KAUPUNKISTRATEGIAN ARVIOINTI 45/20/2013

Kaupunginhallitus 268 12.09.2016 Kaupunginhallitus 84 13.03.2017 Kaupunginvaltuusto 32 22.03.2017 Kaupunginhallitus 326 18.09.2017 Kaupunginvaltuusto 83 27.09.2017 KAUPUNKISTRATEGIAN ARVIOINTI 45/20/2013 KH 12.09.2016 268 Valmistelu ja lisätiedot: kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, 019-520 2200, jukka-pekka.ujula@porvoo.fi Porvoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 30.10.2013 kaupunkistrategian vuosille 2013-2017. Strategian keskeiset lähtökohdat ovat talouden tervehdyttämisen jatkaminen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen ja osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen sekä kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki. Vaikka hyväksytyssä strategiassa tunnistetut toiminnan ja talouden haasteet ovat pääsääntöisesti edelleen ajankohtaisia, on tarkoituksenmukaista arvioida niin ulkoisissa kuin sisäisessä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja tarvittaessa päivittää strategiset valinnat. Talousarvion 2016 hyväksymisen yhteydessä on myös todettu, että strategiasta tulee tehdä väliarviointi. Julkisten hyvinvointipalvelujen järjestäminen, tuottaminen ja rahoitus ovat historiallisen suuren muutospaineen alla, samoin myös kaupungin rooli keskeisimpänä paikallisena julkisten hyvinvointipalvelujen tuottajana ja päätöksentekijänä. Samalla niiden keskeisten strategisten valintojen legitimiteetti tulevaisuudessa, johon nykyinen strategia pohjaa, on arvioitava mahdollisten muutosten, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen, vuoksi uudestaan. Myös kaupungin tuottamien palveluiden rahoitukseen ja henkilöstöön liittyvät muutokset ovat valtakunnallisten uudistusten toteutuessa erittäin mittavat. Näiden koko toimintaa muuttavien uudistusten keskeinen toiminnallinen sisältö yksityiskohtineen ei ole kuluvan vuoden aikana kuitenkaan tiedossa siten, että sen perusteella olisi tarkoituksenmukaista lähteä muuttamaan nykyistä strategiaa. Tarkoituksenmukaista olisikin, että vuonna 2017 valittava valtuusto laatii valtuustokauttaan koskevan kaupunkistrategian, jossa mahdolliset valtakunnalliset muutokset on otettavissa huomioon. Tällöin strategia ohjaisi koko muutosprosessia ja näkemystä tulevasta kaupungin taloudesta ja hallinnosta. Strategian ja mahdollisten muutoshankkeiden valmistelun yhteydessä

valmistellaan ja aikataulutetaan myös tarvittavat operatiivisen ja luottamushenkilöorganisaation muutokset uuden valtuuston päätettäväksi. Samalla päivitetään tarvittaessa konserniohjauksen periaatteet. Nykyisestä strategiasta tehtävä lyhyt analyysi voi toimia osaltaan pohjamateriaalina ja keskustelunavauksena uudelle kaupunkistrategialle. Kuluvan syksyn aikana toimialojen, liikelaitosten, lautakuntien ja johtokuntien sekä tarvittaessa myös keskeisten konserniyhteisöjen tulee käsitellä nykyisen strategian tavoitteiden toteutumista, haasteita ja tarvittavissa määrin myös muutospaineita omasta näkökulmastaan. Rahoitusjohto laatii lyhyen kaupunkitasoisen analyysin taloudesta ja siihen liittyvästä kokonaiskuvasta. Esitystapaan pyydettävien lausuntojen osalta tulee kiinnittää siten huomiota, että ne ovat mahdollisimman tiiviitä. Asiakokonaisuuden päätöskäsittelyä esitetään joulukuun valtuustoon, jotta kuluvan vuoden taloudelliset ja toiminnalliset tulokset voidaan mahdollisimman suurelta osin arvioida ja liittää analyysiin. Pääpiirteittäinen aikataulu: syyskuu loka-marras marraskuu-joulu Kh antaa tehtävänannon Lautakuntien ja johtokuntien lausunnot valmistelussa ja käsittelyssä Kh käsittely ja esitys valtuustolle Kj: Kaupunginhallitus päättää selostuksen mukaisesti pyytää lausuntoja kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta, haasteista ja tarvittavissa määrin myös muutospaineista toimialoilta, liikelaitoksilta ja keskeisiltä konserniyhteisöiltä marraskuun 15. päivään mennessä. KH 13.03.2017 84 Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti selostuksen mukaisesti pyytää lausuntoja kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta, haasteista ja tarvittavissa määrin myös muutospaineista toimialoilta, liikelaitoksilta ja keskeisiltä konserniyhteisöiltä marraskuun 15. päivään mennessä. Kaupunkitasoinen lyhyt analyysi taloudesta ja talouden kokonaiskuvasta Talouden näkymät ovat keväällä 2017 varovaisen positiiviset. Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kääntyvän lievään kasvuun. Aikaisempi hitaan kasvun jakso on kestänyt jo lähes 10 vuotta. Positiivisista merkeistä huolimatta kokonaistuotanto pysyy kuitenkin yhä edelleen vielä pitkään vuoden 2008 tason alapuolella.

