Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Ravintolapalveluiden ympäristöohjelma

Samankaltaiset tiedostot
PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

LAHDEN ATERIA. Pienin askelin kohti ekologisempaa Ateriaa Tuulia Pelli

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

ONNISTU HANKINNASSASI JULKISTEN HANKINTOJEN AMMATTITAITOA ORGANISAATIOSI HYÖDYKSI

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Muurame Hyvän kasvun paikka. Resurssiälykäs kunta Helsinki

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

Käytännön ohjeita elintarvikkeiden hankintaoppaasta

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

HÄVIKIN HALLINTA RUOKAPALVELUISSA - PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Nordic Food Waste: Food banks and food redistribution työpaja 27.5.

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari

Mikä on vastuullinen hankinta? -Uudet hankintaoppaat avuksi Liperi Sari Väänänen p

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

MONETRA OY. Sodankylä. Oulu. Haapavesi. Jyväskylä

Motivan hankintapalvelu Ohjeita ja neuvontaa. Ma Satu Hyrkkänen, asiantuntija (kestävät hankinnat), Motiva Oy

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin

Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA

Green Key - te tapäivä tuotteiden vastuullisuudesta Mokkamestarit, Tampere Meira, Helsinki

Kestävät valinnat ammattikeittiön hankinnoissa

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Vastuullisuus hankinnoissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Motiva 1

Kasvisruoka ammattikeittiössä

Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy Motiva 1

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Ravintola-alan ympäristöasiat

ENNAKOINNILLA MENESTYSTÄ - Keski-Suomen ruokaketjun tulevaisuus työpaja Tuija Sinisalo

TAMPEREEN ATERIAN YMPÄRISTÖOHJELMA

Kiinteistöpalvelut. Kiinteistöpalvelujen ympäristönäkökohdat

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

Vastuullisuus hankinnoissa Kylän Kattaus 2017

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Vastuulliset ja paikalliset elintarvikehankinnat Kuinka ne tehdään hankintalakia hyödyntäen. Seinäjoki Yrjö Ojaniemi, MTK-EP

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., Turku Jukka Leino 1

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa

Ruokaa päätyy hävikkiin kaikkialla maailmassa

Miten työn uudelleen organisoimisella kehitettiin ruokatuotetta ja löydettiin samalla työergonomiaa parantavia ratkaisuja?

Kannattava ruokatuotanto, sesonkituotteiden hyödyntäminen, lähi- ja luomuruoka

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

Kestävän kehityksen strategia

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Savossa opiskellaan ympäristövastuullisiksi kasvisruokakokeiksi

Ympäristöohjelma kaudelle:

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy Motiva 1

Luomua lisää. Julkiselle sektorille

Luomun käyttö on mahdollista Luomun käyttö julkisissa ammattikeittiöissä ei olekaan kallista

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Vastuulliset Ruokapalvelut Tekme Oy Päivi Lindholm

Suurkeittiön ruokatuotanto 20 osp. Ammattitaitovaatimukset

VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN LÄHIRUOAN HANKINTAA

Sesonginmukaisuus Mustasaaren kunnan ruokapalveluissa


HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

E S I K A T S E L U. ATERIAteko. Ateriateko 2010

Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite lähi-, kasvis- ja luomuruoan osuuden lisäämiseksi Raision kaupungin ruokapalveluissa

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä

Elinvoimaa lähiruoasta

TUNNETAANKO LUOMU

Kananmunamarkkinat ja ruokatrendit Kanaristeily Siipikarjaliitto. Saarnivaara, Pasi Kantar TNS Agri

Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin. Katja Laukkanen, hankinta-asiamies

Valtuustoaloite kaupungin tarjoaman ruoan ilmastovaikutusten minimoimisesta. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry.

AMISTON KOULURUOKAILU

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta Hanne Husso

Ilmastoseminaari Minna Partti, HSY

Ruokaketjun kiertotalous - vaikutus maatiloihin. KTT, HM Ville Tuomi

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi

Informaatio voimassa 1. syyskuuta lähtien 2017 Lue enemmän: Ateriat kotiin. Kotiin kuljetuksen ohjeet

Luomun käyttäjän käsikirja

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

LUOMUA ILMAN LISÄKUSTANNUKSIA

Kestävän kehityksen sertifiointi

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin

Elinvoimaa lähiruoasta - te tapäivä Virtain kaupunki

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lähis-opas julkisille keittiöille

