1 VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2019 2020 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET...MERELTÄ TUNTUREILLE KAUPUNGEISTA ERÄMAIHIN TURVANASI LAPISSA Yhtymävaltuusto hyväksyy pelastuslaitokselle seuraavaksi vuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä hyväksytään myös taloussuunnitelma kolmeksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään pelastuslaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset pelastuslaitoksen tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntalain mukaan alijäämän kattamisvelvoitetta ei sovelleta kuntayhtymässä. Pelastuslaitos ei voi tehdä alijäämäistä budjettia ja tilinpäätöstä, koska toiminnan osalta nämä kustannukset peritään jäsenkunnilta. Talousarvion noudattamiseen on siten kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous ja tuloslaskelmaosa sekä investointi ja rahoitusosa. Toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää yhtymävaltuusto. Sisällysluettelo 1. Yleiset laadintaperusteet sivu 2 2. Talousarvion ja suunnitelman rakenne sivu 2 3. Laadinta-aikataulu sivu 2 4. Ohjeita määrärahojen ja tuloerien laskennasta sivu 3 1. Palkkamäärärahat sivu 3 2. Muut henkilöstömenot sivu 3 3. Palveluiden ja tarvikkeiden ostot sivu 3 4. Vuokrat sivu 3 5. Sisäiset ja laskennalliset erät sivu 4 6. Muut korvaukset sivu 4 7. Myynti ja maksutuotot sivu 4 8. Muut tulot sivu 4 9. Suunnitelmien tulojen ja menojen laskenta sivu 4 5. Investoinnit ja kalustohankinnat sivu 5 1. Palosuojelurahaston avustus sivu 5 2. Öljynsuojarahasto sivu 6 3. Muut hankinnat sivu 6 6. Jäsenkuntien maksuosuudet v. 2018 sivu 7 Lapin pelastuslaitos Hallinto Koskikatu 61 96100 Rovaniemi www.lapinpelastuslaitos.fi
2 1. Yleiset laadintaperusteet Lapin pelastuslaitoksen vuoden 2018 talousarvion laadinta perustuu vuoden 2017 talousarvioon ja toteumaan ajalla 1.1. 30.6.2017, joiden perusteella toimialueet tekevät ehdotuksensa talousarvioksi. Pelastuslaitos laatii talousarvion siten, että jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät vuoden 2016 ja 2017 tasolla. Jäsenkuntien maksuosuus v. 2018 käyttötalous 15 992 983 investointi 630 725 Tekstiosassa esitetään perustelut talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sekä tavoitteet, ja siinä käytettävät mittarit. Perusteluissa ilmenevät mm. toiminnan muutosten vaikutukset menoihin ja tuloihin, sekä suurimmat hankinnat. Lapin pelastuslaitoksen tehtävämäärä näyttää asettuvan noin 4 200 tehtävän vuositasolle. 2. Talousarvion ja suunnitelman rakenne Talousarviossa ja suunnitelmassa Lapin liiton valtuusto asettaa pelastuslautakunnan esityksestä Lapin pelastuslaitokselle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, sekä osoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi resurssit määrärahoina ja tuloarvioina. Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2019 2020 taloussuunnitelma laaditaan yhtenä kokonaisuutena ja yhtenä asiakirjana. Talousarvio ja suunnitelma laaditaan ja esitetään ilman arvonlisäveroa sekä tulojen että menojen osalta. 3. Laadinta-aikataulu Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2019 2020 taloussuunnitelman laadinnassa noudatetaan seuraavaa aikataulua: 1. Lapin pelastuslaitoksen toimialueet toimittavat omat esityksensä 31.8.2017 mennessä pelastuslaitoksen hallintoon. Esitys sisältää käyttötalousosan ja investointiosan. 2. Pelastuslautakunta käsittelee talousarvioehdotuksen 19.10.2017 3. Lapin liiton hallitus käsittelee 30.10.2017 pelastuslautakunnan talousarvioehdotuksen. 4. Lapin liiton valtuusto käsittelee talousarvion 27.11.2017 Pelastustoimen uudistushanke etenee sote ja maakuntauudistuksen aikataulua seuraten, joten pelastustoimen uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. 5. Lapin pelastuslaitos ilmoittaa kunnille 30.11.2017 mennessä, valtuustokäsittelyn jälkeen, kuntien lopulliset maksuosuudet vuoden 2018 pelastustoimen menoista.
