LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimassa alkaen. 3 ja 6 muutos voimassa alkaen.

Transkriptio

1 1 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1. luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen kaupunki. 2 Tehtävät ja organisaatio Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta sairaanhoitopiirille laissa säädetyt tehtävät. Lisäksi kuntayhtymä voi tuottaa terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja muita palveluja. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee sairaaloita ja muita toimintayksiköitä. 3 Jäsenkunnat (muutettu alkaen) Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä ja Utsjoki. 4 Jäsenkunnan ottaminen ja ero Jos kunta haluaa liittyä Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäseneksi, sen tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti yhtymähallitukselle. Yhtymähallituksen on viipymättä valmisteltava uuden jäsenkunnan liittymistä koskeva perussopimuksen muutos jäsenkuntien hyväksyttäväksi kuntalain 79 :n 2 momentin mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Jos jäsenkunta yhdistyy tai liittyy toiseen Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkuntaan, sen jäsenyys kuntayhtymässä päättyy ajankohtana, jolloin liittyminen tai yhdistyminen on tapahtunut ja yhdistyvän tai liittyvän jäsenkunnan velvoitteet siirtyvät uudelle jäsenkunnalle.

2 2 5 Toimintayksikön vastaanottaminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi vastaanottaa toisen kuntayhtymän tai kunnan omistaman toimintayksikön toiminnassaan käytettäväksi. Yhtymävaltuusto vahvistaa kuntayhtymälle näin tulevalle omaisuudelle arvon, jonka mukaisena se otetaan taseeseen sekä päättää, kuinka paljon kunkin jäsenkunnan peruspääomaa tämän johdosta kartutetaan. 2. luku YHTYMÄVALTUUSTO 6 Jäsenten lukumäärä, toimikausi ja äänivalta (muutettu alkaen) Jäsenkuntien valtuustot valitsevat yhtymävaltuustoon jäseniä seuraavasti: Kunnan asukasluku kunnallisvaalivuonna tai vähemmän jäsenten lukumäärä Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yhtymävaltuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä yhtymävaltuustossa määräytyy kunnan viimeksi toimitettuun henkikirjoitukseen perustuvan asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 35 % kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.

3 3 7 Kokouskutsu Kutsu yhtymävaltuuston kokoukseen on annettava ja lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta yhtymävaltuuston ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi jäsenkuntien kunnanhallituksille. 8 Päätösvaltaisuus Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. 9 Yhtymävaltuuston tehtävät Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa jäsenkunnat käyttävät yhtymävaltuuston kokouksissa. Yhtymävaltuusto päättää kuntayhtymän niistä asioista, jotka kuntalaissa on säädetty valtuuston tehtäväksi. Yhtymävaltuusto voi perustaa kuntalain mukaisen liikelaitoksen tai muita kuntalain mukaisia toimielimiä, joiden tehtävät määritellään valtuuston hyväksymässä johtosäännössä 10 Yhtymävaltuuston työjärjestys Menettelystä yhtymävaltuuston kokouksessa määrätään yhtymävaltuuston työjärjestyksessä. 3. luku HALLITUS 11 Jäsenten lukumäärä Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen hallitukseen seitsemän (7) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yksi jäsenistä valitaan puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi. 12 Hallituksen tehtävät Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset sekä päättää kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta. Hallitus päättää niistä asioista, joita ei kuntalain tai tämän perussopimuksen mukaan ole määrätty yhtymävaltuuston päätettäväksi. Hallituksen tehtävänä on lisäksi antaa selitys yhtymävaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta.