Väestön ikääntyminen jatkuu ja ikääntymisestä johtuvat palvelutarpeet kasvavat. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutarpeisiin vastaaminen siirtyy maakuntien vastuulle sen jälkeen, kun maakunnat aloittavat toimintansa. Kaupungille jää silti paljon kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä tehtäviä. Työttömyys on pysytellyt pitkään korkeana ja sen ennustetaan pysyvän yhä 8 prosentin tuntumassa lähivuosina. Muutospaineet Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisestä tehtävät valtakunnalliset ratkaisut tulevat muuttamaan kaupungin tehtäviä ja toimintamahdollisuuksia olennaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyvät perustettavien maakuntien hoidettavaksi. Lakiesitykset annetaan kevään 2017 aikana. Maakuntien on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta. Porvoossa sosiaali- ja terveystoimen menot ovat maan keskitasoa edullisemmat ja verotulot ovat keskitasoa selvästi korkeammat. Karkeasti ottaen voidaan todeta, että Porvoo menettää enemmän verotuloja kuin sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia vähenee. Muutoksen aiheuttamaa tulojen ja menojen välistä kuilua on luvattu paikata siirtymäkaudella valtionosuusjärjestelmään sisällytettävällä muutosrajoittimella. Muutosrajoittimen kattavuudesta tai pysyvyydestä ei toistaiseksi ole varmuutta. Liikkuvia ja avoimia osia on niin paljon, että maakuntauudistuksen jälkeistä talouden tilaa on vaikea ennakoida. Aluehallinto- ja maakuntauudistus muokkaa jäljelle jäävää hallinto- ja palvelurakennetta. Välittömät vaikutukset näkyvät tukipalveluissa ja hallinnossa. Käytännössä koko jäljelle jäävä organisaatio joudutaan mitoittamaan uudelleen puolta pienempään palvelurakenteeseen. Kaupungin talouden suuri haaste on mittavien koulu- ja päiväkoti-investointien läpivienti ja rahoittaminen. Elinkaarihankkeen rakennuskohteita on käynnistetty jo vuoden 2016 aikana. Elinkaarihankkeiden lisäksi kaupungilla on merkittävä muita koulujen ja päiväkotien uudisrakennushankkeita ja peruskorjaushankkeita. Sivistysverkkoselvitys ja sen perusteella tehtävät ratkaisut sementoivat kaupungin tulevien vuosien käyttökustannukset. Kaupungin talouden kehittyminen ja ennuste strategiakaudella 2013-2017 Strategiakauden 2013-2017 toiminnasta on käytettävissä neljä toteutunutta tilinpäätöstä ja kuluva talousarviovuosi. Vertailussa

esitetty aikasarja sisältää kaupungin varsinaisen toiminnan ilman liikelaitoksia. Liikelaitokset on jätetty pois, koska liikelaitoksia ei yhdistellä kaupungin talousarvioon ja koska liikelaitokset pyrkivät toiminnassaan ja omalla tulorahoituksellaan pääsääntöisesti nollatulokseen. Tilinpäätösvuodet 2013-2016 ovat vertailukelpoisia ja niiden perusteella voidaan tehdä arvioita trendistä, sillä kyseisinä vuosina ei ole tapahtunut olennaisia rakenteellisia muutoksia. Vuosina 2013-2016 kaupungin käyttötalouden netto eli toimintakate heikkeni noin 15 miljoonaa euroa. Tulot kasvoivat 2 miljoonaa euroa ja menot kasvoivat lähes 18 miljoonaa euroa. Samalla ajanjaksolla verorahoitus kasvoi hieman nopeammin eli kasvu oli 19 miljoonaa euroa. Korkotason lasku on keventänyt rahoituskuluja lähes 2 miljoonaa euroa. Vuosikate parani vuoden 2016 hyvän tuloksen ansiosta lähes 6 miljoonaa euroa verratuna vuoten 2013. Investointitaso oli vuosina 2013-2015 hyvin matala, noin 10-15 miljoonaa euroa vuodessa. Talonrakennuksessa valmisteltiin suurta elinkaarihanketta. Vuonna 2016 investoinnit nousivat 35 miljoonaan euroon. Alkuvuosien matala investointitaso mahdollisti lainakannan supistamisen vuosikatteen heikkenemisestä huolimatta. Lainakanta supistui noin 118 miljoonaan euroon vuonna 2016. Enimmillään kaupungin lainakanta oli vuonna 2009, jolloin lainaa oli lähes 152 miljoonaa euroa. Kaupungin tunnusluvut paranivat kuluneen neljän vuoden aikana lainakannan supistumisen ansiosta. Lainanhoitokate on tyydyttävällä tasolla. Suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko vuoden tulorahoituksesta on painunut alle 50 prosentin tavoitetason. Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman erien osuus koko taseesta on lähellä 50 prosentin tavoitetasoa. Vuoden 2016 tilinpäätöksen tulos on hyvä. Verotulojen kehitys oli loppuvuoden oikaisuerien vuoksi merkittävästi talousarviota parempi, käyttötalouden menopaineet ovat olleet maltillisia ja omaisuuden myynti on jälleen piristynyt. Asunto-omaisuuden yhdistämisen perusteella tehtävät konsernin sisäiset kaupat paransivat kaupungin tulosta kertaluonteisesti. Myynnit rahoitetaan kaupungin myöntämillä lainoilla, joten myynneistä kertyvät rahamääräiset erät saadaan lainojen lyhennyksinä vasta seuraavien vuosien aikana. Konsernin sisäiset kaupat ja antolainat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä, joten asuntofuusiolla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Vuosi 2017 tulee sisältämään merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Kilpailukykysopimuksen palkanalennukset ja palkkojen sivukulujen vähennykset vähentävät menoja 5 miljoonaa euroa. Toimentulotuen maksatuksen siirto Kelaan vähentää nettomenoja 3 miljoonaa euroa. Toimintakate paranee näiden muutosten vuoksi 8 miljoonaa euroa.

