Sotepalveluselvitys Ohjausryhmä 16.1.2014
Muutoksen perustelu Ehdotus toimenpiteiksi toiminnalliset Toimenpiteide n taloudelliset 1. Anttolan, Hirvensalmen, Puumalan, Haukivuoren, Ristiinan ja Suomenniemen toimintojen johtaminen Nyt puuttuu henkilö, joka olisi tietoinen miten taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuvat kuntataajamissa ja Hirvensalmelle ja Puumalassa. Tietoa palveluiden tarpeesta kuntataajamissa (väestön tarpeet) suunnitellun palvelun toteutumisesta talousarvion tasosta ja sen toteutumisasteesta sekä kuntataajaman henkilöstöstä kokonaiskäsitys (joustavuus) Toteutetaan matriisimainen johtaminen kuntataajamissa, ja nimetään taajamiin vastuuhenkilöt Soten seurantaa muutetaan niin, että vastuuhenkilö pystyy seuraamaan kuntataajaman tilannetta. Kuntataajaman henkilöstöstä muodostuu tiiviimpi työyhteisö, missä puhutaan yhdessä kuntataajaman palveluiden kehittämisestä Kuntataajamissa kehittyy seutusoten järjestämissuunnitelmassa hyväksytty maaseutumainen työskentelytapa jolloin lähipalvelut ja keskitettävät palvelut hahmottuvat entistä paremmin - Lisäkustannus n. 16 000, joka saatavissa takaisin n. 20htp vähennyksellä/kuntataajama + taloudellisia vaikutuksia haetaan sen kautta, että kuntataajamavastaavat pystyvät kehittämään joustavia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita palvelumalleja kuntataajamiin.
2. Haukivuoren ja Anttolan sotepalvelut Muutoksen perustelu Ehdotus toimenpiteiksi toiminnalliset taloudelliset Palvelut hajallaan eri tiloissa, joiden käyttö tehotonta Palvelutuotanto on arvioitava huomioiden alueiden väestöpohja ja -kehitys sekä nykyisten toimintojen kustannustehokkuus. Vastaanotto: Terveysaseman optimaalinen väestöpohja on n. 20 000 (VATT) Suun th: väestöpohjan ollessa 10-15 t, variaatio kustannuksissa pienenee Anttolan tehostettu palveluasuminen: ehdotettu paikkaluvun nostamista (KM: 17 paikkaa edelleen pieni. N. 40-paikkaisessa yksikössä kustannukset tasapainossa.) Palveluiden mahdollinen keskittäminen palvelukeskuksiin, eli esim. sosiaalityön osaaminen saman johdon, ja tarpeen mukaan katon alle Selvitetään vaihtoehtoiset tavat toteuttaa palvelut (etäpalvelu, mobiilipalvelu) Vastaanottojen toteuttaminen esim. etälääkärin turvin. Suun terveydenhuollon keskittäminen Mikkelin keskustaajamaan Anttola: huomioitava ikääntymisen tuottama palvelutarpeen kokonaiskasvu Alueille jäävien palveluiden (sairaanhoitajan vastaanotto, etälääkäri, kotihoito) keskittäminen, mikä tuo toiminnallisia etuja: Tilojen tehokkaampi käyttö Työyhteisö vahvistuu + Mahdollisuus vastaanottotoiminnan osalta päiväaikaisen toiminnan kehittämiseen (esim. lääkäriresurssin käyttö, päivystykseen ohjautuminen) etäisyys palveluihin kasvaa Tilakustannuksissa mahdollisuus säästöön Vastaanoton ja suun terveydenhuollon keskittämisen myötä mahdollisuus kustannussäästöön huomioitava toiminnalliset muutokset
4 HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoitopaikkatarpeen ennuste 2012 2030 Mikkelin ja Pertunmaan pty:t Kuvassa on esitetty tehostetun palveluasumisen, laitoshoidon ja akuuttihoidon hoitopaikkatarve, ennustetulla väestönkehityksellä ja ajopuumallilla, jossa palveluiden peittävyydet pidetään nykytasolla (palveluasuminen 7,8 %, laitoshoito 1,5%, akuutti 1,7 1,8%). Lisäys 2012->2020 Tehostettu pa 118 Pitkäaikainen laitoshoito 22 Akuuttihoito 41 Kustannukset +8,7 milj.
5 HOITO- JA HOIVAPALVELUT Tehostettu palveluasuminen: hoitopäivän kustannukset ja laskennalliset hoitopaikat Kuviossa on mukana kaikki Maisema-kuntien tehostetun palveluasumisen yksiköt vuodelta 2012 (181 kpl) Laskennallisten hoitopaikkojen kasvaessa hoitopäivän kustannus laskee hieman, korrelaatio ei kuitenkaan ole kovin vahva (-0,1). Paremminkin aineistosta on nähtävissä trendi siten, että hoitopäivän hinnan vaihtelu tasaantuu yksikkökoon kasvaessa.