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous

Hankintarenkaan Elintarvikehankinta Vastuullisuuden toteutuminen. Vastuulliset ja paikalliset elintarvikehankinnat koulutus Helena Junna 20.9.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Tehostettu ruokavalio Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Moduuli 4 Johdanto vihreään talouteen Liiketoimintaprosessien ekologisuuden parantamisen mahdollisuudet

Transkriptio:

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Ravintolapalveluiden ympäristöohjelma

Sisällysluettelo Johdanto... 3 Salpauksen Ravintolapalvelut... 3 Ympäristöarvot... 3 Sosiaalinen vastuu... 3 Miten meillä toimitaan... 4 Ensisijaiset tavoitteet (toteutus vuosina 2017-2019)... 5 Kasvisruoan lisääminen ja kehittäminen.... 5 Peruna ja riisi... 5 Energian ja veden säästö... 6 Hankinnat... 6 Luomu... 7 Toissijaiset tavoitteet (toteutetaan tulevaisuudessa)... 7 Tekijät... 9 Lähteet... 9 2

Johdanto Salpauksen Ravintolapalvelut Koulutuskeskus Salpauksessa opiskelee 5260 ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa ja noin 13000 aikuiskoulutuksen opinnoissa. Henkilöstöä on noin 700. Ravintolapalvelut tuottaa lakisääteisiä opiskelija-aterioita sekä henkilöstöaterioita, kahvilapalveluita ja tilaustarjoiluita sisäisille ja ulkoisille asiakkaille. Palveluita täydennetään välipala- ja juomaautomaateilla. Ravintolapalveluilla on kansanterveydellinen tehtävä huolehtia Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista. Ravitsemissuositukset edellyttävät terveellisiä aterioita ja asennekasvatusta, joilla on kauaskantoiset vaikutukset terveyteen. Hankinnoissa pyrimme myös lähiruoan käytön lisäämiseen. Lähiruoka on ruokatuotantoa ja kulutusta, joka käyttää oman alueensa ruokaaineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Ympäristöarvot Koulutuskeskus Salpauksen toiminnassa otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet sekä toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Kestävä kehitys on olennainen osa opetus- ja koulutustoimintaa sekä Salpauksen toimintakulttuuria. Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun tavoitteet huomioidaan erityisesti osana opetus- ja koulutustoimintaa mutta myös kuntayhtymän muussa toiminnassa muun muassa hankintojen suunnittelussa sekä energiansäästötavoitteissa. Kestävän kehityksen kokonaisvaltainen näkökulma on sisällytetty opetussuunnitelmiin ja vaikuttaa siten valtaosaan Salpauksessa toteutettavaan opetukseen. Sosiaalinen vastuu Ravintolapalveluiden toimipisteet toimivat työssäoppimispaikkoina Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille. Työssäoppimisen määrää 3

lisättiin vuonna 2015 toteuttamalla 1. vuoden opiskelijoiden työssäoppimisjaksot pääsääntöisesti Ravintolapalveluiden toimipisteissä. Koo-kuppilat ovat osa Salpauksen oppimisympäristöä ja opiskelijoiden työssäoppimista kehitetään ja lisätään edelleen. Ympäristöasiat ja kestävän kehityksen huomioiminen sisältyvät opiskelijoiden koulutukseen ja Ravintolapalveluiden henkilökunta edistää oppimista oman esimerkkinsä avulla. Hankinnoissa pyrimme myös lähiruoan käytön lisäämiseen. Lähiruoka on ruokatuotantoa ja kulutusta, joka käyttää oman alueensa ruokaaineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Miten meillä toimitaan a. Ekotiimi, joka kehittää ja koordinoi yhteisiä ympäristöasioita b. Biojätteet mitataan neljä kertaa vuodessa, tulokset käydään läpi johtotiimissä c. Kuuden koon kuppilassa-huoneentaulu on hyvä lista vastuullisuuden huomioimisesta omassa työssä. d. Jätteiden lajittelu e. Ruokalistasuunnittelu sesongit huomioiden. Kahdeksan viikon kiertävää ruokalistaa päivitetään koko ajan. f. Ruokahävikin minimointi. On otettu käyttöön mm. ResQ-palvelu. g. Koko henkilökunta on suorittanut ympäristöosaava-passin. h. Kasvisvaihtoehto on päivittäin tarjolla jokaiselle i. Kaikki tarjottu kala on MSC-sertifioitua j. Kotimaiset lähimarjat ja juurekset k. Koulutusta vuosittain mm. uusista kasvisproteiineista ja kestävästä kehityksestä. l. Lähiruokaa, paikallisuuden suosimista erikoisviikkoina. m. Hankinnoissa huomioidaan vastuullisuus (mm. pakkausmateriaalit, logistiikkajärjestelyt, ympäristökuormituksen vähentäminen, elinkaariajattelu) n. Koko yksikön laajuinen asiakaskysely kerran vuodessa, palautetta saadaan päivittäin myös suoraan ravintoloihin. o. Kaksi kuppilaa on mukana Portaat luomuun-ohjelmassa. 4