Rahoituserissä kunnallisveron tuotto laskee 6 miljoonaa euroa kilpailukykysopimuksen vuoksi ja valtionosuudet laskevat 3 miljoonaa euroa toimeentulotuen rahoitusvastuun vuoksi. Vuosikatetasolla muutokset siis lähes eliminoituvat. Kaupungin tappioksi jää noin miljoona euroa, sillä käyttötalouden parannus on 8 miljoonaa euroa ja verorahoituksen lasku 9 miljoonaa euroa. Alla oleva tuloslaskelma on laadittu kaupungin talousarvion mukaisista menoista ja tuloista. Luvuissa ei ole mukana liikelaitoksia ja ne sisältävät talousarvion mukaiset sisäiset erät. Tuloslaskelma TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP2016 TA 2017 (ilman liikelaitoksia) 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 97 189 96 195 93 354 99 489 96 457 Henkilöstömenot -135 496-137 218-136 336-137 139-132 418 Palvelut -131 714-136 801-137 852-136 669-139 319 Muut menot -66 626-71 582-71 504-77 579-74 555 Toimintakulut -333 836-345 601-345 692-351 388-346 291 Toimintakate -236 647-249 406-252 338-251 899-249 835 Verotulot 209 769 210 347 221 842 228 727 219 000 Valtionosuudet 52 016 49 449 46 652 52 316 48 500 Rahoituserät 622 1 066 1 707 2 253 1 000 VUOSIKATE 25 760 11 456 17 863 31 396 18 665 Poistot ja arvonalentumiset -25 111-22 459-20 849-26 777-20 500 Satunnaiset tulot 2 030 0 Tulos 649-11 003-2 986 6 650-1 835 Tilinpäätöserät -394 3 103 782-3 581 0 Ylijäämä/alijäämä 255-7 900-2 204 3 068-1 835 Porvoon kaupunki teetti kevätkesällä 2015 strategiatutkimuksen. Se tehtiin sähköisenä kaksikielisenä kyselynä. Tutkimuksen tekijänä ja analysoijana toimi Maarika Maury Kissconsulting Oy:stä. Tutkimusotoksen laajuus oli 582 henkilöä, joista 41 luottamushenkilöä, 8 johdon edustajaa, 24 tehtäväalue- ja tulosyksikköjen päällikköä, 50 esimiestä, 67 asiantuntijaa ja 392 työntekijää. Tutkimuksessa kartoitettiin strategian viestinnällistä kirkkautta ja strategian muistijälkeä organisaation eri tasoilla sekä annettiin numeeriset arviot strategian tuntemuksesta ja osallistamisesta. Tutkimuksen mukaan organisaatiossa oli tehty huolellista strategiatyötä, johon kyselyyn vastanneet kokivat osallistuneensa melko hyvin. Strategiaviestintää ja osallistamista oli tapahtunut hyvin monimuotoisesti. Vastausprosentti ja vastaustapa oli myös hyvin aktiivinen ja kantaa ottava.

