Arviointikertomus 2008

Arviointikertomus 2008 Nurmijärven kunnan tarkastuslautakunta 27.5.2009

Nurmijärven kunta, Tarkastuslautakunta Arviointikertomus vuodelta 2008 SISÄLLYS 1. Tarkastuslautakunnan toiminta...3 2. Arviointikriteerit...4 3. Edellisen vuoden arviointikertomuksen käsittely ja toimenpiteet...5 4. Toimintaorganisaation muutos...5 5. Strategiset tavoitteet valtuustokaudella...5 6. Taloudelliset tavoitteet... 10 6.1. Talouden kehitys... 10 6.2. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 15 7. Toiminnalliset tavoitteet... 16 7.1. Ylin päätöksenteko... 16 7.2. Elinkeino- ja kuntakehityskeskus... 17 7.3. Talouskeskus... 17 7.4. Keskushallinto... 17 7.5. Sosiaali- ja terveystoimi... 18 7.5.1. Perhe- ja sosiaalipalvelut... 18 7.5.2. Terveyspalvelut... 19 7.5.3. Liikuntapalvelut... 20 7.6. Sivistystoimi... 20 7.7. Ympäristötoimi... 22 7.8. Liikelaitokset... 24 8. Investoinnit... 25 9. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 26 9.1. Sisäinen valvonta... 26 9.2. Riskienhallinta... 26 10. Kuntakonserni... 27 11. Kuuma-yhteistyö... 27 12. Muut havainnot... 28 13. Yhteenveto... 29 Tarkastuslautakunta 27.5.2009 2 (2)

NURMIJÄRVEN VALTUUSTOLLE ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2008 1. Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty kuntalain 71 ja 75 :ssä sekä kunnan tilintarkastussäännössä. Lautakunnan on valmisteltava hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi ja huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Lautakunnan erityisenä tehtävänä on arvioida ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudella 2005 2008 sekä osallistuminen vuoden 2008 arviointikokouksiin ovat seuraavat: Jari Laine, pj. 11/11 Lasse Salmi Markku Jalava, vpj. 1.2.2009 saakka, 3/6 Matti Kurvinen, 0/4 Christine Hammar, 6/11 Marja-Leena Lehtinen, 1/1 Aulikki Markkanen, 9/11 Pirkko Hirvonen, 11/11 Raili Oksanen, 11/11 Erkki Lehtinen, 11/11 Marja-Leena Sandelin Tuovi Aalto-Kallonen Matti Metsä-Mähkä Jan Smedberg Tarkastuslautakunta kokoontui arviointivuonna 2008 2009 yksitoista kertaa. Jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 80,5. Tarkastuslautakunnan sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä on toiminut JHTT Raija Ruuskanen Oy Audiator Ab:stä. Arviointia suoritettiin haastattelemalla ja kuulemalla lautakuntien puheenjohtajia ja palvelualueiden johtavia viranhaltijoita toiminnan järjestämisestä arviointialueilla. Tutustumis- ja arviointikäynnit tehtiin Klaukkalan sosiaali- ja terveysasemalle, nuorten työpajaan Klaukkalassa ja kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskukseen Kirkonkylässä. Lisäksi puheenjohtaja ja jäsenet osallistuivat kummilautakutiensa arviointikertomuksen käsittelykokouksiin. Lautakunnan vuoden 2008 työohjelman mukaan arvioinnin painopistealueeksi asetettiin kunnan sosiaalipalvelut, joista kuultiin yleiskatsaus perhe- ja sosiaalipalveluista sekä erilliset selvitykset toimeentulotuesta, vammaispalveluista, lastensuojelusta ja päihdehuollosta. Lisäksi lautakunta seurasi uuden organisaation käynnistymistä ja kuuli toimi- 3 (3)

alajohtajien näkemyksiä kunnan toiminnasta ja sen kehittämisestä. Selvityksiä saatiin myös investointien toteuttamisesta, kunnan talouden tilanteesta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa. Joulukuussa lautakunta tapasi valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajiston ja kuuli heidän näkemyksiään kuntastrategian toimivuudesta valtuustokaudella. Kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamistehtävää tarkastuslautakunta toteutti järjestämällä toimintakautensa viimeisenä vuonna tilintarkastuspalveluiden hankinnan kilpailuttamisen yhteistyössä eräiden Kuuma-kuntien kanssa. Valtuuston valitsemana tilintarkastajana toimikaudella 2005 2008 on toiminut JHTTyhteisö Oy Audiator Ab ja vuoden 2008 vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Raija Ruuskanen. Tilintarkastaja esitteli lautakunnalle toimintavuoden alussa työohjelmansa ja toimintavuoden kuluessa kuultiin ohjelman toteutumisesta ja tarkastuksissa tehdyistä tarkastushavainnoista. Tarkastuslautakunta on tutustunut kunnan ja kuntakonsernin vuoden 2008 tilinpäätökseen, hallintokuntien toimintakertomuksiin, vesilaitoksen, jäähallin ja työterveyden erillistilinpäätöksiin sekä tytäryhteisöjen kertomuksiin. 2. Arviointikriteerit Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioidessaan tarkastuslautakunnalla oli käytettävissään talousarvio 2008 ja taloussuunnitelma 2008 2009, vuoden 2008 tilinpäätös, hallintokuntien toimintakertomukset 2008, liikelaitosten erillistilinpäätökset ja tytäryhteisöjen kertomukset sekä tilintarkastajan raportit tilintarkastuksen toteutumisesta ja toimielinten pöytäkirjat ja muut selvitykset ja raportit. Valtuuston asettamat sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat ensisijaisia arviointikriteerejä. Koko valtuustokauden sitovat tavoitteet on koottu lautakunnassa taulukkoon, jonka avulla arvioidaan tavoitteiden toteutumisen lisäksi myös tavoitteiden asettamista ja toteutumisen seurantaa. Tarkastuslautakunnan edellisen vuoden arviointikertomuksessa esittämät johtopäätökset ja niiden pohjalta tehdyt suositukset ovat myös seurannan kohteena ja osa arviointikriteeristöä. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon lautakunnan kokouksissa saadut esitykset sekä kunnan palvelutoiminnasta muutoin saadut kokemukset ja kunnan asukkailta saadut palautteet. Tarkastuslautakunta esittää, että kunnassa olisi valtuustokauden arviointijärjestelmä selkeämmin osa kunnan strategista johtamista. 4 (4)