Ensisijaiset tavoitteet (toteutus vuosina 2017 2019) Kasvisruoan lisääminen ja kehittäminen. Lähes kaksi kolmasosaa ruokapalvelujen ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoan raaka-ainetuotannosta, joten ammattikeittiön raakaainevalinnoilla on suuri merkitys koko elintarvikeketjun kannalta. Jo yksi kasvisruokapäivä viikossa vähentää ruokapalvelun ympäristökuormaa. Tavoitteena on lisätä kasvisruokia listoille ilman, että niistä tiedotetaan erillisenä kasvisruokapäivänä. Opetetaan opiskelijoita, että joka päivä ei ole lihavaihtoehtoa tarjolla, vaan vaikka kaksi erilaista kasvisvaihtoehtoa. Lisääminen aloitetaan korvaamalla esimerkiksi osa jauhelihasta kasvisproteiinilähteellä. Palautetta kerätään kyselemällä päivittäin lounastajilta mielipiteitä. Asiakaspalautteet kirjataan ylös ja tuodaan ruokalistatiimin tietoon. Kehitetään uusia maistuvia liha-kasvisruokia ja kasvisruokia, vaihdetaan mm. soijarouheen tilalle maistuvampia härkäpaputuotteita. Markkinoille on tullut paljon uusia ja hyvän makuisia kasvisproteiini-vaihtoehtoja. Tavoitteena on laittaa kahdeksan viikon kiertävään listaan mahdollisuuksien mukaan neljä kasvisruokapäivää ja kehittää 10 erilaista yksikertaista peruskasvisruokaa hyvillä proteiinilisillä vuoden 2017 loppuun mennessä. Suunnitteluun ja kehitystyöhön otetaan mukaan myös ruokalistatiimin ulkopuoliset henkilöt, joita asia kiinnostaa. Peruna ja riisi Ruokalistatiimi selvittää, onko mahdollista käyttää kuoripäällistä perunaa valmiiksi kuoritun sijaan. Valkoinen riisi korvataan mahdollisuuksien mukaan tummalla tai täysjyväriisillä, ohralla ja muilla kotimaisilla viljoilla. Lämmin lisäke voi myös olla uunijuureksia eri tyyliin maustettuna, jolloin ei välttämättä tarvita lainkaan erillistä hiilihydraattipitoista energialisäkettä (peruna, pasta, riisi). 5

Energian ja veden säästö Kolmasosa ruokapalveluiden ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoan säilöntään, valmistukseen ja tarjoiluun tarvittavasta energiankäytöstä ja muutama prosentti kuljetuksista. Ammattikeittiön suunnittelu ja laitevalinnat ovat tärkeitä, koska ne vaikuttavat palvelujen tuottamiseen kuluvan energian määrään ja sitä kautta hiilidioksidipäästöihin. Astianpesukoneen käyttöä tehostetaan syöttämällä täysiä koneellisia ja käynnistämällä kone vain tarvittaessa. Tarkennetaan myös jäähdytyskaappien ym. sähkölaitteiden käyttöohjeistusta. Tavoitteena on käyttää pienempiä 65 GN-vuokia. Matalammissa vuoissa ruoka kypsyy ja jäähtyy energiatehokkaammin. Tämä on myös työn kannalta ergonomisempi vaihtoehto. Huomioidaan vedenkulutus ruoanvalmistuksessa ja puhdistuksessa. Selvitetään onko mahdollista seurata veden ja sähkön kulutusta kuppiloittain/kuukausittain, esim. huoltomies, joka tarkistaa mittarista kulutuksen. Tarkistetaan nykyinen ohjeistus mm. pesuaineiden annostelumääristä ja sitoutetaan kaikki yhteisiin sääntöihin. Tarvittaessa järjestetään siivouskoulutusta. Konkreettista tiedottamista sekä ravintoloille ja opiskelijoille. Hankinnat Toimittajilta edellytetään elintarvikkeiden ympäristöystävällisempiä pakkausmateriaaleja. Ei pahvilaatikoita tai muovia, jota ei voi kierrättää. Jatkossa pyydetään toimittajien tiedotteet, esitteet ja muut materiaalit sähköisenä, ei paksuja katalogeja joka ravintolaan. Yhteystietojen päivitys, näin vältetään tuplakappaleet. Selvitetään onko markkinoilla ympäristöystävällisempiä pesuaineita. 6 Elintarvikekilpailutuksessa huomioidaan jo tarjouspyyntövaiheessa luomu ja lähiruoka sekä ympäristöasiat (ketään tarjoajaa suosimatta tai syrjimättä). Ei liian tiukkoja kriteerejä, mutta jotain laatupisteitä näiden asioiden hyvästä huomioimisesta.

