin 16 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Eteva konserni on jo sitoutunut bruttoarvoltaan 10,5 miljoonan euron investointeihin, joiden rahoitusvaikutus (40 %:n ARA-tuki vähennettynä) on noin 6,3 miljoonaa euroa. Konsernin talousohjauksen kannalta (omistajanäkökulmasta) investointiohjelmat ovat haasteellisia, koska niiden vaikutuksia ei tasapainotusohjelman rahoitustilanteen osalta mainita mitenkään. Käytännössä kyseiset investoinnit kasvattavat lainakantaa suhteessa merkittävällä summalla. Valmistelun aikana tarkkoja laskelmia asiasta ei ole käytössä, mutta voidaan arvioida lainakannan kasvun Eteva konsernin tasolla olevan minimissään 3-4 miljoonaa euroa. Edellä kuvatuin perustein tulee ohjelmaan sisällyttää realistinen Eteva konsernin (ml. tytäryhtiöt) rahoitussuunnitelma vuosille 2014-2017 sekä sen toteutumisen raportointi sekä hallitukselle että omistajakunnille. Samoin perustein, kunta-alan yleisen taloudellisen tilanteen, valtakunnallisten sote-päätösten mahdollisten vaikutusten sekä
14.04.2014 Sivu 6 / 6 omistajakuntien riskien hallitsemiseksi ohjelmaan tulee sisällyttää tavoitetaso Eteva konsernin pitkäaikaisen vieraan pääoman määrälle. Tasapainotusohjelmaan tulee sisällyttää myös konserni- ja maksuvalmiusraportointi kehittämiskohteena siten, että koko konsernin liiketoiminta huomioidaan etenkin taseen ja rahoituksen kannalta sekä talousarvio- että toteumaraportoinnissa. Tiedoksi -
14.04.2014 Sivu 7 / 7