KAUPUNGINJOHTAJAN TALOUSARVIOESITYS
Turku ja Turun seutu on vahvassa myötätuulessa
Turku ja Turun seutu on vahvassa myötätuulessa
Turku ja Turun seutu on vahvassa myötätuulessa
Toimintaympäristön kehitysnäkymät VÄESTÖ TYÖLLISYYS ELINKEINO JA LIIKENNE VÄESTÖMÄÄRÄ Väkiluku 31.12.2016 187 604 +1 696 (31.12.2015) MUUNKIELISTEN OSUUS 31.12.2016 10,6 % +0,5 prosenttiyksikköä (12/2015) KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2016 928 2015: 1137 TYÖTTÖMYYSASTE 8/2017 14,0 % -2,7 prosenttiyksikköä 8/2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ 8/2017 4 773-1 051 henkilöä 8/2016 ALLE 25-VUOTIAITA TYÖTTÖMIÄ 8/2017 1 695-388 henkilöä 8/2016 MERITEOLLISUUDEN LIIKEVAIHTO 2010-2017 + 210 % LENTOASEMAN MATKUSTAJAMÄÄRÄT 2016 324 077 +11 972 MATKUSTAJAA 2015 MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT ASUNNOILLE 2016 2 422 1 104 kpl 2015
Meriteollisuuden liikevaihto on voimakkaassa kasvussa 220 200 Indeksi 2010 = 100 Liikevaihdon kehitys toimialoittain Turun seutukunnassa 1/2007 3/2017 Lähde: Tilastokeskus 210,1 180 160 140 120 100 146,7 130,8 129,9 120,9 116,2 80 60 40 20 A X Kaikki toimialat C Teollisuus poislukien Meyer Turku Meriteollisuusyritysryhmä F Rakentaminen G Tukku ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, K, L, M, N, R, S) 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kaikkien toimialojen liikevaihdot ovat kasvaneet vuoden takaisesta.
Yhteisöveron kehitys korreloi yksityisen sektorin liikevaihdon kanssa 100 90 80 Miljoonaa euroa 12 500 12 000 70 60 50 40 30 20 10 0 Valtion toimenpiteet saattavat aiheuttaa poikkeuksia poikkekusia 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e 11 500 11 000 10 500 10 000 9 500 Yhteisövero (vas) Liikevaihto (oik)
Turun työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa elokuu/2017, % Työttömyysasteen kahdentoista kuukauden liukuva keskiarvo kuudessa suurimmassa kaupungissa 1/2010 8/2017 20 Tampere 14,2 18 Tampere Turku 14,0 16 Oulu Oulu Helsinki Vantaa 14,0 11,2 10,2 14 12 10 8 Turku Helsinki Vantaa Espoo Espoo 9,3 0 5 10 15 20 6 4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus Turun työttömyysaste oli elokuussa 14,0 % ja se jatkoi kesällä 2016 alkanutta voimakasta laskuaan edellisvuoteen verrattuna. Vuosi sitten elokuussa Turun työttömyysaste oli 16,7 % eli laskua siitä 2,7 % yksikköä. Koko maan työttömyysaste laski vuoden 2016 elokuusta kaksi prosenttiyksikköä.
Työmarkkinatuen kuntaosuuden ennakoidaan kääntyvän laskuun 30 25 20 M 15 10 5 0 7,0 6,5 7,1 Työttömyysasteen lasku vaikuttaa Hitaasti kaupungin kustannuksiin 8,0 8,2 10,6 12,7 15,1 24,1 24,7 23,9 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e Lähde: Turun kaupunki Kunta maksoi 500 päivän työttömyyden jälkeen 50 % työmarkkinatuen kustannuksista vuosina 2006-2014. Lainsäädäntöä muutettiin niin, että vuodesta 2015 lähtien kunta maksaa 50 % kustannuksista 300 päivän työttömyyden jälkeen. Lisäksi kunnan maksuosuus on 70 % kustannuksista yli 1000 työttömyyspäivän jälkeen. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus nousi 24,7 miljoonaan euroon vuonna 2016. Vuonna 2017 työmarkkinatuen ennakoidaan kääntyvän laskuun
Verotulojen kehitys ja palvelujen tarpeen kehitys Ansiotulojen kehitys Vuonna 2017 palkkatulot ovat kasvaneet huomattavasti oletettua voimakkaammin Veroperusteisiin tehdyt muutokset kuitenkin heikentävät kunnallisveroastetta ja siten kunnille maksettavaa osuutta Työttömyysasteen laskulla on epäilemättä ollut positiivinen vaikutus Vuosien 2015 2016 väestön kehityksen nettovaikutusta ei tilastointisyklin johdosta kyetä vielä laskemaan Palvelujen tarpeen kehitys Uusimmat ikäluokat ovat olleet kooltaan aiempia suurempia, mikä on heijastunut mm. palvelujen tarpeen kasvuun sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa Tämän lisäksi iäkkäämpi väestö kasvattaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuksia Palvelutuotannon tuottavuus sekä kustannustehokkuus ovat asioita, joiden kautta kaupungin taloudellisesti kestävä asema turvataan!