3. Palveluohjauksen tehostaminen Muutoksen perustelu Ehdotus toimenpiteiksi Palveluohjauksella parannettavissa sitä, että vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Ennaltaehkäisevä työ valtaosa iäkkäistä ei minkään palvelun piirissä Vanhuspalvelut, vammaispalvelut, mielenterveyspalvelut: Mihin asiakas ottaa yhteyttä? Asiakkaaksi pääsy on monen tahon vastuulla Kenelle asiakas kuuluu? Missä arvioidaan, jos asiakas ei ole selkeästi ikäihminen, vammainen, päihde- ja mielenterveysasiakas? Palvelutarpeen selvittäminen, palvelusuunnitelman ja päätösten teko eri tahoilla Palveluohjausyksikön perustaminen (tarkempi suunnittelu kevät 2014), jossa: 1. Palveluohjaajat koordinoivat asiakkaiden palvelukokonaisuutta. Palvelutarpeen määrittäminen, asiakaskohtaisen palvelun koordinointi, palvelusuunnitelman teko ja ylläpito 2. Palveluohjaajat muodostavat palvelutiimin, joka : Seuraa palvelujen käyttöä (ja kustannuksia), seuraa ja valvoo palvelujen laatua ja palvelutarpeita Palveluohjauksen kattamat palvelut Kaikki kuntalaiset: yleinen palveluohjaus ja neuvonta Kotihoitopalvelu: tilapäinen ja säännöllinen kotihoito, koordinointi Kotihoidon tukipalvelut: esim. ateria- ja turvapalvelu, koordinointi Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Päiväkeskustoiminnan palvelu Tavallinen palveluasuminen, pienkoti ja ikäihmisten perhehoito Ympärivuorokautinen asumispalvelu: tehostettu palveluasuminen, koordinointi Omais- ja perhehoito (ikäihmiset ja vammaiset) Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaalihuoltolain mukainen lyhytaikainen ja pitkäaikainen laitoshoito Pitkäaikaishoiva
toiminnalliset taloudelliset 3. Palveluohjauksen tehostaminen Asiakkaan kannalta: Asiakkaalla on yksi puhelinnumero, josta saa tarvittavan neuvon ja yleisen ohjauksen sekä yhteyden palveluohjaajaan. Yleisessä palveluohjauksessa hyödynnetään sähköistä asiointia (Hyvis.fi palvelut) ja lisäksi määritellään matalankynnyksen käyntipaikat (Eliksiiri) Saadaan asiakasvirta kulkemaan yhden palveluohjaustiimin kautta ja palveluohjaus on kaikille samanlainen prosessi (tasalaatuisuus). Uudistus tuo asiakkaille jatkuvuutta, sillä palveluohjaus ei yhden työntekijän varassa. Uudistuksessa on mahdollista siirtää painopistettä ja enemmän resurssia ennakoivaan työhön. Palveluohjaajien määrä arvioitava Toimistotyö, asiakasmaksupäätökset ja huojennukset keskitetään 2-3 työntekijälle. Sosiaalityöntekijän työpanos on mahdollista kohdentaa asiakasasioihin. Hallinnollisesti vanhus- ja vammaispalvelu yhteen, (yhdistää kotihoidon ja asumispalvelun), sillä yhteisiä toimintoja ja rajapintoja paljon. Palveluun pääsyn kriteerit ja niiden noudattaminen tehostuvat, mikä tuo kustannussäästöä. Samassa tilassa toimiminen tuo kustannussäästöä, jolloin yksittäisiä toimistotiloja voisi vähentää? Arvioitava? Haasteena löytää tarpeeksi iso tila palveluohjausyksikölle, selvitettävä tilahallinnon kanssa.
Muutoksen perustelu Ehdotus toimenpiteiksi 4. Kotihoidon toiminnan tehostaminen Kotihoidon toiminnanohjauksen käyttöönoton myötä mahdollisuus tehostaa kotihoitoa: Resurssitarvetta mahdollisuus tarkistaa Välittömän työajan osuutta mahdollisuus nostaa Toimistotiloja mahdollisuus vähentää Tuottavuuden lisäksi toiminnanohjaus lisää kotihoidon vaikuttavuutta, työntekijöiden turvallisuutta ja asiakkaiden tasapuolista kohtelua Toiminnanohjausjärjestelmän täysipainoinen käyttöönotto maaliskuu v. 2014 lähtien Vakituisten työntekijöiden välitön työaika nostetaan lähihoitajien osalta 60 %:iin ja sairaanhoitajien 40 %:iin, sairaanhoitajat tiiminvetäjänä. Lasketaan toukokuussa 2014 resurssitarve ikäihmisten laatusuosituksen mukaisesti. Laskelman pohjalta tarkemmat henkilöstösuunnitelmat. Toimistotilaa vähennetään v. 2014: laajalammen toimisto siirtyy Otavankadulle, Puumalan kotihoito siirtyy palvelukeskukseen v. 2014 aikana. Vuoden 2014-2015 arvioidaan kriittisesti myös muiden toimistotilojen tarve Sairaanhoitajien työn uudelleen kuvaus helmikuu 2014 aikana, toimivat tiimivastaavina. Sairaanhoitajan työnkuva yhtenäistetään koko alueella. Yleistyöaikaan siirtyminen edellyttää joustavaa ja porrastettua työajan käyttöä, tehdään suunnitelma helmikuun aikana ja käyttöön uusi toimintamalli maaliskuussa
9 HOITO- JA HOIVAPALVELUT Vanhusten kotihoito (ei vammaispalveluja): välitön työaika: tilanne 15.10.2013 80% 70% Välitön työaika 60% 50% Tavoite 60 % 40% 30% 20% 10% 0% Huom! Palvelukeskuksissa (Graani, Anttola, Suomenniemi, Haukivuori, Ristiina) henkilökunta hoitaa myös palvelutalon asukkaita Muutos nykyiseen: kirjaus ja raportointi, matka-ajan väheneminen, tehtäväsuunnittelu
toiminnalliset taloudelliset 4. Kotihoidon toiminnan tehostaminen Työnjohto pystyy parempaan resurssien hallintaan, organisointiin ja toiminnan suunnitteluun keskitetyllä toiminnan ohjauksella Työajan käytön tehostuminen antaa aikaa perustehtävän hoitamiseen, välitön asiakastyöaika lisääntyy Reaaliaikaisten muutosten hallinta esim. sairauspoissaolot Reitinoptimointi turhat välimatkat pois Omahoitajuuden varmistaminen Kiinteiden työasemien tarve vähenee Asiakasasioiden hoito nopeutuu, ei kaksinkertaista kirjaamista Asiakkaiden tiedot reaaliajassa Asiakastyön turvallisuus ja laatu paranee Oikeusturva työntekijöille ja työnantajalle Asiakaslaskutus perustuu todelliseen palvelun määrään tulevaisuudessa Käytännössä tehostaminen tarkoittaa ilman uusien asiakkaiden huomioimista 35-40 htv:n työpanoksen poistumista v 2014-2015. Kun huomioidaan asiakasmäärän kasvun vaikutus henkilöstömäärään ja järjestelmän käyttökustannukset arvio todellisesta säästöstä 2015 olisi n. 600 t.