3. Edellisen vuoden arviointikertomuksen käsittely ja toimenpiteet Valtuusto velvoitti kunnanhallituksen, lautakunnat ja tulosalueet käsittelemään tarkastuslautakunnan vuoden 2007 arviointikertomuksen sisältämät havainnot ja kehitysehdotukset kokouksissaan sekä kirjaamaan esitettyjen havaintojen pohjalta seuranneet toimenpiteet. Kunnanhallitus päätti, että arviointikertomus tulee käsitellä lautakunnissa talousarviokäsittelyn yhteydessä ja lautakuntien tulee antaa siitä erillinen lausunto kunnanhallitukselle. Toimielimet, lukuun ottamatta kunnanhallitusta, käsittelivät arviointikertomusta valtuuston toimeksiannon mukaisesti ja antoivat lausuntonsa, jotka kunnanhallitus merkitsi tiedoksi. 4. Toimintaorganisaation muutos Kunnan toimintaorganisaation uudistus valmisteltiin vuoden 2007 aikana ja uusi organisaatio on toiminut kertomusvuoden alusta alkaen. Tavoitteeksi uudistetulle organisaatiolle asetettiin entistä paremman kilpailukyvyn turvaaminen kunnan palvelutuotannossa ja entistäkin vaativampiin kehittämishaasteisiin vastaaminen maanhankinnassa, kaavoituksessa ja elinkeinotoiminnassa. Kertomusvuoden aikana valmisteltiin kiinteistö-, siivous- ja ruokapalveluiden uudelleen järjestämistä ja uusi liikelaitos Aleksia aloitti toimintansa kuluvan vuoden alusta. Uuden liikelaitoksen toiminnan kehittäminen, tehtävävastuiden selkeyttäminen ja palvelusopimusten sisällön tarkentaminen jatkuvat kuluvana vuonna. Myös luottamushenkilöorganisaation uudistaminen valmisteltiin kertomusvuoden aikana ja toiminta käynnistyi uuden valtuustokauden alusta alkaen. Uudistuksessa sosiaali- ja terveyslautakunnat yhdistettiin yhdeksi lautakunnaksi, kirjastolautakunta yhdistettiin sivistyslautakuntaan ja rakennuslautakunta sisällytettiin uuteen asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntaan. Vesilaitos-liikelaitoksen johtokuntana toimi aikaisemmin tekninen lautakunta ja nyt uudistuksessa Vesilaitos sai oman johtokunnan. Tilinpäätösvuosi 2008 oli uuden viranhaltijaorganisaation ensimmäinen toimintavuosi. Uudet toimialajohtajat aloittivat toimintansa kevään ja alkukesän aikana. Organisaatiouudistuksen onnistumista tuettiin järjestämällä kunnan koko henkilöstölle muutosvalmennusta. 5. Strategiset tavoitteet valtuustokaudella Nurmijärven visio ja strategiset päämäärät vuoteen 2015 on kirjattu vuosittain talousarvioon. Pitkän aikavälin tavoitteita eli strategisia päämääriä on seitsemän. Strategian toteutumiselle on asetettu tavoitteita vuoteen 2008 ja 2015. Toimintakertomuksessa ja 5 (5)

hallintokuntien erillisissä toimintakertomuksissa on kuvattu päämäärien toteuttamista kertomusvuoden aikana. Koska toimintakertomuksesta kuitenkin puuttuu yhtenäinen, selkeä esitys kuntastrategian tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2008, tarkastuslautakunta sisällyttää omaan arviointikertomukseensa lyhyen arvion pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisesta valtuustokaudella. Talousarviossa ja -suunnitelmassa asetettujen, pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden toteutumista valtuustokaudella tarkastellaan seuraavassa: 1. Väestönkasvu on hallittua. Kunnassa on viihtyisä elinympäristö ja monipuolisia asumisvaihtoehtoja. Kunnan väestönkasvun tavoite on ollut valtuustokaudella alle 2 % vuodessa. Vuoden 2005 alusta kunnan väestömäärä lisääntyi vuoden Asukasluku 31.12. 39500 39000 38500 2008 loppuun mennessä yhteensä 2.455 asukkaalla, joka on keskimäärin 1,6 % vuodessa. Tavoite on siten toteutunut vaikkakin vuonna 2005 väestömäärä kasvoi 2,3 prosentilla. 38000 37500 37000 Kunnan asukasluku vuoden 2008 lopussa oli 39.031 asukasta. Kertomusvuonna asukasmäärä kasvoi 389 henkilöllä. 36500 2005 2006 2007 2008 Valtuustokaudella kunnassa rakennettiin 893 pientaloasuntoa ja 253 kerrostaloasuntoa. Vuokraasuntoja kunnassa ei rakennettu lainkaan. Vuosi 2005 oli vilkkainta rakentamisen aikaa, silloin valmistui 333 pientaloasuntoa ja 99 kerrostaloasuntoa. Kertomusvuonna 2008 sen sijaan ei valmistunut yhtään kerrostaloasuntoa. Pientaloasuntoja valmistui 215 kappaletta. 2. Kasvua ohjataan tiivistyviin taajamiin ja kyläkeskuksiin Kuntarakenteen eheys on keskeinen keino palvelujen järjestämiskustannusten kurissa pitämiseen. Eheys koostuu tiiviiden taajamien, työpaikka-alueiden, maaseutualueiden ja liikenneyhteyksien kokonaisuudesta. Maaseutumaisuus ja kyläkeskusten elävyys säilytetään osayleiskaavoituksella ja haja-asutusta ohjataan rakennusjärjestyksellä osayleiskaavojen valmistelun aikana. 120 100 80 60 40 20 0 M aanhankinta 2005-2008 heht aari 2005 2006 2007 2008 Kunnan kasvusta suurin osa vuosina 2001-2007 on kohdistunut Klaukkalan alueelle, noin 40 %. Kirkonkylän ja Rajamäen alueen kasvu on ollut 18 19 % molempien. Kyseisinä vuosina hajaasutusalueille kohdistunut kasvu on keskimäärin noin 14 %. Kunnan maapoliittinen ohjelma on keskeinen työväline halutun yhdyskuntarakenteen 6 (6)

seksi. Maata hankitaan ajoissa yhdyskuntarakentamiseen, jotta voidaan ohjata kasvua ja varautua myös palvelutuotannon tilatarpeisiin riittävällä tonttivarannolla. Valtuustokaudella kunta hankki maata yli 200 hehtaaria. Kertomusvuonna 2008 maata ostettiin 109,3 hehtaaria. Myyntihalukkuuteen vuonna 2008 vaikutti merkittävästi lakimuutos maan myyntivoiton määräaikaisesta verovapaudesta kunnalle myytäessä. Kunnan strategiseksi linjaukseksi talousarvioon on kirjattu, että liikennejärjestelmät, liikenneväylät ja taajamien katuverkko sekä joukkoliikenne varmistavat alueiden saavutettavuutta ja kuntalaisten arjen sujumista ja yritysten kilpailukykyä. Liikenneturvallisuuden merkitystä korostetaan. Kunta toimii aktiivisesti turvatakseen valtion tiehallinnon panostukset kunnan liikennejärjestelmien kehittämiseen. Alkuvuonna 2009 on solmittu aiesopimus Keski-Uudenmaan kuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Sopimus sisältää alueen kuntien ja valtion osallistumisen liikennejärjestelyiden rakentamiseen. Suunnittelutyö jatkuu Helsingin seudun 14 kunnan yhteisenä liikennesuunnitteluna, jonka suunnitelman on tarkoitus valmistua vuonna 2011. Sampo-liikenteen toiminnasta; palvelutasosta ja kustannusvaikutuksista on tehty kertomusvuoden aikana selvittelyjä ja niitä on edelleen tekeillä. Sampo-liikennettä tullaan suuntaamaan palvelulinjojen järjestämiseen. Kuuma-kuntien ja Hyvinkään välinen seutulippu on ollut käytössä kertomusvuoden alusta alkaen. 3. Nurmijärvi tarjoaa kustannustehokkaat ja riittävät peruspalvelut. Kunnallisia palveluita tuotetaan tehokkaasti omana tuotantona ja kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä aktiivisesti vaihtoehtoisia tuottamistapoja. Palveluissa painotetaan kustannustehokkuuden ja riittävyyden lisäksi yksilön omaa vastuuta, ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyden tukemista. Peruspalvelujen saavutettavuus turvataan keskittämällä palveluita taajamiin. Palvelujen tarjonnassa korostetaan nykyaikaisen teknologian hyödyntämistä sekä useiden palvelujen keskittämistä yhteen palvelupisteeseen. Valtuusto hyväksyi vuonna 2006 kunnan ensimmäisen, vuoteen 2016 ulottuvaan palvelustrategian. Palvelustrategia täydentää kuntastrategiaa ja konkretisoi pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen keinovalikoimia. Palvelustrategia tarkistetaan valtuustokausittain ja sitä tarkastellaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Palvelustrategia ohjaa palvelutuotannon kehittämistä. Talousarvion ja -suunnitelman mukaan kunnallisia tukipalveluita ja erityispalveluita tuotetaan kuntayhteistyöllä silloin, kun se on kunnallistalouden ja saavutettavuuden kannalta perusteltua. Kunnan raja-alueilla palveluiden saatavuus turvataan kuntayhteistyöllä. Nurmijärven kunta on mukana Kuuma-kuntien yhteisessä talouskeskuksessa, joka tuottaa taloushallinnon palveluita sekä hankintakeskuksessa, joka toimii asiantuntijana hankinnoissa ja kilpailuttaa yhteishankintoja. Toiminta- ja kustannusselvitysten jälkeen 7 (7)