Rakentuva kaupunki ja ympäristö tunnuslukuja Valmistuneet asunnot 2016 1 163 kpl 1 050, 2015 Elinkeinorakentaminen, valmistuneet rakennukset 2016 49 kpl 46, 2015 Hyväksytyt asemakaavat (KV) 2016 12 kpl 13, 2015 Luovutetut omakotitalotontit 2016 37 kpl 41, 2015 Luovutetut elinkeinotontit 2016 26 000 k-m² 27 000 k-m², 2015 Myönnetyt rakennusluvat 2016 707 kpl 599, 2015 Kasvihuonepäästöt 2015 6,0 6,4, 2014 T co² ekv /asukas Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa, 2016 28 % 31 %, 2015 Joukkoliikenteen matkustajamäärät Turussa, 2016 21,3 milj. 20,2 milj., 2015 = positiivinen muutos = ei muutosta = negatiivinen muutos
Rakentamiseen liittyvien lupien määrä kasvussa 2500 Myönnetyt rakennusluvat Turussa, kpl 2 308 2000 1500 1567 1428 1 576 1 502 1 703 1000 1 093 903 1 003 992 973 500 0 437 82 47 93 81 121 83 2014 01 08/2015 2015 01 08/2016 2016 01 08/2017 Myönnetyt luvat kpl Myönnetyt asunnot, pientalot kpl Myönnetyt asunnot, muut kpl
Aloitettujen asuntojen määrässä lupaavaa kasvua 2500 Aloitetut ja valmistuneet asunnot Turussa, kpl 2000 2 021 1 635 1500 1000 500 979 774 601 536 876 1 008 1 196 798 1 013 548 0 74 132 51 63 94 85 77 52 101 88 66 75 2014 01 08/2015 2015 01 08/2016 2016 01 08/2017 Aloitetut asunnot, pientalot kpl Aloitetut asunnot, muut kpl Valmistuneet asunnot, pientalot kpl Valmistuneet asunnot, muut kpl
Toimintaympäristön kehityksen vaikutuksia kaupungille Kaupungin väestömäärä kasvaa, vaikka luonnollinen väestönlisäys olematonta Nuorimmat ikäluokat ovat edellisiä suurempia Suurin kasvu työikäisissä (26-64 vuotiaat) Seutukunnan talouskehitys positiivista, kaikkien toimialojen liikevaihdot kasvussa Yksityisen sektorin toimialojen positiivinen kasvattaa verotuloja ja laskee työttömyyttä Kasvun taloudelliset vaikutukset siirtyvät kaupungille viivellä Työttömyysaste kääntynyt laskuun Erityisesti nuorisotyöttömyys laskenut voimakkaasti Pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut hieman, mutta suhteellinen osuus kasvaa Väestön kehityksen voi ennakoida lisäävän palvelujen kysyntää ja menoja Työttömyyden rakenne pitää suhdannekustannukset oletettua korkeammalla
Vuonna 2017 verotulot kehittyvät ennakoitua voimakkaammin VEROTULOJEN SILTALASKELMA TP 2016 TA 2017 (milj. euroa) TP 2016 TA 2017 ENNUSTE (OVK2) 2017 POIKKEAMA TA ENN Verotulot 737,0 724,1 734,1 10,0 Muutos % (TP/TA/ENN) 1,8 % 0,4 % 1,4 % Kunnallisvero 607,0 590,0 600,0 10,0 Muutos % (TP/TA/ENN) 2,8 % 1,2 % 1,7 % Yhteisövero 77,7 79,5 79,5 0,0 Muutos % (TP/TA/ENN) 2,3 % 2,3 % 0,0 % Kiinteistövero 52,3 54,6 54,6 0,0 Muutos % (TP/TA/ENN) 4,3 % 4,3 % 0,0 % Valtionosuudet 275,3 252,8 255,7 2,9 Muutos % (TP/TA/ENN) 8,2 % 7,1 % 1,1 % VERORAHOITUS YHTEENSÄ 1 012,4 976,9 989,8 12,9 Muutos % (TP/TA/ENN) 3,5 % 2,2 % 1,3 % Ennuste 16.10.2017: Ennuste lienee melko lähellä Ennustetta on syytä korottaa merkittävästi mm. ylimääräisen tilityksen johdosta Ennustetta joudutaan mahdollisesti laskemaan Ennuste lienee melko lähellä Kunnallisvero Viime vuoden oletettua positiivisemman kehityksen ennakoidaan vaikuttavan myös vuonna 2017. Kuluvalle vuodelle odotettiin (Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto) merkittävää kunnallisveron tasopudotusta, mutta tilitykset ovat osoittaneet pudotuksen olevan huomattavasti pelättyä pienempi. Yhteisövero ja kiinteistövero Yhteisöveron ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaan, mutta odottamaton ylimääräinen tilitys saattaa kasvattaa kertymää merkittävästi. Kiinteistöveroa kasvattaa veron alarajan nosto vuodelle 2017. Valtionosuudet Viimeisimmän ennusteen mukaan valtionosuus kasvaa hieman.
Kuluvan vuoden aikana runsaasti onnistumisia Hyvinvointitoimiala Suun terveydenhuollon ostopalveluiden korvaaminen omalla toiminnalla ja palvelusetelillä ilman jonojen merkittävää kasvua. Terveysasemien toimintamallimuutos erityisesti akuuttilinjalla. Kuntouttavan sairaalatoiminnan ja Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksen onnistuminen monimuotokuntoutuksessa. Lastensuojelun rakennemuutos on edennyt. Neuvolan tavoitettavuus on parantunut. Sivistystoimiala Palvelujen laatu ja tarjonta on pidetty hyvällä tasolla. Vapaa-aikatoimiala Wamin juhlavuoden menestys kävijämäärät kasvussa ja positiivinen julkisuus Kävijämäärät kokonaisuudessaan kasvussa Suomen suurin Liikkuva koulu hanke, kaikki peruskoulut (38 koulua / noin 14000 lasta) mukana Työpajoilla aktivointi vapaa ajantoimintaan on lisääntynyt huomattavasti Turun kaupungin etsivän nuorisotyö Kompin jalkautuva työ Varissuolla: Alkoi tammikuussa 2017 ja huhtikuussa alkoi Vakken Olkkari toiminta yhdessä Henrikin srk:nan kanssa. Kaupunkiympäristölautakunta Joukkoliikenteen matkamäärä tammi-heinäkuussa 2017 +5,2 % ja lipputulot +5,3 %. Kesän 2017 vesibussikokeilu.