Tutkimuksessa todettiin, että keskimäärin organisaation ylätasolla strategian tuntemus oli keskimääräistä parempi. Vaihtelua oli kuitenkin vielä paljon ja alemmilla tasoilla tuntemus jäi huteraksi. Vastausten sisältö vaihteli runsaasti, mutta selkeästi oli nähtävissä osallistamisen vaikutukset. Tutkimuksen mukaan vahvaa yhtenäistä näkemystä strategiasta ei silti syntynyt. Haasteena on tutkijan mukaan painopisteiden paljous. Tutkija toteaa: Olisi hyödyllistä valikoida tavoitteita ja toimenpiteitä tarkemmin ja ottaa vähemmän painopisteitä yhtäaikaisesti. Tämä edistäisi muutosten läpivientiä ja parantaisi henkilöstön tavoitteiden hallintaa. Valinnoilla ja strategian yksinkertaistamisella sekä vahvemmalla läpiviennillä saadaan muutoksia aikaan parhaiten. Kun tavoitteet kiteytetään ja yksinkertaistetaan selkeiksi pääkohdiksi ja ohjenuoriksi toiminnalle, on helpompaa viestiä haluttu suunta ja osoittaa sen toivotut vaikutukset käytännön työarjessa. Selkeästi kiteytettyjen tavoitteiden etenemistä on myös helpompi seurata ja keskittää muutosjohtamista. Tutkimuksen mukaan ongelmana oli myös se, ettei arvoja ole määritelty ollenkaan. Tutkimuksessa päädytään seuraavaan tulokseen: Jämäkät toimintaan liittyvät arvot voisivat olla toimiva viestimisen väline siitä, millaista kulttuuria organisaatiossa halutaan. Arvojen kirkastus ja niiden läpivienti on tehtävä huolellisesti, jotta ne saadaan merkityksellisiksi. Arvoja kannattaa olla maksimissaan kolme ja niiden pitäisi liittyä selkeästi toivottuun toimintatapaan ja kulttuuriin. Tämän on todettu olevan muistin kannalta toimiva määrä. Liitteistä ilmenevät lautakuntien, liikelaitosten ja kahden yhtiön sekä konsernijohdon kannanotot strategiaan. Uuden kuntalain mukaan kaupungin on tehtävä valtuuston hyväksymä strategia. Strategian muotoa tai sisältöä ei ole yksityiskohtaisesti säädelty. Tarkoituksenmukaista on, että kaupunginjohto yhdessä muun viranhaltijajohdon kanssa aloittaa välittömästi uuden kaupunkistrategian operatiivisen esivalmistelun siten, että kesäkuussa toimintansa aloittava valtuusto pääsee käymään heti kautensa alussa periaatekeskustelun kaupungin suunnasta ja eri toimintavaihtoehdoista. Kaupunginhallitus evästää keskeisiä valmistelun lähtökohtia ja painopisteitä. Alustavana aikatauluna voidaan pitää, että vuoden 2016 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittely muodostaa kesäkuussa 2017 viitekehyksen uudelle valtuustolle kaupungin toiminnan ja talouden nykyisestä tilannekuvasta. Valtakunnallisen reformien vaikutus otetaan valmistelussa ja päätöksenteossa huomioon aina sen hetkisen tiedon ja tilanteen mukaan. Oletettavaa

on, että kaupungin tulevaa toimintaa ohjaava keskeinen lainsäädäntö on muuttunut ja tarkentunut kesän 2017 aikana. Erityisenä haasteena on, että osin epävarman kansallisen valmistelun perusteella strategisesti eri skenaarioita ja vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia voidaan kaupungille hahmottaa useita. Tarkoitus on, että syyskauden 2017 aikana valmistellaan osallistavalla tavalla uusi kaupunkistrategia. Hyväksymismenettely on mahdollista aikatauluttaa vuodenvaihteeseen riippuen työn yleisestä etenemisestä, työmenetelmistä, muutostoiveista ja yleisestä tahtotilasta. Uuden strategian keskeisiä tunnistettuja lähtökohtia voidaan tarpeen mukaan ottaa mukaan jo vuoden 2018 talousarviota hyväksyttäessä. Hyväksytyn strategian perusteella valmistellaan vuoden 2018 aikana tarvittavia operatiivisia ja strategisia muutoksia kaupungin toimintaan, organisaatioon ja sääntöihin siten, että ne olisivat valmiita käyttöönotettaviksi vuonna 2019. Liitteet: lautakuntien, liikelaitosten ja yhtiöiden lausunnot konsernijohdon kannanotto Kj: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto merkitsee tiedokseen kaupunkistrategian 2013-2017 arvioinnin ja evästää uuden kaupunkistrategian valmistelua. Pykälä tarkastetaan heti. Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle, että valtuusto merkitsee tiedokseen kaupunkistrategian 2013-2017 arvioinnin ja evästää uuden kaupunkistrategian valmistelua. KV 22.03.2017 32 Pykälä tarkastettiin heti. Liitteet: lautakuntien, liikelaitosten ja yhtiöiden lausunnot konsernijohdon kannanotto Jäsen Sveholm esitti seuraavan ponnen: "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen kuin seuraavan kauden strategiatyöskentely alkaa uudelle kaupunginvaltuustolle esitetään arviointi nykyisen strategian kaikkien keskeisten tavoitteiden toteutumisesta eli talouden kehityksen lisäksi asukkaiden hyvinvointierojen kaventumisesta ja osallistumismahdollisuuksien