Nurmijärvi on jättäytynyt pois Kuuma-kuntien yhteisestä ympäristökeskuksesta, puhelinvaihteesta ja työntekijöiden sijaisvälityksestä. 4. Kuntaorganisaation rakenne tukee tehokasta palvelutuotantoa. Päätöksenteko ja palvelualueiden välinen työjako sekä yhteistyö tukevat kunnan pitkäjänteistä kehittämistä. Nurmijärven kuntaorganisaation kehittämisen painopisteitä ovat asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen, toimialarajat ylittävän yhteistyön lisääminen ja tilaaja-tuottaja -ajattelun soveltaminen eli työnjaon selkiyttäminen sekä luottamushenkilö- että viranhaltijaorganisaatiossa. Kunnan viranhaltijaorganisaation muutos toteutettiin vuoden 2008 alusta ja luottamushenkilöorganisaatio muuttui vuoden 2009 alusta. 5. Henkilöstö on osaavaa ja aktiivisesti kehittämistyöhön suuntautuvaa. Johtaminen kannustaa kunnan kehittämiseen. Kunta panostaa osaamisen kehittämiseen ja kannustavaan palkkaukseen. Henkilöstön työmotivaatio ja työhyvinvointi huomioidaan jatkuvalla koulutuksella, henkilöstöstrategian mukaisella toiminnalla sekä takaamalla mahdollisuudet työssä onnistumiseen ja työhön vaikuttamiseen. Nurmijärven kunnassa käytetään Hyvä työpaikka -työkirjaa, joka on syntynyt Työministeriön valtakunnallisen kehittämishankkeen tuloksena vuonna 2004. Kunnassa on vakiintuneet työpaikkapalaverit ja pääosin myös kehityskeskustelut käydään. Henkilökohtaiset lisät palkkauksessa on otettu käyttöön. Viranhaltijaorganisaation muutoksessa on painotettu johtamisen vahvistamista ja henkilöstön kehittämistä. Organisaatiomuutoksen yhteydessä on päätetty henkilöstön asemaa koskevista periaatteista. 6. Nurmijärvi tarjoaa yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön. Aktiivinen elinkeinopolitiikka sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyö mahdollistavat monipuolisen ja kasvavan yritystoiminnan. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla vaikutetaan Nurmijärven elinvoimaan, elinkeinorakenteen monipuolistumiseen, kunnan talouden tasapainottamiseen ja kuntalaisten mahdollisuuksiin työllistyä oman kunnan alueella. 14 12 10 8 6 4 2 0 M yydyt työpaikkatontit, kpl 2005 2006 2007 2008 Työpaikkatonttien myynti kunnassa on kasvanut valtuustokaudella vuosittain. Kertomusvuonna tontteja myytiin 13 kappaletta pinta-alaltaan yhteensä 13,1 hehtaaria. Kunnan työpaikkaomavaraisuus viimeisimmän saatavissa olevan tiedon mukaan oli 57,9 % vuonna 2005. Vuoteen 2015 tavoitteeksi talous- 8 (8)

suunnitelmassa on asetettu vähintään 60 %. Kunnan alueella toimivien yritysten toiminta- ja kasvumahdollisuuksia parannetaan. Kunta on aktiivisesti mukana edistämässä tärkeimpien toimialakeskittymien kasvumahdollisuuksia. Seudullista ja alueellista yhteistyötä sekä asiantuntijaverkostoa hyödynnetään elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukena. Kunnan elinkeinotoimi suoritti lukuisia yrityskäyntejä ja järjesti yrittäjille suunnattuja verkostoitumis- ja koulutustilaisuuksia. Kuuma hyvinvointipalvelujen verkosto hanke käynnistyi Kehittämiskeskus Forumin johdolla. 7. Kuntatalous on tasapainossa ja hallinnassa. Omistajapolitiikka ja omaisuuden hoito tukevat palvelutuotannon tehostamista ja talouden vakautta. Kuntataloutta hoidetaan niin, että velkaantumisvauhti hidastuu ja veroprosentti säilyy kilpailukykyisenä. Kunnan omistajapolitiikkaa arvioidaan säännöllisesti ja omaisuutta hoidetaan taloudellisesti ja järkevästi. Lainat, euroa / asukas 2500 2000 1500 1000 500 0 2005 2006 2007 2008 Kuntastrategiassa lainamäärän tavoitteeksi on asetettu enintään 2000 euroa / asukas vuonna 2008. Tavoite toteutui. Pitkäaikaisten lainojen määrä asukasta kohti laskettuna on valtuustokaudella vähentynyt 94 euroa. Vuoden 2005 alussa lainamäärä oli 1920 euroa / asukas ja vuoden 2008 lopussa se oli 1826 euroa / asukas. Lainakanta kertomusvuoden lopussa oli 71,3 milj. euroa. Omavaraisuusasteen tavoitteeksi on asetettu vähintään 60 %. Tavoite ei ole toteutunut valtuustokaudella. Omavaraisuusaste on vaihdellut vuosittain ollen valtuustokauden ensimmäisenä vuonna 52,9 % ja viimeisenä vuonna 56 %. Kunnan veroprosentti oli valtuustokauden ensimmäisenä vuonna 18,25 ja korotettiin seuraavana vuonna 18,75 prosenttiin, joka se on ollut viimeiset kolme vuotta. Veroprosentti on tavoitteen mukaisella tasolla. Naapurikuntiin suhteutettuna kunnan veroprosentti on säilynyt kilpailukykyisenä. Vuonna 2006 Vuosikate, euroa / asukas 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 veroprosentti nousi Nurmijärven lisäksi Keravalla. Mäntsälä korotti kunnallisveroja vuonna 2007. Tuusulan ja Järvenpään veroprosentti on säilynyt ennallaan koko valtuustokauden ajan. Valtuustokauden vuosikate-tavoitteeksi on asetettu vähintään 500 euroa asukasta kohti. Tavoite ei ole toteutunut minään vuonna. Vuodet 2006 ja 2007 olivat taloudellisesti hyviä vuosia, mutta kertomusvuonna hyvä talouskehitys taittui eikä vuosikatteessa saavutettu talousarvionkaan tavoitetta, joka oli 9 (9)