Luomu Tavoitteena on luomutuotteiden käytön merkittävä lisääminen kaikissa kuppiloissa. Hallituksen hyväksymässä luomualan kehittämisohjelmassa on asetettu tavoite, että vuoteen 2020 mennessä 20 % ammattikeittiöissä käytetyistä tuotteista on luomua. Tämä edellyttää meiltä täysin uutta ajattelutapaa ja muutoksia reseptiikkaan ja ruokalistasuunnitteluun. Ensimmäinen askel kohti tavoitetta on luomumaidon tarjoaminen kaikissa kuppiloissa, joka päivä. Selvitetään, onko saatavilla luomuna suurkeittiöihin myös: - Ruokaöljy - Mausteet ja yrtit - Vehnäjauhot - Kananmunat - Puurohiutaleet - Vihannekset - Mehu - Kahvi - Margariini - Juustoviipaleet Toissijaiset tavoitteet (toteutetaan tulevaisuudessa) 1. Biojätteen seurantaan selkeä laskuri, joka informoi paitsi keittiöhenkilökuntaa myös asiakkaita (valmistushävikki ja lautashävikki). On toivottu konkreettista tietoa mittaustuloksiin. Euromäärät puhuttelevat; mitä hukkaan menneellä ruualla olisi voitu hankkia. Annoskokojen tarkastelu ja suhteuttaminen kunkin kuppilan asiakaskuntaan. Ruokapalveluissa päätyy tutkimusten mukaan ruokahävikiksi noin viidennes syötäväksi tarkoitetusta ruoasta. Syömäkelpoisen ruoan päätyminen jätteeksi on ekologisesti kestämätöntä, joten ruokahävikin pienentäminen on myös tärkeä osa ammattikeittiön kestävää toimintaa. Kehitetään kannustinjärjestelmä helpottamaan asennemuutosta, käyttökelpoista ruokaa ei heitetä roskiin. 2. Tulostuksen vähentäminen ja siirtyminen sähköisiin sovelluksiin (Jamix). 7

3. Sähkö-ja vesimittarit uusiin keittiöihin 4. Höyrypesurien käytön lisääminen sekä otsonoidun veden kokeilu puhdistuksessa ja desinfioinnissa, jos tuote kehittyy riittävästi ja on edullisempaa kuin nyt. Kemikalisoitumisen ehkäisyä. 5. Kriittisyys teollisia valmisteita kohtaan (lisäaineet ja teollinen maku) 6. Pohditaan tarjottimien tarpeellisuutta. Tarjotinten pesu kuluttaa paljon vettä ja energiaa. Jyväskylässä on pilotoitu opiskelijaruokailua ilman tarjottimia. Alussa palaute oli negatiivista (pääosin henkilökunnan suunnalta), mutta kun uusi toimintamalli oli opittu, todettiin käytännön olevan hyvä ja järkevä. 7. Paikallisen järvikalan hyödyntäminen suurkeittiössä. 8

Tekijät Arja Tommo, kokki Riitta Sinisalo, ravintolapäällikkö Kirsi Sormunen, kokki Jaana Suppula, kokki Jonna Tuukkala, ravitsemistyöntekijä Heli Jurkkola, toimistosihteeri Lähteet Koulutuskeskus Salpauksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodesta 2015 http://www.salpaus.fi/kuntayhtyma/toiminta-jatalous/toimintakertomukset-ja-tilinpaatokset/sivut/default.aspx Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, opiskelija- ja henkilöstöravintolat ympäristöohjelma 2016 2020 Motiva Oy, Motivan hankintapalvelut, ruokapalvelut Luomu.fi-tietopankki: http://luomu.fi/tietopankki/hallituksenluomuohjelma-on-hyvaksytty 9