TYÖELÄMÄLÄHTÖISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN ARVIOINTIKRITEERISTÖ AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN Työelämälähtöisillä oppimisympäristöillä tarkoitetaan kaikkia ammatillisen kasvun ympäristöjä, joissa opiskelija hankkii ja näyttää ammattiosaamistaan. Keskeiset oppimisympäristöjen kehittämisen arviointikohteet: 1. Kehittämishanke 2. Opiskelijalähtöisyys ja yksilölliset opintopolut (henkilökohtaistamisen mahdollisuudet, terveys- ja turvallisuus, henkinen hyvinvointi) 3. Työelämälähtöisyys / tutkinnon perusteet 4. Pedagoginen kehittämistoiminta 5. Työssäoppiminen 6. Oppimisen ja osaamisen arviointi ja ammattiosaamisen näytöt 7. Oppimisympäristön turvallisuus ja resurssit
OHJE OPPIMISYMPÄRISTÖN ARVIOIJALLE: 1. Tutustu kriteeristössä mainittuihin arviointikohteisiin ja kriteereihin. 2. Perehdy arvioinnin kohteena olevasta oppimisympäristöstä ennakkoon toimitettuun aineistoon. 3. Mieti, keneltä ja millaista lisätietoa tarvitset, jotta pystyt arvioimaan oppimisympäristöä siten, että arvio on oikeudenmukainen. Huom! Arvioinnista kirjoitetaan sanallinen palauteraportti, johon kootaan oppimisympäristön keskeiset vahvuudet, kehittämiskohteet, mahdollisuudet ja uhat. Kaikkia kriteerejä ei siis tarvitse käyttää. 4. Muotoile tarkentavat lisäkysymykset, jotka esität opiskelijoiden, työelämän edustajien ja oppilaitoksen edustajien haastatteluissa. 5. Tee lopullinen arvio pohjautuen dokumentaatioon, haastatteluihin ja havainnointiin. 6. Vertaiskäynnin päätteeksi arvioijat kokoontuvat yhteiseen palaveriin, jossa arvioijien muistiinpanojen ja yhteisen keskustelun pohjalta kootaan lopullinen palauteraportti, joka annetaan kehittäjille yhteisessä palautetilaisuudessa.
ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Arvio 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 1. KEHITTÄMISHANKE 1 2 3 1.1 Kehittämishankkeen suunnittelu 1.1.1 Eri osapuolilla on ollut mahdollisuus osallistua kehittämishankkeen suunnitteluun. (mm. työelämä, organisaation johto, yhteistyö oppilaitokset, muut hankkeet) 1.1.2 Kehittämisen tarve on kartoitettu eri osapuolten näkökulmista. (mm. opiskelija, opettaja, työelämä, organisaatio) 1.1.3 Kehittämisen edellytykset ja mahdollisuudet on kartoitettu eri osapuolten näkökulmasta. (mm. opiskelija, opettaja, työelämä, organisaation johto) 1.1.4 Kehittämishankkeen toimijoiden resurssitarve on kartoitettu. (osaaminen, laitteet, tuki- ja ohjauspalvelut, täydennyskoulutuksen tarve) 1.1.5 Kehittämishanke on suunniteltu työelämälähtöiseksi. (Miten työelämälähtöisyys on suunniteltu?) 1.1.6 Kehittämishankkeelle on laadittu kirjallisesti tarkoituksenmukaiset ja saavutettavissa olevat tavoitteet. 1.1.7 Kehittämishankkeelle on laadittu tarkoituksenmukaiset laatumittarit tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. 1.1.8 Kehittämishankkeessa tavoiteltavalle mallille on laadittu käyttöönotto- ja levittämissuunnitelma. 1.1.9 Kehittämishankkeelle on suunniteltu avoin verkkoympäristö, jonka kautta hankkeen tuotokset ovat kaikkien käytössä. (www-osoite?) Tämän hetkinen tilanne ja tavoitetila Työelämän yhteistyötahot ja organisaation johto ovat lupautuneet osallistua hankkeeseen, mutta ehdotukset ovat olleet vähäisiä (asia uusi) Asia on tiedusteltu tapaamisissa, mutta kyselyä ei ole tehty. Asiasta on sovittu tapaamisissa, mutta mitään kirjallista sopimusta ei ole tehty esim. työelämään. Hankkeen vetäjällä on osaamista ja tarvittaessa on päässyt koulutuksiin. Tuki- ja ohjauspalvelut ovat kehittyneet hankkeen aikana. Mobiilipalvelut tehdään työpaikoille työssäoppimisjakson aikana. Hankkeen tavoitteet ovat tarkoituksen mukaiset ja saavutettavat. Laatumittareita ei ole. Tavoiteltavalle mallille on käyttöönotto ja levittämissuunnitelma joka on voimassa koko ajan. http://palvelupadat.purot.net/
1.2 Kehittämishankkeen toteutus 1.2.1 Kehitetty toimintamalli on tukenut opintojen loppuun suorittamista ja on ehkäissyt opintojen keskeyttämistä. 1.2.2 Kehittämishankkeesta on tiedotettu riittävästi eri osapuolia. (sisäinen ja ulkoinen tiedotus, miten?) Verkossa olevilla työkaluilla on saatettu opintoja ja tehtäviä päätökseen. Projektien tiedot ovat organisaation verkossa, tiedotusta on ollut koordinaatiohankkeen puolesta sekä media tiedote on tehty ja jatkuva jalkautuminen organisaation sisällä ja ulkona