386 euroa / asukas. Tilinpäätösvuoden vuosikate oli 14,3 milj. euroa eli 366 euroa asukasta kohti. Toimintakatteen eli nettomenojen muutoksen tavoitteeksi on asetettu vuosittain enintään tulorahoituksen muutos. Valtuustokaudella tämä tavoite toteutui vuonna 2006, muina vuosina menot ovat olleet tulorahoitusta suuremmat. Kunnan strategisena linjauksena talousarviossa ja -suunnitelmassa on mainittu omistajapolitiikan säännöllinen arvioiminen. Tilinpäätösvuoden toimintakertomuksessa ei löydy mainintaa omistajapolitiikan arvioimisesta tai muusta omistamiseen liittyvästä toiminnasta lukuun ottamatta vanhusten vuokratalojen siirtoa kuluvana vuonna Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle. 6. Taloudelliset tavoitteet 6.1. Talouden kehitys Nurmijärven kunnan talouskehitys vuonna 2008 jatkui kahden edellisen vuoden tapaan hyvänä ja talousarviossa arvioitua parempana. Tämä johtui paljolti verotulojen hyvästä kertymästä ja myös valtionosuuksien määrän kasvusta. Verotulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 7,6 % ja niitä kertyi 135 milj. euroa joka oli 1,6 milj. arvioitua enemmän. Valtionosuuksia saatiin 23,9 milj. euroa joka oli 0,7 milj. euroa arvioitua enemmän. Tilikauden tulos 4,3 milj. euroa oli 2,8 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa arvioitiin. Toimintamenojen määrä ylitti talousarvion 1,8 milj. eurolla, mutta myös toimintatulot ylittyivät 1,0 milj. eurolla. 170 160 150 140 130 Valtuustokauden ensimmäisenä vuonna verorahoitustulot (verotulot + valtionosuudet) ja nettomenot (toimintakate) olivat lähes yhtä suuret. Nettomenojen osuus verorahoituksesta oli 97,3 % vuonna 2005. Tilinpäätösvuonna verorahoituksesta kului menojen kattamiseen 90,7 %. 120 110 2005 2006 2007 2008 Verorahoit us Toimintakate Vuonna 2006 menojen kasvu oli erittäin maltillista, mutta kääntyi voimakkaaseen nousuun seuraavina vuosina. Tilinpäätösvuonna nettomenot kasvoivat 8,9 % kun tulot kasvoivat 7 %. Menojen kasvu on ollut kahtena viimevuotena tulojen kasvua nopeampaa. Kuitenkin, kun tarkastellaan koko valtuustokauden neljän vuoden jaksoa, nettomenot ovat kasvaneet 19,3 % ja verorahoitustulot 29,2 %. Neljän vuoden aikajakson tulojen suureen kasvuprosenttiin vaikuttaa vuoden 2006 poikkeuksellisen suuri kasvu 11,2 %, joka tuolloin johtui maanmyyntitulojen kaksinker- 10 (10)

taistumisesta edellisiin vuosiin nähden. Seuraavina vuosina maanmyyntitulot ovat pysyneet samalla noin 5,5 milj. euron tasolla. Verotulot kasvoivat valtuustokaudella, vuodesta 2005 vuoteen 2008 yhteensä 29,2 %. 160 140 120 100 80 60 Verotulot Yhteensä valtuustokauden verotulot olivat 480,8 milj. euroa. Tilinpäätösvuoden verotulot olivat 135 milj. euroa, joka jakaantui tuloveroihin 125,9 milj. euroa, yhteisöveroihin 4,7 milj. euroa ja kiinteistöveroihin 4,4 milj. euroa. Verotulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 7,6 %. Asukasta kohti laskettuna verotulojen muutos oli 6,5 %. 40 20 0 2005 2006 2007 2008 Kuuma-kuntiin verrattuna Nurmijärvi sai euromääräisesti eniten verotuloja, mutta asukasta kohti laskettuna kunnan verotulot 3.460 euroa olivat pienemmät kuin Tuusulassa, Keravalla ja Järvenpäässä. Keravalla tilinpäätösvuoden verotulot asukasta kohti kasvoivat vähiten ja Mäntsälässä eniten. Verotulot v. 2008 Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Mäntsälä Pornainen Muutos % 6,5 % 5,5 % 7,1 % 4,5 % 11,1 % 9,5 % Euroa / asukas 3 460 3 554 3 510 3 655 2 985 2 854 Veroprosentti 18,75 18,00 18,25 18,00 19,50 19,50 Toimintakulut (brutto) Nurmijärvellä olivat 174,3 milj. euroa ja kasvoivat edellisestä vuodesta 8,5 %. Toimintakate (nettomenot) oli 144,2 milj. euroa ja kasvoi 8,9 %. Toimintatuotot 30,1 milj. euroa kattoivat toimintakuluista 17,3 %. Toimintatuotoista 18,3 % muodostui maan myyntivoi-toista. 4 900 Toimintakulut / asukas 2005 2006 2007 2008 4 700 4 500 4 300 4 100 3 900 3 700 3 500 Nur mi j är vi Tuusul a Jär venpää Ker ava Mäntsäl ä Por nai nen Asukasta kohti laskettuna toi- mintakulut Nurmijärvellä kasvoivat 7,0 %. Muissa Kuumakunnissa kulujen kasvu oli Järvenpäätä lukuun ottamatta suurempi kuin Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Pornaisissa lähes 11 %. Toimintakulut v.2008 Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Mäntsälä Pornainen Muutos % 7,0 % 10,8 % 6,5 % 8,1 % 8,1 % 10,8 % Euroa / asukas 4 467 4 722 4 607 4 555 4 415 4 221 Asukasluvun muutos 1,0 % 1,1 % 0,8 % 1,1 % 2,4 % 1,3 % Nurmijärven kunnan henkilöstömenot kasvoivat tilinpäätösvuonna 7 % ja koko valtuustokaudella ne ovat kasvaneet yhteensä 19,3 %. Henkilöstömenojen osuus toimintaku- 11 (11)