Kärkihankkeilla parannetaan kuntalaisten palveluja Kaupunkikeskustan elinvoiman turvaaminen ja uudistaminen Kampus ja tiedepuistoalueen kehittäminen UUSI! Smart & Wise City TURUN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2017
Kärkihanke: Keskustan kehittäminen Kaupunki on yhtä elinvoimainen kuin keskustansa. Kaupungin ydin on näköiskuva kaupungin menestyksestä, hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä, ja siksi sen on koko ajan kyettävä uudistumaan. Turulla on suomalaisittain ainutlaatuiset edellytykset kehittää kaupunkikeskustansa kaupallista ja kulttuurillista kiinnostavuutta. Keskustan toimintaedellytyksiä vahvistaa kantakaupunkia ympäröivä ja keskustaan tukeutuva uudistuvien alueiden kehä Linnanfältistä Itäharjulle. Vuonna 2017 julkaistiin keskustavisio Lähitavoitteet: Keskustavision toimeenpanon käynnistäminen laajalla yhteistyöllä. Aurajokivarren ja vanhankaupungin kehittämistoimenpiteet.
Kärkihanke: Keskustan kehittäminen Konserttitalo ja Aninkainen Konserttitalon peruskorjauksen tarveselvitys osana Aninkaisten alueen ja Puutorin kehittämistä
Kärkihanke: Turun kampus ja tiedepuisto On lähes ainutlaatuista, että niin yliopistokampus, tiedepuisto kuin näille mittava laajentumisalue on aivan kaupungin ytimessä. Ja erinomaisesti logistisesti saavutettavissa. Lähitavoitteet: Masterplanin toteutuksen käynnistäminen Kupittaan kansi hankkeen innovatiivinen kilpailutus. Kaupunkikehitys tukemassa älykästä liikkumista / tunnin juna-hanke
Kärkihanke: Smart & Wise City Hankkeessa yhdistyvät kaupungin hiilineutraaliustavoite ja Smart City-konsepti. Kaupungin strategisena tavoitteena on edetä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta vuonna 2040. Digitalisaatio mahdollistaa paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavien ajasta ja paikasta riippumattomien palvelujen tuottamisen ja kaupungin oman toiminnan tuottavuuden parantamisen (smart city). Luomalla myös kaupunkilaisille, yrityksille ja muille toimijoille edellytykset hyödyntää dataa ja toimia yhteistyössä kaupunki voi saada aikaan uudenlaista dynamiikkaa, joka mahdollistaa hyvinvointia tukevan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kasvun (wise city).
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Yleinen taloustilanteen kohentuminen on tuonut paljon myönteistä kehitystä koko seutukunnalle. Käynnistyvä taloussuunnitelmakausi on kuitenkin voimakkaasti alijäämäinen Kaupungin tulee reagoida palvelutarpeen kasvuun lisäämällä omien palvelujen tuottavuutta sekä kehittämällä uusia kustannustehokkaita ratkaisuja Kaupungin tulee varmistaa riittävät resurssit kaupungin kehittymistä tukeviin investointeihin Aleksi Randell Toimintakate Vuosikate Investoinnit Henkilöstö -1024 M 24,9 M 99 M +46 htv (+2,1%*) (+0,8%*) (+11%) (+0,5%) *Viimeisin ennuste (OVK2), Turku 2029-säätiön vaikutus oikaistu
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys yleisiä huomioita Toimintakate Tuleva taloussuunnitelmakausi ei sisällä lainkaan satunnaisia eriä Työllisyystilanteen aiheuttamat menot laskevat oletettua hitaammin Palvelujen kysynnän seurauksena resursseja ohjataan erityisesti sivistystoimialalla Kilpailukykysopimus vähentää kaupungin henkilöstömenoja n. 3,7 miljoonaa Vuosikate Verotulot ovat kehittyneet oletettua voimakkaammin, mikä johtunee yksityisen sektorin palkkasumman kasvusta ja työllisyystilanteen parantumisesta Valtion toimenpiteiden vaikutukset ovat kuntasektorille edelleen negatiiviset Vuosikate ei riitä kattamaan investointeja, minkä seurauksena kaupungin velkaantuminen jatkuu Investoinnit Kaupungin taloussuunnitelmakauden investointiohjelma on 339 miljoonaa Valtaosa tästä summasta osoitetaan peruskorjauksiin sekä infran investointeihin Tämän lisäksi kaupunki toteuttaa useita merkittäviä taseen ulkopuolisia investointihankkeita sekä vuokrahankkeita (mm. Syvälahden ja Yli-Maarian monitoimitalot ja tehostetun palveluasumisen yksiköt) Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä on laskenut viime vuosina Kaupunki on kyennyt täyttämään palvelutasoon ja palvelun määrän asetetut tavoitteet Vuodelle 2018 henkilöstömäärä kasvaa n. 46 henkilötyövuotta Kasvu kohdentuu pääosin hyvinvointi- ja sivistystoimialalle