Muutoksen perustelu Ehdotus toimenpiteiksi toiminnalliset taloudelliset 5. Vanhus- ja vammaispalvelujen yhdistämisen selvittäminen Liittyy palveluohjauksen kehittämiseen: kotihoidon ja asumispalveluiden kohdalla rajapinnat vanhus- ja vammaispalveluiden välillä hankalia, esim.: asiakas voi joutua palveluiden rajapintaan: esim. ikääntyessään asiakkaat voivat joutua odottamaan jatkohoitopaikkaa SAS-ryhmä vammaispalvelussa pieni ja haavoittuvainen, ajatellen esim. hoitoneuvotteluita Selvitetään vanhus- ja vammaispalvelujen hallinnollinen yhdistäminen, jolloin rajapintoja voi hävittää Esimiestason yhtenäistäminen: sama esimies sama sekä vammaispalveluiden että vanhuspalveluiden kotihoidossa ja asumisessa Kotihoidon resurssi saatetaan alueilla yhteen, mikä tuo joustavuutta esim. sairaanhoitajaresurssin käyttöön Tukipalveluiden yhtenäistäminen Selvitetään vammaispalveluiden kotihoidon ja asumisen ostopalveluiden tarve Erityistyöntekijöillä jää enemmän aikaa asiakastyöhön Yhteinen palveluohjaus selkeyttää toimintaa Mahdollisuus esim. selvittää voiko palvelut hoitaa sosiaalipalvelulain mukaisesti Terveydenhoidon näkemystä myös vammaispalveluihin Sairaanhoitajaresurssin parempi hyödyntäminen Säästöpotentiaali syntyy seuraavista tekijöistä: Esimiesten väheneminen Kriteerien yhtenäistyminen Vammaispalvelujen ostopalveluiden tarkoituksenmukaisempi käyttö (kotihoito ja asuminen) Terveydenhoidon vahvistumisen myötä mahdollisia heijastumia esh:oon?
Muutoksen perustelu Ehdotus toimenpiteiksi 6. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen keskittäminen ja tehostaminen Mikkelin seutusoten mipä-kustannukset korkeat Avopalvelujen osalta oma mipä-henkilöstö työskentelee seitsemässä eri toimipisteessä, mikä aiheuttaa sen, että asiakas ei saa palveluaan samasta pisteestä eikä toimijoiden välinen vuoropuhelu ja esim. konsultointi toimi optimaalisesti. Rajat perusterveydenhuollon, päihdehoidon ja erikoissairaanhoidon välillä aiheuttavat toiminnallista päällekkäisyyttä ja kustannuksia Psykiatrian toiminta on ollut suurelta osin sairaalapainotteista ja avohoidon osuus on pieni. psykiatrisen toiminnan painopiste tulee olla psykiatrisessa avohoidossa, jota tulisi keskittää (Keskelle elämää, Esper-hanke) Omien mielenterveyspalvelujen palvelurakenteet ovat epätarkoituksenmukaisen raskaat kevyempien hoitomuotojen (kotihoito) kehittymättömyyden vuoksi. Lyhyellä tähtäimellä: Oman henkilöstön kokoaminen: etsitään yhteiset tilat, joihin sijoittuisivat alkuun mielenterveysvastaanoton koko henkilöstö, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaaja sekä 2 toimistotyöntekijää ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja Mielen Maja talo jää Päämajan koulun tiloihin ja Tellus Ristiinassa oleviin tiloihin Kinnarin asumispalveluyksikkö ja Kotikuntoutus Tupalantie toiminnallisesti yhteen A-klinikan ja shp:n avopalveluiden henkilöstön kokoaminen etsitään yhteiset tilat, joihin sijoittuvat Mikkelin omien palvelujen osalta mielenterveysvastaanoton koko henkilöstö, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaaja sekä 2 toimistotyöntekijää ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja. Lisäksi samoihin tiloihin sijoittuisivat Esshp:n osalta psykiatrian poliklinikan henkilöstö ja psykoosipoliklinikan henkilöstö sekä A-klinikkasäätiön henkilöstö.
