IKATAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee Rahkolan kaupunginosan (3) korttelia 19 SELOSTUS 28.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2011, 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Kiviniemen kaupunginosassa linnuntietä noin 2,0 kilometrin Vireilletulo: OAS kuulutus 2.3.2017. Kaavaluonnos: 4.5.-19.5.2017 Kaavaehdotus: 14.9.-15.10.2017 Kaupunginhallitus:, Kaupunginvaltuusto:, Voimaantulokuulutus IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017
2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Rahkolan kaupunginosan korttelia 19. Asemakaavan muutoksella muodostuu Rahkolan kaupunginosan kortteli 19. Asemakaavan laatija: Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut, osoite: PL 33, 39501 Ikaalinen. Asemakaavan vireille tulosta on tiedotettu lehtikuulutuksella 2.3.2017. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan ( ). 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Rahkolan (6) kaupunginosaan ja koskee korttelia 19. Kortteli rajoittuu etelässä Pirkankatuun, idässä Eino Salmelaisenkatuun, pohjoisessa Etelärinne katuun ja lännessä Rantalankujaan sekä Pirkanpuistoon. Korttelialueen pinta-ala on 2,32 hehtaaria. Alueella sijaitsee SAKY:n kuntakoulutusyhtymän Ikatan koulukampusalue. Kuva 1. Kaava-alueen alustava rajaus 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
KYYNYN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS 3 Nykyisellä Ikatan korttelialueella on kaavassa osoitettu rakennusoikeus käytetty lähes kokonaan. Suunnittelun tavoitteena on nostaa rakennusoikeuden määrää, joka mahdollistaisi lisärakentamisen nykyisen korttelialueen sisällä. Käyttötarkoitukseen ei tulla osoittamaan muutoksia. Kaavanhanke on käynnistetty maanomistajan hakemuksesta. Kaavatyöstä laaditaan maankäyttösopimus. 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 2 1.4 SISÄLLYSLUETTELO... 3 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.1.2 Luonnonympäristö... 4 2.1.4 Maanomistus... 6 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 6 3 KAAVASUUNNITTELUN VAIHEET... 7 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 7 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTYMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 7 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 7 3.3.1 Osalliset... 7 3.3.2 Vireille tulo... 7 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 7 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 7 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 8 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 8 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 8 3.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT... 8 3.6 KUULEMINEN... 8 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 4.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS... 8 4.1.1 Palvelut... 8 4.2 ALUEVARAUKSET... 8 4.2.1 Korttelialueet... 8 4.2.2 Muut alueet... 8 4.3 KAAVAN VAIKUTUKSET... 8 4.3.1 Yleiskaavallinen tarkastelu... 9 4.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön... 9 4.3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatalouteen... 9 4.3.4 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan... 9 4.3.5 Sosiaaliset vaikutukset... 9 4.4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 9 5 TIIVISTELMÄ... 9 5.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 9
4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2: Asemakaavan seurantalomake LIITE 3: Ehdotusvaiheen kuuleminen 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Opetustoiminnan käytössä olevia rakennuksia on yhteensä kuusi. Rakennukset ovat yksikerroksisia julkisivupinnoiltaan pääosiltaan punatiilisiä. Katteena on käytetty saumattua peltiä. Ympäristö on hoidettua piha-aluetta tai päällystettyä pysäköintialuetta. Kaava-aluetta ympäröi länsi- ja pohjoispuolelta pientaloalue, itäpuolelta Leppäkosken Sähkö Oy:n toimitilat. Kortteli rajautuu etelästä Pirkantiehen, idästä Eino Salmelaisenkatu, luoteisreunasta Rantalankatu ja pohjoisesta Etelärinne katu. Kuva 2. Näkymä kaava-alueelle Eino Salmelaisen kadulta. 2.1.2 Luonnonympäristö Topografia, maaperä ja rakennettavuus. Maasto on loivaa ja laskee lounaaseen. Korkeusvaihtelua on enimmillään 4 metriä. Alueen alkuperäinen maaperä on koostunut hienorakenteisista hiesu- ja savikerrostumista. Nykytilanteessa kortteli on monin paikoin rakennettu. Luonnonolot ja maisema: Rakentamisesta johtuen ei alueella ole luonnontilaista ympäristöä. Korttelialue sijoittuu näkyvälle paikalle Pirkantien pohjoispuolelle. Alueen maisemaan ei kohdistu erityispiirteitä. Pohjavesi ja pintavedet: Alue ei sijaitse pohjavesialueella.
2.1.3 Rakennettu ympäristö 5 Keskustan taajamaan kuuluva alue on rakennettu kolmessa vaiheessa, joista vanhimmat kolme rakennusta ovat 1980-luvulta. Tämän jälkeen aluetta on täydennetty 1995 ja 2002 valmistuneilla rakennuksilla. Käytetty kerrosala on yhteensä noin 8100 m2 Alueella ei ole todettuja kulttuuriympäristökohteita Kuva 3. Etualalla on 2002 valmistunut uusin rakennus. Kuvat 4. Näkymä kaava-alueelle Rantalankujan suunnasta Muinaisjäännökset: Suunnittelualueilla ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Tekninen huolto: Alue kuuluu vesihuoltoyhtiön toiminta-alueeseen ja keskitetyn vesihuollon piiriin. Ympäristöhäiriöt: Alueella tai lähiympäristössä ei ole tiedossa erityisiä häiriötekijöitä.