3 4. Ohjeita määrärahojen ja tuloerien laskennasta Talousarvio laaditaan toimipaikoittain seuraaviin toimintoihin jaoteltuna: 1. Pelastustoiminta 2. Väestönsuojelu / varautuminen 3. Öljyntorjunta (omarahoitteinen osuus) 4. Sopimuspalokunta 5. Ensivaste 6. Turvallisuuspalvelut 1. Palkkamäärärahat Palkkakustannukset lasketaan heinäkuussa 2017 voimassa olevien vakinaisen henkilöstön toteutuneiden palkkojen mukaisesti, ei talousarvion mukaan. Vuoden 2018 palkkoihin tehdään 1 %:n yleiskorotusvaraus. Sopimuspalokuntien koulutus ja hälytystuntikorvauksiin varataan määräraha vuoden 2016 ja ajalla 1.1. 30.6.2017 koulutusseurannan tuottaman tiedon perusteella. Jokainen sopimuspalokunta, jolla on voimassaoleva palokuntasopimus pelastuslaitoksen kanssa, on velvollinen ylläpitämää koulutusseurantajärjestelmää. Hallinto merkitsee talousarvioon vakinaisen henkilöstön palkat ja koko henkilöstön osalta sivukulut. Luottamustoimipalkkioita ja muita luottamustehtävien hoidosta sekä pelastuslaitoksen tehtäväkohtaisista vastuualueista (tiimit, neuvottelukunnat) aiheutuvia kuluja ei lasketa mukaan toimipaikkojen talousarvioehdotukseen. 2. Muut henkilöstömenot Muut henkilöstömenot lasketaan hallinnon toimesta ja lisätään toimipaikkakohtaiseen talousarvioesitykseen. Koko suunnitelmakaudella 2018 2020 käytetään laskentaperusteena vuoden 2017 prosentteja. 3. Palveluiden ja tarvikkeiden ostot Määrärahat palveluiden ja tarvikkeiden ostoon eivät saa ylittää vuoden 2017 talousarvion loppusummaa. Virve-liittymien määrää ei saa lisätä ja määräraha varataan vuoden 2017 talousarvion mukaan. Vakuutusmaksut säilyvät 2017 tasolla. Kaluston kunnossapidon, korjaustarvikkeiden ja varaosien määrärahaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Käyttötalouden kalustohankinnoista tehdään suunnitelma ja varataan määräraha ensisijaisesti hankittavien laitteiden osalta. Sopimuspalokuntien yhteistoimintasopimuksien määrärahan kustannuspaikoille tekee hallinto. 4. Vuokrat Pelastuslaitos vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti kunnilta. Vuokramäärärahan määrityksessä on otettava huomioon vuokran korotukseen aiheutuvat investointikustannukset. Muutoin vuokramääräraha pyritään säilyttämään vuoden 2017 tasolla.
4 5. Sisäiset ja laskennalliset erät Laskennalliset erät eivät sisälly toimipaikkojen talousarvion määrärahaan tai tuloarvioon. Laskennalliset erät ovat vyörytyserät ja arvonlisäveropalautukset. Vyörytettävät erät, kuten talous ja henkilöstöhallinto sekä maksuliikenne sisällytetään pelastuslaitoksen hallintopalveluihin. 6. Muut korvaukset Käyttötalousosaan merkittävät mahdolliset tuet ja avustukset lasketaan ja esitetään toimipaikan toimesta. Näitä ovat mm. työllistämistukiavustukset. Öljynsuojarahaston käyttötalouden korvaukset arvioidaan kustannuspaikalle 133, jonne myös kirjataan öljynsuojarahaston kuluerät. 7. Myynti ja maksutulot Lapin pelastuslaitoksen suurin tuloerä on jäsenkuntien maksuosuudet. Maksuosuudet pysyvät vuoden 2016 ja 2017 tasolla. Käyttötalousmenoja katetaan jäsenkuntien maksuosuuksilla enintään 15 992 983 eurolla. Pelastuslautakunta on vahvistanut myytävien palveluiden hinnoittelun sekä eräiden suoritteiden maksuperusteet (erhe ja valvontamaksut). Tuloarviona käytetään talousarviota laadittaessa valvontasuunnitelmaa vuodelle 2018 sekä vuoden 2017 tulototeumaa ajalla 1.1. 30.6.2017. Erhe-maksujen ja ensivastetehtävien osalta pitää tarkastella tulokehitystä. Suurimmat tuloerät 2014 2015 2016 2017 2018 Jäsenkuntien maksuosuudet 15 682 722 15 857 645 15 992 983 15 992 983 15 992 983 Erhemaksut 200 475 194 700 198 000 183 975 188 100 Valvontamaksut 83 527 99 736 91 468 117 632 115 544 Ensivastetehtävien maksutuotot 271 236 257 122 295 101 255 500 239 133 Öljynsuojarahasto korvaukset 82 057 304 714 259 456 149 785 157 500 8. Muut tulot Muihin tuloihin merkitään mm. käytöstä poistetun käyttöomaisuuden myyntituotot. 9. Suunnitelmavuosien tulojen ja menojen laskenta Suunnitelmavuosien 2019 2020 tuloja ja menoja muuttavat mm. kustannustason muutos, tehtävämuutokset, henkilöstömäärämuutokset sekä muutokset palveluiden tuottamistavoissa. Kustannustasoon vaikuttavat mm. ansiotason muutokset, henkilöstösivukulujen muutokset ja muutokset tarvikkeiden ja ostettavien palveluiden hinnoissa. Määrärahamuutoksena käytetään vain toiminnallisia muutoksia, esim. henkilöstön lisäystä / vähennystä, hankittavien kaluston, tarvikkeiden ja palvelusten määrää sekä tulopuolella tuloperustassa tapahtuvia muutoksia. Uusista investoinneista johtuvat käyttötalouden mahdolliset muutokset tulee laskea mukaan käyttötalouden menoihin ja tuloihin.
