Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Samankaltaiset tiedostot
Säilörehun ruokintahävikit

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Biologinen rehunsäilöntä

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Maississa mahdollisuus

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Aperehuruokinnan periaatteet

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Rehuanalyysiesimerkkejä

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Säilöntäaineen (Bonsilage Plus) vaikutus rehun käymislaatuun

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Erilaiset säilöntäaineet

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

SEOSREHURUOKINNAN HYGIENIARISKIT KUOPIO OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT RY

Kaura lehmien ruokinnassa

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Hyödyllinen puna-apila

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Tankki täyteen kiitos!

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

Johtamalla hyvää säilörehua

Mykotoksiinit säilörehussa

Säilöntähaasteiden hallinta

Sari Kajava, Annu Palmio

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Siirtymäkauden ajan ruokinta

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Säilörehun tuotantokustannus

Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Säilönnän uudet haasteet

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

MAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Miksi mitata lohkokohtaisia satoja?

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Transkriptio:

Nurmesta Tulosta -hanke Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmex-tietoisku 8 Marita Jääskeläinen

Hävikkejä syntyy eri vaiheessa säilörehuntuotantoa mm. Korjuun ja säilönnän aikana (esim. hengitys- ja varisemistappiot) Säilönnän ja varastoinnin aikana (puristeneste, hengitys, pilaantuminen) Ruokinnassa (jälkilämpeneminen, lajittelu, tähteet) Hävikki eri tutkimusten mukaan 8 40%

Hävikit sadosta

Säilöntähävikki Vaihe Hävikkityyppi Syy hävikin muodostumiselle Säilöntä Tiivistäminen, Puristenestetappiot Rehun kuiva-ainen matala peittäminen Hengitys Kasvientsyymien ja aerobisten mikrobien hengitys jatkuu kunnes happi on kulutettu Valmis siilo tai paali Aerobinen pilaantuminen säilönnässä Hapen pääsy siilon tai paalin sisäosiin säilönnän aikana Käyminen Maitohappokäyminen aiheuttaa käymistyypeistä vähiten hävikkiä, virhekäyminen kuten etikka- ja voihappokäyminen lisää ravintoainetappioita

Säilörehun hävikkiä ruokinnassa Vaihe Ruokinta Appeen sekoitus, rehun jako Hävikkityyppi Syy hävikin muodostumiselle Aerobinen pilaantuminen Epävakaa säilörehu, hapen sekoittuminen rehuun edistää aerobisten mikrobien toimintaa ja rehun lämpenemistä Rehujätteet Huono maittavuus, rehun erottelu, tallaus, ylimääräinen rehu

Viiden päivän seurannat Eroteltu tunkioon % Eroteltu hiehoille % Jäi syömättä % Hukka-% Maitoa kg/pv Erottelun syy Tila 1 0,0 0,0 0,1 0,1 28,8 Tila 1 0,0 0,0 0,0 0,0 29,3 Tila 2 5,0 0,0 4,7 9,7 31,4 Tila 4 0,0 35,4 0,0 0,0 28,9 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 4 0,0 20,1 0,8 0,8 29,0 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 5 0,0 0,0 0,2 0,2 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 6 4,3 0,0 0,0 4,3 32,1 Hometta, väri tummaa ja rehu ulkonäöltään epäily Tila 7 2,7 0,0 0,0 2,7 23,9 Hometta, väri tummaa ja rehu ulkonäöltään sekä a Tila 8 0,5 0,0 8,5 8,9 32,0 Hometta, väri tummaa ja rehu lämmenyttä Tila 8 0,0 0,0 7,5 7,5 32,0 Lypsävien lehmien syömättä jäänyt rehu annettiin Tila 11 0,1 0,0 0,0 0,1 26,0 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 11 0,0 0,0 0,0 0,0 26,7 Tila 12 0,0 34,2 0,0 0,0 26,7

Säilörehun ruokinnallisen arvon arvioiminen Rehuanalyysi ja syönti-indeksi Rehun säilönnällinen laatu ja kemiallinen koostumus sekä rehuarvot ph, haihtuvat rasvahapot, maito- ja muurahaishappo, liukoinen typpi, ammoniakkityppi ja sokeri D-arvo, ME ja raakavalkuainen Syönti-indeksi Kuiva-aineen määrittäminen tilalla Aistinvarainen arvio

