TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLI
Sisällys Nykytilan kuvaus Päiväys 15.1.214 Taloushallintoprosessit 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Inkeri Tiitinen Anne Ahlsten Bella Ahto Matti Sjögren Tauno Mäkinen Anu Ikonen-Kullberg, Kunta Harjavalta, pj Eurajoki Luvia Nakkila Kokemäki Harjavalta, sihteeri Tehtäväalueen kuvaus ja määrittely Työryhmien tehtäväksi on annettu valmistella kuntaliitosselvityksen ohjausryhmälle oman vastuualueensa osalta selvitykset alueen ja kuntien talouden nykytilanteesta, yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista sekä organisoitumisen ja palveluiden järjestämisen eri vaihtoehdoista.
Suhde muiden ryhmien töihin ja koordinointi Väliraportti luovutetaan ohjausryhmälle, muille työryhmille käytettävissä olevien taloudellisten resurssien tietojen hyödyntämistä varten palvelutuotantoa suunniteltaessa. Koska itse palvelutuotantoa käsittelevät työryhmät kuvaavat asiakaskunnan määrää ja muutosta, tähän raporttiin ei ole sisällytetty näitä talouteen vaikuttavia taulukoita. Esimerkiksi ikääntyvien määrän muutosta kunnittain on tarkasteltu perusturvaa käsittelevän työryhmän raportissa. Keskeiset huomiot: Keski- Satakunnan kuntien nykytila-analyysi sekä tulevaisuuden ennakointi osoittaa, että selvitysalueen kuntien taloudellinen tilanne on vaikea, talouden tasapainottamistoimiin eri keinoin on ryhdyttävä joka tapauksessa. Ainoastaan Eurajoki poikkeaa muista Keski-Satakunnan kunnista vahvan talouden ja etenkin tulorahoituksen ja vahvan taseen osalta. Kaikissa kunnissa vanhuspalveluiden tarve on kasvussa. Väestökehitys kunnissa on samansuuntainen. Ikärakenteen muutos osuu kuitenkin hiukan eri vuosiin eri tavoin. Kokemäki on jo lähes ohittanut vanhusväestön kasvun huipun, kun se taas Harjavallassa on lähivuosina edessä. Selvitysalueen kunnat näyttäisivät valtionosuuslaskelmien mukaan menettävän yhteensä lähes 7 miljoonaa euroa valtionosuutta verrattuna vuoteen 213. Mikäli valtionosuusuudistus toteutetaan esitetyllä tavalla, se vaikuttaa kuntien talouteen heikentävästi. Jotta palvelutuotanto pystytään toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden ja kustannusten kasvun voimistuessa, työprosesseja ja palvelurakenteita on uudistettava. Kun kuntien rahoitus vähenee samanaikaisesti, se edellyttää myös toiminnan tehostamista. 2. Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus Taloushallinto palveluna lyhyesti Taloushallinto on tukipalvelu kuntalain mukaisen taloudenpidon järjestämiseksi kunnissa. Tässä aineistossa keskitytään Keski-Satakunnan kuntien taloudellisen tilan kartoittamiseen, eikä juurikaan taloushallinnon palveluiden järjestämiseen. 2.1 Palveluiden järjestämistapa Keski-Satakunnan kunnissa taloushallinto hoidetaan pääasiassa omana toimintana. Järjestämismuoto vaihtelee täysin keskitetystä osittain hajautettuun järjestelmään. Taloushallinnon tehtäviä on ainoastaan Eurajoella ulkoistettu KuntaPro Oy:lle. Myös Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymällä on organiaatiossaan taloustoimisto. 2.2 Palvelurakenne ja -verkot Taloushallinnon tehtävät on kaikissa kunnissa samat, koska taloushallintoa hoidetaan kuntalain ja kirjanpitolain sekä muiden säännösten edellyttämällä tavalla.
