Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa - Juurten kasvu paranee - Kuiva-aineen tuotanto lisääntyy - Veden osuus soluissa lisääntyy - Valkuaisaineiden määrä varastosolukoissa lisääntyy - Valon vastaanotto kasvaa (kasvuston peittävyys) Scott &Jaggard 1993
Paljonko typpeä käytetään keskimäärin kg/ha juurikkaalla? 16 14 12 1 8 6 4 2 15 15 14 N kg/ha 13 115 16 1 1 198 1985 199 1995 2 27 21 216 8-luvulla juurikkaalle on käytettiin keskimäärin 15 kg N/ha. 9-luvulla käyttömääriä laskettiin ja nykyisten tukiehtojen mukaan suurin sallittu maksimi on 14 kg N/ha, mutta käytännön viljelyssä käytetään kuitenkin keskimäärin noin 1 kg N/ha.
N kg / ha Amino-N mg/1g juuri 25 2 15 1 5 Juurikkaan ottama typpimäärä (kg/ha) ja aminotyppipitoisuus (mg/1g juurikasta) 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 N-juuret kg/ha N-lehdet kg/ha Amino-N 3 25 2 15 1 5 Juurikkaan ottama typpimäärä keskimääräisessä sadossa (taulukon sadot vuosittaisia keskisatoja, typpipitoisuuksina käytetty SjT:n koetuloksia). Juurikassadon sisältämä typpimäärä vaihtelee 1-2 kg/ha välillä vuodesta riippuen.
Typpeä maasta ja typpilannoitustarpeen määrittäminen MULTAVUUS Maasta vapautuu kg/ha Vähämultainen Multava 7.5 Runsasmultainen 15 Erittäin runsasmultainen Eloperäiset maat: Multamaa, Järvimuta, Lieju, Turvemaa TYPPI 3 6 Typpi Lähtötarve kg/ha 16 Maasta (esim. rm) -15 Esikasvista (vilja, oljet maassa) 1 Karjanlannasta Lannoitustarve 155 Maan kasvukuntokorjaus (-1%) (ph, rakenne) -16 Maan multavuuden vaikutus typen tarpeeseen. Juurikassarka 2/99 Todellinen lannoitustarve kg N/ha 139
Juurikas esikasvina 12 1 8 6 4 2 Juurikkaan N kg/ha 98 73 62 43 Naatti Juuri 2-28 29-216 Tarkennetussa lannoituksessa huomioidaan esikasvin vaikutus seuraavan vuoden lannoituksessa. Näin myös typen osalta. Juurikkaan naattisato on laskenut viimeisen 16 vuoden aikana selvästi. Jos vuosina 2-28 maahan jäi naatin mukana keskimäärin 98 kg N/ha, sitä jäi vuosina 29-216 vain noin 43 kg N/ha. Seuraavan vuoden kasville käyttökelpoista typpeä katsotaan olevan 4 % naatin mukana maahan jäävästä typestä. Se tarkoittaa, että sitä on silloin noin 17-2 kg N/ha jäljellä seuraavalle kasville nykyisten naattisatojen jälkeen.
Typpi-porraskokeen koejäsenet 213 214 215 216 1 Ei lann. Ei lann. Ei lann. Ei lann. 2 N N N N 3 N14 N9 N9 N9 4 N115+25 N11 N11 N11 5 N115+25 N14 N14 N14 6 N11 N16 N16 N16 7 N85+ 25 N2 N2 N2 8 N9 N22 N22 N22 9 N65+25 N85+ 25 N65+25 N65+25 1 N16 N85+ 25 N85+ 25 11 N2 N95+25 N115+25 12 N22 N115+25 N135+25 Ei lann. = koejäsenessä ei ole käytetty lannoitusta laisinkaan N 65 +25 jne. = jaettu typpikäsittely. Peruslannoituksen mukana annettu 65 kg N/ha ja 25 kg N/ha on annettu hajalevityksenä pintaan heinäkuun alussa.
