N A A N T A L I Ak 340 NAANTALIN HOVIN (KAIVOKATU 11) ASEMAKAAVAMUUTOS 10.8.2015 Asemakaavamuutoksen selostus koskee 10.8.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Kaavamuutos on kuulutettu vireille 16.12.2013. Kaavan laatija: arkkitehti Kirsti Junttila Hyväksytty kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa Hyväksytty kaupunginhallituksessa 20.08.2015 xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx Hyväksytty kaupunginvaltuustossa
NAANTALIN HOVIN (KAIVOKATU 11) ASEMAKAAVAMUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Alue: Vanhakaupunki, Kaivokatu 11 Kaupunki: Naantali Kaupunginosa: 2 Kortteli: Osa korttelia 24 (tontti 11) Kaava: Asemakaavan muutos Kaavatunnus: Ak-340 529-2-24-11 Suunnittelusta vastaa Naantalin kaupungin ympäristövirasto. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Naantalin Vanhassakaupungissa Kaivokadun ja Raatihuoneenkadun kulmassa. Muutosalue käsittää tontin 529-2-24-11. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Naantalin Hovin (Kaivokatu 11) asemakaavan muutos, Ak-340. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa tontin käyttötarkoitus pääasiassa asumiseen, sekä nostaa rakennusoikeutta. Tulevan rakentamisen tulee soveltua kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Sivu 2 (12)
2 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 2 SISÄLLYSLUETTELO... 3 3 TIIVISTELMÄ... 5 3.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 4 LÄHTÖKOHDAT... 6 4.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 4.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 4.1.2 Maanomistus... 6 4.1.3 Luonnonympäristö... 6 4.1.4 Asuminen ja palvelut... 6 4.1.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta... 6 4.1.6 Virkistys... 6 4.1.7 Liikenne... 6 4.1.8 Meluselvitys... 6 4.1.9 Tekninen huolto... 6 5 SUUNNITTELUTILANNE... 7 5.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 5.1.2 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY... 7 5.1.3 Maakuntakaava... 7 5.1.4 Yleiskaava... 8 5.1.5 Asemakaava... 8 5.1.6 Rakennusjärjestys... 8 5.1.7 Tonttijako -ja rekisteri... 8 5.1.8 Pohjakartta... 8 5.1.9 Rakennuskiellot... 8 5.1.10 Suojelupäätökset... 8 5.1.11 Kaavoituspäätös... 8 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 6.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 9 Sivu 3 (12)
6.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 9 6.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 9 6.3.1 Osalliset... 9 6.3.2 Asemakaavamuutoksen nähtävillä olo... 9 6.3.3 Muutokset suunnitelmiin muistutusten ja lausuntojen pohjalta... 9 6.4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET... 9 6.5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 10 7 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS... 11 7.1 KAAVAN RAKENNE... 11 7.1.1 Mitoitus... 11 7.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 11 7.2.1 Yleiset tavoitteet... 11 7.2.2 Rakentaminen... 11 7.3 ALUEVARAUKSET... 11 7.3.1 Autopaikat... 11 7.4 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET... 12 7.4.1 Vaikutukset maisemaan, luontoon ja luonnonympäristöön... 12 7.4.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan... 12 7.4.3 Vaikutukset talouteen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön... 12 7.4.4 Vaikutukset liikenteeseen... 12 8 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS... 12 8.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 12 8.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 12 8.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 12 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Asemakaavakartta Asemakaavan seurantalomake Havainnekuvia Kaavan käsittely / pöytäkirjaote Sivu 4 (12)
3 TIIVISTELMÄ Asemakaavamuutos koskee yksityisessä omistuksessa olevaa tonttia 529-2-24-11, jolla on aikaisemmin sijainnut hotelli/ravintola Naantalin Hovi. Kaavoitettava tontti on tällä hetkellä rakentamaton ja kaupunkikuvallisesti vaatimaton. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Ak-155, jossa tontti 11 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Muutettavassa asemakaavassa tontilla on rakennusoikeutta 700 k- m², kerrosten enimmäismäärä on kaksi. Naantalin Vanhakaupunki on luokiteltu Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi (RKY 2009). Kaavamuutosalue sijaitsee puutalokaupunginosassa keskeisellä paikalla. Tonttia sivuava Kaivokatu on yksi kantakaupungin vilkkaimmista kaduista ollen vanhasta kaupungista ulos suuntautuvan ajoneuvoliikenteen pääreitti. Asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksen vireilletulosta on kuulutettu vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa 16.12.2013. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa tontin käyttötarkoitus pääasiassa asumiseen (AL), lisäksi tutkitaan mahdollisuutta osoittaa tontille lisärakennusoikeutta. Kaavamuutoksen keskeisin lähtökohta on uudisrakentamisen sovittaminen Vanhankaupungin ilmeeseen. 3.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Naantalin Hovin (Kaivokatu 11) asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Kaavan vireilletulosta kuulutettiin vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa 16.12.2013. Maanomistajalta saatiin allekirjoitettu kaavoituksen käynnistämissopimus 12.11.2014. 11.12.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päätti varata Hovin asemakaavamuutoksen 1.12.2014 päivätystä vaihtoehdosta 1 maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen. Valmisteluaineistoon liitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Hovin asemakaavamuutoksen valmisteluaineisto oli osallisten arvioitavana 16.1.- 6.2.2015. Palautteena saatiin ELY:n, Varsinais-Suomen maakuntamuseon ja Vanhankaupungin toimikunnan lausunnot. Palautteen jättivät myös Naantalin Vanhankaupungin asukasyhdistys ry, ja Antti Pajunen + viisi muuta nimeä. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa Hovin kaavamuutokseen. Lisäksi palautteena otettiin mukaan maanomistajan 9.12.2014 lautakunnalle jättämä kirje. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päätti 26.2.2015, että kaavaehdotuksen laatimista jatketaan valmisteluvaiheen nähtävilläolosta saadun palautteen perusteella. Sivu 5 (12)
4 LÄHTÖKOHDAT 4.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 4.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue käsittää osan 2. kaupunginosan korttelia 24, joka sijaitsee Naantalin Vanhassakaupungissa, 2. ja 3. kaupunginosan rajalla. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) alueisiin (kartta vieressä). 4.1.2 Maanomistus Asemakaavamuutosalue on yksityisessä omistuksessa. Kaupungin ja maanomistajan välille tehdään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäyttösopimus. 4.1.3 Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee vanhassa, kohtuullisen tiiviissä kaupunkirakenteessa, eikä sillä ole luontoarvoja. 4.1.4 Asuminen ja palvelut Naantalin keskustan palvelut sijaitsevat kävelyetäisyydellä. 4.1.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Asemakaavamuutosalueen käyttötarkoitukseksi osoitetaan asumista / liiketilaa, jonka merkitys työpaikkojen tai elinkeinotoiminnan osalta jäänee kuitenkin vähäiseksi. 4.1.6 Virkistys Suunnittelualue sijaitsee hyvien virkistys- ja liikuntamahdollisuuksien tuntumassa. 4.1.7 Liikenne Suunnittelualueen liikenne tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon. Tonttia sivuava Kaivokatu on yksi kantakaupungin vilkkaimmista kaduista: se on vanhasta kaupungista ulos suuntautuvan ajoneuvoliikenteen pääreitti. 4.1.8 Meluselvitys Alueelle ei ole ollut tarvetta tehdä erillistä meluselvitystä. 4.1.9 Tekninen huolto Kaavamuutosalue sijaitsee kunnallisen vesi-, viemäri- ja energiahuoltoverkoston piirissä. Sivu 6 (12)
5 SUUNNITTELUTILANNE 5.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Koska suunnittelualue sijoittuu Naantalin Vanhankaupungin RKY-alueelle, VAT-tavoitteiden kokonaisuuksista tässä kaavatyössä erityisesti huomioitavia ovat eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja kulttuuriperintöä koskevat tavoitteet. 5.1.2 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Valtioneuvosto vahvisti 22.12.2009 Museoviraston laatiman tarkistetun inventoinnin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Inventointi on osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja se tulee huomioida alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Kaikilla kaavatasoilla on tärkeää huolehtia siitä, että ratkaisut eivät ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. 5.1.3 Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu 23.8.2004) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Keskustatoimintojen alue on merkitty valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi. Punainen viivamerkintä rajaa maakunnallisen tason kaupunkikehittämisen kohdealueen, johon Naantalin keskusta-alue kuuluu. Alueella yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä. Tiivistämisen pitää olla ympäristön laatua kehittävää. Ote maakuntakaavasta Ote Naantalin yleiskaavasta 1981-2000 (Suunnittelualue osoitettu vihreällä ympyrällä) Sivu 7 (12)