5 5. Investoinnit ja kalustohankinnat Käyttöomaisuuden aktivointiraja on 10 000,00, jota pienemmät hankinnat kirjataan pääsääntöisesti käyttötalouden vuosikuluiksi. Aktivointiraja määrittää samalla, varataanko kalusto tai tarvikehankintaan määräraha talousarvion käyttötalousosaan vai investointiosaan. Mikäli hankinta maksaa 10 000,00 enemmän, määräraha varataan investointiosaan ja vastaavasti, mikäli hankinta maksaa alle 10 000,00, varataan määräraha talousarvion käyttötalousosaan. Käyttöomaisuuden kunnossapito on normaalia vuosikulua ja määrärahat varataan käyttötalousosaan. Mikäli kysymyksessä on iso pitkävaikutteinen remontti, josta syntyy poistoperuste ja kustannus on yli 10 000,00, määräraha varataan investointiosaan. Jokaisesta yli 10 000,00 hankkeesta tulee tehdä erillinen hankeilmoitus. Kalustohankinnasta tehdään hankekohtainen perustelu ja selvitys miten hanke edistää pelastustoimintaa. Ajoneuvoista on myös tehtävä kierrätyssuunnitelma. Hankekustannukset on ilmoitettava sekä arvonlisäverollisena että arvonlisäverottomana. Toimialueet osoittavat hanke-esityksensä hankintatiimille, ja esitykset tehdään erilliselle lomakkeelle. Hankintatiimi asettaa hanke-esitykset tärkeysjärjestykseen ja toimittaa esityksen pelastuslaitoksen johtoryhmälle. Hankeesitykset tehdään vuosille 2018 2020. Pelastuslautakunta vahvistaa hankintajärjestyksen. Valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaan pelastustoimelle ei ole enää varattu määrärahaa kalustohankintoihin. Pelastuslaitoksen on varauduttava turvaamaan ensilähdön ajoneuvojen toimintakyky tulevina vuosina omarahoitteisella osuudella. Lapin liiton perussopimuksen 30 :n mukaan pelastuslaitos perii jäsenkunnilta investointimäärärahaa 3,50 / asukas. 1. Palosuojelurahaston avustus Palosuojelurahastolain (306/2003) 14 :n mukaan rahastosta voidaan myöntää harkinnanvaraisia avustuksia pelastustoimen alueille ja sopimuspalokunnille rahaston varojen ja vuosittaisen käyttösuunnitelman puitteissa. Erityisavustusta myönnetään kerran vuodessa. Pelastustoimen alueille voidaan myöntää erityisavustusta kaluston hankinnasta aiheutuneisiin kustannuksiin. Kaluston osalta yksikköhinnan tulee olla vähintään 30 500,00 ja enintään 160 000,00 (sis.alv). Avustusta voidaan myöntää pelastustoimen alueen sopimuspalokuntana toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle, myös tehdas ja laitospalokunnalle. Erityisavustusta voidaan myöntää yksikköhinnaltaan yli 12 000,00 (sis.alv) kaluston hankintaan ja rakennushankkeisiin. Lapin sopimuspalokunnat osoittavat hankeesityksensä pelastuslaitoksen hankintatiimille. Alle 12 500,00 hankkeisiin sopimuspalokunnat voivat hakea avustusta jatkuvasti. Nämä hakemukset toimitetaan suoraan Palosuojelurahastolle. Avustusta määrättäessä huomioidaan hankkeen arvonlisäverolliset kustannukset.