1.2.3 Kehittämishanke toteutuu suunnitelman mukaisesti ja aikataulussa. (mm. pilotointi, mallintaminen, levittäminen) 1.2.4 Kehittämishankkeen toteutumista suunnitelman mukaan seurataan ja tarvittaessa muutetaan. 1.2.5 Kehittämishankkeessa työelämälähtöisyys toteutuu tarkoituksenmukaisesti. (Miten työelämälähtöisyys toteutuu?) Tällä hetkellä pilotointi ja osaamisen levittäminen käynnissä Suunnitelma on erittäin joustava, siihen vaikuttaa myös työelämän kanssa tehtävän yhteistyön. Työelämä on ollut hieman arka asioiden käyttöön ottamisessa, uusi asia pelottaa. 1.2.6 Kehittämishanke tukee monipuolisesti tutkinnon perusteiden toteutumista. Hanke on tuonut uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia tutkinnon perusteiden toteuttamiseen. Olemme vahvasti osallistuneen yksikön some osaamisen kehittämiseen ja kouluttamiseen. 1.2.7 Kehittämishankkeessa tuotettuja toimintamalleja hyödynnetään koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmatyössä. 1.2.8 Ohjeet, prosessikuvaukset ja viestintäsuunnitelma on toteutettu toimijoiden näkökulmista. Ne ovat helposti luettavat ja ymmärrettävät. Blogeja, wikejä sekä muita some työkaluja on jo otettu käyttöön Ohjeet ovat tehty mahdollisemman joustavasti kohde ryhmää ajatellen. 1.2.9 Kehittämishankkeen tuotos on mallinnettu. Tehdään mallinnusta 1.2.10 Hankkeessa kehitetyssä mallissa on kuvattu eri osapuolten tehtävät, työnjako ja Tehdään mallinnusta resurssitarve. 1.2.11 Kehittämishankkeen malli on otettu käyttöön osaksi organisaation toimintaa. Hankkeen aikana kehitetyt asiat on levitetty eri alojen käyttöön. 1.2.12 Kehitettävä malli on siirrettävissä muiden organisaatioiden käyttöön ja sen käyttöönoton mahdollisuudesta on tiedotettu. Malli on siirrettävissä muiden organisaatioiden käyttöön ja käyttöönoton mahdollisuudesta on tiedotettu. 1.2.13 Yhteistyö suunniteltujen yhteistyötahojen kanssa on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Yhteistyö työelämän kanssa on sujunut odotettua hitaammin. Uusien asioiden läpi vieminen ketjumaisiin yrityksiin on haastavaa. Organisaatioiden omat rajoitteet sekä pelot ovat hidastanee asioiden käyttöön ottamisessa.
1.3 Kehittämishankkeen laadun varmistaminen 1.3.1 Kehittämishankkeen toteutumisesta pyydetään palautetta eri osapuolilta. (mm. opiskelijat, opettajat, työelämä, organisaation johto) 1.3.2 Kehittämishankkeessa palautteenkeruu on suunnitelmallista ja säännöllistä. (Miten ja kuinka usein?) Palautetta on pyydetään opiskelijoilta ja opettajilta sekä pidetty keskustelua työelämän ja organisaation johdon kanssa. Keruu ei ole ollut säännöllistä, mutta palautteisiin olemme heti reagoineet ja pyrkineet parantamaan korjattavan asian. 1.3.3 Saatua palautetta käytetään hyödyksi oppimisympäristöjen edelleen kehittämisessä. Oppimisympäristöjen kehittämisessä olemme saaneet olla kiitettävästi mukana. Yksikössämme on uuden koulun rakentaminen käynnissä. 1.3.4 Saatua palautetta käytetään hyödyksi työelämälähtöisyyden edelleen kehittämisessä. Työelämälähtöisyys on ammatillisen koulutuksen ehdoton edellytys ja hankkeessa olemme syventäneet yhteistyötämme, todellisen tieto taito vaihdon ansiosta. 1.3.5 Saatua palautetta käytetään hyödyksi organisaation edelleen kehittämisessä. Palautetta on hyödynnetty organisaation kehittämisessä ja olemme herättäneet opettajia hyödyntämään some työvälineitä opetuksessa ja ohjauksessa. 1.4 Jatkuva kehittämistoiminta 1.4.1 Kehittämisehdotuksia laaditaan palautteisiin perustuen. Kehittämisehdotuksiin reagoidaan mahdollisuuksien mukaan. 1.4.2 Kehittämisehdotukset kootaan ja laaditaan toimintasuunnitelma. Kehittämisehdotuksia ei ole tullut paljoa, koska hanke kokonaisuudessa on ollut ura uurtavaa. 1.4.3 Koulutuksen järjestäjällä on olemassa dokumentoitu toimintamalli, jolla syntyneet innovaatiot viedään osaksi normaalia toimintaa ja tiedotetaan omassa organisaatiossa. Innovaatioiden dokumentointi mallista ei ole tietoa. 1.4.4 Kehittämistoiminnasta tiedotetaan yhteistyötahoja ja verkostoja. Kehittämishanketta on viety ja esitelty koko organisaatiossa kouluarvosanalla hyvin ja tietoa on jaettu sekä ohjausta annettu kaikille sitä