5.1.4 Yleiskaava Naantalin yleiskaavassa 1981-2000, alue on pientalovaltaisen asumisen aluetta (AP). Yleiskaava on vuodelta 1982, eikä se ole oikeusvaikutteinen. 5.1.5 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 27.6.1986 voimaan tullut Ak-155, jossa korttelin 24 tontti 11 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Muutettavassa asemakaavassa tontilla on rakennusoikeutta 700 k-m², kerrosten enimmäismäärä on kaksi. Kaava-alue rajautuu koillisessa Kaivokatuun, kaakkoispuolelta pientaloasumiseen osoitettuun puutalokortteliin, lounaassa Alikatuun ja luoteessa Raatihuoneenkatuun. 5.1.6 Rakennusjärjestys Naantalin kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2012. 5.1.7 Tonttijako -ja rekisteri Kiinteistö on merkitty tonttirekisteriin 27.10.1947. 5.1.8 Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 5.1.9 Rakennuskiellot Tontti ei ole voimassa olevan asemakaavan mukainen, joten tontilla on voimassa rakennuskielto. 5.1.10 Suojelupäätökset Kaavamuutosalueella saattaa sijaita muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, joten alueella on varauduttava muinaismuistolain mukaisiin arkeologisiin tutkimuksiin. Tutkimusten suorittamista varten alueella suoritettavista maaperään kohdistuvista rakennustöistä on ilmoitettava museoviranomaisille hyvissä ajoin ennen niihin ryhtymistä. 5.1.11 Kaavoituspäätös Ote ajantasa-asemakaavasta. Kaavamuutosalue on rajattu punaisella. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta on kuulutettu vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa 16.12.2013. Sivu 8 (12)
6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutos on tullut ajankohtaiseksi tontin omistajan aloitteesta. Tontti on tulipalon jäljiltä rakentamaton, ja häiritsee siten kaupunkikuvaa. Alue soveltuu erinomaisesti asumiseen, lisäksi Kaivokadun puoleiselle tontin osalle on tarpeen varata jonkin verran liiketilaa. Asemakaavaa laadittaessa pyritään ottamaan huomioon ympäröivät rakennukset ja muut ympäristötekijät. Lähtökohtana kaavamuutoksessa on voimassa olevassa asemakaavassa ja Vanhankaupungin rakennus- ja suunnitteluohjeissa esitetyt tavoitteet ja rakentamiseen kohdistetut määräykset rakennusmuodon ja materiaalin suhteen. 6.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Naantalin Hovin (Kaivokatu 11) asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Kaavan vireilletulosta kuulutettiin vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa 16.12.2013. 6.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 6.3.1 Osalliset Osallisia ovat lähiseudun ja ympäristön asukkaat, yhdistykset ja yrittäjät. Viranomaisina osallisia ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, V-S aluepelastuslaitos ja Vanhakaupunkitoimikunta. Teknisiä toimijoita mm. Naantalin Energia Oy ja DNA Oy. 6.3.2 Asemakaavamuutoksen nähtävillä olo 6.3.3 Muutokset suunnitelmiin muistutusten ja lausuntojen pohjalta 6.4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET 6.4.1.1 Alustavat tavoitteet Kaavatyön tavoitteena on muuttaa tontin käyttötarkoitus asumiseen sekä nostaa rakennusoikeutta. Tulevan rakentamisen tulee soveltua kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Sivu 9 (12)
6.5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAI- KUTUKSET Sigge Oy laati tontille kerrostaloratkaisun, joka on tonttitehokkuudeltaan e = 1.89. Kerrosalaltaan vaihtoehto vastaa vuosittain Naantalissa rakennettavaa n. 2 000 k-m² hanketta ja asuminen sijoittuu kolmeen kerrokseen. Autopaikat on sijoitettu osittain maan alle, osittain pihaan avautuviin autotalleihin. Rakennuksen ala vie tontista 68 %. Jäljelle jäävästä, kannelle sijoittuvasta piha-alueesta kaksi kolmasosaa menee rungon autotallien ajouriin. Rakennusoikeus on 2 200 k-m² ja asuntoja on arvioitu olevan 18-24 kpl, autopaikkoja 29 kpl. Rakennuksen runkosyvyys on 20 m. Kaupungin laatimissa vaihtoehdoissa otettiin lähtökohdaksi ympäröivän Vanhankaupungin rakentamisen mittakaava. Tehdyt kolme vaihtoehtoa noudattavat ympäröivän Vanhankaupungin asemakaavan rakeisuutta ja tehokkuutta. Vaihtoehto 2 on upotettu Kaivokadun katuprofiiliin. Tonttitehokkuus vaihtelee e=0,76-1,08, asuntojen lukumäärä 8-9, autopaikkojen lukumäärä 8-9 ap. Kerrosala vaihtelee 700-1 000 km². Pihatilat vastaavat Vanhankaupungin kortteleiden tontin käyttöä. Maanomistajalle annettiin jatkotyöhön seuraava ohjeistus: - avataan korttelia asuntomassojen osalta Alikadulle siten, että piha-alueelle syntyy