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys huomioita suunnittelulukuun nähden Kaikki toimialat Työnantajamaksualennus vaikuttaa jokaisen toimialan henkilöstömenoihin (kaupunkitasolla vaikutus on n. 3,7 miljoonaa), mikä oikaistiin kohdentamalla vähennys henkilöstömenoihin toimielinkohtaisesti Työehtosopimukset ovat katkolla ensi vuoden tammikuussa ja tästä syystä tehtiin kaupunginhallituksen talousarvioon keskitetty 4 miljoonan varaus, joka vastaa n. 1,0 %-yksikön korotusta Toimielimille (pl. kaupunginvaltuusto sekä seudulliset lautakunnat) esitetään n. miljoonan euron (0,1 %) tuottavuustavoitteen asettamista. Tavoite on huomioitu toimielinkohtaisissa tavoitteissa. Hyvinvointitoimiala Lautakunta esitti 1,5 miljoonan lisäystä siirtoviivepäivien minimoimiseen ja sosiaalisen luototuksen kokeiluun Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä esitetään 0,5 miljoonaa euron panostusta siirtoviivepäivien minimoimiseen. Talousarvioesityksessä on myös huomioitu vaikeimmin vammaisten apip-toiminnan siirto sivistystoimialalle. Siirtyvän toiminnan nettovaikutus n. 0,6 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys huomioita suunnittelulukuun nähden Sivistystoimiala Lautakunnan talousarvioehdotus ylitti suunnitteluluvun 9,745 miljoonalla. Ylitys koostui pääosin virkavalmistelun n. 8 miljoonan ylitysesityksestä, johon lautakunta esitti vielä 1,675 miljoonan lisäystä. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä esitetään perusopetuksen päätelaitteiden hankintaa leasinghankintana, mikä vähentää vuodelle 2018 kohdistuvaa kustannuspainetta n. 0,6 miljoonaa euroa Tämän lisäksi huomioidaan asiakasmaksutuottojen laskulla olevan n. 2 miljoonan negatiivinen vaikutus Perusopetukseen esitetään kohdennettavan 1,0 miljoonan euron lisäys oppilasmäärän kasvun johdosta Varhaiskasvatukseen esitetään kohdennettavan 0,9 miljoonan euron lisäys Kaupungin tulee reagoida palvelutarpeen kasvuun ensisijaisesti oman toiminnan tuottavuuden kasvattamisen kautta, vain se antaa mahdollisuuden tasapainoisen taloussuunnitelman saavuttamiselle Sivistystoimialan talousarviossa on huomioitu sekä vaikeimmin vammaisten apip-toiminnan siirto hyvinvointitoimialalta (0,6 M ) sekä liikunnanohjaajien siirto vapaa-aikatoimialalle (0,2 M ) Vapaa-aikatoimiala Liikuntalautakunta esitti tulotavoitteen alentamista 0,3 miljoonalla. Esitys ei sisälly kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen. Liikuntalautakunnan talousarviossa on huomioitu liikunnanohjaajien siirto sivistystoimialalta (0,2 M ) Nuorisolautakunta 0,1 miljoonan ylitystä Ahtelan toiminnan turvaamiseksi. Suunnitteluluvun esitetään ylittyvän tällä summalla. Kulttuurilautakunnan talousarviossa huomioitiin Kaupunginteatteri Oy:n vuokra-avustuksen siirto (2,7 M ) kaupunginhallitukselta ja samalla siihen esitetään 0,275 miljoonan korotusta, minkä jälkeen se vastaa kohteen varmistunutta vuokratasoa.
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys huomioita suunnittelulukuun nähden Kaupunkiympäristötoimiala Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta esitti 0,15 miljoonan tarpeen vesibussiliikenteen toteuttamiseksi. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä esitetään vesibussiliikenteen kokeilun jatkamista vuosina 2018-2019 nykymallin mukaisena ja sen myötä esitetään 0,1 miljoonan lisäystä. Tämän lisäksi lautakunnan talousarviossa on huomioitu efölin määrärahan (0,48 M ) siirto kaupunginhallitukselta. Rakennus- ja lupalautakunta esitti 0,014 miljoonan tarpeen. Esitys ei sisälly kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen. Kaupunkiympäristölautakunta talousarvioehdotuksen poikkeama suunnittelulukuun oli n. 8,6 miljoonaa. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä esitetään 1,5 miljoonan euron poikkeamaa maankäyttösopimuskorvausten laskun seurauksena sekä 1,3 miljoonan euron poikkeamaa lämmityskustannusten nousun seurauksena. Kaupunkiympäristötoimialan sisällä tehtäväksi esitetyt kokouspalkkioiden siirrot on huomioitu talousarvioesityksessä.
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys huomioita suunnittelulukuun nähden KJ-toimiala Tarkastuslautakunta esitti n. 0,08 miljoonan ylitystä suunnittelulukuun nähden. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä on esitetään 0,01 miljoonan ylitystä. Keskusvaalilautakunta esitti n. 0,128 miljoonan ylitystä suunnittelulukuun nähden vaalien järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Suunnitteluluvun esitetään ylittyvän tällä summalla. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä esitetään kaupunginhallituksen talousarvioon 4 miljoonan euron keskitettyä varausta mahdollisten palkantarkistusten johdosta. Kaupunginhallituksen talousarviossa on huomioitu sekä efölin määrärahan (0,48 M ) siirto TKS joukkoliikennelautakunnalle että Kaupunginteatteri Oy:n vuokra-avustuksen (2,7 M ) siirto kulttuurilautakunnalle.
Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018-2021 Hyvinvointi Kulut toimialoittain 1 456 M Sisältää kaupungin sisäisen laskutuksen Sivistys 654 M 316 M 103 M 73 M Yhteiset toiminnot 310 M Kaupunkiympäristö Vapaa-aika TURUN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2017
Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018-2021 TUOTOT JA MENOT +2,1% toimintakatteen muutos TULOS- LASKELMA -26,3 alijäämäinen tulos TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -69 miljoonaa VERORAHOITUS +2,5% verorahoituksen muutos KERTYNEET YLIJÄÄMÄT 208,1 miljoonaa VELAN KEHITYS +100 miljoonaa / Muutos viimeisimpään ennusteeseen nähden (OVK2), Turku 2029-säätiön vaikutus oikaistu TURUN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2017
Palvelutarpeen kasvu merkittävin tekijä toimintakatteen kehityksessä 1 070 Toimintakatteen kehitys 2017 2021 (miljoonaa euroa) 1 060 1 050 Toiminnan tuottavuutta on lisättävä, jotta taloussuunnitelman tavoitteet ovat saavutettavissa 1 040 1 030 1 020 1 010 1 000 Palvelutarpeen kasvu lisää toimintamenoja 2017 2018 2019 2020 2021 Suunnitteluluvut Talousarvioesitys
Palvelutarpeen kasvu merkittävin tekijä toimintakatteen kehityksessä 2016 2017 2018 2019 2020 2021 TOIMINTATUOTOT 444,4 434,2 430,3 433,0 438,6 444,3 Valmistus omaan käyttöön 2,4 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 TOIMINTAKULUT 1 446,4 1 439,4 1 456,2 1 465,5 1 488,4 1 507,7 TOIMINTAKATE 999,6 1 003,7 1 024,3 1 030,8 1 048,2 1 061,7 muutos % 0,4 % 2,1 % 0,6 % 1,7 % 1,3 % Edellisten vuosien maltillinen kehitys antaa eväät taloussuunnitelman seuraaville vuosille. Vuoden 2018 talousarviolukuun vaikuttavat seuraavat asiat: Varaus palkantarkistuksiin Palvelutarpeen kasvu, erityisesti sivistystoimialalla Merkittävimmät riskit liittyvät V-S sairaanhoitopiirin maksuosuuden kehitykseen, työllisyysmenoihin sekä siihen, mikäli oman toiminnan tuottavuutta ei kyetä parantamaan
Tuottavuuden parantamisella merkittävä vaikutus talouden tasapainottamisessa 1 070 1 060 Toimintakatteen kehitys 2017 2021 (miljoonaa euroa) Ilman tuottavuustavoitetta toimintakatteen ennakoidaan kasvavan suunniteltua voimakkaammin 1 050 1 040 1 030 1 020 Taloussuunnitelma edellyttää tuottavuuden lisäämistä 1 010 1 000 2017 2018 2019 2020 2021 Suunnitteluluvut Talousarvioesitys Ilman tuottavuustavoitetta
Verorahoituksen ennakoidaan kasvavan oletettua voimakkaammin 1 090 Verorahoituksen kehitys 2017 2021 (miljoonaa euroa) 1 070 Oletettua suurempi tulorahoitus kohdennetaan suoraan palvelujen järjestämiseen 1 050 1 030 1 010 990 970 Verorahoitus ennakoidaan kehittyvän suunnittelukaudella oletettua voimakkaammin 2017 2018 2019 2020 2021 Suunnitteluluvut Talousarvioesitys
Verorahoituksen kehys 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Verorahoitus 1 012,4 989,8 1 014,1 1 029,8 1 060,1 1 080,4 muutos % 2,2 % 2,5 % 1,5 % 3,0 % 1,9 % Kunnallisvero 607,0 600,0 606,5 619,7 645,9 662,5 Yhteisövero 77,7 79,5 96,1 99,3 103,2 107,0 Kiinteistövero 52,3 54,6 55,4 57,0 57,6 58,5 Valtionosuudet 275,3 255,7 256,1 253,8 253,4 252,4 Verorahoitus on kasvanut oletettua voimakkaammin ja vuoden 2017 ennuste parantunee vielä kolmanteen osavuosikatsaukseen Kuntaliiton arvioiden mukaan kehitys kuitenkin rauhoittuu seuraavina vuosina Lomarahan määräaikaisen leikkauksen päättyminen selittää vuoden 2020 muutosta Veropohja kehittyy positiivisesti, mutta jako-osuuksien muutokset sekä kasvaneet vähennykset leikkaavat kunnille tilitettävää osuutta Valtionosuuksiin merkittävimmin vaikuttavat vaikeasti ennakoitavat muutokset sekä kilpailukykysopimuksen välilliset vaikutukset
Vuosikate kasvaa maltillisesti kattaen poistot vuonna 2021 60 50 Vuosikatteen kehitys 2017 2021 (miljoonaa euroa) Tilanne tasoittuu seuraavina vuosina, mikäli kasvavat tulot ohjataan suoraan palvelujen järjestämiseen 40 30 20 10 0 Kaupungin oma tarkka taloudenpito sekä ylimääräiset verotilitykset parantavat merkittävästi vuoden 2017 vuosikatetta 2017 2018 2019 2020 2021 Suunnitteluluvut Talousarvioesitys