luista on hiukan vähentynyt vuosittain. Vuonna 2008 osuus väheni 0,5 prosenttiyksiköllä. Vastaavasti palveluiden ostojen osuus toimintakuluista kasvoi edellisestä vuodesta yhdellä prosenttiyksiköllä. Palveluostojen osuus toimintakuluista oli 34,9 % vuonna 2008 ja 33,9 % vuonna 2007. Nurmijärvellä palvelutuotannon ulkoistus on ollut maltillista, vaikkakin viime vuosina lääkäripalveluita on jouduttu ostamaan, koska vakinaisten lääkärinvirkojen täyttämisessä on ollut vaikeuksia. Toimintakulut v. 2008 (sisältää sisäiset) ja siitä henkilöstömenot 2005 2006 2007 2008 muutos % muutos % (1000 euroa) 07/08 05/08 Toimintakulut (brutto) 164 709 176 514 189 818 205 367 8,2 24,7 Henkilöstömenot 71 718 75 340 80 884 86 509 7,0 20,6 Henkilöstömenojen %-osuus 43,5 % 42,7 % 42,6 % 42,1 % Kunnan vuosikate oli tilinpäätösvuonna 14,3 milj. euroa, joka asukasta kohti laskettuna on 366 euroa/asukas. Vuosikate/asukas heikkeni edellisestä vuodesta 14,7 %. Kuumasuuden poistot, mutta ei investointeja. kunnista myös Tuusulan ja Pornaisten vuoksikatteet olivat edellisvuotta huonompia. Vuosikatteella arvioituna Kuuma-kunnista Kerava pärjäsi vuonna 2008 parhaiten, vuosikate oli 485 euroa asukasta kohti laskettuna. Nurmijärvellä on toiseksi paras kate. Kaikkien Kuuma-kuntien vuosikatteet riittivät kattamaan tilinpäätösvuoden käyttöomai- Vuosikate v.2008 Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Mäntsälä Pornainen Muutos % -14,7 % -18,1 % +36,1 % +23,1 % +51,0 % -11,7 % Euroa / asukas 366 345 264 485 299 286 tettavaa jäi 4,1 milj. euroa. Edellisenä vuonna nettoinvestointien määrä oli 15,2 milj. euroa ja silloin vuosikate riitti rahoittamaan kaikki investoinnit. Tilanne oli poikkeuksellinen, sillä edellisen kerran vuosikatteella kyettiin rahoittamaan investointimenot vuonna 2001. 30 25 20 15 10 Nurmijärven kunnassa vuonna 2008 investointeihin käytettiin 20,4 milj. euroa. Rahoitusosuuksia investointeihin saatiin 2 milj. euroa. Vuosikatteella ei täysin kyetty rahoit- tamaan nettoinvestointeja, lainalla rahoi- Valtuustokauden ensimmäisenä vuonna 2005 vuosikate oli alhaisimmillaan vain 4,6 milj. euroa, kun taas nettoinvestointien määrä oli korkeimmillaan 24,2 milj. euroa. 5 0 2005 2006 2007 2008 Net t oinvest oinnit Vuosikat e Nurmijärven kunnalla oli tilinpäätösvuoden lopussa pitkäaikaista lainaa yhteensä 71,3 milj. euroa, joka on 1826 euroa/asukas. Edellisenä vuonna 2007 pitkäaikaista lainaa ei 12 (12)

lisätty lainkaan ja kun lainoja maksettiin pois lyhennyssuunnitelman mukaisesti, lainakanta pieneni ja oli vuoden lopussa 61,7 milj. euroa eli 1597 euroa/asukas. Kertomusvuonna uusia lainoja nostettiin 25 milj. euroa ja entisiä lyhennettiin 15,4 milj. euroa. Nettolainanlisäys vuonna 2008 oli 9,6 milj. euroa. Lainakanta v.2008 Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Mäntsälä Pornainen Muutos % +14,3 % +46,8 % +10,7 % +4,4 % +5,2% +7,9 % Euroa / asukas 1 826 436 1 284 1 785 2 068 2 732 Vertailukuntien pienin lainamäärä oli edelleen Tuusulassa vaikka sielläkin uutta lainaa nostettiin niin paljon, että lainamäärä asukasta kohti kasvoi 46,8 %. En iten lainaa/asukas oli Pornaisissa. Yksikään Kuuma-kunnista ei kyennyt vähentämään laina- määräänsä tilinpäätösvuoden aikana. Nurmijärven kunnan tulos heikkeni edellisestä vuodesta 2,2 milj. euroa ja oli 4,0 milj. euroa. Vaikka verotulot ja valtionosuudet kasvoivat 10,4 milj. euroa, eivät ne pystyneet nostamaan tulosta edellisen vuoden tasolle sillä myös menot kasvoivat niin, että toimintakate heikkeni 11,8 milj. euroa. Lisäksi rahoituskulut kasvoivat 0,9 milj. euroa. Ylijäämä, M Pornainen Mänt sälä Järvenpää Kerava Tuusula Nurmijärvi 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Kuuma-kunnista Keravalla on huomattavasti muita parempi ylijäämä vuonna 2008. Edellisenä vuonna Nurmijärvi oli paras tällä mittarilla mitattuna ja Kerava kolmannella sijalla Tuusulan jälkeen. Niukin tulos edellisenä vuonna oli Pornaisilla, nyt kertomusvuonna se on Järvenpäällä. Seuraavan sivun taulukossa tarkastellaan Nurmijärven kunnan toimialojen talouden kehitystä valtuustokaudella 2005 2008. Tilinpäätösvuoden alusta voimaan tulleen uuden viranhaltijaorganisaation vuoksi edellisten vuosien tilinpäätösten luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia nykyisen tilinpäätöksen lukujen kanssa. Taulukko on pyritty laatimaan siten, että vertailukelpoisuus säilyisi. Tästä syystä taulukossa Ylin päätöksenteko ja Elinkeino- ja kuntakehitys on yhdistetty (entinen Ylin päätöksenteko). Samoin Talouskeskus ja Keskushallinto on yhdistetty (entinen Hallintopalvelualue). Sosiaali- ja terveystoimi on yhdistetty, päivähoidon ja lasten kotihoidon tuen kustannukset on siirretty sosiaalitoimesta sivistystoimeen. Nuorisopalvelut on siirretty entiseltä hallinnon palvelualueelta sivistystoimeen sekä liikuntapalvelut sosiaali- ja terveystoimeen. Talouden kehitys toimialoittain vv. 2005-2008 (sisältää sisäiset erät) 13 (13)

