1 (7) Asianumero 4142/10.02.03/2015 Aluenumero 421105 Saunalahdenportti Asemakaavan muutos 42. kaupunginosa, Saunalahti Kortteli 42224, 42228, 42230, 42250 ja osa korttelia 42227 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.10.2015 MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6648. Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 16.11.. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 046 877 2123 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Henrik Virta etunimi.sukunimi@espoo.fi
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 2(7) 1. 10.12.2015 2. 13.12.2015 Korttelin 42250 rakennusoikeus on ehdotuksessa ylimitoitettu ja sallitut kerrosluvut IV, V ja VI ovat liian isot. Korttelisuunnitelman havainnekuvat osoittavat, että kontrasti pientalokortteleihin 42251 ja 42230 rakennuksiin on liian iso. Erillispientalojen korttelialuetta ja asuinkerrostalojen korttelialuetta ei tulisi sijoittaa näin lähelle toisiaan. Suunnitelma ei vastaa hyvän kaupunkisuunnittelun periaatteita. Suunnitelmaa tulisi vähintäänkin muuttaa siten, että korttelin 42250 Eteläviitantien ja Meriviitantien risteyksen varrella ehdotetut kerrostalojen kerrosluvut V ja VI muutetaan lukuun IV ja korttelin rakennusoikeusluku muutetaan vastaavaksi. Näin ollen saavutettaisiin huomattavasti miellyttävämpi kaupunkikuva Eteläviitantien kohdalla. Lisäksi myös Meriviitantien ajoneuvoliikenne, joka tulee huomattavasti kasvamaan kun koko kaava-alue on toteutettu, tulisi näin ollen kasvamaan jonkun verran vähemmän. Lisäksi tulisi vielä harkita korttelin 42250 rannan varrella olevan rakennuksen kerrosluvun muuttamista luvusta III lukuun II, jotta tämä ei olisi ainoa rakennus Saunalahden rantaviivan tuntumassa, jossa sallittaisiin kerrosluku yli II. Saunalahdenportin lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmassa (30.9.2003) todetaan, että alueen rakentamisessa sekoitetaan kerrostalo- ja pienkerrostalorakentamista suhteellisen tiiviiseen ja kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen. Tavoitteena tässä on ollut myös niin kutsuttu läpileikkausyhteiskunta, jossa eri asumismuodot ja perhekunnat sekoittuvat. Asemakaavan muutos toteuttaa tätä suunnitelmaa. Voimassa olevan asemakaavan rakentamiseen verrattuna asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta Meriviitantie-nimisen kokoojakadun liikennemäärään. Asemakaavan muutoksessa korttelissa 42250 kerrosluku pienenee merenrantaa kohden kerrosluvun ollessa rannan puoleisessa korttelin osassa IV. Voimassa olevan asemakaavan mukaan kortteliin 42250 on mahdollista rakentaa 3-kerroksisia rakennuksia. Eteläviitta-kadun varren merenrannan puoleisessa korttelissa 42251 kerrosluku on II. Esitän, että Länsiviitan varressa olevaan kortteliin 42227 tehtäisiin seuraavat muutokset: Korttelin pohjoisimman osan erillistalo poistettaisiin ja poistetun erillistalon tilalle tehtäisiin parkkitilaa ja viheraluetta. Parkkitilaa voitaisiin vuokrata alueen asuntojen omistajien käyttöön. Parkkipaikat olisivat vähän normaalia suuremmat, jotta voitaisiin säilyttää esim. asuntoautoja/vaunuja. Uskon, että vuokraajia löytyisi. Korttelin pohjoisosan paritalo muutettaisiin erillistaloksi, jolloin saataisiin vähän väljyyttä. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna korttelin 42227 tontin 2 rakennusoikeutta ja rakennustapaa on muutettu väljemmiksi. Rakennusoi-