1.4.5 Pedagogiset ja tekniset tukipalvelut mahdollistavat uusien innovaatioiden vakiintumisen osaksi arkea on mahdollista. haluaville. Tekniset tukipalvelut ovat laahanneet uuden teknologian perässä ja uusien innovaatioiden vakiintuminen vaati todella paljon työtä ja on hankkeen omaa osaamista varassa. ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Arvio 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 2. OPISKELIJALÄHTÖISYYS JA YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT 1 2 3 2.1 Mahdollistaako oppimisympäristö/malli yksilö- ja/tai ryhmäkohtaisen suunnittelun? (mm. erityisopiskelijat) 2.2 Opiskelijoiden lähtökohdat ja valmiudet on selvitetty. (osaaminen, tiedot, oppimisvalmiudet, henkilökohtainen tilanne) 2.3 Opiskelijat osallistuvat oppimisympäristön kehittämiseen. Miten? 2.4 Opiskelijoilla on valittavana vaihtoehtoisia tapoja opintojensa suorittamiseen omista tavoitteistaan ja lähtökohdistaan käsin. Tämän hetkinen tilanne ja kehittämissuunnitelma Oppimisympäristö mahdollistaa hyvin yksilöllisen polun opiskelijalle. Kaikille opiskelijoille tehdään HOPSIT. Opiskelijat saavat vaikutta ja osallistua oppimisympäristöjensä kehittämiseen ja luomiseen. esim. he saavat tehdä oman näköisensä blogin ja voivat antaa opintojaksosuunnitelmaan ehdotuksia miten asioita halutaan opiskeltavan. Opiskelijoille järjestetään mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoja opintojensa suorittamiseen. Asiat kirjataan ja huomioidaan HOPSissa. 2.5 Opiskelijat ovat selvillä oppimisympäristössä tapahtuvan oppimisen tavoitteista. Tavoitteet selvitetään opiskelijoille
opintokokonaisuuden alussa ja kerrataan tarvittaessa opintojen aikana. 2.6 Opiskelijat ovat selvillä oppimisympäristössä tapahtuvan oppimisen arvioinnista. Arviointi selvitetään opiskelijoille opintokokonaisuuden alussa ja kerrataan tarvittaessa opintojen aikana. 2.7 Opiskelijat ovat selvillä eri oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen/opintojen toteutuksesta. 2.8 Opettajat ja oppimisen tukipalvelujen henkilöstö osaa tarjota yksilöllistä opintopolkua mahdollisuutena opiskelijalle. 2.9 Opettajat ja oppimisen tukipalvelujen henkilöstö tuntee oppimisympäristöjen mahdollisuudet ja edellytykset riittävän hyvin. 2.10 Opettajat ja oppimisen tukipalvelujen henkilöstö osaa ohjata opiskelijoita työelämälähtöiseen oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. 2.11 Käytössä olevat HOPS/HOJKS-lomakkeet mahdollistavat opintojen yksilöllisen suunnittelun ja suunnitelman kirjaamisen. 2.12 Kullekin opiskelijalle laaditaan HOPS/HOJKS opiskelijan omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin. (esim. erityisen tuen tarve/lahjakkaat opiskelijat) 2.13 Kaikki osapuolet ovat selvillä opiskelijan henkilökohtaisista tavoitteista, edellytyksistä ja valmiuksista opintoihin/oppimisympäristöihin liittyen. Oppimisen toteutuksesta keskustellaan ja kerrotaan opiskelijoille opintokokonaisuuden alussa ja kerrataan tarvittaessa opintojen aikana. Yksilöllisten polkujen luomisessa avainhenkilöitä ovat ryhmäohjaajat ja osastojen erityis/opo opettajat. Heidän kanssa yhteistyössä toimii ohjaus- ja tukihenkilöstö; kuraattori, laaja-alainen erityisopettaja, kaksi päätoimista opintoohjaajaa, terveydenhoitaja sekä kaksi opintoasiansihteeriä. Kaikki nämä yhteistyössä osaavat tarjota yksilöllisiä opintopolkuja opiskelijalle. Henkilöstö tuntee osittain eri oppimisympäristöjen mahdollisuudet. Oppimisympäristöjen koulutus on käynnissä. Opiskelijaa osataan ohjata työelämälähtöiseen oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Suunnittelu ja suunnitelmien kirjaaminen on mahdollista. HOPS/HOJKS tehdään opiskelijan omista tarpeista ja lähtökohdat huomioiden. Kaikille osapuolille annetaan mahdollisuus tutusta HOPS/HOJKS suunnitelmiin ja toimia niiden mukaan. Mutta järjestelmien vajaa
käyttö aiheuttaa hieman tiedon puutetta. 2.14 HOPSia arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti/tarpeen mukaan. HOPSia arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Mutta järjestelmien vajaa käyttö aiheuttaa hieman tiedon puutetta. 2.15 Kehitettyjen oppimisympäristöjen/mallien myötä opiskelijoiden opintopolut ovat yksilöllistyneet. Opintopolut ovat yksilöllistyneet, mutta toimivuutta pitää vielä hioa. ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Arvio 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 3. TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS / TUTKINNON PERUSTEET 1 2 3 3.1 Oppimisympäristö suunnitellaan/soveltuu työelämälähtöisesti tutkinnon perusteiden mukaisiin työtehtäväkokonaisuuksiin. (työprosessit, työmenetelmät, välineet, materiaalit sekä tiedonhallinta) 3.2 Työelämän edustajat tuntevat opiskelijan tavoitteet ja sisällöt. (vrt tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset) 3.3 Oppimisympäristö tarjoaa paikan asiantuntijakohtaamisille (suora keskusteluyhteys työelämään). Opiskelija saa palautetta ja ohjausta oppimistilanteissa työelämän edustajilta. Tämän hetkinen tilanne ja kehittämissuunnitelma Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja osa jo soveltuu hyvin työelämälähtöisesti tutkinnon perusteiden mukaisiin työtehtäväkokonaisuuksiin. Työelämän edustajille toimitetaan ennen työssäoppimisjakson alkua opintokokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt. Työssäoppimisen ohjaan velvollisuus on vielä käydä läpi ko.asiat ja tehdä tarvittavia tarkennuksia sekä keskustella tulevasta näytöstä sekä suunnitella näyttö yhteistyössä työelämän edustajan kanssa. Oppimisympäristöjä on esim. www. osaavaopettaja.fi, mutta niiden aktiivinen käyttö opettajien sekä työelämän
3.4 Yhteistyössä mukana olevat työelämän edustajat tietävät mitä heiltä odotetaan oppimisympäristöön/malliin liittyen. edustajien keskuudessa on vielä heikkoa. Mutta suorat työpaikka käynnit työssäoppimisen aikana ovat tehokkaita verkostoitumisen mahdollisuuksia. Opettajien jalkautuminen työssäoppimispaikoille varmistavat myös sen että opiskelijat saavat palautetta ja ohjausta. Työelämän edustajat perehdytetään ja heille näytetään sekä käydään keskustelua malliin liittyvistä asioista. 3.5 Työelämäyhteistyössä huomioidaan työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Yhteistyön sujuvuuden ja vastavuoroisuuden idean on että huomioimme toinen toisiamme. 3.6 Oppimisympäristöt tukevat työelämätaitojen kehittymistä. Pääsääntöisesti erilaiset oppimisympäristöt tukevat opiskelijoiden sekä opettajien työelämätaitojen ja tietojen kehittymistä. ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Arvio 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 4. PEDAGOGINEN KEHITTÄMISTOIMINTA 1 2 3 4.1 Opetusjärjestelyt ja oppimisympäristöt Tämän hetkinen tilanne ja kehittämissuunnitelma 4.1.1 Oppimisympäristöjen suunnitteluun ja kehittämiseen on varattu riittävästi aikaa. Suunnitteluun ja varsinkin kehittämiseen on mielestäni vaikea varata riittävästi aikaa, koska se on hyvin luovaprosessi ja sen pitäisi mennä koko ajan toiminnan rinnalla. 4.1.2 Oppimisympäristöt on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat opiskelijoille erilaisia tapoja Oppimisympäristöjen erilaisuuden
oppia. 4.1.3 Oppimisympäristöt on suunniteltu siten, että opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa ja arvioida oppimistaan eri tavoin. 4.1.4 Oppimisympäristö mahdollistaa ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien edellyttämän osaamisen saavuttamisen. mahdollisuudet ovat juuri sitä että opiskelijalle tarjotaan vaihtoehtoisia oppimisenpolkuja. Käytännön toteutukseen sekä uusien esim. some työkalujen koulutukseen ja ohjaukseen tarvitaan vielä henkilöstölle koulutusta. Oppimisympäristöt on suunniteltu niin että opiskelijat voisivat osoittaa ja arvioida oppimistaan eri tavoin, mutta henkilökunnalla ei vielä riitä taidot tai uskallusta ottaa niitä käyttöön. Oppimisympäristöt on suunniteltu niin että opiskelijat voisivat osoittaa ja arvioida oppimistaan eri tavoin, mutta henkilökunnalla ei vielä riitä taidot tai uskallusta ottaa niitä käyttöön. 4.1.5 Erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen rytmitys ja aikataulutus on mielekäs. Oppimisympäristöjen monipuolinen käyttö ja aikataulutus ovat haasteellisia esim. kun käytettävissä olevia tietoteknisiä laitteita on rajallinen määrä. 4.1.6 Erilaisissa oppimisympäristöissä opitaan ne asiat, jotka on tarkoituksen mukaista oppia siellä. (työpaikka, oppilaitos, verkkoympäristö, jne.) Opetuksen suunnittelussa yritetään huomioida tarkoituksen mukaiset oppimisympäristöt, mahdollisuuksien mukaan. 4.1.7 Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen lisää opintojen valinnaisuutta. Valinnaisuus on monipuolistunut jonkin verran, mutta parannettavaa sekä kehitettävää löytyy vielä. 4.1.8 Oppimisympäristö mahdollistaa elinikäisen oppimisen avaintaitojen kehittymisen. Oppimisympäristöt antavat mahdollisuuden elinikäisen oppimisen avaintaitojen kehittymisen. 4.1.9 Oppimisympäristön tuomaa lisäarvoa oppimiseen arvioidaan suunnitelmallisesti. Oppimisympäristöjä ja opettamista arvioidaan vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa.