lisääntymisestä samoin kuin kilpailukykyisestä ja kestävästä kaupungista." Päätös: Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti merkitä kaupunkistrategian 2013-2017 arvioinnintiedoksi ja evästi uuden kaupunkistrategian valmistelua. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti seuraavan ponnen: KH 18.09.2017 326 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen kuin seuraavan kauden strategiatyöskentely alkaa uudelle kaupunginvaltuustolle esitetään arviointi nykyisen strategian kaikkien keskeisten tavoitteiden toteutumisesta eli talouden kehityksen lisäksi asukkaiden hyvinvointierojen kaventumisesta ja osallistumismahdollisuuksien lisääntymisestä samoin kuin kilpailukykyisestä ja kestävästä kaupungista. Kaupunginvaltuuston toiveen mukaisesti uudelle kaupunginvaltuustolle esitetään arviointi nykyisen strategian muidenkin keskeisten tavoitteiden kuin talouden kehityksen toteutumisesta. Asukkaiden hyvinvointierot kaventuvat Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia, niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin ja kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Porvoon ensimmäisen laajan hyvinvointikertomuksen 29.5.2013 42 ja se toimi hyvänä pohjana samaan aikaan valmistellulle kaupunkistrategialle. Suppeampi hyvinvointiraportti on tämän jälkeen laadittu valtuustolle vuosittain. Laaja hyvinvointikertomus on nyt laadittu tulevalle valtuustokaudelle 2017-2021. Se raportoi tarkemmin terveyden ja hyvinvoinnin tilaa, kehitystä ja tehtyjä toimenpiteitä väestöryhmittäin. Hyvinvointikertomus 2017-2021 käsitellään jäljempänä tässä listassa. Strategian hyvinvointitavoitteiden mukaisia projekteja ja operatiivisia toimenpiteitä on käynnistynyt useita viimeisten vuosien aikana. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on saatu näkyviä tuloksia kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Erityisesti palveluita on kohdennettu ikääntyneille, työttömille, maahanmuuttajataustaisille

sekä muille syrjäytymisvaarassa oleville. Menneen valtuustokauden aikana kaupungille palkattiin myös hyvinvointikoordinaattori, joka on toiminut tehtävässään elokuusta 2014 lähtien. Hyvinvointikoordinaattorin vastuulla on ollut mm. edistää kaupunkistrategian mukaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita. Hyvinvoinnin alueellisten erojen kaventamiseksi aluekehittäminen päätettiin aloittaa Gammelbackasta yhteistyössä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tärkeää on ollut vuorovaikutus ja tasavertainen yhteistyö alueen asukkaiden ja yhdistystoimijoiden kanssa. Hyvinvointikeskus ja alueella kokeillut muut toimintamallit ovat tuottaneet hyviä tuloksia asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamisessa ja edistämisessä lyhyessä ajassa. Gammelbackan asukkaat ovat olleet erittäin aktiivisesti mukana hankkeessa. Sen onnistuneita toimintamalleja on jo ryhdytty soveltamaan muualla Porvoon alueella, erityisesti Kevätkummussa. Aikuisten hyvinvointieroihin voidaan paikallisesti vaikuttaa kohdentamalla terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluita erityisesti pitkään työelämän ulkopuolella oleville ja maahanmuuttajille. Eliniänodote on muuta väestöä selkeästi lyhyempi pienituloisilla, pitkään työelämän ulkopuolella olleilla sekä korjaavia sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävillä. Porvossa sosiaali- ja terveystoimen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden yhteisellä LiiKu -toiminnalla on kannustettu ja saatu vähän liikkuvia, työelämän ulkopuolella olevia perheitä ja aikuisia liikuntaan, kulttuuriin ja muuhun hyvinvointia edistävään toimintaan. Porvoossa pitkäaikaistyöttömyys ja toimeentulotuen tarve ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Kokonaistyöttömyyden kasvu taittui loppuvuodesta 2016 niin Porvoossa kuin muuallakin maassa. Pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa jääneen pysyvästi korkealle tasolle. Pitkäaikaistyöttömien palveluprosessia kehitetään Porvoossa sujuvammaksi, jotta työttömien työ- ja toimintakyky lisääntyy. Vaikuttaviksi todettuja keinoja työllistämiseen ja toimintakyvyn lisäämiseen ovat olleet muun muassa palkkatukityöllistäminen, kuntouttava työtoiminta sekä työkokeilut oikeilla työpaikoilla sekä työpankkitoiminta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä on valtuustokaudella tehty lukuisia toimenpiteitä. Mm. opintojen läpäisyyn oppilaitoksissa on viime vuosina kiinnitetty suurta huomiota ja keskeyttämisvaarassa olevien nuorten tukemista on tehostettu. Verkkopalvelukartta Koppari on otettu käyttöön ja monialainen palvelupiste nuorten Ohjaamo on käynnistänyt toimintansa. Vuoden 2015 valtakunnallisen kouluterveyskyselyn toteutuksessa tapahtui tekninen virhe, mistä johtuen osa kunnista mm. Porvoo ei saanut paikallisia tuloksia.

