Lausunt 15.06.2017 Asia: TEM/1033/03.01.01/2017 Lausuntpyyntö hallituksen esityslunnksesta eduskunnalle laiksi talus- ja velkaneuvnnasta Kysymykset Onk esityslunns mielestänne hyväksyttävissä? Kyllä, tietyin muutksin Talus- ja velkaneuvnnan järjestäminen ja tuttaminen 2 Kmmenttinne tästä pykälästä Asiakkaiden palvelujen saavutettavuus n leellinen kysymys. Talus- ja velkaneuvnta edellyttää usein mniammatillista yhteistyötä, jten jatkssakin n ltava yhteys mm. maakuntien ssiaalitimeen ja erityisesti ssiaaliseen luttukseen. Kska pelkästään velkja järjestelemällä ei useinkaan vida saavuttaa kestävää ratkaisua, työ ei saa keskittyä pelkästään juridisen neuvnnan antamiseen ja tumiistuimissa avustamiseen. Uudessa palvelussa tulee säilyttää talusneuvnta vähintään yhtä isssa rlissa kuin se n nykyisellään kunnissa. Palvelun tuttamiseen ehdtettu 7,7 milj. eurn rahitus n näin lleen riittämätön. Ilman täydentävää rahitusta ei vida taata nykyistä palvelun tasa eikä saada palveluita valtakunnallisesti riittävälle taslle. On tärkeää, että talus- ja velkaneuvnnan sisällön laajuus säilyy ennallaan. Kska lakiesityksen yhtenä tarkituksena n kehittää timintaprsesseja ja sähköisiä palveluja, n perusteltua lisätä talus- ja velkaneuvnnan rganisaatin jhtavat talus- ja velkaneuvjat jhtamaan ja rganisimaan mm. tätä työtä. Ehdtamme pykälään seuraavia täydennyksiä: 2 2 mm. Palvelun järjestäminen kuuluisi ikeusapu-, edunvalvnta- ja talus- ja velkaneuvntapiireille. Lausuntpalvelu.fi 1/7
3 mm. Piiri vi järjestää palvelut siten, että piirien talus- ja velkaneuvntatimistt tuttavat palvelut. 4 mm. Piirissä tai talus- ja velkaneuvntatimistssa lisi talus- ja velkaneuvnnan antamista varten jhtava talus- ja velkaneuvja, talus- ja velkaneuvjia ja muuta henkilökuntaa. Talus- ja velkaneuvnnan henkilökunnan nimittää virkaan piirin jhtaja ja timistn esimiehenä timii jhtava talus- ja velkaneuvja. Ostpalvelut 5 ja 6 Kmmenttinne näistä pykälistä Ostpalveluiden salta näemme riskinä eriarvisuuden palvelua tarvitsevien kansalaisten keskuudessa. Julkisen sektrin tteuttama talus- ja velkaneuvnta turvaa varmemmin tasalaatuisen palvelun asiakkaille. Siirtymäsäännökset 11 Kmmenttinne tästä pykälistä Henkilöstön asema Kuntien talus- ja velkaneuvjien khtelu n eriarvista verrattuna siihen henkilöstöön, jka siirtyy kunnista maakuntiin ja jnka siirrssa nudatetaan liikkeenluvutuksen periaatteita. Lunnksessa hallituksen esitykseksi esitetyt perustelut sille, että liikkeenluvutusta kskevia menettelytapja ei vitaisi sveltaa talus- ja velkaneuvnnan khdalla, eivät le hyväksyttäviä eivätkä perusteltuja. Liikkeenluvutuksen kriteereiden sveltamisen pulesta puhuu myös se, että nyt lausuttavana levan esityslunnksen siirtymäsäännöksen (11 ) mukaan kaikki lain vimaantullessa vireillä levat neuvntatehtävät siirtyvät vastaanttajan eli ikeusapu- ja edunvalvntapiirin sittaman palveluntuttajan talus- ja velkaneuvjalle ja kaikki vimassalevassa laissa tarkitetun palveluntuttajan ikeudet ja velvllisuudet talus- ja velkaneuvnnassa lakkaavat siirthetkellä. Samin nykyisen palveluntuttajan n krvauksetta luvutettava talus- ja velkaneuvntatyössä vireillä levissa asiissa kertyneet, asiakasta tai hänen asiitaan kskevat talus- ja velkaneuvnnassa tarpeelliset asiakirjat vastaanttajalle eli ikeusapuja valvntapiirille. Timinta kknaisuutena lakkaa kunnissa ja siitä vastaavat liikkeen luvuttamisen jälkeen valtin ikeusapu- ja edunvalvntapiirit. Mikäli liikkeenluvutusta ei kannantstamme hulimatta svelleta