Asiakaskunta koostuu kunnan muista palveluntuottajista ja toimielimistä. Taloushallinnon henkilöstö Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Maksuliikennesihteeri ulkoistettu 1 1,5 1 Palkkasihteeri/Henkilöstöasiansihteeri ulkoistettu 2 2 1,5 2 Kirjanpitäjä ulkoistettu 2 1 1 Taloussihteeri ulkoistettu 1 Talous/Laskentasihteeri ulkoistettu,5 1 Muut, joiden toimenkuvassa on taloushallinnon tehtäviä 5 5 13 3 6 2.3 Palvelutarpeiden kehitys Eläköityminen on voimakasta jokaisessa kunnassa ja mm. kirjanpitäjiä on vaikea saada. Varsinaista kunnan taloushallintoon johtavaa koulutusta ei ole, joten perehdyttäminen työpaikoilla ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäminen on ainoa mahdollisuus saada ammattitaitoista henkilökuntaa kuntien taloushallintoon.
3. Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus 8YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKU- JA KUNNASTA 212 yht. ka. 15 Kuntien lukumäärä 212 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 5 3 Asukasluku 31.12.212 212 5922 7486 7893 336 5747 348 6 Henkilökunnan määrä 212 359 359 419 136 293 1566 7 Henkilökuntaa 1 asukasta kohti 212 61 48 53 4 51 5,6 8 Luottamustoimielimien lukumäärä 31.12. 212 23 12 13 1 1 68 9 Luottamustoimielimiä kuntaa kohti 212 23 12 13 1 1 13,6 111 Verotettavat tulot 211, 1 212 15944 113411 13595 4942 77853 449845 141 Verotettavat tulot 211, /asukas 212 17887 1541 1297 14763 13451 14822 16 Tuloveroprosentti 211 212 18 18,75 19,75 19 19,75 19,5 17 Tuloveroprosentti 212 212 18 18,75 19,75 19,75 19,75 19,2 18 Tuloveroprosentti 213 212 18 18,75 2,25 19,75 2,25 19,4 21 Verotulot, 1 212 3649 2459 2418 1817 1712 1795 22 Verotulot, /asukas 212 5175 3274 354 3219 296 3536 24 Valtionosuudet, 1 212 7771 1848 1763 4549 1931 51729 25 Valtionosuudet, /asukas 212 1312 1449 2234 1354 192 165 27 Vuosikate, 1 212 664-445 11-117 -84 218 28 Vuosikate % 212 15,3-1,6,2 -,7 -,3,78 29 Vuosikate /asukas 212 1115-588 14-35 -15 98,2-3 Vuosikate, % poistoista 212 295,1-355 1,7-18,1-6,5 14,76 32 Investointien tulorahoitusprosentti 212 63,8-46,9 6,7-11,8-3,6 1,64 34 Rahavarat 31.12., 1 212 19663 1345 1813 279 2277 25377 35 Rahavarat 31.12., /asukas 212 332 18 23 83 396 841,8 36 Kassan riittävyys (pv) 212 146 9 13 5 24 39,4-365 Rahoitusvarallisuus, /asukas 212 1729-934 -2231-1992 -779 841,4 38 Lainakanta 31.12., 1 212 431 5 15828 5793 385 34772 39 Lainakanta 31.12., /asukas 212 726 668 25 1724 67 1159 391 Kertynyt ali-/ylijäämä, 1 212 47137 986 676-144 2536 59291 392 Kertynyt ali-/ylijäämä, /asukas 212 796 1214 86-43 441 1932 394 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 212 27,7 26,8 44,2 44,8 25,4 33,78 395 Omavaraisuusaste, % 212 83,5 7,8 37,1 45,3 65,2 6,38 396 Konsernin lainakanta 31.12., /asukas 212 1315 1293 311 243 1958 1942 Yhtenä talouden tasapainoa kuvaavana mittarina pidetään vuosikatteen ja poistojen suhdetta, joka tulisi olla 1. Tavoitearvo on ylittynyt Eurajoella. Heikoin tunnusluku oli Harjavallalla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että talous ei ole tasapainossa muilla kuin Eurajoella. Luvian kunnalla on taseessa kattamatonta alijäämää. Eurajoella ylijäämä on poikkeuksellisen suuri. Kunnan taseen lainakanta/asukas on suurin Kokemäellä ja pienin Nakkilassa. Kunnilla oli 212 yhteensä lainaa keskimäärin 1159 euroa asukasta kohden, kun se koko maassa on 2261 euroa asukasta kohden. Myöskään konsernin lainakanta ei ylitä maan keskiarvoa.