Kouluterveyskysely suoritettiin keväällä 2017 ja sen paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset tulokset valmistuvat loppuvuodesta 2017. Lapsiperheille tarjotaan apua elämän taitekohdissa. Ennaltaehkäisevä näkökulma on ollut suunnittelun ja toiminnan keskeinen lähestymistapa lapsiperheiden hyvinvoinnin kehittämisessä. Varhaiskasvatuksen ja koulun antama tuki, vanhempainryhmät, lastenhoitoapu sekä perhetyö ovat tärkeitä lapsiperheiden arjen tuen muotoja. Näissä on lisätty eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkittävästi. Perhetyön eri muodot on yhdistetty sosiaali- ja terveystoimen lapsi- ja perhepalveluihin yhdeksi toimintayksiköksi. Ennaltaehkäisevillä työmuodoilla pyritään siihen, että lastensuojelun ja muiden erityispalveluiden tarve ei kasvaisi ja jonotusajat palveluihin lyhenisivät. Ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuksia on tuettu moni eri tavoin. Palveluita ja toimintamalleja, jotka tukevat kotona asuvien hyvää arkea ja toimintakykyä on kehitetty runsaasti. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on Porvoossa 92,7 %. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osuus on pysynyt hyvällä tasolla, 13,7 %:ssa. Omaishoidon piirissä on Porvoossa 3 % ikäryhmästä, kun laatusuosituksen mukaan osuuden tulisi olla 6-7 %. Laitospainotteista hoitoa on pystytty Porvoossa selkeästi vähentämään ja tehostettua palveluasumista lisäämään. Ensisijaisesti ikääntyneen toimintakyvyn heiketessä hoito annetaan aina kotiin. Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden osuus on kasvanut ja on nyt 5,9 %, vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 1,4 %. Asukkaiden osallistumismahdollisuudet lisääntyvät Kannustamme nuoria osallistumaan ja äänestämään Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on laskenut eivätkä luottamustehtävät enää kiinnosta niin laajaa joukkoa kuin ennen. Erityisen vähän äänestäminen kiinnostaa nuoria. Äänioikeuttaan käyttää keskimäärin vain joka kolmas alle 25-vuotias suomalainen nuori. Porvoon kaupunki on toteuttanut jo vuoden 2008 ja 2012 kuntavaalien alla toimenpideohjelman, jonka avulla haluttiin kannustaa nuoria käyttämään äänioikeuttaan. Kaupunki jatkaa kuluvalla valtuustokaudella perinteisen edustuksellisen demokratian tukemista kannustamalla nuoria osallistumaan ja käyttämään äänioikeuttaan. Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttaminen- työryhmä raportoi aiheesta:

1) Varjovaalit järjestettiin 29.-31.3. kaupungintalolla kaikille Porvoon 9.-luokkalaisille. Vaalitoimitsijoina toimi neljä oppilasta eri yläkouluista eri päivinä. Varjovaaleissa äänesti 518 nuorta, äänestysprosentti oli 80. 2) Demokratia aineistoja saatiin Allianssi ry:ltä (Nuorisotyön valtakunnallinen palvelu- ja vaikuttajajärjestö) 3) Vaalipaneeli järjestettiin 8.3. Grandissa. Kaikki puolueet kutsuttiin paneeliin ja pitämään esittelypistettä. Paneeli lisäksi oli ohjelmaa. Osallistujia oli kaiken kaikkiaan noin 75 henkilöä. 4) Ennakkoäänestys mahdollistettiin koulujen alueella kiertäneessä vaalibussissa. 5) Vaalikone porvoolaisille nuorille julkaistiin 22.3. Nuorisovaltuusto ja oppilaskuntien hallitukset osallistuivat vaalikoneväittämien ideointiin. Nuorisopalvelut ja kaupungin viestintäyksikkö kirjoittivat lopulliset väittämät. Koulut käyttivät aktiivisesti nuorten vaalikonetta ja muita vaalikoneita ennen kuin tulivat äänestämään varjovaaleihin. Kokonaiskävijämäärä koneessa oli 1220, käyntejä yhteensä 1576. Todelliset määrät ovat hieman suuremmat, koska osa käyttäjistä käyttää mainoksenestotoimintoja, jotka estävät myös kävijätietojen rekisteröitymisen. Tilastointi ei toistaiseksi mahdollista äänestysaktiivisuuden seuraamista suoraan iän perusteella. Työ on kuitenkin pitkäjänteistä ja kohdistuu myös nuoriin, jotka eivät vielä voi äänestää. Kehitämme palveluita yhdessä asukkaiden kanssa Asukkaat toivovat lisäksi yhä useammin, että he voivat osallistua kaupungin palveluiden ideoimiseen, kehittämiseen, uudistamiseen ja testaamiseen esimerkiksi kyselyiden, tutkimusten ja asiakasraatien avulla. Käyttäjälähtöinen palveluiden kehittäminen parantaa palveluiden laatua, mutta se lisää usein myös palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja auttaa karsimaan tarpeettomina pidettyjä palveluita. Kaupunki kehittää jatkossa palveluitaan yhdessä asiakkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Asiakkaiden tyytyväisyyttä kaupungin palveluihin selvitetään systemaattisesti ja säännöllisesti koko kaupunkiorganisaatiossa. Liitteenä olevasta Osallistumisen tavat - koosteesta käy ilmi, kuinka paljon erilaisia mahdollisuuksia kuntalaisilla on. Osa niistä on ollut käytössä jo ennen strategian tekemistä, mutta suuri osa otettu käyttöön viime vuosina. Voidaan siis sanoa, että palveluiden kehittäminen yhdessä asiakkaan kanssa on lisääntynyt. Liitteenä olevasta Asiakastyytyväisyyskyselyt 2014 2016 - koosteesta