4.1.10 Oppimisympäristö mahdollistaa työvaltaisten opetus- ja opiskelumenetelmien hyödyntämisen ja kehittämisen. 4.2 Ohjaus ja opetusmenetelmät Oppimisympäristöt mahdollistavat työvaltaisen opetuksen ja opiskelumenetelmien hyödyntämisen ja kehittämisen. Työvaltaista työmenetelmää ehkä arastellaan käyttää ja mennään teoriaopetuksen tärkeyden taakse. Mielestäni työtä ja teoriaa voi hienosti yhdistää työvaltaisessa opetuksessa. 4.2.1 Opetuksessa ja ohjauksessa käytetään vaihtoehtoisia välineitä ja menetelmiä. Opetuksen ohjauksessa käytetään saatavilla olevia vaihtoehtoisia välineitä ja menetelmiä. 4.2.2 Ohjauksen ja perehdytyksen työkalujen käyttö on suunniteltu eri toimijoiden näkökulmat huomioiden. Ohjauksen ja perehdyttämisen työkaluja on pohdittu ja mahdollistettu, mutta niiden käyttäminen vaatii vielä opettelua. 4.2.3 Opettajat ovat saaneet riittävästi perehdytystä ja osaavat käyttää ohjauksen kanavia monipuolisesti ja tehokkaasti. (esim. verkko-ohjausympäristö) Opettajat eivät ole saaneet riittävästi perehdytystä verkko-ohjausympäristöistä 4.2.4 Opiskelijat ovat saaneet riittävästi perehdytystä ja osaavat käyttää ohjauksen kanavia monipuolisesti ja tehokkaasti. (esim. verkko-ohjausympäristö) 4.2.5 Työelämän edustajat ovat saaneet riittävästi perehdytystä ja osaavat käyttää ohjauksen kanavia monipuolisesti ja tehokkaasti. (esim. verkko-ohjausympäristö) 4.2.6 Ohjaussuunnitelma sisältää opetuksen ja ohjauksen tavoitteet, kohteet, menetelmät ja aikataulutukset eri oppimisympäristöissä. 4.2.7 Opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja arviointiin on varattu riittävästi aikaa eri ympäristöissä. Opiskelijat tarvitsevat myös perehdytystä verkko-ohjausympäristöistä, mutta opiskelijoille verkko-ympäristöt ylipäätään ovat tutumpia ja he ovat rohkeampia verkossa toimijoita. Työelämän edustajat eivät ole saaneet riittävästi perehdytystä verkkoohjausympäristöistä. Ohjauksen resursointiin ei ole varattu riittävästi aikaa eri oppimisympäristöjen perehdyttämiseen. Opiskelijan opetukseen ja ohjaukseen erioppimisympäristöissä ei ole riittävä. Ohjaus tapahtuu vielä monin paikoin perinteisesti, koska opetushenkilökunnalla itsellään ei ole
4.2.8 Elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat osana oppimisympäristöä. (mm. vuorovaikutustaidot, eettisyys, turvallisuus, aktiivinen kansalainen, yrittäjyys ) 4.3 Pedagoginen johtaminen 4.3.1 Organisaatio johto mahdollistaa ja tukee toiminnallaan oppimisympäristöjen suunnittelua, hallintaa ja kehittämistä. 4.3.2 Työnjako, lukujärjestys ja muut organisatoriset ratkaisut tukevat opettajien mahdollisuuksia toteuttaa erilaisissa oppimisympäristöissä suunnittelu-, ohjaus- ja arviointityötä. riittävät taidot esim. verkko-ohjauksen perehdyttämiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat osana oppimisympäristöä ja siinä myös tulee esille henkilökunnan oma osaaminen. Organisaation johto tukee niillä resursseilla mitä on kulloinkin käytettävissä, mutta aktiivista yhdessä kehittämistä kaivattaisiin lisää. Organisatoriset ratkaisut tukevat niiltä osin eri oppimisympäristöjen hyödyntämistä, kun laitekanta antaa myöten. 4.3.3 Pedagoginen johtaminen on osa organisaation strategista toimintaa. Pedagoginen johtaminen on osana organisaation strategista toimintaa. 4.3.4 Pedagoginen johtaminen on kuvattu. (roolit, tehtävät, tavoitteet, laadunhallinta) Pedagoginen johtaminen on kuvattu. 4.3.5 Elinikäisen oppimisen periaatteita noudatetaan koko organisaation toiminnassa. (mm. jatkuva parantaminen, osaamisen kehittäminen ja uusintaminen, ennakointi ja kestävät toimintatavat, kehitys) 4.3.6 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmat on laadittu työelämälähtöisesti, aitojen työelämän prosessien mukaan. 4.3.7 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma vastaa aitoja työelämän prosesseja ja kokonaisuuksia. Elinikäisen oppimisen periaatteita noudatetaan koko organisaation toiminnassa mahdollisuuksien mukaan. Opetussuunnitelmat on laadittu työelämälähtöisesti. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma vastaa ja on kehitetty aitoja työelämä prosesseja vastaaviksi.
ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Arvio 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen Tämän hetkinen tilanne ja kehittämissuunnitelma 5. TYÖSSÄOPPIMINEN 1 2 3 5.1 Työpaikkaohjaajien tuentarve työssäoppimisessa on kartoitettu. Työpaikkaohjaajilla on mahdollisuus antaa palautetta työssäoppimisjaksojen jälkeen, mutta harmillisen vähän tulee palautetta. Verkkopalveluiden tiedottamisessa työpaikkaohjaajille on myös parantamisen varaa. 5.2 Opettajalle on varattu riittävästi aikaa yhteistyöhön työelämän edustajien kanssa. Resurssi ei ole riittävä. 5.3 Työelämän edustajat ovat tietoisia työssäoppimisen tavoitteista. Työelämän edustajille ohjaavanopettajan velvollisuus on kertoa työssäoppimisjakson tavoitteesta. 5.4 Työelämän edustajilla on riittävästi tietoa opetussuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta. Työelämän edustajille tiedotetaan opetussuunnitelman sisällöistä ja rakenteista. 5.5 Työelämän edustajille on tarjolla riittävästi tukea mahdollisissa opiskelijaan tai häneen oppimiseensa liittyviin haasteisiin. Työelämän edustajille kerrotaan tarvittavat tiedot opiskelijan suostumuksella hänen oppimiseen liittyvistä asioista. Mutta jos opiskelija kieltää tiedon siirtämisen niin työpaikan edustaja jää ilman tarvittavaa tietoa. Ohjaava opettaja voi näissä tapauksissa käydä useammin niissä paikoissa missä tuen tarve tiedetään. 5.6 Työpaikkaohjaajilla on riittävästi aikaa ohjata opiskelijoita työssäoppimispaikalla. Työpaikkaohjaajien aika ohjaamiseen on hyvin yritys kohtainen. Työssäoppimispaikkoja valittaessa opettaja voi valita tai mainostaa hyväksi havaitsemiaan yrityksiä, joissa ohjaus
on kunnossa. 5.7 Työpaikkaohjaajille on tarjottu työpaikkaohjaajakoulutusta. Työpaikkaohjaajille tarjotaan koulutusta säännöllisin väliajoin sekä nykyisin pyritään kouluttamaan opettajien työelämäjaksojen aikana yrityksiin uusia ohjaajia. Jalkautuvaa koulutusta tarvitaan koko ajan. 5.8 Työpaikkaohjaajat ovat voineet vaikuttaa työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältöön ja toteutustapaan. (Miten?) Kun koulutus tapahtuu kohde yrityksessä, niin ohjaajille tehdään HOPSIT. Jalkautuva koulutus antaa hienosti mahdollisuuden kohdentaa sisältöjä tarpeiden mukaisiksi. 5.9 Työpaikkaohjaajat ovat osallistuneet työpaikkaohjaajakoulutukseen. Useimmissa paikoissa on koulutettu työpaikkaohjaaja, mutta alakohtainen liikkuvuus henkilöstön keskuudessa vaikuttaa koulutettujen ohjaajien määrään. esim. Edellisenä vuonna on koulutettu yritykseen ohjaaja ja seuraavana vuonna hän ei enää ole yrityksessä jne. 5.10 Työssäoppiminen mahdollistaa ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien suorittamisen. Työssäoppiminen mahdollistaa ammattitaitoa täydentävien tutkintojen osien suorittamisen. 5.11 Työssäoppiminen on mahdollista toteuttaa yksilöllisen opintopolun mukaisesti. (mm. laajuus, rytmitys, erityisen tuen tarve, opintojen eri sisältöjen integrointi) Työssäoppiminen mahdollistaa erittäin hyvin yksilöllisen opintopolun. 5.12 Työssäoppimisessa kerätään palaute ja sitä käytetään hyödyksi kehittämisessä. Työssäoppimisen palautus järjestelmää ollaan uudistamassa ja ottamassa tämän lukukauden aikana käytäntöön. 5.13 Työpaikkarekisteriä hyödynnetään työssäoppimispaikkojen valinnassa. Työpaikkarekisterin on kaiken pohja työpaikkoja valittaessa sekä aikaisempien vuosien kokemukset alan yrityksistä. 5.14 Työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä ja työkaluja. (mm. sosiaalinen media) Työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa ollaan hiljalleen menossa some työkalujen hyödyntämiseen. Mutta työkalujen heikko
osaaminen hidastaa some menetelmien monipuolista käyttöä.
ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT 6. OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT Työelämälähtöisillä oppimisympäristöillä tarkoitetaan kaikkia ammatillisen kasvun ympäristöjä, joissa opiskelija hankkii ja näyttää ammattiosaamistaan. Hyödynnä alla olevia avaavia kysymyksiä, kun teet arviointia dokumenttien perusteella sekä suunnitellessasi tarkentavia lisäkysymyksiä vertaiskäynnin keskusteluja ja haastatteluja varten. Toteutuminen 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 1 2 3 Kehittämistarve ja suunnitelma Kommentit, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyesti, perustuuko arvio haastatteluun vai dokumentaatioon ja mainitse mihin. 6.1 Oppimisympäristö on suunniteltu siten, että opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa ja arvioida oppimistaan eri tavoin. 6.2 Työelämän edustajia perehdytetään opiskelijan arvioinnin periaatteisiin ja niiden soveltamiseen. 6.3 Opiskelija saa palautetta oppimistilanteissa vertaisilta (opiskelijakollegat), opettajat ja työelämän edustajat. 6.4 Oppimisen arviointi on suunniteltu siten, että se motivoi ja kannustaa opiskelijaa. Miten? Opiskelija tekee top-tekijöihin näyttösuunnitelma ja pitää oppimispäiväkirjaa opituista asioista sekä voi olla Skypen kautta yhteydessä. Miten tiedotetaan? Työelämän edustajalla annetaan henkilökohtaista ohjausta arviointiin sekä mahdollisuus käyttää OSAOn omaa top - tekijät ohjelmaa. - Miten ja milloin palautetta on saatu? - Onko palaute ollut motivoivaa ja kannustavaa? Vertaispalautetta eivät saa jos eivät ole verkossa tekemissä keskenään. Mutta saavat jatkuvasti palautetta työpaikkaohjaajalta face to face ja opettajalta valvonta käyntien ja verkon välityksellä. - Miten? Annetaan face to face sekä verkon kautta, rakentavaa palautetta osaamisesta ja kehittämisen tarpeista. 6.5 Opiskelija arvioi omaa Miten? Missä vaiheissa? Keskivaiheella ja loppuarvioinnissa, suullisesti, verkossa ja
oppimistaan ja osaamistaan. loppuarvioinnissa
6.6 Opetuksessa ohjataan opiskelijoita arvioimaan itseään arviointikriteeristön ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. 6.7 Näyttöjen dokumentaatioon liittyvät materiaalit ja ohjeet ovat saatavilla eri oppimisympäristöissä. Opiskelijat tekevät säännöllisesti itsearviointi ja pohtivat omaa ammatillisuuttaan tutkinnon perusteiden mukaisesti. Näyttöjen materiaali on mahdollisuus saada moodlesta /ohjeet ja top-tekijät/ näyttösuunnitelmat. Osa materiaaleista jaetaan paperilla suoraa opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille, mutta olemme ajatelleet päästä paperittomaan aikakauteen. 6.8 Oppimisympäristöt ja kehitetyt toimintamallit mahdollistavat ja tukevat näyttöjen antamista aidoissa työympäristöissä. 6.9 Verkkooppimisympäristössä on avoimesti saatavilla hyvät ohjeet arvioinnista ja sen dokumentoinnista eri toimijoille. 6.10 Näyttödokumentaation palautuksessa/jakelussa hyödynnetään verkkooppimisympäristöjä. Oppimisympäristöt tukevat hyvin näyttöjen antamista aidoissa työympäristöissä. Ohjeet arvioinnista ja sen dokumentoinnista eivät ole avoimesti saatavilla verkko-oppimisympäristössä. Tähän asiaan tulisi mielestäni organisaatiotasolla pohtia ratkaisuja. Käytämme näyttöjendokumentaatiossa verkko-oppimisympäristönä top-tekijät ohjelmaa siitä on saatu hyviä kokemuksia.
ARVIOINTIKOHTEE T JA KRITEERIT 7. OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS JA RESURSSIT 7.1 Oppimisympäristöjen vaarojen kartoitus ja riskien arviointi on tehty. 7.2 Opiskelijat on perehdytetty omaa ammattialaa koskeviin turvallisuusohjeisiin. 7.3 Opiskelija on perehdytetty oppimisympäristönä toimivan työpaikan työturvallisuusohjeisiin. 7.4 Oppimisympäristöissä on huomioitu nuoren työntekijän suojelu ja sitä koskevat määräykset, lupa-asiat ja ilmoittamisvelvollisuus. 7.5 Oppimisympäristöjen välineet, varusteet ja laitteet ovat ajanmukaisia, turvallisia ja Työelämälähtöisillä oppimisympäristöillä tarkoitetaan kaikkia ammatillisen kasvun ympäristöjä, joissa opiskelija hankkii ja näyttää ammattiosaamistaan. Hyödynnä alla olevia avaavia kysymyksiä, kun teet arviointia dokumenttien perusteella sekä suunnitellessasi tarkentavia lisäkysymyksiä vertaiskäynnin keskusteluja ja haastatteluja varten. Toteutuminen 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 1 2 3 Kehittämistarve ja suunnitelma Kommentit, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyesti, perustuuko arvio haastatteluun vai dokumentaatioon ja mainitse mihin. Miten? Milloin? Vaarojen kartoitusta tehdään säännöllisesti koko organisaatiotasolla noin kolmen vuodenvälein verkko ympäristössä sekä jalkautumalla kohteisiin. Vaarojen kartoitusta tehdään jatkuvasti arjen työssä. Opiskelijat on perehdytetty alansa turvallisuusohjeisiin. Opiskelijat on perehdytetty työpaikan työturvallisuusohjeisiin pääsääntöisesti. Yrityskohtaisia eroja löytyy, mutta vastuut ovat kyllä tiedossa. Ks. Alakohtaiset turvallisuusoppaat Oppimisympäristöissä huomioidaan lakisääteiset asiat pääsääntöisesti. Yrityskohtaisia eroja löytyy, mutta vastuut ovat kyllä tiedossa. Millaisia välineitä ja työkaluja on mahdollista käyttää? Onko selkeät käyttö- ja huolto- ohjeet? TVT -laitteita meillä on kohtuullinen määrä, mutta niitä ei ole riittävästi koko koulua ajatellen. Projektin aikana olemme hankkineet tablet tietokoneita 16 kpl ja niitä ei ole riittävästi.