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 3(7) keus pienenee 825 k-m2:stä 515 k-m2:iin ja tontille ei saa rakentaa enää rivitaloja vaan pelkästään erillispientaloja. Alueelle tulevista kerrostaloista tulisi luopua, koska kaikki alueella haluaisivat säilyttää upean mäkimaiseman ja alueelle ei sovi kerrostalomaisema. 3. Asemakaavan muutoksessa on tavoitteena, että rakennusten mittakaava muuttuu korkeammista kerrostaloista matalammiksi pientaloiksi rantaa kohden mentäessä. Kaavamuutosalueen rakennusoikeutta onkin keskitetty itäosaan lähemmäksi nykyisiä kerrostalokortteleita muuttamalla pienja rivitalokortteleita kerrostalokortteleiksi. Vastaavasti länsiosan pientalokortteleista rakennusoikeutta on vähennetty. Esitetty asemakaavan muutos on yleiskaavan vastainen. Yleiskaavan mukaan korttelit, joita muutosesitys koskee, ovat A2-aluetta, joka edellyttää matalaa rakentamista. Kaavamuutosalue sijoittuu voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan A- ja A2-merkinnöillä osoitettujen alueiden rajamaille. Merkinnällä A on osoitettu asuntoalueet ja A2-merkinnän alueelle sijoitetaan ensisijaisesti tiivistä ja matalaa asuntorakentamista. Asemakaavan muutosehdotus aiheuttaa merkittävää liikenteen lisääntymistä ja liikenneturvallisuusongelmia kapeilla ja mutkaisilla lähikaduilla Eteläviitalla ja Meriviitantiellä. Kaavamuutoksen vaikutuksia liikenteelle ei ole arvioitu puolueettomasti. Vaikutuksia liikenteelle vähätellään kaavamuutoksen esittelyaineistossa. Koska kokonaisrakennusoikeus pysyy nykyisen asemakaavan mukaisena, eivät liikennemäärät kaavamuutoksen myötä merkittävästi muutu. Voimassa olevan asemakaavan mukaiseen rakentamiseen verrattuna Eteläviitta-kadun liikennemäärä lisääntyy hiukan. Muiden tonttikatujen liikennemäärä pysyy ajantasa-asemakaavaan verrattuna ennallaan tai vähenee. Meriviitantie-nimisen kokoojakadun liikennemäärään kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta. Korttelin 42250 muuttaminen rivitaloalueesta tiiviisti rakennetuksi kerrostaloriviksi aiheuttaa erittäin suuren louhintatarpeen Bastubergetin maisemallisesti arvokkaalle rinnealueelle ja heikentää Bastubergetin virkistysalueen käyttömahdollisuuksia lähiasukkaille. Ympäristövaikutuksia ei ole huomioitu riittävästi kaavamuutoksen suunnittelussa. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 42250 muodostuu liki koko korttelin pituisesta 3-kerroksisesta terassirivitalonauhasta. Asemakaavan muutoksessa korttelissa 42250 on viisi 4-6-kerroksista pistetaloa, joiden välistä avautuu näkymiä Bastubergetin metsään. Myös korttelin pihaalueet liittyvät maisemakuvaltaan Bastubergetin metsään istutuksin. Asemakaavan muutoksessa korttelin 42250 kaikki autopaikat on rakennettava pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen, mikä parantaa myös
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 4(7) 4. Eteläviitta-kadulta avautuvia näkymiä. Ajantasa-asemakaavan mukaisessa rivitalokorttelissa suuri osa autopaikoista jouduttaisiin rakentamaan pihalle kadun varteen ja jyrkän rinteen johdosta pysäköintialueet pitäisi korottaa kadun tasoa korkeammalle. Kaavamuutosesitys on täydellisesti ristiriidassa alueelle aikaisemmin hyväksyttyjen kaavoitusperiaatteiden kanssa, joiden mukaan rakennuskanta madaltuu rantaa kohti. Saunalahdenportin lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmassa (30.9.2003) todetaan, että alueen rakentamisessa sekoitetaan kerrostalo- ja pienkerrostalorakentamista suhteellisen tiiviiseen ja kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen. Tavoitteena tässä on ollut myös niin kutsuttu läpileikkausyhteiskunta, jossa eri asumismuodot ja perhekunnat sekoittuvat. Asemakaavan muutos toteuttaa tätä suunnitelmaa. Asemakaava tulisi hylätä seuraavin perusteluin: Espoon