Ehdotus toimenpiteiksi toiminnalliset taloudelliset 6. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen keskittäminen ja tehostaminen Kotiin vietäviä palveluja kehitetään: Kotikuntoutustiimin toiminta aloitettu 2014. Tavoitteena on saada tehostetusta palveluasumisesta ihmisiä kotiutettua kevyempiin asumismuotoihin tai omiin asuntoihin. Tarkoituksena on siirtää tehostetusta palveluasumisesta 11 asukasta Tupalaan vuokraasuntoihin ja tuoda tukipalvelut asiakkaille kotikuntoutustiimin kautta. Vuoden 2014 tavoitteena on vähentää 15 asukasta tehostetusta palveluasumisesta kevyempään asumisen muotoon. Pidemmällä tähtäimellä: Erikoissairaanhoidon osalta: Psykiatrian avopalvelupainotteisuuden lisääminen, osastohoidon vähentäminen. Mikkelin kaupungin osalta oman henkilöstön lisääminen Lyhyellä tähtäimellä: Askel kohti yhteistä terveydenhuoltoa, ei rajaa pth:n ja esh:n, päihde- ja mielenterveyspalveluiden välillä. Monitoimijaisuus, osaamisen jakaminen, erityistyöntekijät Tilat tehokäytössä ja synergiaedut yhteisistä tiloista Palveluiden helpompi saatavuus Pitkällä tähtäimellä: Palvelurakenteen huomattava keveneminen, psykiatrian laitoshoidon väheneminen 60 paikkaan. Lyhyellä tähtäimellä säästöt tilakustannuksissa Keskelle elämää arvio: Psykiatrian toiminnan osalta arvioitu henkilöstövähennys on 12,5 henkeä, jonka vaikutus on 450.000 euroa. Tukipalveluissa 1, 08 m
Mikkelin ja Pertunmaan pty:n mipäpalvelut 2012 Suosituksen muk. Todelliset Hoitopäivän / Ero, hoitopäivinä hoitopvät / käynnit hoitopvät / käynnit käynnin hinta tai käynteinä Ero, Laitoshoito 10 589 14 849 427 4 260 1 817 361 Palveluasuminen 26 472 40 978 119 14 507 1 730 729 Avopolikliininen hoito 24 065 14 439 85-9 626-821 049
Muutoksen perustelu Ehdotus toimenpiteiksi toiminnalliset 7. Suun terveydenhuollon keskittäminen ja tehostaminen Tällä hetkellä suun terveydenhuollon palvelut ovat pirstoutuneet useaan eri rakennukseen kaupungin alueella sekä myös ympäristössä, mikä estää nopean konsultaatiomahdollisuuden tehokkaan hyödyntämisen eri ammattiryhmien ja suun terveydenhuollon eri erityisalojen välillä. Kolmeen isompaan hoitolaan tarvitaan jokaiseen potilastoimisto, mikä vie vähäisiä hoitajaresursseja. Tällä hetkellä laitehuolto ja välinehuolto ovat lähellä suurinta hoitolaa, mutta muut hoitolat ovat huonomassa asemassa. Hammashoitolat ovat terveyspalveluista suurimmat välinehuollon ja laitehuollon asiakkaat. KM: suun terveydenhuollossa yksikkökoolla on vaikutusta kustannuksiin. Alueen suun terveydenhuolto toimii jo melko tehokkaasti ja työntekijäresurssi on tehokkaasti käytössä Toiminnalliset tekijät (tehokas työnjako, tukipalvelut) kuitenkin puoltavat keskittämistä Myös hml-saatavuus huomioitava ratkaisuja tehtäessä. Suun terveydenhuollon toiminnot keskitetään yhteen toimipisteeseen sairaalan alueelle (v. 2018 mennessä) Esper: Keskittäminen mahdollistaa kaikkien ikäryhmien osalta kokonaisnäkemyksellisen suunnittelun suun sairauksien hoidossa. Työnjako valistushoitajien, suuhygienistien, hammaslääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden kesken mahdollistuu. Suun terveydenhuollon palvelujen oikea-aikaisuus, potilaan hoidostaan saama terveyshyöty, hoidon vaikuttavuus, ammattihenkilön osaaminen, potilasturvallisuus ja palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. taloudelliset KM: Mikkelin pty:n hammaslääkäriresurssi on tehokkaasti käytössä myös pienemmillä asemilla, joten suurta taloudellista hyötyä pelkästä keskittämisestä on vaikea laskea saatavan kovinkaan paljon. Toiminnallisista tekijöistä on kuitenkin saatavissa taloudellistakin hyötyä.
16 SUUNTERVEYDENHOITO Asemakohtainen väestöpohja (keskim.) ja kustannus / asukas Kuvasta näkyy 49 Maisema-kunnan suunterveydenhuollon asukaskohtainen kustannus vuodelta 2012 sekä asemakohtainen, keskimääräinen väestöpohja. Vastaavanlainen tarkastelu vastaanottopalveluista on osoittanut varsin vahvan korrelaation (noin -0,5 vuosina 2012 ja 2011) suuremman asemakohtaisen väestöpohjan ja pienenevien asukaskohtaisten kustannusten välillä. Suunterveydenhuollossa korrelaatio ei ole yhtä voimakas (-0,23), mutta kuitenkin vastaavansuuntainen.
Muutoksen perustelu 8. Hoitaja- ja lääkärivastaanottojen tehokkuus Esper: Tavoitteena on, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito toimivat samoissa tiloissa, mahdollisimman lähekkäin. Näin on mahdollista kehittää yhteinen toimintamalli kuntalaiset parhaaksi. Mikkelissä on oltava yksi yhteinen päivystyspiste. Pankalammen toiminnan on suunniteltu päättyvän vuoden 2016 lopussa KM: Tehokas väestöpohja terveysasemalle on vähintään. 20 000 as (KM ja VATT). Pelkkä suuri väestöpohja ei takaa kuitenkaan tehokkuutta, sillä varsinkin pienissä yksiköissä on merkittävää tehokkuusvaihtelua. Mikkelissäkään ei terveysasemien keskittämistä voida perustella yksin terveysasemien suoritteiden yksikköhintoja tarkastelemalla. Mikkelin terveysasemilta päivystykseen ohjautuminen on erittäin merkittävä ja nostaa kustannuksia. Päivystykseen ohjautuu hyvin toimivissa malleissa terveyskeskuskäynneistä vain noin 15-20% käynneistä. Isompien yksiköiden edut: Päiväaikaiseen toimintaan lisää joustavuutta Lääkäriresurssin käytön tehokkuus ja työnjako hoitohenkilökunnan välillä mahdollista optimoida Tilaratkaisujen synergiaedut tuovat säästöjä Mahdollisuus minimoida kalliit ja mahdollisesti toimimattomat ostopalvelut