tässä yhteydessä lakiesityksen siirtymäsäännöksiin tulisi lisätä vähintään maininta, että virat vidaan täyttää niitä ensimmäistä kertaa täytettäessä haettaviksi julistamatta, js virkaan nimitetään kunnan palveluksessa leva talus- ja velkaneuvntaa hitava henkilö. Vastaavanlaista menettely n tteutettu 1.1.2017 arpajaislain (1286/2016) muutksen yhteydessä, jllin RAY:n palveluksessa työsuhteessa lleita henkilöitä siirtyi ssiaali- ja terveysministeriön yhteydessä timivaan Ssiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen virkasuhteisiin. A. lakimuutksessa säädettiin, että Ssiaali- ja terveysministeriö vi ennen tämän lain vimaantula perustaa Raha-autmaattiyhdistyksestä Ssiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen siirrettäviin tehtäviin tarvittavat virat. Ssiaali- ja Lausuntpalvelu.fi 2/7
terveysministeriö vi täyttää nämä virat niitä ensimmäistä kertaa täytettäessä haettaviksi julistamatta, js virkaan nimitetään Raha-autmaattiyhdistyksessä työskentelevä henkilö. Asiakkaiden asema ja siirtyvät velvitteet Siirrsta ei saa aiheutua haittaa talus- ja velkaneuvnnan asiakkaille. Siirtymävaiheessa tulee varmistaa asiakkaan ikeus saada laadukasta palvelua katkeamatta. Nykyisten palveluntuttajien sähköisten aineistjen siirrn tteutus ja tietturvakysymysten ratkaiseminen tulee varmistaa siirtymävaiheen salta. Khdan 1 viimeinen lause Tehtävän siirtävä palvelun tuttaja vastaa kuitenkin kaikista velvitteista, jtka aiheutuvat sen timinnasta talus- ja velkaneuvnnan tuttajana. jää epäselväksi. Näin llen tätä lausetta tulee selventää. Muut mahdlliset kmmenttinne esityslunnksesta.pyydämme tsikimaan kmmentit pykälittäin, js ne kskevat tiettyjä pykäliä. Yleiset kmmentit esityksestä Henkilöstön asemaa muutksessa ei le humiitu riittävästi ja esitys jättää useita avimia kysymyksiä. Mm. seuraavat: Kuinka siirt valtille tteutetaan? Tulevatk siirtyvät henkilöt valtin virka- ja työsuhteeseen? Mitä palkkausjärjestelmää jatkssa svelletaan? Miten siirtyvien henkilöiden palkkatas varmistetaan? Miten siirtyvien henkilöiden eläketurva varmistetaan? Lisäksi kuntien salta n selvitettävä Kuntiin jäävien henkilöiden asema, etenkin tilanteessa, jssa vain sa a. jäävän henkilön tehtävistä n llut talus- ja velkaneuvnnan piirin kuuluvia tehtäviä Jäljelle jäävän henkilöstön rganisituminen ja tehtävät Pykäläkhtaiset kmmentit Lausuntpalvelu.fi 3/7
4 Uusiin virkihin palkattavien talus- ja velkaneuvjien kelpisuusvaatimus tulee krttaa ylempään krkeakulututkintn, mutta kuitenkin niin että siirrssa nykyiset talus- ja velkaneuvjat säilyttävät kelpisuuden virkaan. Talus- ja velkaneuvjan työ n vaativaa asiakaspalvelutyötä. Asiakkaiden tilanteet vat mnimutkaisia, vaativat laajjen asiakaskknaisuuksien hallintaa ja ylivelkaantumisen taustalla n tyypillisesti useita ngelmia, jtka tulee ttaa humin. Velkajärjestelylainsäädännön lisäksi n hallittava mm. yritystaluden lainalaisuuksia, kirjanpita, perintälainsäädäntöä, perhe- ja jäämistöikeutta, vanhenemislainsäädäntöä ja ulsttkaarta. Lisäksi n tunnettava rahituksen ja lutttamisen lainalaisuudet. Työn vaativuus tulee humiida neuvjien palkkauksessa nykyistä paremmin. 