kaupungin lähettämän kirjeen mukaan ainoa perustelu muutokselle on yksityisen yrityksen voitontavoittelu. SRV ei koe tekevänsä riittävän suurta voittoa pientalojen rakentamisella ja haluaa siksi rakentaa mahdollisimman suuria kerrostaloja. Espoon kaupunki ei ole antanut minkäänlaisia muita syitä muutokselle. Bastvikin kartanon toisella puolella rakennetaan parhaillaan kahdeksan erillispientaloa. SRV:n väittämä, ettei pientaloille löytyisi asiakkaita, on siis suoranaisesti virheellinen. Nähtävillä olevassa asemakaavassa on lisäksi ainakin seuraavat kortteleita 42250 ja 42230 koskevat tekniset puutteet: Kerrostalot eivät sovi alueen kaupunkikuvaan. Bastvikin kartano laiduntavine lampaineen on aivan vieressä. Eteläviitan varrella on omakotitaloja ja niiden takana erillispientaloja. Kerrostalo tuhoaisi avoimen maiseman ja antaisi alueesta suljetun vaikutelman. Kerrostalomainen uudisrakentaminen avaisi ylimmistä kerroksista suoran näkymän makuuhuoneisiin ja kylpyhuoneisiin, sekä heikentäisi huomattavasti elämisen laatua nykyisissä taloissa. Voimassa olevaa asemakaavaa voidaan muuttaa maanomistajan hakemuksesta. Kaavamuutos on hakijan mukaan tarpeen, sillä voimassa olevan asemakaavan mukainen rakentaminen ei vastaa kysyntää. Kysyntää on tällä hetkellä hakijan mukaan pääasiassa pienistä ja keskisuurista asunnoista. Saunalahdenportin lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmassa (30.9.2003) todetaan, että alueen rakentamisessa sekoitetaan kerrostalo- ja pienkerrostalorakentamista suhteellisen tiiviiseen ja kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen. Tavoitteena tässä on ollut myös niin kutsuttu läpileikkausyhteiskunta, jossa eri asumismuodot ja perhekunnat sekoittuvat. Asemakaavan muutos toteuttaa tätä suunnitelmaa. Eteläviitta-katua ei ole suunniteltu sellaiselle hurjalle liikennemäärälle, jonka kerrostalot satoine asuntoineen ja autoineen aiheuttaisi. Kadun varrella kävelee aamuisin koululaisia ja iltaisin jaloittelijoita. Katu ei ole riittävän leveä jatkuvalle molemmansuuntaiselle autoliikenteelle, eikä ole riittävästi tilaa turvallisille jalkakäytäville. Uusia suojateitä ja liikennevaloja on siinä tapauksessa suunniteltava, jotta kuolemantapauksilta vältyttäisiin. Kaavamuutos aiheuttaa selvän turvallisuusriskin koululaisille. Espoon kaupunki on luopunut Saunalahden metro-
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 5(7) 5. asemaa koskevista suunnitelmista. Harvennetut bussivuorot johtavat automäärän lisääntymiseen alueella. Kaupunginosaa ei ole suunniteltu sellaiselle automäärälle. Koska kokonaisrakennusoikeus pysyy nykyisen asemakaavan mukaisena, eivät liikennemäärät kaavamuutoksen myötä merkittävästi muutu. Voimassa olevan asemakaavan mukaiseen rakentamiseen verrattuna Eteläviitta-kadun liikennemäärä lisääntyy hiukan. Muiden tonttikatujen liikennemäärä pysyy ajantasa-asemakaavaan verrattuna ennallaan tai vähenee. Meriviitantie-nimisen kokoojakadun liikennemäärään kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta. Kaavassa ei oteta huomioon luontoon kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Asemakaavan muutos sijoittuu voimassa olevan asemakaavan mukaisille rakennuskorttelialueille. Voimassa olevan asemakaavan vaikutuksia on arvioitu silloisessa kaavatyössä. Muutoksen aiheuttamat vaikutukset on tutkittu ja otettu huomioon asemakaavan muutoksen kaavatyössä. Vaikutustenarvioinnissa on lisäksi käytetty alueen uusimpia luonto- ja ympäristöselvityksiä. Vuoden 2015 lopulla tehdyn luontoselvityksen mukaan alueella ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät rakentamisen. Helmikuussa 2016 tehdyn liito-oravaselvityksen mukaan liito-oravaa ei alueella esiinny. Lisäksi kaavamuutoksen vaikutuksia Natura-alueen luontoarvoihin on arvioitu tammikuussa 2016. Arvion perusteella kaavamääräyksiin on lisätty määräys rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelystä. Muistutuksen jättäjät ovat huolissaan korttelin 42250 rakentamisen vaikutuksista ympäristöön, luonnonarvoihin ja etenkin Bastubergetin lähivirkistysalueeseen. Lisäksi osoitetaan huolta, ettei vaikutuksia ole otettu huomioon tarpeeksi laaja-alaisesti ja ehdotetaan rakentamisen yhteensovittamista luonnonympäristöön korttelin 42250 alueella. Asemakaavan muutos ei koske Bastubergetin lähivirkistysaluetta. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 42250 muodostuu liki koko korttelin pituisesta 3-kerroksisesta terassirivitalonauhasta. Asemakaavan muutoksessa korttelissa 42250 on viisi 4-6-kerroksista pistetaloa, joiden välistä avautuu näkymiä Bastubergetin metsään. Lisäksi muutoksessa Bastubergetin metsän puoleista rakennusalan rajaa on siirretty kauemmaksi metsästä. Korttelin piha-alueet liittyvät maisemakuvaltaan Bastubergetin metsään istutuksin. Asemakaavan muutoksessa korttelin 42250 kaikki autopaikat on rakennettava pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen, mikä parantaa myös Eteläviitta-kadulta avautuvia näkymiä. Ajantasa-asemakaavan mukaisessa rivitalokorttelissa suuri osa autopaikoista jouduttaisiin rakentamaan pihalle kadun varteen ja jyrkän rinteen johdosta pysäköintialueet pitäisi korottaa kadun tasoa korkeammalle. Asemakaavan muutos sijoittuu voimassa olevan asemakaavan mukaisille rakennuskorttelialueille. Voimassa olevan asemakaavan vaikutuksia on arvioitu silloisessa kaavatyössä. Muutoksen aiheuttamat vaikutukset on tutkittu ja otettu huomioon asemakaavamuutoksen kaavatyössä. Vaikutustenarvioinnissa on lisäksi käytetty alueen uusimpia luonto- ja ympäristöselvityksiä. Vuoden 2015 lopulla tehdyn luontoselvityksen mukaan alu-
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 6(7) 6. eella ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät rakentamisen. Helmikuussa 2016 tehdyn liito-oravaselvityksen mukaan liito-oravaa ei alueella esiinny. Lisäksi kaavamuutoksen vaikutuksia Natura-alueen luontoarvoihin on arvioitu tammikuussa 2016. Arvion perusteella kaavamääräyksiin on lisätty määräys rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelystä. Muistutuksen jättäjät esittävät, että rakennusmassojen madaltumisen periaate kohti rantaa tulee säilyä. Vastapainoksi Meriviitan puolella voi rakentaa olemassa olevien punatiilisten kerrostalojen harjakorkeuteen saakka. Asemakaavan muutoksessa korttelissa 42250 kerrosluku pienenee merenrantaa kohden. Meriviitantien varressa olevien korttelialueiden väliin jää Bastubergetin lähivirkistysalue, joten harjakorkeuden eroavuudella ei ole kaupunkikuvallista merkitystä. Muistutuksen jättäjien mielestä rakennusten ei tulisi olla korttelissa 42250 rapattuja vaan tiilipintaisia, kuten Bastubergetin pohjoislaidalla, sekä yhdenmukaisuuden että maisemaan sopeutumisen näkökulmista katsoen. Eteläviita-kadun korttelit 42250 ja 42251 ovat Saunalahdenportin lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmassa (30.9.2003) julkisivuiltaan vaaleasävyisiä ja valmiiksi rakennetussa korttelissa 42251 rapattuja tai slammattuja. Asemakaavan muutoksessa korttelin 42250 julkisivumateriaalien tulee olla tiiltä tai rappausta. IV-konehuoneiden rakentamista virkistysalueen puolelle ei tule sallia, saati ohjata. Kaavamääräys