3 Verotulot ja valtionosuus/asukas, indeksoitu (2=1) 25 2 15 1 5 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 28 29 21 211 212 Kokemäen, Nakkilan ja Luvian valtionosuuden kehitys on ollut samansuuntaista ja tasaista. Nämä kunnat saavat verotulojen täydennystä valtionosuuksiin. Eurajoki ja Harjavalta maksavat verotulotasausta, joka vähennetään valtionosuudesta. Talouden suhdanteiden heikentyessä verotulotasauksen suuri määrä ja yhteisöverotuoton väheneminen osuvat samaan aikaan, koska verotulotasaus tehdään valmistuneen verotuksen perusteella. Näin ollen verorahoitus supistuu jyrkästi ja käytettävissä olevat tulot vähenevät merkittävästi. Täydennystä saavien kuntien tulokehitys on tasaisempaa.
25 Toimintakate/asukas, indeksoitu (2=1) 2 15 1 5 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 28 29 21 211 212 Toimintakate (nettomenot) kuvaa kunnan käyttömenojen ja käyttötulojen erotusta, joka on katettava verotuloin ja valtionosuuksin. Kaikissa Keski-Satakunnan kunnissa kustannusten kasvu suhteessa on ollut samansuuntainen. Suurin syy on sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten voimakas kasvu. Vaikka kustannusten kasvua on määrätietoisesti hillitty, vanhustenhuollon ja terveydenhuollon asiakasmäärän lisääntyminen on vaatinut lisää resursseja. Erikoissairaanhoidon uudet, tehokkaammat hoitomenetelmät ovat kalliita. Myös lastensuojelulla ja päihteiden käytön lisääntymisellä on vaikutusta perusturvan kustannusten kasvuun. Muutos 8/9 Muutos 9/1 Muutos 1/11 Muutos 11/12 Muutos 8/12 Eurajoki 11 % 7 % 6 % 7 % 33 % Harjavalta -1 % 2 % 7 % 8 % 16 % Kokemäki 6 % 1 % 3 % 4 % 15 % Luvia 6 % 6 % 1 % 4 % 28 % Nakkila -4 % 5 % 6 % 6 % 12 % Toimintakatteen muutos, nettomenojen kasvu.
18 16 14 12 1 8 6 4 2 Lainakanta 1 eur 28 29 21 211 212 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 25 Lainat/asukas 2 15 1 5 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 28 29 21 211 212 Keski-Satakunnan kunnista eniten lainaa on Kokemäellä. Muilla kunnilla on euromääräisesti suunnilleen saman verran lainaa. Eurajoen lainamäärä on pienentynyt. Harjavallalla ei ollut vuosina 29-211 ollenkaan lainaa, mutta 212 on lainaa jälleen otettu. Pyrkimyksenä on ollut rahoittaa perkästään investointeja lainarahoituksella, mutta vuosikatteen ollessa alijäämäinen, myös käyttötalouden kustannuksiin on jouduttu ottamaan velkaa.
Lainakanta 1 eur 28 29 21 211 212 Eurajoki 7589 6654 5794 511 431 Harjavalta 143 5 Kokemäki 11178 11921 13193 14715 15828 Luvia 3199 474 4861 5247 5793 Nakkila 2357 355 2651 225 385 Laina/asukas 28 29 21 211 212 Eurajoki 1293 1133 978 857 726 Harjavalta 138 668 Kokemäki 1372 1475 1652 1857 25 Luvia 964 1229 1463 1565 1724 Nakkila 48 534 458 389 67 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 Kertynyt yli-/alijäämä/asukas 28 29 21 211 212 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Ainoastaan Eurajoella on pystytty kasvattamaan viime vuosina taseen ylijäämää. Muissa Keski-Satakunnan kunnissa ylijämä on supistunut.