Säilörehun väri Erittäin tumma oliivinvihreä Tumma oliivinvihreä/ruskea Vaalean vihreästä vihreään/ruskeaan Kalpean vihreä/oljenkeltainen Vaalea meripihkanruskea Ruskea Tumman ruskea Säilörehun tuntomerkit ja kuvaus Sään vahingoittamaa, ja/tai erittäin märkää ja käymislaadultaan heikkoa rehua. Hapan ja mätä haju. Väri on yleinen korkean palkokasvipitoisuuden säilörehuilla tai liian nuorena tehdyillä vahvasti typellä lannoitetuilla nurmisäilörehuilla. Normaali esikuivatetuille palkokasveille, jotka ovat usein nurmisäilörehuja tummempia. Normaali väri nurmi-, kokovilja ja maissisäilörehuille. Normaali väri esikuivatetuille nurmisäilörehuille. Voimakkaasti esikuivatetut säilörehut, joiden käyminen on rajoitettua, ovat yleensä vihreämpiä. Tyypillinen myöhään tehdyille nurmisäilörehuille ja kokoviljasäilörehuille. Voi esiintyä alhaisen kuivaainepitoisuuden rehuissa ja sään vahingoittamissa rehuissa. Märän säilörehun pohjakerros saattaa olla keltainen ja haju voi olla hedelmäinen. Säilörehu, jossa on esiintynyt lämpenemistä joko varastoinnin tai aerobisen pilaantumisen vuoksi. Sulavuus on laskenut ja valkuainen hajonnut. Yleisempi esikuivatetuilla säilörehuilla. Mittavaa lämpenemistä. Pinnassa voi olla myös mustia laikkuja. Merkittävää sulavuuden heikkenemistä ja valkuaisen hajoamista lämpenemisen seurauksena, eikä siten ole eläinten käytettävissä. Syynä on yleensä puutteellinen tiivistäminen, myöhästynyt peittäminen tai heikko ilman poissulkeminen. Esiintyy yleensä samanaikaisesti pahasti pilaantuneiden (homeisten) säilörehujen kanssa. Kaiser ym. (2004) Successful Silage

Haju Heikko, miellyttävän happoinen, piimän tai jogurtin haju Hyvin heikko, hieman makea haju Makea, hedelmäisen alkoholinen Hapan etikan tuoksu Härskiintyneen voin ja mädän haju Vahva tupakan tai kinuskin haju, jossa tuntuu myös heikko palaneen sokerin haju Tunkkainen ja homeinen haju, jossa vain vähän normaalin käymisen hajua mukana Säilörehun tuntomerkit ja kuvaus Tavoiteltava, normaalin maitohappokäymisen haju Pitkään esikuivatettu säilörehu, jossa vain vähän käymistä, erityisesti vähän sokeria sisältävillä kasveilla yleinen. Haju on voimakkaampi, kun kuiva-ainepitoisuus laskee. Hiivat ovat päässeet rehussa valloilleen, jonka seurauksena rehuun on käymistuotteena syntynyt paljon etanolia. Tällaiset rehut ovat yleensä hyvin epävakaita ruokinnan aikana. Heikkolaatuinen käyminen, jonka pääosassa ovat olleet etikkahappoa tuottavat bakteerit. Yleinen matalan sokeri- ja kuiva-ainepitoisuuden rehuilla. Heikkolaatuinen käyminen, jonka aiheuttajana on klostridiabakteeri, joka tuottaa suuria määriä voihappoa. Säilörehu on märkää ja jopa limaista. Hajun tunnistaa parhaiten, kun säilörehua pyörittelee sormien välissä, minkä jälkeen antaa käden jonkin aikaa lämmetä. Voihapon olemassaolon huomaa helposti. Lämmennyt säilörehu, joka on väriltään tumman ruskeaa. Usein yllättävän hyvin maittavaa eläimille, mutta ruokinnalliselta arvoltaan erittäin heikkoa. Homeinen säilörehu, jonka syynä on puutteellinen tiivistäminen ja huono peittäminen. Voi olla merkki myös aerobisesti pilaantuneesta säilörehusta, joka voi olla lämmennyttä ja tuoksua heikosti kompostilta. Kaiser ym. (2004) Successful Silage