iv-konehuoneiden sijoittamisesta korttelissa 42250 on poistettu määräyksistä. Muistutuksen jättäjät ovat huolissaan korttelin 42250 rakentamisen vaikutuksista kaupunkikuvaan, ympäristöön, Bastubergetin lähivirkistysalueeseen sekä liikenteeseen etenkin Eteläviitta-kadulla. Muistutuksen jättäjien mielestä kaavamuutos ei ole tarpeellinen, muutos on yleiskaavan vastainen ja se laskee Eteläviitta-kadun korttelin 42251 tonttien arvoa. Heidän mielestään myös muutosehdotus on valmisteltu puutteellisesti ja aineisto on ollut virheellistä. Muistutuksen jättäjät vastustavat kerrostalojen rakentamista kortteliin 42250 ja haluavat pitää asemakaavan nykymuotoisena. Kaavamuutosalue sijoittuu voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan A- ja A2-merkinnöillä osoitettujen alueiden rajamaille. Merkinnällä A on osoitettu asuntoalueet ja A2-merkinnän alueelle sijoitetaan ensisijaisesti tiivistä ja matalaa asuntorakentamista. Saunalahdenportin lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmassa (30.9.2003) todetaan, että alueen rakentamisessa sekoitetaan kerrostalo- ja pienkerrostalorakentamista suhteellisen tiiviiseen ja kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen. Tavoitteena tässä on ollut myös niin kutsuttu läpileikkausyhteiskunta, jossa eri asumismuodot ja perhekunnat sekoittuvat. Asemakaavan muutos toteuttaa tätä suunnitelmaa. Voimassa olevaa asemakaavaa voidaan muuttaa maanomistajan hakemuksesta. Kaavamuutos on hakijan mukaan tarpeen, sillä voimassa ole-
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 7(7) van asemakaavan mukainen rakentaminen ei vastaa kysyntää. Kysyntää on tällä hetkellä hakijan mukaan pääasiassa pienistä ja keskisuurista asunnoista. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 42250 muodostuu liki koko korttelin pituisesta 3-kerroksisesta terassirivitalonauhasta. Asemakaavan muutoksessa korttelissa 42250 on viisi 4-6-kerroksista kerrostaloa, joiden välistä avautuu näkymiä Bastubergetin metsään. Myös korttelin pihaalueet liittyvät maisemakuvaltaan Bastubergetin metsään istutuksin. Asemakaavan muutoksessa korttelin 42250 kaikki autopaikat on rakennettava pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen, mikä parantaa myös Eteläviitta-kadulta avautuvia näkymiä. Ajantasa-asemakaavan mukaisessa rivitalokorttelissa suuri osa autopaikoista jouduttaisiin rakentamaan pihalle kadun varteen ja jyrkän rinteen johdosta pysäköintialueet pitäisi korottaa kadun tasoa korkeammalle. Asemakaavan muutos ei kuitenkaan koske Bastubergetin lähivirkistysaluetta vaan muutos sijoittuu voimassa olevan asemakaavan mukaiselle korttelin 42250 korttelialueelle. Koska kokonaisrakennusoikeus pysyy nykyisen asemakaavan mukaisena, eivät liikennemäärät kaavamuutoksen myötä merkittävästi muutu. Voimassa olevan asemakaavan mukaiseen rakentamiseen verrattuna Eteläviitta-kadun liikennemäärä lisääntyy, mutta korttelin 42250 liittymät jakautuvat asemakaavamuutoksen korttelisuunnitelman mukaan neljään eri kohtaan, mikä hajauttaa ja selkeyttää kadun liikennettä. Muiden tonttikatujen liikennemäärä pysyy ajantasa-asemakaavaan verrattuna ennallaan tai vähenee. Meriviitantie-nimisen kokoojakadun liikennemäärään kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta. Kaavamuutoksen valmistelussa on noudatettu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kaavoituskäytäntöä. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 13.6. 27.6.2011 ja kaavaehdotuksen aineisto 16.11.. Lisäksi materiaali on ollut nähtävillä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen Internet-sivuilla.