Muutos % 2005 2006 2007 2008 kasvu% v. 07-08 Ylin päätöksenteko sekä Elinkeino- ja kuntakehityskeskus kasvu% v. 05-08 Toimintatuotot 3 581 6 872 7 361 6 928-5,9 93,5 Toimintakulut 602 1 104 3 476 3 977 14,4 560,6 2 979 5 768 3 885 2 951 Myyntivoitot 3 002 5 956 5 788 5 464 Talouskeskus ja Keskushallinto Toimintatuotot 8 466 8 963 9 545 10 375 8,7 22,5 Toimintakulut 13 646 14 329 12 664 13 405 5,9-1,8-5 180-5 366-3 119-3 030 Sosiaali- ja terveystoimi Toimintatuotot 7 552 7 379 7 173 7 724 7,7 2,3 Toimintakulut 71 025 74 428 79 720 85 998 7,9 21,1-63 473-67 049-72 547-78 274 Sivistystoimi Toimintatuotot 3 627 3 749 3 859 4 583 18,8 26,4 Toimintakulut 60 098 66 858 71 695 76 196 6,3 26,8-56 471-63 109-67 836-71 613 Ympäristötoimi Toimintatuotot 16 128 22 349 23 501 25 032 6,5 55,2 Toimintakulut 16 893 17 071 18 193 21 485 18,1 27,2-765 5 278 5 308 3 547 Vesilaitos Toimintatuotot 4 141 4 563 4 530 4 726 4,3 14,1 Toimintakulut 2 206 2 482 2 633 2 694 2,3 22,1 1 935 2 081 1 897 2 032 Klaukkalan jäähalli Toimintatuotot 308 326 366 486 32,8 57,8 Toimintakulut 239 243 283 250-11,7 4,6 69 83 83 236 Nurmijärven Työterveys Toimintatuotot 1 043 1 325 27,0 Toimintakulut 1 154 1 362 18,0 0 0-111 -37 Käyttötalous yhteensä Toimintatuotot 43 803 54 201 57 378 61 179 6,6 39,7 Toimintakulut 164 709 176 515 189 818 205 367 8,2 24,7 Toimintakate -120 906-122 314-132 440-144 188 8,9 19,3 Edellisen sivun taulukosta näkyy, että tilinpäätösvuonna 2008 toimintakulut kasvoivat yhteensä 8,2 % ja toimintatu otot 6,6 %. Työterveys -liikelaitoksessa (18 %), ympäris- (18,1 %) sekä ylimmän päätöksenteon ja elinkeino- ja kuntakehityskeskuk- tötoimessa sen yhdistetyssä toimialassa (14,4 %) menojen kasvu näyttää olevan koko kunnan me- 14 (14)

nojen kasvua suurempi. Tulojen kasvu jäähalli- ja työterveys -liikelaitoksissa oli prosen- tuaalisesti suuri vaikkakin euromääräisesti vähäinen. Sivistystoimen toimialalla tulojen kasvuprosentti on suuri (18,8 %) ja menojen kasvu maltillinen (6,3 %). Sosiaali- ja terveystoimessa tulot ovat kasvaneet (7,7 %) enemmän kuin koko kunnan kaikki tulot ja menojen kasvu (7,9 %) on pienempi kuin kokonaismenojen kasvu. Taulukon mukaan valtuustokaudella 2005 2008 toimintatuotot kasvoivat 39,7 % ja toimintakulut 24,7 %. Eniten menot kasvoivat (560,6 %) ylimmän päätöksenteon sekä elinkeino- ja kuntakehityksen yhdistetyllä toimialalla. Suuri kasvu saattaa johtua osittain alkuvuosien lukujen erilaisesta sisällöstä verrattuna viimeisiin vuosiin. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakulujen osuus kunnan kaikista käyttömenoista (brutto) oli kertomusvuonna 41,9 % ja sivistystoimen toimintakulujen osuus 37,1 %. 6.2. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista on tarkasteltu aiemmin tässä kertomuksessa kappaleessa 5 Strategiset tavoitteet valtuustokaudella. Kunnallisten liikelaitosten talousarvioiden toteutuminen Vesilaitoksen osalta jäi alle arvioidun, Jäähallissa ja Työterveydessä syntyi pienehköt määrärahaylitykset. Käyttötalouteen lisättiin määrärahoja yhteensä 3,1 milj. euroa ja tuloarvioita 0,07 milj. euroa. Suurimmat menomäärärahojen lisäykset kohdistuivat sosiaali- ja terveystoimen toimialalle ja siellä perhepalveluihin (1,5 milj. euroa) ja erikoissairaanhoitoon 2,5 milj. euroa) sekä vähennys keskushallinnon toimialan henkilöstöpalveluihin (-1,7 milj. euroa). Kokonaisuutena talousarviomuutosten jälkeen käyttötalouden toimintakate toteutui varsin hyvin, 100,7 % eli ylitystä muodostui 1,0 milj. euroa. Toimintakulujen toteuma oli 100,9 % (-1,8 milj. euroa) ja toimintatuottojen 101,4 % (+0,8 milj. euroa). Investointimäärärahoja lisättiin tilivuoden aikana yhteensä 4,3 milj. euroa, josta suurin osa kohdistui maa-alueiden hankintaan (4,0 milj. euroa). Lisätystä määrärahasta jäi käyttämättä 1,4 milj. euroa. Kokonaisuutena tarkastellen investointihankkeissa määrä- rahoja jäi käyttämättä tai säästyi yhteensä 5,1 milj. euroa. Suurimmat kohteet, joista tilinpäätösvuoden määrärahaa säästyi, olivat maanhankinnan lisäksi kunnallistekniikan rakentaminen (0,9 milj. euroa) ja Nurmijärven yhteiskoulun perusparannus (0,5 milj. euroa) sekä Vesilaitoksen rakennushankkeet (0,7 milj. euroa). 15 (15)

7. Toiminnalliset tavoitteet 7.1. Ylin päätöksenteko Kuntastrategian päivittäminen vuosittain on sitovana tavoitteena. Valtuustokauden kuntastrategian toimivuutta arvioitiin valtuutetuille tehdyn kyselyn ja vastauksista käytyjen keskustelujen avulla. Väestönkasvutavoitteet toteutuivat valtuutettujen mielestä kohtuullisen hyvin. Eniten nähtiin puutteita liikennejärjestelyissä ja kuntarakenteen eheydessä sekä Kuuma-yhteistyössä. Palvelutuotantoon liittyvissä kysymyksissä todettiin, että kunnassa on riittävät peruspalvelut, kunnassa on panostettu yritystoimintaan, kunnan talous on tasapainossa ja kunnan henkilöstö on ammattitaitoista ja osaavaa. Tarkastuslautakunta yhtyy näihin valtuutettujen mielipiteisiin. Kuntastrategian jalkauttamien työpaikoille on haastava tehtävä. Myös tarkastuslau- takunta on kohdekäynneillään todennut tämän. Kehityskeskusteluiden tärkeänä si- liittyvien olosuhteiden parantuminen. Kunta- sältönä tulisi olla kunkin oman työn liittyminen kuntastrategiaan ja keskustelut pitää käydä kaikilla työpaikoilla. Sitovana tavoitteena on turvallisuuteen palvelut -kyselyn mukaan Nurmijärven asukkaiden turvallisuuden tunne on pienen- oli uuden organisaation toimivaksi saaminen. Mit- tynyt aikaisemmasta, mutta kuitenkin 90 % vastanneista piti turvallisuutta hyvänä. Kunnan turvallisuussuunnitelma on tavoitteen mukaisesti päivitetty kertomusvuoden aikana, mutta sitä käsitellään vasta kuluvana vuonna uuden turvallisuuspäällikön aloitettua tehtävässään. Tarkastuslautakunnan tietojen mukaan turvallisuustyöryhmä ei ole juurikaan toiminut. Vuoden 2008 sitovana tavoitteena tarina oli henkilöstökyselyn tekeminen ja arvio muutosjohtamisen läpiviennistä. Kyaloittavan hankintapalvelukeskuksen selyn tekeminen siirrettiin kuluvalle vuodelle. Sitovana tavoitteena oli Kuuma-yhteistyönä toiminnan käynnistäminen kertomusvuoden aikana. Tavoite ei toteutunut odotetusti, keskus aloittaa toimintaansa tänä keväänä. Hankintapalvelukeskuksessa isäntäkuntana toimii Nurmijärvi. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan Nurmijärvelle on aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia siitä, että hankintapalvelukeskukseen liittyi Nurmijärven lisäksi vain Mäntsälä ja Tuusula. Valtuustoaloitteita kunnassa oli tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan käsittelemättä kertomusvuoden lopussa yhteensä 43 kappaletta. Näistä 1 oli vuodelta 2006, 11 vuodelta 2007 ja 31 vuodelta 2008. Käsittelemättömien aloitteiden määrä on jonkin verran lisääntynyt edellisestä vuodesta. Valtuustoaloitteiden käsittelystä kuntakansliassa on laadittu prosessikuvaus. 16 (16)