9 Työjärjestyksessä n humiitava talus- ja velkaneuvnnan mnialaisuus, neuvnnan ja hjauksen krstuminen asiakastyössä. On myös humiitava yhteistyömahdllisuuksien säilyttäminen ssiaalityöhön ja esim. seurakuntien diakniatyöhön. Timinnan kehittämisen kannalta n parasta, js talus- ja velkaneuvnta n ma timinteensa ja jhtavat talus- ja velkaneuvjat jhtavat työtä ja työjärjestystä. Esityksen vaikutukset 3.1 Taludelliset vaikutukset Hallituksen esityksessä tdetaan kuntien kustannusten pienenevän 3,1 miljnalla eurlla. Jhtpäätelmä n kuitenkin tehty vuden 2015 kuntien kustannusten mukaisesti, jllin valtin panstus li 5,7 miljnaa eura. Vudelle 2016 ja 2017 valtin määräraha n 4,7 miljnaa eura, eikä vusien 2016 ja 2017 kuntien kustannuksista le vielä tieta. Vaikutusta kuntien taluteen ei tältä phjalta vida sana, sillä TEM:in raprtin (Selvitys talus- ja velkaneuvnnan nykytilasta ja järjestämisvaihtehdista, Työ- ja elinkeinministeriön julkaisuja, Knserni 28/2015) mukaan kuntien rahitussuus n vusittain vaihdellut valtin rahitussuuden mukaan. Talus- ja velkaneuvnnan kustannukset vat kasvaneet vusittain hulimatta valtin rahitussuudesta. TEM:in raprtin mukaan vusina 2014-2015 talus- ja velkaneuvntaan käytettiin 153 htv:tä. Hallituksen esityksessä tdetaan, että vunna 2016 talus- ja velkaneuvntaan käytettiin arvilta152 htv:tä. Valtin rahitussuudella ei le llut viime vusina vaikutusta henkilöstön määrään. Lausuntpalvelu.fi 4/7
Hallitus n päättänyt, että talus- ja velkaneuvnta siirretään ikeusapu- ja edunvalvntapiireille 7,7 miljnan eurn rahituksella. Päätöstä tehtäessä ei llut päätetty henkilöstön määrästä, rakenteesta eikä palkista eikä työskentelyn järjestämisestä, jten rahituksen määrälle ei le esitetty perusteluita. TEM:in raprtissa tdetaan, että kun talus- ja velkaneuvnnan uudelleenrganisinnista päätetään, kustannus- ja säästövaikutuksia n tarkituksenmukaista tarkastella julkisen taluden kknaisuuden näkökulmasta. Hallituksen esityksessä ei le tarkasteltu lainkaan kknaistaludellisia vaikutuksia. 3.2 Vaikutukset viranmaisten timintaan Hallituksen esityksessä ei le esitetty perusteluja arviidulle henkilöstön määrälle 110 130 henkilötyövutta. 3.4 Vaikutukset henkilöstön asemaan HE:n mukaan henkilökunnan määrä n nykyisin 152 henkilötyövutta. Talus- ja velkaneuvnnan tehtävissä n 130 henkilöä ja avustavaa henkilöstöä n 32. Virkja n ehdtettu perustettavaksi 110 130. Tähän sisältynee myös Savnlinnaan perustettavan etäpalveluyksikön henkilökunta. Tämä n ehdttmasti liian vähän. Vunna 2009 selvitysmies Kirsti Rissanen (Talus- ja velkaneuvnnan arviinti, Työ- ja elinkeinministeriön julkaisuja, Kilpailukyky, 8/2009) arvii, että talus- ja velkaneuvnnan henkilöstön määrä pitäisi lla 197 henkilötyövutta. J tullin tettiin humin sähköisten palvelujen kehittäminen. Siihen nähden, että henkilökuntaa tarvitaan pikemminkin nykyistä enemmän, n hallituksen esitys talus- ja velkaneuvnnan virkjen määrästä ja budjetista aivan liian pieni. Digitalisinnilla ja sähköisillä palveluilla halutaan madaltaa uusien asiakaskuntien kynnystä tulla asiakkaiksi entisten lisäksi. Lisäksi työn määrää lisää se, että laissa yksityishenkilön velkajärjestelystä kannustetaan (vudesta 2015 alkaen) neuvjia laatimaan maksuhjelmia, jita aikaisemmin/edelleen laativat käräjäikeuksien määräämät erillispalkkiita perivät selvittäjät, jtka vat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yleensä ikeustieteiden maistereita tai muita ylemmän krkeakulututkinnn surittaneita. Laissa säädettiin uutena myös ns. yksinkertaistetusta menettelystä, jka siirsi maksuhjelmien laatimisen lisäksi muita selvittäjille/käräjäikeuksille kuuluneita tehtäviä neuvjille. Tehtävien lisääminen nnistuu, js jitakin tehtäviä vidaan jättää pis, muuten tehtävien lisääminen vaatii nykyistä enemmän henkilökuntaa. Lausuntpalvelu.fi 5/7