Ehdotus toimenpiteiksi toiminnalliset taloudelliset 8. Hoitaja- ja lääkärivastaanottojen tehokkuus KM: sairaanhoitajien kiireellisen ajanvarausvastaanoton kehittäminen edelleen niin, että kiireellinen hoito pääsääntöisesti ohjautuu terveysasemalle. 1.Vastaanottotyön kehittäminen niin, että lääkärin työaika tulisi käytettyä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja vain niille potilaille, jotka siitä hyötyvät. Tämä tarkoittaa esim.: osuvampaa hoidontarpeen arviota, Ensineuvon kehittäminen edelleen itsenäisen hoitajavastaanoton ja sen lääkärituen suunnittelua (sisältää myös kiireellisen hoidon) lääkärin työnkuvan kehittämistä niin, että vastaanottotyölle jää enemmän aikaa. 2.Kaikkein eniten palveluita käyttäville asiakkaille nimetään palveluohjaajat, jotka koordinoivat asiakkaidensa palvelukokonaisuutta. Suurkuluttajien tunnistaminen on tehtävä heti aluksi. 3.Erikoissairaanhoidosta siirtyville isoille potilasryhmille suunnitellaan palvelumallit (esim. aikuistyypin diabetes, murtumakontrollit jne). Siirtymisen mallit tehdään erikoissairaanhoidolle helpoksi. Mikkelin pty:n lääkäriresurssit ovat oikealla tasolla, mutta toiminnalliset muutokset voivat edellyttää sairaanhoitajatyövoiman lisäämistä Asiakkaiden parempi ohjautuvuus, päivystyksen käytön väheneminen Lääkäri- hoitajaresurssin käytön tehostuminen entisestään Heijastumat erikoissairaanhoidon käyttöön Päivystyksen käyntimäärä optimitasolla 20% tk-lääkärikäynneistä eli n. 14 000 käyntiä/vuosi, mikä tarkoittaisi vähennystä TA 2014 tasoon 10 000 käyntiä (1 milj eur). (- Lisäys päiväaikaisessa toiminnassa) Heijastumat erikoissairaanhoidon käyttöön
19 VASTAANOTTOPALVELUT Terveysasemakohtainen väestöpohja (keskim.) ja väestövastuukustannus / asukas Kuvassa esitetty keskimääräinen terveysaseman väestöpohja kunnittain Kuntamaiseman vertailukunta-aineistossa vuonna 2012. Seutusoten terveysasemakohtaisissa, keskimääräisissä väestöpohjissa on suuria vaihteluita. Keskiarvo (väestöpohja/terveysasemien määrä) on n. 7900 asukasta Juho Aaltosen (VATT 2006) terveyskeskusten tehokkuuseroja selvittäneen tutkimuksen mukaan optimaalinen väestöpohja terveyskeskukselle olisi noin 25.000 asukasta. Kuntamaiseman aineistossa on myös nähtävissä korrelaatiota väestöpohjan ja asukaskohtaisen kustannuksen välillä. Pienen väestöpohjan terveysasemien alueella kustannusvaihtelut suurempia kuin suurten väestöpohjien alueella.
Väestövastuukustannus / asiakas 20 VASTAANOTTOPALVELUT YKSIKKÖVERTAILU 400 350 KUSTANNUS /KÄYNTI JA KUSTANNUS/ ASIAKAS Hyrylän TA, Tuusula Honkaharjun TA, Imatra Korkea väestövastuukustannus asiakasta kohden, matala käyntiä kohden Korkea väestövastuukustannus sekä asiakasta että käyntiä kohden 300 Nikkilän TA, Sipoo Mansikkalan Raision TA TA, Imatra Tammisaaren TA, Pankalammen TA Raasepori Söderkullan TA, Ruskon TA Sipoo 250 Paavolan Rantakylän TA, TA, Uudenkaupungin Jokelan TA TA, Tuusula Naantalin Karjaan TA, Mäntsälän TA Hyvinkää TA, Joensuu Ristiinan TA Naantali Riihimäen TA Raasepori Niinivaaran TA, Siilaisten Joensuu TA, Haukivuoren TA Puumalan Ostopalvelut TA Joensuu Hirvensalmen TA Rymättylän TA, 200 Naantali Pohjan TA, Myllytien TA, Uimaharjun Raasepori TA, Keravan Järvenpää TA ja Kellokosken TA, Joensuu toimenpideyksikkö Tuusula 150 Pornaisten TA Merimaskun Anttolan TA, TA Naantali Vanhankylänniemen TA, Järvenpää 100 40 70 100 130 Väestövastuukustannus / käynti Pääterveysasema, Hyvinkää Matala väestövastuukustannus sekä asiakasta että käyntiä kohden Matala väestövastuukustannus asiakasta kohden, korkea käyntiä kohden Vertailukuntien terveysasemakohtaisia hintoja Joensuusta, Raaseporista, Naantalista, Raisiosta, Ruskolta, Imatralta, Keravalta, Uudestakaupungista, Riihimäeltä sekä Kuuma-seudulta vuodelta 2012. Pankalammen kustannukset eivät täysin vertailukelpoiset: mukana joitakin erityistyöntekijöitä, esim. diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti, sekä mikkeliläisten käynnit muissa kunnissa
Muutoksen perustelu 9. Terveyspalveluiden akuutin vuodeosastohoidon järjestäminen KM: Terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutuspaikkojen paikkojen pitäminen lähellä tasoa 1,8-2.0 % 75 vuotta täyttäneiden määrästä on suositeltavaa erikoissairaanhoidon käytön minimoimiseksi Tällä hetkellä Mikkelin seudulla on akuuttipaikkoja 1,7 % 75-vuotta täyttäneistä eli hieman niukasti (65-75-v käytössä on paikkoja 0,5 % ko. ikäryhmästä) Terveyskeskuksena akuuttipaikkojen lisätarve pelkästään nykyisellä niukalla peittävyydellä on vuoteen 2020 menneessä yhteensä 30 paikkaa (1,8% peittävyydellä 41 paikkaa) ja vuoteen 2030 vielä 46 paikkaa (1,8% peittävyydellä 50 paikkaa) (Väestökehityksen pohjissa laskennassa mukana Mikkeli, Hirvensalmi, Pertunmaa ja Puumala) Akuutti- ja kuntoutuspaikat jakautuvat useaan yksikköön, jotka lähes kaikki ovat epätarkoituksenmukaisen pieniä Kyyhkylää lukuun ottamatta Kyyhkylän kuntoutusosasto on riittävän suuri ja on hinnaltaankin edullinen (v. 2012 taso) Kalliita yksikköjä ovat akuuttiosasto, osasto 1 ja dementiayksikkö. Ristiinan ja Hirvensalmen osastojen hinnat ovat edulliset, mutta ovatko oikeasti kykeneviä todelliseen akuuttihoitoon?