aurinkoista oleskelualuetta - pihan viihtyisyys edellyttää autopaikkojen ja asuntojen määrän rajoittamista noin kahdeksaan; autopaikkavaatimus 1 ap / as - kerrosluku on I-II, harjakorkeus ja räystäslinja korkeintaan Kaivokadun vastakkaisella puolella sijaitsevan rivitalon harjakorkeus +10.00 ja räystäskorkeus +6.50 - ylin harjakorkeus ja ylin räystäskorkeus sovitetaan julkisivukuvalla - alin lattiataso mahdollisesti alempi kuin rakennusjärjestyksessä, neuvoteltu rakennusvalvonnan kanssa (esim. + 2.20) - rakennuksen julkisivun materiaali / puuverhous - katemateriaalin määritys / konesaumattu, maalattu peltikate (tai kolmiorimahuopakate) - asuinrakennukset sijoittuvat tontin rajoihin kiinni - rakennusten sijoittuminen yhteen tai useampaan massaan tutkitaan - rakennuksen runkosyvyyteen kiinnitetään huomiota - tontin aitaaminen Vanhankaupungin rakennustapaohjeiden mukaan - noudatetaan Vanhankaupungin rakennustapaohjeita Maanomistaja toimitti 2.12.2014 luonnokset, jotka noudattavat pääosin suuntaviivoja. Aineistossa oli kaksi vaihtoehtoa, jotka erosivat toisistaan asuntojen lukumäärän sekä autopaikkojen määrän ja sijainnin suhteen. VE 1 a ja b: II krs / 7 asuntoa ja 1 liikehuoneisto / 9 autopaikkaa / 1000 k-m² + kuistit 75 k-m² + tekn. 25 k-m². VE 2 a ja b: II krs / 10-14 asuntoa ja 1 liikehuoneisto / 9 autopaikkaa / 1000 k-m² + kuistit 45 k-m² + luhtikäytävä 55 k-m² + tekn. 25 k-m². Sivu 10 (12)
7 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 7.1 KAAVAN RAKENNE 7.1.1 Mitoitus 7.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 7.2.1 Yleiset tavoitteet Kaupunkisuunnittelujaosto käsitteli Hovin maankäyttösopimusluonnosta kokouksessaan 15.6.2015. Kaavaehdotukseen on tehty seuraavat tarkistukset: - Tontin kerrosluku lasketaan II:sta I 3/4:aan. - Tontin rakennusoikeus on kaikkiaan1100 k-m², johon sisältyy kuistien 75 km² sekä teknisten tilojen ja varastojen 25 km². - Piha-alue on jäsennetty viihtyisämmäksi osoittamalla oleskelu- ja istutusosaa Alikadun puoleiselle pihalle. - Ajoneuvoliittymän paikka on osoitettu Kaivokadun puolelta. Ajoneuvoliittymän ottaminen Alikadun puolelta on osittain mahdollista. - Kaavassa on vastaava merkintä tontin aitaamisesta kuten muuallakin Vanhankaupungin alueella. - Kaavaehdotukseen on lisätty muinaismuistoa koskeva kaavamääräys. - Hovin tontilla rakennusalat on rajattu siten, että viereisen asuintontin rakennusalojen toteuttaminen on mahdollista siten, että uuden rakennuksen pääikkunan eteen jää vaadittava 8 m:n avoin tila. - Kaavassa on määritetty ylin rakentamiskorkeus, nk. räystäskorkeus ja alin mahdollinen rakentamiskorkeus alimman valmiin lattiapinnan tasona. Lautakunnassa aiemmin määritetyistä tavoitteista eivät ole kaavassa toteutumassa vaatimus asuinrakennuksen jakaminen kahdeksi massaksi ja asuntojen suurin lukumäärä 8. - Asuinrakennus on mahdollista rakentaa tontille yhtenä massana. - Asuntojen suurin lukumäärä on 12. 7.2.2 Rakentaminen 7.3 ALUEVARAUKSET 7.3.1 Autopaikat Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / asunto sekä liiketilojen osalta 1 ap / 100 k-m² Sivu 11 (12)
7.4 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET 7.4.1 Vaikutukset maisemaan, luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole suurempaa vaikutusta laajemmalle alueelle maisemaan, luontoon eikä luonnonympäristöön. 7.4.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan Kaavamuutoksen vaikutukset kaupunkikuvaan ovat positiiviset, kun nykyisin tyhjänä oleva tontti rakentuu. 7.4.3 Vaikutukset talouteen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön Kaavamuutos ei vaikuta haitallisesti alueen sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. 7.4.4 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavamuutos ei lisää liikennettä alueella, sillä asuntoja on enintään 12. 8 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 8.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Mahdolliset rakennussuunnitelmat tulee sovittaa olemassa olevaan ympäristöön materiaaliensa, väriensä ja muotojensa suhteen. Alueella noudatetaan Naantalin Vanhankaupungin rakennus- ja suunnitteluohjeita. Havainnekuvat sisältyvät kaavaluonnoksen asiakirjoihin. 8.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 8.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Rakennusvalvontaviranomainen seuraa kaavamääräysten toteutumista, ja Vanhankaupungin toimikunta sekä Maakuntamuseo seuraavat kaavamääräysten toteutumista. Naantalissa 10.8.2015 Kirsti Junttila kaupunginarkkitehti Sivu 12 (12)