4 4 Yhtymävaltuusto voi hallintosäännössä tai muissa johtosäännöissä siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, ja se voi hallintosäännössä antaa näille viranomaisille oikeuden siirtää niille siirrettyä toimivaltaa edelleen. Hallitus voi siirtää sille siirrettyä toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranomaiselle. Päätösvaltaa käytettäessä on noudatettava yhtymävaltuuston antamia yleisiä ohjeita. 13 Kokoontuminen Hallituksen kokouskutsusta ja kokoontumisesta määrätään hallintosäännössä. 14 Esittely Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan viranhaltijan esittelystä. Esittelijöistä määrätään hallintosäännössä. 15 Allekirjoittaminen ja tiedoksiannot Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa sairaanhoitopiirin johtaja sekä varmentaa asian valmistellut viranhaltija. Hallitus voi valtuuttaa yhden tai useamman henkilön allekirjoittamaan hallituksen puolesta valtuutuksessa määrättyjä kirjeitä, sopimuksia ja kuntayhtymän maksuliikenteessä tarvittavia asiakirjoja. Kuntayhtymälle tulevia tiedoksiantoja hallituksen puolesta vastaanottaa hallituksen puheenjohtajan ohella sairaanhoitopiirin johtaja. 4. luku KUNTAYHTYMÄN TALOUS 16 Peruspääoma Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymävaltuusto. Kuntayhtymän alkuperäinen peruspääoma jakautuu jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen omistusosuuksien suhteessa. Uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttä hakevan kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto. Kuntayhtymä maksaa jäsenkuntien peruspääomaosuuksille yhtymävaltuuston vuosittain vahvistamaa korkoa. Korko suoritetaan vuosittain seuraavan tammikuun loppuun mennessä. 17 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu

5 5 Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymässä on pidettävä luetteloa jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. 18 Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille lokakuun 15. päivään mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma marraskuun 30. päivään mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. 19 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja esittelijä. 20 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron. Jos kuntayhtymä ei ole suorittanut kunnalle tulevaa määrää määrättynä aikana, se on velvollinen suorittamaan kunnalle samansuuruisen viivästyskoron. 21 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto. 5. luku KUNTAYHTYMÄN RAHOITUS 22 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.

6 6 23 Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Kuntayhtymä voi tehdä yhden tai useamman jäsenkunnan kanssa sopimuksen tulosyksiköiden palvelutuotannosta ja sen laskutuksesta. Sopimuksen perusteiden tulee olla kaikille jäsenkunnille yhdenmukaiset. Ellei sopimusta jonkin kunnan/kuntien kanssa tehdä, kuntaa/kuntia laskutetaan hallituksen vahvistamilla yksikköhinnoilla. Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymävaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Hinnoitteluperusteet tulee vahvistaa vähintään tulosaluetasolle. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa hallitus etukäteen joulukuun loppuun mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin varautuminen tai pitemmällä aikavälillä terve ja tasapainoinen taloudenhoito edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa yhtymävaltuuston päätöksellä. 24 Poikkeukselliset hinnoitteluperusteet Erikoissairaanhoitolain 56a :n tarkoittamien jäsenkunnille aiheutuvien poikkeuksellisen suurten potilaskohtaisten kustannusten tasaamiseksi jäsenkunnilta peritään tilikauden alun asukaslukuun perustuva ja yhtymävaltuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämä maksu. Potilaskohtaisten kustannusten tasaamisesta päättää yhtymävaltuusto. Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jäsenkunnilta voidaan periä asukaslukuun perustuva ja yhtymävaltuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämä maksu. Maksu on lopullinen; liikaa kannettua maksua ei palauteta jäsenkunnille tilinpäätöksen yhteydessä erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten alittaessa kannetun maksun; kustannusten ylittäessä kannetun maksun jäsenkunnilta ei voida kantaa lisää tilinpäätöksen yhteydessä. 25 Investointien ja vieraan pääoman lyhennysten rahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkuntien oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Perustamishankkeen arvioitu kustannus jaetaan valtionosuuden määräämistä varten jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Peruspääoman jakaantuminen jäsenkuntaosuuksiin tarkistetaan kuntayhtymän perustamishankkeeseen saaman valtionosuuden johdosta.

7 7 Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. 6. luku HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 26 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 3 jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen. 7. luku KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN 27 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 8. luku VOIMAANTULO JA SOVELTAMINEN 28 Sopimuksen voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan ja sillä kumotaan voimaantullut perussopimus. 29 Tulkinta ja soveltaminen Tarkemmat määräykset tämän perussopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta annetaan hallintosäännössä ja muissa johtosäännöissä.