Koealueiden viljavuus eri vuosina 213 214 215 216 maa HtS HeS HtS, m HtS rm ph 6.6 6.7 6.3 6.5 Ca 52 463 229 376 K 298 29 159 294 P 22.9 18 9.15 13.9 Mg 183 212 29 526 Na 38 29 3 Mn 7.5 14 B.8 1.5 maa HtMr HsS HeS HtS, m ph 6.2 6.8 6.4 7 Ca 112 27 237 226 K 7 169 236 14 P 33 11 28 21.3 Mg 81 187 288 199 Na 25 29 24 25 Mn 15 15 B.9 1
Typpilannoituksen sokerisato t/ha ja sokerisatovaste t/ha eri typpilannoitusmäärillä 1,4 1,2 1, 9,8 9,6 9,4 9,2 9,,71,694,631,613,315 N9 N11 N14 N16 N2 N22,8,7,6,5,4,3,2,1 Sokerisato t/ha Satovaste t/ha
Juurisato (t/ha) ja sokeripitoisuus (%) eri typpilannoitusmäärillä 58 57 56 55 54 53 52 51 5 Juurisato ja Sokeri% N9 N11 N14 N16 N2 N22 Juurisato Sokeri % 18,2 18,1 18 17,9 17,8 17,7 17,6 17,5
juurisato t/ha Typpilannoituksen vaikutus satoon 8 7 6 5 4 3 2 1 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218 N9-1 kg/ha N14-16 kg/ha SjT:n kokeista vuosittain kerättyjä satotuloksia koelohkoilta, joilla samalla alueella käytetty sekä korkeaa että matalaa typpilannoitusta. Tulokset useamman kokeen keskiarvoja.
5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Typpilannoituksen talous Optimaalisella N lannoituksella saavutettu lisä 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 217 Edellisen dian satoerotukselle on laskettu taloudellinen vastine (laskennassa käytetty juurikkaan hintana 27.25 /t). Oranssi viiva 15 on keskimääräinen saavutettu taloudellinen parannus.
Koko kasvin ottama N kg/ha NUE % Juurikkaan typenkäytöntehokkuus 2 15 1 5 6 5 4 3 2 1 5 1 15 2 25 N-taso N kg/ha NUE Juurikas on tehokas typpilannoituksen hyödyntäjä. Typpilannoituksen lisääntyessä juurikkaan ottama typpimäärä kasvaa myös. Vastaavasti hyötysuhde pienenee, mutta suurillakin typpilannoitusmäärillä typenkäytön tehokkuus pysyy edelleen 3 % tasolla.
Jaetun typpilannoituksen vaikutus juurisatoon t/ha ja sokeripitoisuuteen % 62 6 58 56 54 52 5 48 N9 N11 N14 9 jaettu Juurisato Sokeri % 11 jaettu 14 jaettu 18,65 18,6 18,55 18,5 18,45 18,4 Juurikkaan typpilannoitus voidaan myös jakaa (esim. kahteen osaan kasvukauden aikana). Kasvukaudesta riippuen tällä voidaan saavuttaa selkeää sadon lisää, mutta neljän vuoden kokeisiin mahtui myös vuosia jolloin selkeää sadon lisää ei saavutettu. Kuvassa kolmen vuoden keskiarvo juurisadosta kertalannoituksella ja vastaavat määrät jaettuna (keväällä kylvönyhteydessä suurin osa lannoitteesta ja 25 kg N/ha heinäkuun alussa). Alhaisella typpimäärällä ei saavuteta parannusta satotasoon, mutta11 ja 14 kg N /ha jakamisella on saavutettu selkeää sadonlisää. Heinäkuun alussa annettu lisätyppi ei heikentänyt sokeripitoisuutta.
Jaetun typpilannoituksen vaikutus sokerisatoon t/ha ja aminotyppipitoisuuteen mg/1 g juurikasta 11,5 14 1,5 9,5 12 1 8 8,5 7,5 6 4 2 6,5 N9 N11 N14 9 jaettu 11 jaettu 14 jaettu Sokerisato t/ha Amino Jaettu typpilannoitus paransi myös jonkin verran sokerisatoa. Amino-N-pitoisuuteen jaetulla lannoituksella ei ollut vaikutusta.
Yhteenveto Juurikas tarvitsee typpeä hyvän kasvun takaamiseksi ja peittävän lehtimassan tuottamiseen. Koetulosten perusteella optimaalinen typpilannoitus taso nykyisille lajikkeille on 14-16 kg N/ha. Juurikas on tehokas typen käyttäjä. Jaetulla typpilannoituksella saavutetaan sadonlisää vuodesta riippuen.