2.1.4 Maanomistus Alue on koulutuskuntayhtymän omistuksessa. 6 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Alueeseen ei kohdistu valtakunnallisia erityistavoitteita. Maakuntakaava: Uusi kokonaismaakuntakaava (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) on hyväksytty maakuntavaltuustossa 27.3.2017. Maakuntahallitus päätti kaavan voimaatulosta 29.5. ennen kaavan lainvoimaisuutta. Maakuntakaavassa on suunnittelualue keskustatoimintojen alueena, C. Merkinnällä osoitetaan keskustamaisen asumisen, keskustahakuisten palvelu-, työpaikka- ja muiden toimintojen alueet, niihin liittyvine puistoineen ja liikennealueineen. Kuva 5. Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava: Keskeisen alueen osayleiskaava (Keskusta, Kylpylä, Kilvakkala, Teikangas) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.9.2005 oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavassa suunnittelualue on kokonaan osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueena (PY) Kuva 6. Ote osayleiskaavasta
7 Asemakaava: Asemakaava on hyväksytty Hämeen lääninhallituksessa 16.5.1994. Kaavassa alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueena (YO-2), tehokkuusluku e=0.35 ja kerroslukumäärä II. Kuva 7. Ote asemakaava-yhdistelmästä. 3 KAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Maanomistajalle, SASKY koulutuskuntayhtymä, on noussut tarve erillään olevien toimintojen yhdistämiseksi nykyiselle Ikatan kampusalueelle, mikä edellyttää lisärakentamista nykyisen korttelialueen sisällä. Nykyinen kaavan sallima rakennusoikeus on lähes kokonaan käytetty. 3.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Ympäristölautakunta on kokouksessaan 24.1.2017 päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on mainittu alustavasti osallisiksi katsotut. 3.3.2 Vireille tulo Vireille tulosta on kuulutettu lehti-ilmoituksella. Naapureille on tiedotettu kirjeitse. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt OAS:n nähtävillä olosta on ilmoitettu kuulutuksella 4.5.2017. Suunnitelmasta ei ole jätetty mielipiteitä. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu tiedoksi.
Ehdotus toimitetaan viranomaisille lausuntoa varten. 8 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutos osoittaa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan sekä voimassa olevan asemakaavan mukaista maankäyttöä. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 3.5 Asemakaavan vaihtoehdot Tarkoituksena on lisätä rakennusoikeuden määrää. Vaihtoehtoja ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia. 3.6 Kuuleminen Luonnosvaiheessa (nähtävilläolo 4.5.-19.5.2016) ei jätetty mielipiteitä. Ehdotusvaiheen nähtävillöolo 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Asemakaavalla osoitetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-2). Muita alueita ei osoiteta. Korttelialueen pinta-ala on yhteensä 2.32 hehtaaria. Alueella on Sasky koulutuskuntayhtymän Ikaalisten toimipisteen opetustiloja. 4.1.1 Palvelut Alue säilyy jatkossakin opetustoiminnan ja palvelujen käytössä. 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet YO-2 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Asemakaavan muutoksella korotetaan rakennusoikeutta 0,35:stä 0,55:een. Ehdotettu kerrosalan enimmäismäärä on 12743 k-m2 ja muutoksella määrä kasvaa 4630 k-m2. Alue on rakennettu nykyisen kaavan mukaisesti. Kaavamääräys: Korttelialueella saa rakentaa koulu-ja muita opetustoimintatiloja. Korttelialueella saa rakentaa asuntoja laitoksen toiminnalle tarpeellista henkilökuntaa varten kerrosalaan sisältyvänä. Tontti pidettävä puistomaisessa kunnossa. 4.2.2 Muut alueet Muita alueita ei osoiteta 4.3 Kaavan vaikutukset
9 4.3.1 Yleiskaavallinen tarkastelu Kaavamuutos ei tuo ristiriitaa yleiskaavaan nähden. Alue on osayleiskaavassa osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueena. 4.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön Alueella ei ole todettuja kulttuuriympäristöarvoja. Kaavan toteuttaminen lisää rakennetun kerrosalan määrää. Nykyisestä rakentamisesta johtuen tulee lisärakentaminen suunnitella huolella ympäristöön. Lisärakentaminen tulee toteutumaan vaiheittaisesti. 4.3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatalouteen Kaava ei edellytä katujen tai vesihuollon rakentamista. Uusi rakentaminen täydentää opetustoiminnan rakennuksia korttelialueella. Koulutuskuntayhtymän tarkoituksena on yhdistää hajallaan olevia opetustoimintoja samalle kampusalueelle. Keskitetyllä toiminnalla tavoitellaan monipuolisempia mahdollisuuksia tilojen käytölle ja samalla myös säästöjä. 4.3.4 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä eikä erityisiä maisemaan kohdistuvia arvoja. 4.3.5 Sosiaaliset vaikutukset Opetustoiminnan keskittäminen ei varsinaisesti lisää opiskelijoiden määrää eikä työpaikkojen määrää Ikaalisissa. Samalla kampusalueella toimiva koulutus pystyy paremmin hyödyntämään palveluja. Tiivistyvä yhteistyö eri linjojen opiskelijoiden kesken lisää sosiaalista kanssakäymistä ja mahdollistaa monipuolisemman ja vetovoimaisemman oppimisympäristön. 4.4 Asemakaavan toteutus Rakentaminen voidaan aloittaa, kun asemakaava on tullut voimaan. 5 TIIVISTELMÄ 5.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulosta ja OAS:n nähtävillä olosta on tiedotettu 2.3.2017. Luonnosvaiheen nähtävilläolo 4.5.-19.5.2017 Ehdotusvaihe nähtävilläolo 14.9.-15.10.2017 Hyväksymisvaihe: Ympäristölautakunta, Kaupunginhallitus, Kaupunginvaltuusto,