Ehdotus toimenpiteiksi toiminnalliset taloudelliset 9. Terveyspalveluiden akuutin vuodeosastohoidon järjestäminen Akuuttiterveyskeskusvuodeosastohoidon keskittämisestä keskussairaalaan yhteyteen (tai Kyyhkylään?) saadaan paras mahdollinen terveyskeskustasoinen akuuttihoito taattua. Alueelliset yksiköt esim. Aininkoti Hirvensalmella jäisivät liian pieniksi, jotta niissä hoidollinen taso saadaan turvattua kohtuullisin kustannuksin. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös se vaihtoehto, että erikoissairaanhoidon sisätautien, kirurgian ja terveyskeskuksen akuuttihoidon osastoja voidaan käyttää joustavasti kuormitustilanteiden mukaan. Esper: Sairaalatoiminnan osalta ei vuonna 2020 ole enää erillistä terveyskeskussairaalaa vaan nykyiset osastot on integroitu keskussairaalan toiminnaksi. Työnjako nykyisten keskussairaalan yleis sisätautien/kirurgian osastojen kanssa kehittyy ja samoin työnjako erikoislääkäreiden ja perusterveydenhuollon lääkäreiden välillä. Yksikköhintaa tarkastelemalla ei suoranaisesti voi laskea keskittämisellä saatavan säästöjä Mikkelissä (Huom 2012 tieto) mutta erikoissairaanhoidon osastohoidon käytön optimoimisella säästöt merkittäviä.
Muutoksen perustelu Ehdotus toimenpiteiksi 11. Henkilöstön vähentäminen: 30 henkilöä Kaupungin talouden tasapainotus-ohjelman yhteydessä on sotelle annettu tavoitteeksi vuodelle 2014 30 henkilön määrän vähennys. Toinen kokonaistavoite on eri ostopalveluina hankittujen sote-toimintojen kotiuttaminen, jolloin henkilöstömäärä kasvaa mutta kokonaiskustannusten tulisi pienentyä. Vähennys tämänhetkisestä määrästä pyritään toteuttamaan jättämällä tekemättä 30 korvausrekrytointia. Uusia palvelussuhteita joudutaan kuitenkin perustamaan n. 45, mikäli ostopalveluista osa otetaan omaksi toiminnaksi. vanhusten palveluista jätetään täyttämättä 7 toimea johtamisen tukipalveluista jätetään täyttämättä kehittämispäällikön tehtävä kaikki muu tulee jatkotyöstä mm. palveluverkon tai palveluiden karsimisesta/vähentämisestä toiminnalliset taloudelliset Toiminnan tehostaminen sekä uusien toimintamallien käyttöönottaminen ja mahdollisesti palveluiden määrän vähentäminen ovat edellytyksenä henkilöstömäärän pienentämiselle. Henkilöstön työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin huomioiminen on erittäin merkityksellistä, jotta muutokset onnistuvat ja saavutetaan pysyvä kulujen väheneminen. Henkilömäärän väheneminen 30:llä tarkoittaa koko vuoden osalta n. 1 milj. :n vaikutusta. Korvausrekrytointejen täyttämättä jättäminen tapahtuu kuitenkin pitkin vuotta eläköitymis ym. poistumisien myötä.
24 VASTAANOTTOPALVELUT Lääkäriasiakkaita / lääkäri 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Maisema-kuntien keskiarvo vuonna 2012 oli noin 1220 lääkäriasiakasta lääkäriä kohden. Mediaani oli noin 1250 asiakasta / lääkäri Mikkelissä asiakkaita lääkäriä kohden on selvästi Maisema-kuntien keskiarvoa enemmän, noin 1550 asiakasta lääkäriä kohden (laskettu Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen asiakkaat ja tässä selvityksessä käytetyt vuoden 2013 lääkärimäärät)
25 VASTAANOTTOPALVELUT Hoitaja-asiakkaita / hoitaja 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Maisema-kuntien keskiarvo vuonna 2012 oli noin 500 hoitaja-asiakasta hoitajaa kohden. Mediaani oli hieman pienempi, noin 430 asiakasta / hoitaja Mikkelissä (kuvassa vuoden 2012 Mikkeli) asiakkaita hoitajaa kohden on selvästi Maisema-kuntien keskiarvoa enemmän, noin 713 asiakasta hoitajaa kohden
26 VASTAANOTTOPALVELUT Terveysneuvonnan asiakkaita / hoitaja 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Maisema-kuntien keskiarvo vuonna 2012 oli noin 580 terveysneuvonnan asiakasta hoitajaa kohden. Mediaani oli hieman pienempi, noin 530 asiakasta / hoitaja Mikkelissä (kuvassa vuoden 2012 Mikkeli) asiakkaita hoitajaa kohden on selvästi Maisema-kuntien keskiarvoa enemmän, noin 1180 asiakasta hoitajaa kohden
27 SUUNTERVEYDENHOITO Hammaslääkäriasiakkaita / hammaslääkäri 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Maisema-kuntien keskiarvo vuonna 2012 oli noin 920 hammaslääkäriasiakasta lääkäriä kohden. Mediaani oli pienempi, noin 800 lääkäriakasta / hammaslääkäri Mikkelissä (tässä selvityksessä käytetyt lääkäri- ja asiakasluvut, pl. Haukivuori jossa hyvin pieni lääkärimiehitys) asiakkaita lääkäriä kohden on jonkin verran Maisema-kuntien keskiarvoa enemmän, noin 1150 asiakasta lääkäriä kohden.