toimivia. Välineitä on riittävästi kaikille. Ohjeet löytyvät verkosta, jotka kaipaisivat selkokieltä. Alakohtaiset koneet ja laitteet ovat uusiutumassa uuden koulurakennuksen myötä.
7.6 Opiskelijalla on käytettävissään opittavan asian oppimisen edellyttämät tiedot, aineistot ja välineet. 7.7 Opettajilla ja opiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää opetuksessa, oppimisessa ja ohjauksessa henkilökohtaisesti hankkimiaan laitteita. 7.8 Tieto- ja viestintäteknologiaan sekä tietoturvaan liittyvät asiat on huomioitu. Oppimisympäristöissä toimivat ovat sopineet ja tuntevat sähköisen viestinnän pelisäännöt ja tietoturvaan liittyvät asiat. 7.9 Oppimisympäristö mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen ja alakohtaisen asiantuntijuuden jakamisen yhteistyössä työelämän kanssa. 7.10 Oppimisympäristöjen turvallisuuteen ja toimivuuteen liittyvät tukipalvelut on organisoitu siten, että ne ovat oppimisympäristössä toimivien saatavilla ja käytettävissä. Opiskelijoilla on käytettävissä opittavan asian edellyttävät tiedot, aineistot ja välineet. Välineet päivittyvät uudisrakennuksen valmistuttua. Opettajilla ja opiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää hankkimiaan laitteita opetuksessa, oppimisessa ja ohjauksessa. Miten? TVT tietoturva asiat käydään läpi heti opintojen alkuvaiheessa ja kerrataan tarvittaessa. Opiskelijat perehtyvät tietotekniikan käyttöoppaaseen ja allekirjoittavat ja näin sitoutuvat asialliseen toimintaan TVT ja some asioissa. Miten? Työelämän edustajille annetaan tunnukset top-tekijöihin, mutta siellä keskustelu on hiljaista. Alakohtaisen asiantuntijuuden jakamisen ja yhteistyön työelämän kanssa on myös mahdollistettu osaavaopettaja sivustojen kautta, mutta niidenkin hyödyntäminen on vielä heikkoa. Tähän asiaan tulisi mielestäni organisaatiotasolla pohtia ratkaisuja - Miten? Mitä? Oppimisympäristöjen IT-tuki on etätuki verkossa ja pedagoginen tuki on jalkautettu yksikköön. Tarvetta olisi useampaan medianeuvojaan jotka olisivat yksikön omia opettajia, he voisivat antaa lähiohjausta tarvitseville. Koska yksi pedagoginentuki 800 opiskelijan koulussa joka tekee siinä sivussa myös koko koulun työjärjestyksiä, ei riitä auttamaan
henkilöstöä oppimisympäristö asioissa. Kriteerien työstössä hyödynnettyjä aineistoja: Ammatillisten tutkintojen perusteet Oppimisympäristöjen kehittäminen -asiantuntijakoulutuksen WIKI (perustaja Pasi Silander) http://oppimisymparistowiki.wikispaces.com/ Leena Vainion artikkeli: Blended learning sulautuvaa oppimista http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/hamk/tutkimus_ja_kehitys/valtakunnalliset_verkostohankkeet/ylempi_amk_tutkinto/artikkelipankk i/teemat/opetuksen_toteutus/tab/blended%20learning%20-%20monimuotoista%20verkko-opetuksen%20hy%c3%b6dynt%c3%a4 Verkko-ohjauksen käsikirja (Hanne Koli 2008), Oy Finn Lectura ab Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön täydennysmateriaali www.edu.fi/kenguru PAREMPI OPPIA YHDESSÄ - Tukea etwinning-hankkeesta -julkaisu http://www.oph.fi/julkaisut/2008/parempi_oppia_yhdessa.pdf Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit (ammatillinen koulutus) OKKA-säätiö, Suomen ympäristöopisto SYKLI, Eco-One Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus (2008) http://www.oph.fi/prime118/prime144.asp Katso lisää: http://ammatillisetoppimisymparistot.wikispaces.com/vertaisarviointi