Taloussuunnitelmakausi edelleen alijäämäinen Tuloslaskelma (1.000 euroa) TOT 2016 TPE 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TOIMINTATUOTOT 444 398 434 181 430 270 433 024 438 600 444 427 Valmistus omaan käyttöön 2 437 1 610 1 610 1 610 1 610 1 610 TOIMINTAKULUT 1 446 442 1 439 434 1 456 184 1 465 478 1 488 417 1 507 689 TOIMINTAKATE 999 607 1 003 643 1 024 304 1 030 844 1 048 206 1 061 652 Muutos % 0,4 % 2,1 % 0,6 % 1,7 % 1,3 % Verotulot ja valtionosuudet 1 012 361 989 800 1 014 100 1 029 800 1 060 100 1 080 400 Muutos % 2,2 % 2,5 % 1,5 % 2,9 % 1,9 % Rahoitustuotot ja kulut 48 596 36 812 35 106 34 800 34 600 35 700 VUOSIKATE 61 350 22 969 24 902 33 756 46 494 54 448 Poistot ja arvonalentumiset 51 866 52 136 53 047 53 200 53 400 53 600 Satunnaiset tuotot ja kulut 1 500 22 979 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 7 984 6 188 28 145 19 444 6 906 848 Varausten ja rahastojen muutokset 16 860 1 804 1 804 1 804 1 804 1 804 TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ 24 844 4 384 26 341 17 639 5 102 2 652 Oletettua voimakkaampi verorahoituksen kehitys mahdollistaa toimintakatteen kasvun Taloussuunnitelma edellyttää tuottavuutta ja kustannustehokkuutta lisääviä toimenpiteitä Talouden tasapaino saavutetaan taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä
Investoinnit rahoitetaan lisäämällä pitkäaikaista velkaa Rahoituslaskelma (1.000 euroa) TOT 2016 TPE 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Vuosikate 61 350 8 459 24 902 33 756 46 494 54 448 Satunnaiset tuotot ja kulut 1 550 22 979 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 19 428 16 800 18 680 18 600 18 600 18 600 Toiminnan rahavirta 40 372 14 638 6 222 15 156 27 894 35 848 Investointimenot 62 500 119 459 99 448 89 551 76 390 73 618 Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet 720 1 612 1 603 1 793 2 882 290 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 22 368 125 091 22 671 22 673 22 671 22 671 Investointien rahavirta 39 412 7 244 75 174 65 086 50 838 50 658 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 960 21 882 68 952 49 930 22 944 14 810 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset 35 459 147 923 40 838 26 687 23 989 24 000 Antolainasaamisten lisäykset 42 863 153 134 45 000 40 000 28 000 28 000 Antolainasaamisten vähennykset + 7 404 5 211 4 162 13 313 4 011 4 000 Lainakannan muutokset 77 237 114 995 99 988 38 878 47 760 67 760 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 150 000 100 000 150 000 120 000 150 000 120 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys + 100 006 5 70 012 81 122 102 240 52 240 Lyhytaikaisten lainojen muutos + 27 243 15 000 20 000 0 0 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 12 459 32 928 59 150 12 191 23 771 43 760 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN 13 419 11 046 9 802 37 739 827 28 950
Toimielinkohtaiset tavoitteet 2018 TOIMIELIMET - käyttötalous (1.000 euroa) TA 2018 17 18 TS 2019 18 19 TS 2020 19 20 TS 2021 20 21 Kaupunginvaltuusto 1 204 6,8 % 1 190 1,2 % 1 200 0,8 % 1 212 1,0 % Tarkastuslautakunta 477 1,5 % 515 8,0 % 520 0,9 % 520 0,0 % Keskusvaalilautakunta 718 19,8 % 718 0,0 % 290 59,6 % 590 103,4 % KJ toimiala Kh, konsernihallinto ja palv.kesk. 54 761 0,0 % 56 500 3,2 % 57 529 1,8 % 57 100 0,7 % Kh, omarahoitusosuudet 18 952 2,9 % 19 100 0,8 % 19 100 0,0 % 19 100 0,0 % Hyvinvointitoimiala Sosiaali ja terveyslautakunta 584 562 0,3 % 587 000 0,4 % 595 634 1,5 % 603 970 1,4 % Sivistystoimiala Kasvatus ja opetuslautakunta 293 691 1,7 % 295 000 0,4 % 301 547 2,2 % 305 760 1,4 % Vapaa aikatoimiala Kulttuurilautakunta 35 754 0,3 % 35 800 0,1 % 36 448 1,8 % 36 950 1,4 % Liikuntalautakunta 20 506 1,1 % 20 550 0,2 % 20 863 1,5 % 21 150 1,4 % Nuorisolautakunta 8 139 1,2 % 8 171 0,4 % 8 358 2,3 % 8 470 1,3 % Kaupunkiympäristötoimiala Turun kaupunkiseudun jkl 16 587 1,5 % 16 550 0,2 % 16 700 0,9 % 16 930 1,4 % Kaupunkiympäristölautakunta 9 147 30,4 % 8 350 8,7 % 8 082 3,2 % 8 200 1,5 % Rakennuslautakunta 100 0,0 % 100 0,0 % 100 0,0 % 100 0,0 % Lounais Suomen jäteh.ltk 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % V S aluepelastuslautakunta 2 000 0,0 % 2 000 0,0 % 2 000 0,0 % 2 000 0,0 % Yhteensä 1 024 304 1,1 % 1 030 844 0,6 % 1 048 206 1,7 % 1 061 652 1,4 % Työllisyyden aiheuttamat kustannukset laskevat toivottua hitaammin Palvelutarpeen kasvu näkyy voimakkaimmin sivistystoimialalla Palloiluhallin käyttöönotto lisää kustannuksia Toimintatuotoissa pientä laskua
Korollisen kokonaisvelan kehitys 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 100 200 1 046 978 930 890 790 683 598 499 542 424 336 329 352 333 84 73 64 39 72 73 59 20 40 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 5 2020 2021 75 55 77 119 Kokonaisvelka Nettovelka