Muutoksen perustelu Ehdotus toimenpiteiksi 12. Sosiaalityön ja ohjauksen palvelut kuntataajamissa (Hirvensalmi, Puumala, Ristiina, Suomenniemi, Pertunmaa) Sosiaalityön erityisosaaminen on turvattava Lähipalvelut on turvattava (lainsäädäntö, kuntaliitossopimukset, yhteistoiminta-alueen sopimukset) Pienten yksiköiden haavoittuvuus Kuntataajamissa on pysyväisluonteisesti vain sosiaaliohjaajia. Sosiaalityöntekijöillä on sovitut päivät kuntataajamissa sekä työskentely tarpeen mukaan. Sosiaaliohjaajien toimenkuva laajempi, lähellä palveluohjausta, työn sisältö voi rakentua olemassa olevan osaamisen hyödyntämiseen. Sosiaaliohjaajilla mahdollisuus konsultoida välittömästi virka-ajan päivystävää sosiaalityöntekijää. Toimeentulotuen sähköinen etuuskäsittely on mahdollista hoitaa myös kuntataajamissa. Puumalan rooli: työntekijöiden tehtäväkuvat 2 sosiaaliohjaaja, joista toinen hoitaa myös etuuskäsittelyn? Mikkelistä hoidetaan lastensuojelun sosiaalityö, vammaispalvelun ja mielenterveys- ja päihdehuollon asiakaspäätökset Kuntataajamien sosiaalipalveluiden johtaminen ja sisäinen yhteistyö yhteistyö eri tulosalueiden välillä, myös työntekijöiden tehtävien jakautuminen eri tulosalueille (mahd myös vammais- ja vanhus) kaikki työntekijät sijoitettu mahdollisimman tiiviisti, sosiaalipalveluiden työntekijät terveysasemille tai palvelukeskuksiin, jos mahdollista
toiminnalliset taloudelliset 12. Sosiaalityön ja ohjauksen palvelut kuntataajamissa (Hirvensalmi, Puumala, Ristiina, Suomenniemi, Pertunmaa) Sosiaalipalveluiden järjestämisen tehostaminen Sosiaalityön erityisosaamisen keskittäminen Mikkeliin (lastensuojelupäätökset (sote-alueella tulevaisuudessa voisi olla ehkä Mäntyharjun ympärille rakentuva sosiaalityön alue Mäntyharju-Pertunmaa-Hirvensalmi) mahdollinen säästö tilakustannuksissa joitain tuhansia euroja /vuosi/ kuntataajama
Hirvensalmi Tilanne ennen Tilanne nyt Ehdotus pysyvistä työntekijöistä perusturvajohtaja sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja etuuskäsittelijä-tstott sosiaalityöntekijä(osa-aika äl) sosiaaliohjaaja etuuskäsittelijä (mli ½) 1,5-2 sosiaaliohjaajaa Puumala sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja 1,5-2 sosiaaliohjaajaa Ristiina perusturvajohtaja aikuissosiaalityöntekijä ls-sosiaalityöntekijä perhetyöntekijä etuuskäsittelijä-tstott aikuissostt ls-sostt osa-aikaisesti Mlistä perhett MListä? etuuskäsittelijä Mlistä Suomenniemi sosiaalisihteeri palvelut hoidetaan Ristiinasta/Mikkelistä Pertunmaa sosiaalityöntekijän virka (ostopalvelua, koska ei kelpoista sosiaaliohjaaja ½ toimistottetuuskäsittelijä sosiaaliohjaajan virka + yhteistoimintasopimus Mlin ptyn kanssa sos.ohjaaja-kuraattori tstosihteeri etuuskäsittelijä 1,5-2 sosiaaliohjaajaa tstott-etuuskäsittelijä
Muutoksen perustelu 13. Soten tila-asiat Soten toimitilaverkosto on hajanainen ja osassa toimitiloista tilojen käyttöaste on alhainen, joka johtaa tehottomuuteen ja aiheuttaa turhia tilakustannuksia. Ehdotus toimenpiteiksi toiminnalliset taloudelliset Vähennetään soten käytössä olevia toimipisteitä yhdistämällä toimintoja ja vähentämällä toimipisteitä ja asettamalla käytössä oleville tiloille käyttöastetavoitteita Toimipisteiden määrä vähenee ja yhdistetään toimintoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Toimitilojen vuokrakustannukset alenevat. Esim. 5 %:n tilojen käytön tehostuminen toisi säästöjä n. 230 000.