Säilörehun irrottaminen, säilytys ja siirto Irrotuksessa: mahdollisimman tasainen pinta (tiivis ja sileä) Säilörehun rintamuksen eteneminen

Säilörehun irrottaminen, säilytys ja siirto Säilörehun siirrossa mekaaniset tappiot: variseminen, jäämät siirtokalustoihin (esim. apevaunu) tai navetan sisällä täyttöpöydät, matot jne. Yleensä hyvälaatuisella säilörehulla ainoastaan tätä Huonolaatuisella säilörehulla myös aerobista pilaantumista irrotuksen jälkeen lämpötila ja homeet

Tappiot ruokintapöydällä Mekaaninen tappio Huolimaton rehunjako Lehmien rehun vetäminen/heittely käytävälle Laadulliset tappiot Aerobinen pilaantuminen Lajittuminen Huonontavat syöntiä Etenkin seosrehussa tärkeä huomioida rehujen laatu

Pilaantunut ja homeinen rehu Pilaantunutta rehua ei kannata syöttää eläimille Syönti heikkenee Sulavuus huononee Kuidun sulatuskyky heikkenee Vasikat herkempiä kuin lehmät Eläimen tuotantokauden vaihe ja dieetti vaikuttaa Sairaudet siirtymävaiheen lehmät

Pilaantunut ja homeinen rehu Homeet: Pöly lisääntyy hengitystieongelmat Utaretulehdukset Sorkkakuume Soluluku nousee Maitomäärä laskee Hedelmällisyys heikkenee Vaikutukset pötsiin: haihtuvat rasvahapot ja mikrobivalkuaisen synteesi Luomiset (6-7 kk sikiö)

Automaattilypsyhankkeessa havaittua Virhekäyneen säilörehun maittavuus heikkeni sulavuuden ollessa hyvä lehmien todellista karkearehun syöntiä hankala ennustaa sopivan väkirehutason löytäminen vaati ylimääräistä työtä ja aikaa ei onnistuta aina parhaalla mahdollisella tavalla

Hävikit euroina Tilatasolla 50 hehtaaria nurmea 4 hehtaaria hävikkiä (8%) Nurmentuotantokustannus keskimäärin 1300 /ha jolloin hävikin hinta 5200 /vuosi

Säilörehun sulavuus D-arvo Säilörehun säilönnällisen laadun merkitys taloudelliseen lopputulokseen (NurmiArtturi) 705 703 701 699 697 695 Säilönnällinen laatu kiitettävä Säilönnällinen laatu epävakaa Säilörehun D-arvo 702 703 Maitottuottorehukustannus euroa/lehmä/pcv 11,69 11,26 11,80 11,60 11,40 11,20 Säilönnällisen laadun heikkeneminen merkitsee 40 lehmän karjassa 5000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 70 lehmän karjassa 9000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv 100 lehmän karjassa 13000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 17

Ruokintahävikkien välttäminen Huolellisuus rehunteossa = säilönnällisesti hyvin onnistunut rehu Hyvä tiivistäminen vähentää pinta- ja jälkilämpenemishävikkiä Käymistappiot estetään hapen pääsy rehuun Puristenestetappiot---tarpeeksi kuiva raaka-aine Säilöntäainetta riittävästi Huolellinen peittäminen vähentää varastotappiota

Ruokintahävikkien välttäminen Oikein mitoitettu siilo, syöttönopeus ja ruokinnan onnistuminen Jälkilämpeneminen estetty rehunottotapa Ruokinnan onnistuminen ---rehua riittävästi tarjolla, ei pilaantumista ruokinnan aikana, seosrehuruokinnassa seoksen tasaisuus, vaunun puhtaus

Kysymyksiä? Lähde: NurmiArtturi-aineisto