Emon kertyneet ylijäämät vuosina 2007-2021 300 250 238,8 234,4 200 Satunnaiset erät lisänneet kertyneitä ylijäämiä 210,6 208,1 190,5 185,4 188,1 Miljoonaa euroa 150 100 50 0 50 124,2 121,5 109,5 108,1 100,4 93,7 85,3 89,1 105,5 76,2 72,0 90,5 94,2 78,7 81,0 72,3 66,1 63,4 62,8 28,2 7,2 13,2 16,0 6,7 8,5 1,3 Taloussuunnitelma ei sisällä satunnaisia eriä 43,6 17,3 0,3 5,4 2,7 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 9,0 4,4 17,6 5,1 2,7 26,3 33,2 Tilikauden yli /alijäämä Taseen yli/alijäämä Taseen yli/alijäämä ilman satunnaisia eriä
Henkilöstösuunnitelma Kaupunki on työpaikka Yli 10.000:lle Vapaa aika 610 6 % Kaupunkiympäristö 352 4 % Yhteiset toiminnot 1128 11 % Henkilötyövuodet 2016 2017 2018 Muutos 17 18 Yhteiset toiminnot* 1 178,0 1 133,0 1 128,5 4,5 0,4 % Hyvinvointi 4 574,0 4 314,0 4 344,4 30,4 0,7 % Sivistys 3 665,0 3 670,0 3 685,0 15,0 0,4 % Vapaa aika 611,5 613,0 610,5 2,5 0,4 % Kaupunkiympäristö 344,0 344,0 352,0 8,0 2,3 % Kaupunki yhteensä 10 372,5 10 074,0 10 120,4 46,4 0,5 % Sivistys 3685 36 % 10.120 henkilötyövuotta Hyvinvointi 4344 43 % *Sis. Konsernihallinto, palvelukeskukset, keskusvaalilautakunta, revisiotoimisto ja V-S aluepelastuslaitos
Strategiset maankäytön hankkeet LOGICITY POHJAA KASVULLE BLUE INDUSTRY PARK POHJAA KASVULLE HALISTENVÄYLÄ LINNA KAUPUNKI MERELLINEN KAUPUNKI KESKUSTA KESKUSTAN KEHITTÄMINEN POHJAA KESKUSTAN ELINVOIMAN KEHITYKSELLE KUPITTAA ITÄHARJU / KAMPUS JA TIEDEPUISTO SKANSSI ÄLYKÄS JA KESTÄVÄ KAUPUNGINOSA
Taloussuunnitelmakauden merkittävimmät tilahankkeet Yli Maarian koulu ja pk Pallivahan koulu UUDET MONITOIMITALOT Raunistulan pk KOULUJEN PERUSKORJAUKSET Tehostetun palveluasumisen yksiköt, Kulkurinvalssi PÄIVÄKOTI-INVESTOINNIT VANHUSPALVELUJEN TILAHANKKEET Pansion koulu Tallimäenkentän pk Luostarivuoren koulu Katedralskolan (liikuntarakennus) Puolalan koulu Turun Suomalainen yhteiskoulu Konserttitalo Viinamäen pk Ruiskatu 8 Palloiluhalli MUUT KONSERTTITALO (hankesuunnitteluvaihe) Syvälahden koulu Tehostetun palveluasumisen yksiköt, Vuokkokoti Kakskerran paloasema TURUN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2017
Havainnekuvia tilahankkeista Yli-Maarian monitoimitalo Kulkurinvalssi Vuokkokoti Syvälahden monitoimitalo
Turku-konsernin tavoitteet taloussuunnitelmakaudelle Asetetaan yhtiökohtaiset tavoitteet tuloutuksesta kaupungille Kaupunki tavoittelee noin 30 miljoonan euron suuruisia vuosittaisia osinko- ja korkotuottoja, joista suurin osinkotulo muodostuu Oy Turku Energian 18 milj. euron osinkotulotavoitteesta Markkinoilla toimivien yhtiöiden tavoitteena kannattava kasvu Kaupunginvaltuusto on päättänyt perustaa Turku 2029 säätiön Säätiön tarkoituksena on edistää Turku-strategian mukaista vapaa-ajan toimintaa sekä tapahtumia ja hankkeita, jotka lisäävät hyvinvointia ja vetovoimaa. Säätiö edistää kaupunkikulttuuria, kulttuuria, liikuntaa ja urheilua. Säätiö pyrkii lisäämään Turun kaupungin houkuttelevuutta matkailu ja vierailukaupunkina.
Turku-konsernin tavoitteet taloussuunnitelmakaudelle Pyritään lisäämään konsernimaisesta toimintatavasta syntyviä säästöjä ja tehokkuusetuja mm. seuraavilla toimenpiteillä: Konsernin sisäisten ja keskinäisten hankintojen lisääminen konserniin kuuluvilta yhtiöiltä eli pyrkimys konsernin kokonaisedun huomiointi Konsernin sisäisen vakuutuskäytännön käyttöönotto omaisuusvakuutuksissa Konsernirahoituksen hinnoittelun tarkistus valikoidusti Konserniyhtiöille annettavien avustusten kriittinen tarkastelu ja mahdolliset tarkistukset
Konserniohjaus liiketoiminta-alueet ASUMINEN JA KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA INFRASTRUKTUURI JA ENERGIALIIKETOIMINTA TUOTANTOLIIKETOIMINTA MATKAILU, ELINKEINO JA OSAAMISLIIKETOIMINTA
Toimialojen tavoitteet Kaupunginjohtajan toimiala Kaupunkiympäristötoimiala
KJ-toimialan tavoitteet 2018 Nuorisotyöttömyyden vähentäminen Pitkäaikaistyöttömien aktivointi Maahanmuuttajan elinkeinopolitiikan voimavaraksi Asiakaspalvelun uudistaminen Palvelujen ja prosessien digitalisoiminen Parempi johtaminen Datan ja rajapintojen avaaminen Uusien työ- ja tilankäyttökonseptien kehittäminen Kestävän kehityksen budjetointi MAL-sopimus 2016-2019 Tapahtumavuosi 2018 on sporttivetoinen: *Palkantarkistusvaraus vertailukelpoistettu ** Tilapalvelukeskuksen siirto vertailukelpoistettu Kaupunginjohtajan toimiala TALOUSARVIO (muutos) -54,8 M (+0,0%*) HENKILÖSTÖ (muutos) 570 htv (-0,8%**)