Muutoksen perustelu Ehdotus toimenpiteiksi toiminnalliset (organisaationäkökulma) 14. Sähköisen asioinnin käyttöönoton laajentaminen 1. Asiakkaat haluavat käyttää sähköisiä palveluita 24/7. 2. Kustannustehokkuus lisääntyy kun asiakkaat itse tekevät osan työstä. 3. Sähköinen asiointi tehostaa prosesseja ja mahdollistaa lisääntyvän palvelutarpeen hoitamisen nykyisellä (tai nykyistä vähemmällä) henkilöstöllä. 4. Sähköiset palvelut voivat ohjata myös yksityisen ja 3. sektorin palvelutuottajien palveluihin. Luodaan KANSALAISEN SÄHKÖINEN SOTEKESKUS On otettava käyttöön olemassa olevien ja kehitettävät sähköiset työvälineet - Hyvis.fi-portaalin palvelut - Itseilmoittautuminen - Etäyhteyden, etämonitoroinnin ja turvallisuusteknologian mahdollisuudet - Paperiton sote? On huolehdittava, että sähköinen kanava on asiakkaalle houkuttelevin On määrätietoiseti tuettava asiakkaiden siirtymistä sähköisiin palveluihin ESIMERKKEJÄ: Turvallinen viestinvälitys: otetaan laajamittaisesti käyttöön yksiköissä, joihin tulee paljon puheluita tai jossa potilaat kysyvät mahdollisuutta sähköpostiviestintään puhelinsoitot vähenevät, yhteydenpito voi korvata käynnin jossain tapauksissa, työkiirettä voidaan tasata, asiakkaan sitoutuminen lisääntyy Sähköiset lomakkeet: vastaanotolla tehtävä työ vähenee, lomakkeiden tulostaminen vähenee, työaikaa säästyy. Sähköiset kutsukirjeet (+ sähköinen lomake tai ilman lomaketta): työaikaa säästyy kun kutsun lähettäminen nopeutuu ja kirjeiden tulostaminen vähenee. Sähköinen ajanvaraus: resurssien käyttö tehostuu kun asiakas itse tekee työn: aikojen
taloudelliset (organisaationäkökulma) 14. Sähköisen asioinnin käyttöönoton laajentaminen Täytyy tehdä tarkempaa kustannuslaskentaa, jossa vertaillaan nykyisen toimintamallin kustannuksia sähköistetyn toimintamallin kustannuksiin. Turvallinen viestinvälitys: Suurimmat säästöt syntyvät puhelinsoittojen ja vastaanottokäyntien pois jäämisestä. Sähköiset lomakkeet: Suurimmat säästöt syntyvät siitä, että 1) ammattilaisen tekemä työ korvautuu osittain asiakkaan tekemällä työllä (valmiiksi täytetyt lomakkeet), 2) paperisten lomakkeiden käsittelyn kustannussäästöistä sekä siitä, 3) että asiakkaan asia voi tulla hoidetuksi jo ensimmäisellä vastaanottokäynnillä. Sähköiset kutsukirjeet: säästö syntyy työaikakustannuksista, paperi ja kirjekuorimaksuista ja postimaksuista. Sähköinen ajanvaraus: säästö syntyy 1) aikojen varaamiseen, perumiseen ja vaihtamiseen liittyvän työajan vähenemisestä ja 2) peruuttamatta poisjäännin kustannuksista. Esimerkkilaskelmia: Turvallinen viestinvälitys: Jos TVV korvaa hoitajakäynnin, syntyy 20e laskennallinen säästö Sähköiset lomakkeet: THL:n selvityksen mukaan sähköisen MÄÄRÄMUOTOISEN lomakkeen käsittely säästää hallinnollisia kustannuksia 3,08e ja AVOIMEN PALAUTTEEN lomakkeen käsittely 15,40e Sähköinen ajanvaraus: THL:n SADe-ohjelman selvityksen mukaan sähköiset ajanvarauspalvelut voivat vähentää puheluiden määrää parhaimmillaan 50-60%. Sähköisen ajanvarauksen vaihtoehtokustannuksen on laskettu olevan n. 6e
Muutoksen perustelu 15. Pertunmaan pty Kehitysvammahuollon kustannustaso, ja hoidon oikea porrastus Ehdotus toimenpiteiksi toiminnalliset taloudelliset Kehitysvammahuollon sekä sosiaali- ja perhetyön kustannustehokkuuden selvittäminen Palvelun oikea porrastus Kustannustason nousun hillitseminen
Muutoksen perustelu 15. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Kustannustaso, päällekkäisten palvelujen poisto, hoidon prosessin nopeuttaminen Ehdotus toimenpiteiksi toiminnalliset taloudelliset Hoitoketjut, erikoissairaanhoidon järjestämissuunnitelman päivittäminen Resurssien tehokkaampi käyttö Kustannustason nousun hillitseminen erikoissairaanhoidossa
Muutoksen perustelu Ehdotus toimenpiteiksi toiminnalliset taloudelliset 17. Ennaltaehkäisevät palvelut muutamia ajatuksia ryhmätyöhön Kustannusten kannalta ja inhimillisestä näkökulmasta on järkevämpää ehkäistä sairautta, pahoinvointia, huono-osaisuutta, eriarvoisuutta jne. kuin korjata syntyneitä haittoja. 1. Kaikkien soten työntekijöiden ennaltaehkäisevän työotteen vahvistaminen 2. Soten jalkautuu ja kehittää matalan kynnyksen asiointipaikkoja. 3. Kuntalaiset haastetaan ottamaan vastuuta omista elintavoistaan ja valinnoistaan. 1. Kaikissa mahdollisissa asiakaskontakteissa työote on ennaltaehkäisevä, ennakoiva ja asiakkaan voimavaroja vahvistava. 2. Ihmisiä kohdataan arkielämän areenoilla, joilla myös ennaltaehkäisevät interventiot otetaan halukkaammin vastaan. YKSI NÄKÖKULMA TERVEYDEN EDISTÄMISEN ALUEELTA: Tutkimusten perusteella tiedetään, että kustannusvaikuttavimpia terveyden edistämistoimia ovat seuraaviin asioihin liittyvät interventiot (STM 2008 Terveyden edistämisen mahdollisuudet: Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus): - liikunnan lisääminen - järkevä ravitsemus (suola rasvat kuidut) - painonhallinta - tupakoimattomuuden edistäminen - alkoholin kohtuukäytön edistäminen - osteoporoosin ja kaatumisten seurauksena syntyvien murtumien ehkäisy Näiden toimenpiteiden kustannusvaikutus laatupainotettua lisäelinvuotta kohden (QALY) on alle 30.000e, jolloin toimenpidettä voidaan kansainvälisesti suositella toteutettavaksi. TOINEN NÄKÖKULMA EHKÄISTÄVISSÄ OLEVIEN ENNENAIKAISESTI MENETETTYJEN ELINVUOSIEN (PYLL) NÄKÖKULMASTA: Kun henkilö kuolee liian varhain (alle 70 v), menettää yhteiskunta inhimillistä pääomaa 33.500e edestä jokaista menetettyä vuotta kohden. Mikkelin seudulla tappiot olivat 2011 n. 48milje (prof. I. Vohlonen FCG) uskalletaanko tai pystytäänkö edes pieni osa tästä summasta ohjamaan
Muu kehittämistä ja muutosta vaativa asia