7.2. Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Elinkeinotoimen yhtenä sitovana tavoitteena oli raakamaavarannon lisääminen Kirkonkylässä ja Klaukkalassa. Tavoite toteutui ja raakamaata saatiin hankittua Kirkonkylästä 63 ha ja Klaukkalasta noin 30 ha. Kuntakehityksen sitovana tavoitteena oli laatia suunnitelma asuntotuotannon määrästä alueittain niin, että väestönkasvu on alle 2 %. Tavoitetasona oli 180 omakotitaloa, 65 rivitaloasuntoa ja 105 kerrostaloasuntoa. Tavoitetasoa ei saavutettu valmistuneiden asuntojen määrällä mitattuna. Kerrostalorakentamista Kirkonkylässä viivästytti kaavasta tehty valitus. Kuntakehityksen sitovana tavoitteena vuodelle 2008 oli taajamien kehittymistä ja maaseutualueen rakentamista ohjaavan osayleiskaavatyön eteneminen valtuuston päättämän aikataulun mukaisesti. Kertomusvuonna tavoitteen mukaan tuli valmistua Klaukkalan osayleiskaava ja Lepsämän kyläosayleiskaava sekä tulla vireille Kirkonkylän osayleiskaava ja Perttulan kyläosayleiskaava. Tavoite ei ole toteutunut. Toimintakertomuksessa syynä tavoitteen toteutumattomuudelle esitetään resurssivajausta ja ohikulkutien uuden linjauksen valmistelua. 7.3. Talouskeskus Talouskeskuksen sitovana tavoitteena vuodelle 2008 oli kunnan toiminnan kustannustehokkuuden ja talouden ennakointi ja toteuttaminen. Tavoitetasoksi asetettiin, että kulujen muutos edellisestä vuodesta on enintään tulorahoituksen muutoksen suuruinen. Tavoite ei toteutunut. Kunnan nettomenot kasvoivat kertomusvuoden aikana 8,9 % kun valtionosuudet ja verotulot kasvoivat 7 %. Toisena sitovana tavoitteena talouskeskuksella oli talouden ajantasainen seuranta uusia tietojärjestelmiä hyväksikäyttäen sekä talouden aktiivinen ohjaus. Mittareina tälle tavoitteelle on esitetty vuosikate ja lainakanta. Vuosikatteen osalta tavoite jäi saavuttamatta, lainakanta sen sijaan pysyi tavoitetasoa alhaisempana. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan talouden ajantasainen seuranta ei alkuvuoden osalta toiminut. Uusien tietojärjestelmien käyttöönotossa oli vaikeuksia ja ongelmia oli myös käyttöoikeuksien saamisessa kaikille niitä tarvitseville toimialojen työntekijöille. Talouskeskuksen henkilöstö toimi voimiensa äärirajoilla yrittäessään selviytyä tietojärjestelmien muutoksesta. 7.4. Keskushallinto Keskushallinnon toimialan yhtenä sitovana tavoitteena oli toimialojen ylittävän yhteistyön kehittämiseen (johtamisen kohde) liittyvänä avainprosessien nimeäminen ja kuvaaminen toimivalla tekniikalla (sitova tavoite). Tavoitteen toteuttaminen poikkihallinnollisten prosessien osalta siirtyi toteutettavaksi kuluvana vuonna. Tarkastuslautakunta pitää erittäin tärkeänä prosessien nimeämistä ja kuvaamista tilanteessa, 17 (17)

jossa organisaatio on muuttunut ja poikkihallinnollisuus korostuu. Prosessien kuvaamistytössä saattaa nousta esille sellaisia riskikohtia ja sisäisen valvonnan kehittämisen tarpeita joita ei muuten huomattaisi. Kuntakansliassa sitovaksi tavoitteeksi oli asetettu sopimushallintajärjestelmän toimivuus koko organisaatiossa. Toimintakertomuksen mukaan tavoitetaso: 100 % kaikista sopimuksista on viety tietojärjestelmään, on toteutunut. Tarkastuslautakunta katsoo, että jatkossa vuosittain tulee varmistaa kaikkien sopimusten löytyminen järjestelmästä. Sopimustenhallintajärjestelmään kuuluu tietorekisterin ylläpito siten, että se on ajan tasalla voimassa olevien, uudistettujen ja päättyneiden sopimusten osalta. Terveellinen, työhön sitoutunut työyhteisö, jossa sairauspoissaolot ovat alemmat kuin vuonna 2006 oli henkilöstöpalveluiden tavoitteena. Tavoitetasoksi oli määritelty alle 15,1 kalenteripäivää/henkilö, joka oli vuonna 2006 toteutuneiden poissaolopäivien määrä. Tavoite ei toteutunut vaan sairauspoissaolot olivat koko henkilökunnan osalta 16,2 päivää/henkilö. Vasta valmistuneessa henkilöstökertomuksessa arvioidaan, että tulos on kohtalainen, mutta tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen työpaikoilla työolosuhteita ja työn hallintaa kehittämällä. Tarkastuslautakunnan mielestä tähän tulee panostaa. Henkilöstö ikääntyy, ikävuosien 50 65 välillä heitä oli kertomusvuonna 34 % koko henkilöstöstä. Työolosuhteiden joustavalla järjestämisellä ikäihmiset jaksavat ja viihtyvät paremmin työssään. Tietotekniikka tuottaa riittävät tukipalvelut loppukäyttäjille. Tätä arvioitiin Kuumakunnissa tehdyllä asiakastyytyväisyyskyselyllä. Sen mukaan kunnan työntekijöiden tyytyväisyys tulosalueen palveluihin on laskenut edellisestä vuodesta ollen vertailukuntien keskiarvoa alhaisempi. Tarkastuslautakunta arvioi, että huonoon tulokseen on osittain vaikuttanut uusiin taloushallinnon tietojärjestelmiin siirtyminen. Tosin osassa muitakin Kuuma-kuntia on otettu uudet järjestelmät käyttöön. 7.5. Sosiaali- ja terveystoimi 7.5.1. Perhe- ja sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluissa on vuodesta 2003 alkaen kehitetty hanketta varhaisen puuttumisen toimintamallista. Hanke päättyi vuonna 2007. Kertomusvuonna ja kuluvana vuonna mallia ja siihen liittyviä toimintatapoja on juurrutettu jokaisen työntekijän osaamiseksi. Kertomusvuonna valmistui raportti työtapojen käyttöönotosta ja vaikuttavuudesta. Raportti esiteltiin lautakunnille kesän ja syksyn aikana. Myös tarkastuslautakunnalle esiteltiin varhaisen puuttumisen mallia lokakuussa. Kertomusvuonna perhe- ja sosiaalipalvelualueella sitovana tavoitteena on, että ennaltaehkäisevät työtavat ovat juurtuneet ja niiden vaikutuksia seurataan. Tavoitetasona on muodostaa ja ottaa käyttöön ennaltaehkäiseviä työtapoja ja niiden vaiku- 18 (18)