puolestaan ilmenee asiakastyytyväisyyskyselyjen määrä ja tulokset. Asiakkaiden tyytyväisyyttä siis selvitetään systemaattisesti ja säännöllisesti. Luomme toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille Strategiatyön valmisteluun osallistuneet asukkaiden vaikuttajaraadit nostivat vahvasti esille asukkaiden omaehtoisen toiminnan, vertaistukiryhmien, yhdistysten ja järjestöjen, seurakuntien ja muun kolmannen sektorin roolin hyvinvoinnin lisäämisessä. Yhdeksi suurimmaksi ongelmaksi koettiin yhteistyön puute. Erilaiset toimijat eivät tunne toistensa ja kaupungin työtä ja toimintaa. Kaupunki tuki kuluneella valtuustokaudella asukkaiden omaehtoista toimintaa, vertaistukiryhmiä ja kolmatta sektoria tuomalla eri toimijat lähemmäs toisiaan. Yhteistyömahdollisuuksia lisättiin erityisesti välittämällä tietoa ja koordinoimalla toimintaa. Kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä on parannettu erityisesti Gammelbackan aluekehittämisen hankkeessa, avustuksien myöntämisellä ja ns. yhdistyssivuston laatimisella kaupungin verkkosivuille. Yhdistystoimijoille ja muille kumppaneille on järjestetty yhteistyötilaisuuksia ja koulutuksia. Yhdistystoimijoiden käyttöön on tarjottu maksuttomia tai edullisia tilojen sekä annettu asiantuntija-apua. Yhdistyksiltä myös hankitaan erilaisia palveluita, jotka täydentävät kaupungin tarjoamia palveluita. Avustuksia yhdistykselle on jaettu yhteensä 2,2 miljoonaa euroa vuonna 2014 (sis. yksityistieavustukset), 2,2 milj. miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 2,3 miljoonaa euroa vuonna 2016. Kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki Tavoite: Kaupungin väkiluku kasvaa edelleen selvästi. Väkiluku on kasvanut kaudella 2013 2016 keskimäärin 0,5 % vuodessa, yhteensä 718 henkilöllä eli 1,45 %. Tonttimarkkinointia on tehostettu yhdessä kaupungin maapolitiikan ja matkailumarkkinoinnin kanssa mm. uusilla sähköisillä työkaluilla. Asukkaiden ja tontinhakijoiden toiveita on kuultu kaavoittamalla pienempiä tontteja, joille onkin kohdistunut huomattava kysyntä. Länsirannan kaavoitusta on jatkettu kiinteässä

yhteistyössä rakentajien kanssa. Tämän seurauksena alueen rakentuminen on edennyt rivakasti ja monipuolistanut asuntotarjontaa. Matkailu- ja markkinointiyksikkö on tehnyt monikanavaista ja näkyvää kaupunkimarkkinointia kohderyhminä pääkaupunkiseudun lapsiperheet sekä työikäinen väestö. Toimenpiteitä on kohdistettu erityisesti omakotitonttimarkkinointiin, työnantajamielikuvan vahvistamiseen, kestävän kehityksen teemoihin sekä Taidetehtaan näkyvyyteen niin tapahtuma- kuin kokouskohteena. Markkinointia on toteutettu mm. digitaalisesti, painotuotteilla, monikanavaisella medianäkyvyydellä, messuilla ja myyntitapahtumissa, sekä matkanjärjestäjille ja median edustajille. Kaupunki on saavuttanut näkyvyyttä mm. voittamalla Finnkino Median vuonna 2014 järjestämän elokuvamainoskilpailun, sekä vuosittain sijoittumalla Kuntamarkkinoinnin sm-kisoissa hyvin. Yksityisiä kiinteistönomistajia on kannustettu täydennysrakentamiseen alentamalla lisärakennusoikeuden kaavoittamiseen liittyviä maankäyttösopimuskorvauksia. Tavoite: Edistämme yritysten toimintamahdollisuuksia maapolitiikalla, kaavoituksella ja tonttien tarjonnalla. Yritysten ja kaupan toimintaedellytyksiä on edistetty asemakaavoilla Tarmolassa, Kaupunginhaassa, Kuninkaanportissa, Kulloossa ja keskusta-alueilla. Luovutettavat tontit on lohkottu itsenäisiksi kiinteistöiksi pikaisesti asemakaavojen tultua voimaan, jolloin yrityksille ja asuntorakentajille on voitu tarjota valmiita, rakennuskelpoisia tontteja. Kaavareservissä on vuosittain vähintään 70 000 k-m² yritystonttivarantoa. Aluevuokria ja tapahtumalupia myönnetään yrittäjille. Porvoon vesi on tarjonnut kaavoituksen etenemisen