Ei le tarkituksenmukaista muuttaa neuvnnan tehtäviä, kuten hallituksen esityksessä tdetaankin. Laissa määritellään talus- ja velkaneuvnnan tehtävä hyvin laajaksi yksittäisten tietjen ja taludenpidn suunnittelun neuvnnasta asiakkaan avustamiseen yksityishenkilön velkajärjestelyasiassa. Neuvjan työ n itsenäistä ja haastavaa asiantuntijatyötä ja edellyttää asiakkaan tilanteen humiimista kknaisvaltaisesti. Työ edellyttää usein mniammatillista yhteistyötä. Pelkästään velkja järjestelemällä ei useinkaan vida saavuttaa kestävää ratkaisua, tsin asiakasvalinnalla vidaan vaikuttaa työn sisältöön. TEM:in raprtissa tdetaan, että neuvnnan tavitteena n vimaannuttaa asiakasta siten, että tämä paitsi selviää ylivelkatilanteestaan, myös pystyy jatkssa hitamaan maa taluttaan itsenäisetsi. Asiakassuhteet vat usein pitkiä, 5-7 vuden mittaisia. Palveluun pääsyn kynnyksen tulee lla matala, kska velkangelmien taustalla vi lla esimerkiksi mielenterveysngelmia ja elämänhallinnan kyvyttömyyttä. Hallituksen esityksessä tdetaan, että siirrn valmistelun yhteydessä n tarkitus kehittää timintaprsesseja ja sähköisiä palveluja. Esityksen tavitteena n, että talus- ja velkaneuvnnan palveluja tarjtaan yhtenäisesti ja mnikanavaisesti eri pulilla maata ja että neuvnnan käytäntöjä ja timintatapja yhtenäistetään. Siirtn n aikaa tästä hetkestä 1,5 vutta. Tämä aiheuttaa kysymyksen tisaalta ajan riittävyydestä timintjen speuttamiseen vähennetyllä henkilöstömäärällä ja tisaalta synnytettävän rganisaatin rakenteesta. Uuden rganisaatin n kyettävä kehittämään timintaansa: ikeusministeriön kaksi virkaa ja piirien yhteensä yksi henkilötyövusi, talus- ja velkaneuvjat sekä avustava henkilökunta. Organisaatin n lisättävä jhtavat talus- ja velkaneuvjat. Työn kehittäminen n mahdllistettava tsiasiallisesti siellä, missä työ tehdään ja asiakkaat khdataan. Nykyisin kunnissa n nähty talus- ja velkaneuvnnan vaatima henkilöstön määrä valtin arvita suuremmaksi valti ei le kyennyt vajaan klmen virkamiehen työvuden panksella arviimaan talus- ja velkaneuvnnan tarvetta paikallisesti. Vastuu työn kehittämisestä n nimettävä piireissä/timistissa työskenteleville jhtaville talus- ja velkaneuvjille. Neuvntaa n kehitettävä talus- ja velkaneuvntalain phjalta ei ikeusavun tai edunvalvnnan phjalta. 3.5 Vaikutukset kansalaisten asemaan Talus- ja velkaneuvnnan timintaprsessien ja sähköisten palvelujen kehittäminen n tärkeää. Timialalta puuttuu nykyisin asianmukainen ja timiva asiakashallintajärjestelmä. Sähköisten palveluiden kehittämisen tulee lla kustannustehkasta ja sen tulee phjautua j kehitettyihin sähköisiin palveluihin. Sähköisen asiinnin kehittämisessä tulee humiida myös taludellisen hjauksen ja neuvnnan suus. Sähköiset palvelut eivät vi kuitenkaan vi lla aina palvelukanava, vaan myös henkilökhtaisten tapaamisten mahdllisuudet n turvattava. Siksi n välttämätöntä, että ikeusapu- ja edunvalvntapiirien timipaikkjen määrä, 160 timipaikkaa, n myös talus- ja velkaneuvnnan käytettävissä. On myös hulehdittava, että talusja velkaneuvnnan henkilökuntaa n riittävästi palvelemaan kansalaisia alueellisesti yhtenäisten Lausuntpalvelu.fi 6/7
periaatteiden mukaan. Työtä tehdään j tällä hetkellä alimititetuin resurssein, jka vaikuttaa mm. siihen että aikaa ennaltaehkäisevälle työlle ei jää riittävästi aikaa. Lisäksi nykyisillä alimititetuilla resursseilla ei talus- ja velkaneuvntaa juurikaan vida markkinida apua tarvitseville. Ah Katja Julkisalan kulutettujen neuvttelujärjestö JUKO ry Lausuntpalvelu.fi 7/7