6 Palosuojelurahaston avustus on enintään 40 % hankintahinnasta. Jokaisesta hankkeesta tulee tehdä erillinen hakemus. Hakemukseen tulee liittää seuraat liitteet: Selvitys hankkeen toiminnallisista tai teknisistä suunnitelmista Kokonaisrahoitussuunnitelma ja selvitys hakijan edellytyksistä rahoittaa omarahoitusosuus Muut hankkeen tuet ja rahoitus Selvitys hankinnan yhteydessä luovutettavasta vaihto-omaisuudesta sekä siihen mahdollisesti saadusta Palosuojelurahaston avustuksesta Sopimuspalokuntien tulee liittää hakemukseen lisäksi seuraavat liitteet: Palokuntasopimus Yhdistysrekisteriote Hakuvuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio Lapin pelastuslaitoksen lausunto hankkeen tarpeellisuudesta ja osallistumisesta hankkeen rahoitukseen Mahdollisen vaihto-omaisuuden arvo huomioidaan määrättäessä kalustohankinnan hyväksyttäviä kokonaiskustannuksia. Mikäli kalustoavustusta haetaan jo aiemmin hankittuun kalustoon, maksusuorituksesta saa olla hakuhetkellä korkeintaan 1 vuosi. Lapin pelastuslaitoksen toimialueet ja sopimuspalokunnat tekevät omat ehdotuksensa hankinnoista talousarvioehdotuksen laadinnan yhteydessä erilliselle lomakkeelle. Hankintaesitykset toimialueittain toimitetaan Lapin pelastuslaitoksen hankintatiimille. 2. Öljynsuojarahasto Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman 2019 2021 mukaiset investoinnit tehdään erilliselle lomakkeelle talousarvioehdotuksen laadinnan yhteydessä. Hankintaesityksessä tulee käydä selville rahaston avustuksen osuus. Investointiesitys toimitetaan Lapin pelastuslaitoksen hankintatiimille. 3. Muut hankinnat Kerralla hankittava kalusto tai tarvikeryhmä, ensikertainen kalustaminen, käsitellään yhtenä hankintaeränä, joka aktivoidaan, jossa ryhmän hankinta-arvo on yhteensä vähintään 10 000,00. Määräraha varataan tällöin investointeihin kohtaan irtain omaisuus. Toimipaikkojen talousarvioehdotukset toimitetaan 31.8.2017 mennessä pelastuslaitoksen hallintoon. Lisätietoja tähän ohjeeseen saa pelastuslaitoksen talouspäälliköltä. Investointimäärärahat 2014 2015 2016 2017 2018 Jäsenkuntien maksuosuudet 639 954 638 943 659 591 632 968 630 725 Investointivaraus 0 0 142 452 260 000 0 Palosuojelurahasto 134 000 176 000 132 000 200 320 192 000 Öljynsuojarahasto 859 130 640 195 100 000 100 000 315 000
7 6. Jäsenkuntien maksuosuudet v. 2018 Lapin liiton perussopimuksen 30 :ssä määritellään pelastuslaitoksen taloudenhoito ja jäsenkuntien maksuosuudet. Lapin pelastuslaitoksen talousarvion käyttömenot jaetaan jäsenkuntien kesken siten, että maksuosuudesta puolet (50 %) määräytyy pelastustoimen kuntakohtaisten kahden edellisen vahvistetun tilinpäätöksen toimintamenojen keskiarvon ja puolet (50 %) määräytyy kuntien asukasluvun perusteella. Kunnan pelastustoimen maksuosuusprosentti määräytyy näiden lukujen keskiarvon perusteella. Alla olevassa taulukossa on ennakkotietona jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2018. Jäsenkunta Asukasluku 31.12.2016 Maksuosuus käyttötalous 2018 Investointi 2018 Yhteensä käyttötalous ja investointi 2018 Enontekiö 1 872 280 034 6 552 286 586 Inari 6 825 695 678 23 888 719 566 Kemi 21 602 2 154 890 75 607 2 230 497 Kemijärvi 7 661 698 372 26 814 725 186 Keminmaa 8 316 505 631 29 106 534 737 Kittilä 6 383 786 693 22 341 809 034 Kolari 3 827 463 241 13 395 476 635 Muonio 2 350 276 529 8 225 284 754 Pelkosenniemi 951 182 187 3 329 185 515 Pello 3 565 341 536 12 478 354 013 Posio 3 424 352 870 11 984 364 854 Ranua 4 023 359 424 14 081 373 505 Rovaniemi 62 231 4 454 757 217 809 4 672 566 Salla 3 653 345 661 12 786 358 447 Savukoski 1 044 163 380 3 654 167 034 Simo 3 170 309 736 11 095 320 831 Sodankylä 8 653 738 103 30 286 768 389 Tervola 3 099 262 096 10 847 272 942 Tornio 22 117 2 037 440 77 410 2 114 850 Utsjoki 1 241 177 745 4 344 182 089 Ylitornio 4 200 406 979 14 700 421 679 180 207 15 992 983 630 725 16 623 708