Omavaraisuusaste, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 28 29 21 211 212 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 2 Veroprosentti 19,5 19 18,5 18 17,5 17 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 28 29 21 211 212 213 214 Keski- Satakunnan kuntien veroprosentit ovat Eurajokea lukuunottamatta samalla tasolla. Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 212 217e 221e 225e Harjavalta 23,6 23,4 25, 27,7 Kokemäki 2,6 23,5 25,5 28,2 Luvia 21,3 23, 24,5 26,5 Nakkila 21,5 24,6 26,8 29,5
Kunta 29 21 211 212 213 Eurajoki 13,84 13,22 12,89 12,41 12,45 Harjavalta 14,41 14,13 14,8 13,87 13,92 Kokemäki 14,16 14,3 13,98 13,69 14,11 Luvia 14,2 13,95 13,86 14,22 14,26 Nakkila 14,38 14,43 14,4 14,17 14,59 5 Investointien tulorahoitus% 4 3 2 1-1 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 28 29 21 211 212
2 Vuosikate, 1 eur 15 1 5-5 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 28 29 21 211 212-1 Harjavalta on kahtena vuonna tehnyt alijäämäisen tilinpäätöksen ja kattanut sen kertyneellä ylijäämällä. Myös Luvian ja Nakkilan tilinpäätös oli vuonna 212 alijäämäinen. Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä Vuoden 213 tasolla UUSI NYKYINEN Muutos UUSI NYKYINEN MUUTOS Käyttöasm VOS VOS Uusi vs. nyk VOS VOS uusi vs nyk. tulot v. 212 YHTEENSÄ YHTEENSÄ Eur /as /as /as /as 51 Eurajoki 5 844 7 196 277 9 997 161-2 8 885 1 231 1 711-479 7 366 79 Harjavalta 7 54 13 212 819 14 812 654-1 599 835 1 761 1 974-213 5 545 271 Kokemäki 7 922 18 2 823 19 25 167-1 184 343 2 275 2 424-15 6 43 442 Luvia 3 353 5 321 71 5 87 37-485 327 1 587 1 732-145 5 26 531 Nakkila 5 78 11 8 228 12 429 237-629 9 2 42 2 15-19 5 478-6 699 399 Keski-Satakunnan valtionosuuden määrä vähenee vuoden 215 alusta alustavan laskeman mukaan 6,7 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi valtionosuutta leikataan tulevina vuosina yli miljardi euroa. Tämä merkitsee Keski-Satakunnan noin 3. asukkaan mukaan laskettuna noin 8 miljoonan euron leikkausta.
-1-2 -3 Valtionosuuden muutos /asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila -19-15 -145-213 -4-5 -479-6 Valtionosuusmuutoksen vaikutus on laskelmien mukaan suurin Eurajoella, melkein 5 e/as ja pienin Nakkilassa hieman yli 1 e/as.
Keskeiset huomiot nykytilasta ja sen kehittämistarpeista Selvästi kasvavia palvelutarpeita ovat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Päivähoito- ja esiopetustarpeet vähenevät vuoden 225 jälkeen. Toisen asteen koulutustarpeet ovat selvässä laskussa jo tarkastelun alkuvuosista lähtien. Keski-Satakunnan kuntien talouden heikkeneminen on vääjäämätöntä, ellei erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua pystytä hillitsemään ja ohjaamaan resursseja muusta palvelutuotannosta sinne, missä asiakasmäärän kasvu lisää kustannuksia. Tulokehitykseen vaikuttaa erittäin voimakkaasti alueen elinkeinoelämän menestys, josta riippuu sekä ansioveron että yhteisöveron määrä. Lainakanta on pysynyt verrattuna maan keskiarvon alhaisena. Uusia investointeja on vähän, mutta etenkin kunnallistekniikan peruskorjauksiin on tarvetta kaikissa kunnissa. Kunnat ovat ryhtyneet tasapainottamaan talouttaan, koska negatiiviset vuosikatteet johtavat ennenpitkää kuntatalouden kriisiytymiseen. Tulevaisuuden haasteista selviytyminen edellyttää kuitenkin myös palvelutarjonnan pohtimista uudesta näkökulmasta. Pelkkä säästäminen ei riitä, vaan toimintaa joudutaan priorisoimaan kunnan asukkaiden palvelutarpeen mukaan. Kriisikunnan kriteerit täyttyvät jo lähivuosina Harjavallassa, Nakkilassa, Kokemäellä ja Luvialla, jos toimia talouden vakauttamiseksi ei pystytä tekemään. Paineet veroprosentin korottamiseen 23-24 %:iin näissä kunnissa jo vuonna 217 mennessä on suuret. Ainoastaan Eurajoki pystyy tuottamaan palvelunsa kertyneillä varoilla vuosiksi eteenpäin. Ikärakenteen muutos pakottaa rakenteellisiin muutoksiin joka tapauksessa uudessakin kunnassa, muuten kriisiytyminen ei ole estettävissä