Hyvinvointitoimialan tavoitteet 2018 Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön Rakennemuutos (lastensuojelu ja vanhus- ja vammaispalveluissa) Palveluiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantaminen Sähköisten palveluiden, kotiin vietävien palveluiden ja etäpalveluiden lisääminen Palveluohjauksen kehittäminen Työpaikan vetovoimatekijöiden vahvistaminen ja työnantajaimagon parantaminen Sosiaali- ja terveyspalveluita yhdistävien toimintamallien käyttöönotto Hankintojen ja niihin kytkeytyvien prosessien kehittäminen Hallinnon tehostaminen ja tiedolla johtamisen kehittäminen Sote-valmistautuminen TALOUSARVIO (muutos) -585 M (+0,3%*) HENKILÖSTÖ (muutos) 4 344 htv (+0,7%*) *Vertailukelpoinen
Sivistystoimialan tavoitteet 2018 Vahvistaa oppimiseen sekä erilaisiin älykkäisiin fyysisiin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviä palveluja, tuotteita ja teknologioita kehittävien ja tarjoavien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Nuorisotakuun toteuttamisen tuki, seuranta ja koordinointi. Hanke kokoaa yhteen sivistystoimialan keskeiset nuorisotakuu-projektit ja tukee niiden tavoitteiden saavuttamista sekä edistää projektien välistä yhteistyötä. Koulupäivän aikaisen aktiivisuuden edistäminen ja istumisen vähentäminen Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ja oppimisessa on luontevaa, kun päätelaitteet ovat aina saatavilla, kun niitä tarvitaan. Oppilaiden taito hyödyntää digitaalisia välineitä paranee merkittävästi. Päätelaiteratkaisu lisää päätelaitteiden määrää, mutta samalla voidaan vähentää OPAS-työasemien määrää ja vapauttaa suurin osa perusopetuksen tietokoneluokkatiloista muuhun käyttöön. Digitaalisten oppimateriaalien hyödyntäminen mahdollistuu. TALOUSARVIO (muutos) -294 M (+2,1%*) HENKILÖSTÖ (muutos) 3 685 htv (+0,4%*) *Vertailukelpoinen
Vapaa-aikatoimialan tavoitteet 2018 1/2 Aktiivisuuden edistäminen alue ja kohderyhmätyöllä Aktivointityön tiimeille annetaan riittävä tuki tiimien työskentelyyn ja kehittämiseen. Digitaalisten medioiden hyödyntäminen Digitaalisuuden kautta mahdollistuvat monikanavaiset palvelut ja saavutettavuuden parantaminen. Keskiöön nousevat käyttäjälähtöinen suunnittelu ja palveluihin liittyvä sisältövuorovaikutus ja datan kerääminen. Palvelujen yksilöllistämisen ja kohderyhmäfokusoinnin kautta voidaan palveluille paremmin tavoitella pitkäkestoisia vaikutuksia. TALOUSARVIO (muutos) -64,4 M (+0,6%*) HENKILÖSTÖ (muutos) 610 htv (-0,4%*) *Vertailukelpoinen
Vapaa-aikatoimialan tavoitteet 2018 2/2 Kumppanuudet Kumppanuuksien kautta mahdollistetaan kaupunkilaisille parempaa palvelua, kattavampia palvelupaketteja ja ajassa kiinni olevia sisältöjä. Kumppanuuksien kehittäminen parantaa resurssien käyttöä. Jaetun asiantuntijuuden ja moniammatillisen yhteistyön kautta myös oman henkilökunnan osaaminen kasvaa. Kansalaistaidot ja saavutettavuus Vapaa-aikatoimialan jokaisella palvelualueella on oma selkeä osaamisenalueensa ja vastuunsa kansalaistaitojen edistämisessä, aina uimaopetuksesta medialukutaidon vahvistamiseen. Yhteiskunnalle on kannattavaa, että kaupunkilaisten kansalaistaidot ja elämänhallintataidot ovat hyvällä tasolla. Tämä heijastuu koettuun hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen, ja toteuttaa tavoitetta paremman elämän Turusta. TALOUSARVIO (muutos) -64,4 M (+0,6%*) HENKILÖSTÖ (muutos) 610 htv (-0,4%*) *Vertailukelpoinen
Kaupunkiympäristötoimialan tavoitteet 2018 1/2 Kaupunkiympäristölautakunta: Monipuolinen ja riittävä tonttivaranto Kestävä yhdyskuntarakenne Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Liikenneturvallisuus Kaupunkikeskustan elinvoimaisuus Omaisuuden arvosta huolehtiminen Konserniyhtiölle luovutettavat kerrostalotontit Palvelusopimusten kilpailutus Otetaan käyttöön muitakin toteutusmuotoja kuin jaettu- /kokonaisurakka Hyvä kaupunkiympäristö Itämeren suojelu Maankäytön ja kiinteistökehityksen kumppanuusyhteistyö TALOUSARVIO (muutos) -7,5 M (+128%*) HENKILÖSTÖ (muutos) 352 htv (+2,3%*) *Vertailukelpoinen
Kaupunkiympäristötoimialan tavoitteet 2018 2/2 Rakennus- ja lupalautakunta: Rakennusvalvonnan palvelulupaus Digitaaliset palvelut Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta: Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista * Joukkoliikenteen matkamäärät Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta: Materiaalikierrätys ja jätteiden hyötykäyttö TALOUSARVIO (muutos) -7,5 M (+128%*) HENKILÖSTÖ (muutos) 352 htv (+2,3%*) *Vertailukelpoinen