tuksia mittaava jatkuvan arvioinnin malli. Toimintakertomuksen mukaan tavoite toteutuu. Malli on kehitelty yhdessä Stakesin kanssa ja on valmis eli tavoite tältä osin on toteutunut. Tavoitteen toisen osan toteutumisesta on kerrottu, että mallin avulla tullaan seuraamaan, arvioimaan ja kehittämään ennaltaehkäisevää toimintaa eli tavoite tältä osin toteutuu. Malli ja siihen liittyvä työmuotojen juurruttaminen työkäytännöiksi on jatkuva prosessi. Toisena tavoitetasona on luoda ja vakiinnuttaa ylisektoriset johtamismallit varhaisessa puuttumisessa ja työttömyysasioissa. Toimintakertomuksen mukaan tämäkin tavoite toteutuu. Ennaltaehkäisevää työtä johtaa poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Kunnan ja työvoimahallinnon yhteinen työvoiman palvelukeskus on perustettu kertomusvuoden toukokuussa. Palvelukeskus työllistää ja aktivoi pitkäaikaistyöttömiä. Työmarkkinatuen laskutus kunnalta pieneni 32 % (n.130.000 euroa). Uusi lastensuojelulaki astui voimaan vuoden 2008 alussa ja se on edellyttänyt kuntia laatimaan suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lasten suojelun järjestämiseksi että kehittämiseksi. Nurmijärvellä on suunnitelman seudullista osiota tehty Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kanssa ja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tuodaan valtuustolle vuonna 2009. Esimerkiksi lain myötä lastensuojeluilmoitusten määrä lisääntyi 205 ilmoituksesta 409 ilmoitukseen. Kunta on Nikinharjun kuntayhtymän jäsenkunta ja tarkastuslautakunnan mielestä tämän lastensuojelun eritysosaamisen yksikön palveluja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin, sillä lasten hyvinvointi on kunnassa yhteinen asia. Kunnan sosiaalipalveluiden työntekijät ovat saaneet kiitosta työstään. 7.5.2. Terveyspalvelut Kiljavan sairaala otettiin käyttöön kuntoutussairaalana kertomusvuoden syksyllä. Toiminnan volyymi on ollut sairaalan koko toiminnan ajan arvioitua vähäisempää. Potilasohjaus sairaalaan omistajakunnista ja HUSista ei ole vastannut asetettuja tavoitteita. Sairaalassa tarjottava tuote, kuntoutus, on yksipuolinen ja suppea. Koska sairaalan omistajakunnissa on tarvetta lisätä sairaanhoito- ja hoivatiloja, olisi Kiljavan sairaalassa monipuolistettava tarjontaa esimerkiksi siten, että siellä hoidettaisiin pitkäaikaispotilaita, vanhuksia ja dementiaa sairastavia. Tilan ja hoidon tarve lisääntyy jatkuvasti väestön vanhetessa. Nurmijärvellä on tällä hetkellä vanhustenhuollon ongelmana jatkohoitopaikkojen puute. Kiljavalla on valmiit tilat arvokkaassa rakennuksessa, joten ei tarvita lisärakentamista ja pitkällä aikavälillä jokainen osakaskunta hyötyy. Hoidon hinta tulisi saada oikealle tasolle. Tarkastuslautakunnan mielestä perusterveydenhoito on huono säästökohde. Ennaltaehkäisy, valistus, hoito ja kuntoutus ovat äärimmäisen tärkeitä kaiken ikäisille terveyspalveluita tarvitseville kuntalaisille. Terveydenhuollon asiakkaiden turvallisuus edellyttää riittävää, osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. Työolosuhteet ja palk- 19 (19)

kaus tulee järjestää sellaiseksi, että kunnan on mahdollista saada hyviä työntekijöitä avoimiin virkoihin. Terveyspalveluiden tärkeä tavoite on mahdollistaa kuntalaisille heidän tarvitsemansa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Tavoitetasoksi on otettu hoitotakuun kriteereiden täyttyminen ja perusterveydenhuollon tarvevakioitujen menojen pysyminen Kuuma-kuntien tasolla. Perusterveydenhuollossa hoitotakuu toteutui ja erikoissairaanhoidossakin lähes toteutui. Perusterveydenhuollon menojen vertailu Kuuma-kuntiin puuttuu toimintakertomuksesta, mutta toisaalta saamamme tiedon mukaan Nurmijärven terveydenhuollon kustannukset ovat Keski-Uudenmaan edullisimmat. Tarkastuslautakuntaa kiinnostaa, miten kunnassa on varauduttu sen kaltaisiin tapahtumiin, joita ovat viime vuosina olleet koulusurmat ja koulujen tulipalot. Poikkihallinnollinen ennaltaehkäisevä työ sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa pyrkii ehkäisemään onnettomuuksia, mutta jos jotain tapahtuu, onko kunnassa kriisivalmius hoitaa kuntalaisia ja muita asianosaisia. Tarkastuslautakunnan mielestä koulun ja kodin yhteistyötä tulee tukea ja lisäksi tulee huolehtia riittävästä määrästä terveydenhoitajia, koulukuraattoreja ja psykologeja. Terveyskeskuksessa käytetään ns. reppulääkäreitä, joiden käyttö tullee huomattavasti kalliimmaksi kuin omien virkalääkäreiden. Lääkäreiden rekrytointiin tulisi panostaa entistä enemmän. Kuuma-kunta Mäntsälän terveyskeskus on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan onnistunut palkkaamaan virkalääkäreitä mm. parantamalla palkkausta ja järjestämällä työoloja joustaviksi. Terveyskeskuksista koostuva Valtimotautien ehkäisyn laatuverkko palkitsi Nurmijärven terveyskeskuksen tuloksekkaasta diabeteksen ja sepelvaltimotaudin hoidosta. Tarkastuslautakunta yhtyy kiitoksiin hyvästä tiimityöstä ja saaduista hyvistä tuloksista. 7.5.3. Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden tavoite liikuntalähetteen käytöstä ja liikuntaneuvonnan antamisesta on tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan toteutunut hyvin suppeasti. Kertomusvuonna on ollut ainoastaan kuusi liikkumisläheteasiakasta kun heitä edellisenä vuonna oli 27. Liikkuminen terveyden edistäjänä ja ylläpitäjänä kaikissa ikäryhmissä on tarkastuslautakunnan mielestä niin tärkeää, että tätä tavoitetta ei saisi unohtaa. 7.6. Sivistystoimi Toimialan yhteisenä tavoitteena oli lisätä koululaisten asuinympäristön tuntemusta Meidän Nurmijärvi -teemalla. Tavoite toteutui. Koulut ovat tutustuneet teemaan monipuolisesti eri tavoin ja toteuttaneet siihen liittyviä erilaisia opetusjärjestelyjä. 20 (20)