mukaan toimivat vesihuoltopalvelut kaupunkiin sijoittuville yrityksille ja kaupunkiin muuttaville asukkaille. Tavoite: Tiivistämme kaupunkirakennetta ja toteutamme energiatehokkaita, viihtyisiä, turvallisia, terveellisiä ja esteettömiä asuinalueita. Maanhankintatoimenpiteitä on suunnattu keskeisten alueiden osayleiskaavan mukaisille tiivistettäville alueille. Energiatehokkuuden periaatteita on noudatettu kaikessa kaavoituksessa Asemakaavoituksella on tiivistetty kaupunkirakennetta mm. Haikkoossa ja Länsirannalla. Omakotirakentamista ohjataan kaavoitetuille alueille, strategisena tavoitteena on, että vähintään 70 % kohdistuu kaava-alueelle. Toteutuminen tammi-elokuussa 2017 on 75 %. Kevyenliikenteen toimintaedellytyksiä sekä kilpailukykyä on parannettu liikenneturvallisuutta parantavilla toimenpiteillä. Erityisesti pyöräilyn sujuvuutta on parannettu uusilla väylillä. Kevyenliikenteen väylien toteutusstandardia on nostettu mm. väyliä leventämällä. Esteettömyystöillä on parannettu liikuntarajoitteisten mahdollisuuksia selviytyä asioinneista itsenäisesti. Metsien virkistyskäyttömahdollisuudet sekä monimuotoisuus otetaan huomioon hakkuita tehtäessä. Kuntatekniikka järjestää infotilaisuuksia isommista hankkeista, sekä hyödyntää crm-palautejärjestelmää asiakaspalautteen helpottamiseksi, sekä sosiaalista mediaa mielipidekyselyissä. Tavoite: Edistämme ratkaisuja, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä Kuntatekniikka on siirtynyt käyttämään 100 % uudistuvaa polttoainetta diesel-käyttöisissä ajoneuvoissa. Rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen avulla on ohjattu rakentajien ja asukkaiden tekemiä valintoja hiilineutraalimpaan suuntaan. Joukkoliikenteen käyttöön on kannustettu rakentamalla lisää liityntäpysäköintipaikkoja sekä lisäämällä ja

uusimalla linja-autopysäkkien odotuskatoksia. Kuntatekniikka on kampanjoinut hyötyliikkumisen ja joukkoliikenteen käytön puolesta. Urakoitsijoita valittaessa kriteereinä on kaluston ikä ja työtehokkuus, mikä heijastuu päästöihin. Kaupunki pyrkii aktiivisin toimin vesistöjen hyvään tilaan vähentämällä ja ehkäisemällä kuormituksia mereen, jokiin, pohjavesiin, järviin ja uimarantoihin: teetetty useita sulfidisavitutkimuksia maankäytön suunnittelun vuoksi ja hulevesien hallinnan suunnittelemiseksi, jotta vesistöihin ei syntyisi haittavaikutuksia. Porvoon veden investoinneissa on otettu ympäristötekijät huomioon. Erityisesti on kiinnitetty huomioon hankittavien laitteiden ja palveluiden energiankulutukseen ja pyritty elinkaaren aikaisten päästöjen vähentämiseen. Porvoon veden toiminnan peruspilari on puhdas ympäristö. Vedenhankinnassa pohjavesien laatu ja riittävyys ovat olennaisen tärkeitä. Erilaisilla toimenpiteillä on edistetty pohjavesien suojelua. Omassa toiminnassaan Porvoon vesi pyrkii mahdollisimman hyvään jätevesien käsittelyyn. Porvoon rannikkoalueelle kohdistuva ravinnekuormitus on saatu pidettyä alhaisena. Viemäriverkon saneeraustoimintaa kasvattamalla on vähennetty hulevesien määrää ja pienennetty ylivuotoriskiä. Kj: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto merkitsee tiedokseen kaupunkistrategian 2013-2017 arvioinnin ja evästää uuden kaupunkistrategian valmistelua. Pykälä tarkastetaan heti. Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle, että valtuusto merkitsee tiedokseen kaupunkistrategian 2013-2017 arvioinnin ja evästää uuden kaupunkistrategian valmistelua. Pykälä tarkastettiin heti.

KV 27.09.2017 83 Päätös: Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti merkitä kaupunkistrategian 2013-2017 arvioinnin tiedoksi ja evästi uuden kaupunkistrategian valmistelua.