Millainen on tulevaisuuden Järvenpää?

Kaupungin tiedotuslehti kevät 2012 Poimi talteen kaavoituskatsaus 2012! Sivut 9 12 Millainen on tulevaisuuden Järvenpää? Omassa kodissa on hyvä vanheta Sivu 14 Tulevaisuuden Järvenpäässä voi olla moderni ja eläväinen keskusta, jossa kävelykatua reunustaa useampi tornitalo. Tornitalojen alimmat kerrokset ovat vilkkaassa liikekäytössä ja ylimmissä kerroksissa puolestaan on mahtavin näkymin varustettuja asuntoja. Viihtyisiä ja vehreitä uusia asuinalueita on syntynyt niin Lepolaan kuin ehkä Vanhankylänniemeenkin. Monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut löytyvät kätevästi hyvinvointikampukselta. Sivut 3, 4, 6 ja 8 Harrastaminen tekee hyvää! Järvenpään laajasta harrastekirjosta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Sivut 18 19 Tiedossa huikea festivaalikesä Sivu 20 Julkinen tiedote

Unelmana rohkeiden palveluratkaisujen Järvenpää Erkki Kukkonen Kaupunginjohtaja Jännittäviä aikoja kuntauudistusasioissa Tällä hetkellä Suomen kunnissa pohditaan kiivaasti, mitä tapahtuu kuntarajoille. Maan hallitus on käynnistänyt kuntarakenneuudistuksen, jolla halutaan saada aikaan vahvojen peruskuntien Suomi. Tämä saattaisi merkitä sitä, että Suomessa olisi kuntauudistuksen tuloksena 66 70 kuntaa, kun niitä nykyisin on Manner-Suomessa 320. Kysymyksessä on Suomen kuntahistorian suurin muutos. Sitä perustellaan pitkän aikavälin tarpeilla. Sillä turvataan kuntien ja hyvinvointiyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia aina 2030-luvulle saakka. Järvenpäätä koskien kuntajakoselvitysalue olisi Järvenpään, Keravan, Nurmijärven ja Tuusulan kokoinen alue. Sitä perustellaan muun muassa sillä, että Järvenpään, Keravan ja Tuusulan taajamat ovat kiinni toisissaan ja muodostavat yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Yhdistäminen mahdollistaisi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun alueella yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi kunnat ovat sekä väestötekijöiltään että taloudelliselta tilanteeltaan hyvin samankaltaisia. Järvenpään kaupunki pitää parhaana vaihtoehtona selvittää Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhdistämismahdollisuuksia. Ne muodostaisivat riittävän suuren toiminnallisen kokonaisuuden. Yhtenäisenä kuntana myös painoarvo kasvaisi selvästi ja raja-alueiden pirstoma kasvupotentiaali saataisiin käyttöön. Resurssien käyttö olisi tehokkaampaa, koska ehdotuksen mukainen kunta olisi edelleen varsin tiivis kaupunkiyksikkö elinvoimaisella Helsingin metropolialueella. Järvenpään kaupunki lähtee lausunnossaan siitä, että Helsingin seudulla (14 kuntaa) tarvitaan kuntarakenteen muutoksia eli kuntaliitoksia. Sen lisäksi tarvitaan samanaikaisesti tehtävä metropoliratkaisu. Se perustuisi ainakin alkuvaiheessa verkostomaiseen toimintatapaan. Metropoliratkaisun onnistuminen edellyttää aiesopimusmenettelyä kuntien ja valtion kesken. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen varmistetaan yhteisellä strategisella yleiskaavalla. Suurin tällä hetkellä avoinna oleva kysymys on se, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään uudessa kuntarakenteessa. Tähän tärkeään kysymykseen saataneen lisävalaistusta vielä alkukesästä. Elämme jännittäviä aikoja. Vietetään kuitenkin lämmintä ja rentouttavaa kesää vielä nykyisissä kuntarakenteissa. Minulla on unelma ja Järvenpään kaupungissa unelmani oli jo taimella ennen kuin itse olin tullut. Kaupungissa on vahva tahto nähdä sama näkymä, jonka asiakas näkee tarvitessaan apua elämänsä tueksi ja elämänlaadun turvaamiseen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, palvelurakennetta tulee kehittää yhdessä asiakkaan kanssa ja suoraan hänen tarpeisiinsa. Tänä päivänä puhutaan paljon asiakaslähtöisistä palveluista, mutta pääsääntöisesti kuntaorganisaatiot tarjoavat perinteisiä palveluja, joissa asiakas kertoo tarinansa usealle eri taholle ja pahimmassa tapauksessa kokoaa elämänsä palapeliä useista palvelun palasista. On eri asia puhua palvelujen laadusta kuin palveluista, jotka turvaavat elämänlaadun. Palvelujen korkean laadun pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta se ei vielä riitä. Järvenpäässä halutaan asiakkaan kanssa yhdessä luoda näkymä hänen elämäänsä ja löytää sekä kustannustehokkain että asiakkaalle vaivattomin tapa korjata elämän säröjä. Vaihtoehtoja on monia. Johtamani alue kattaa avosairaanhoidon, terveyskeskussairaalan, suun terveydenhoidon, aikuissosiaalityön, mielenterveys- ja päihdetyön, kotihoidon, erityisasumisen ja vammaispalvelut. Jos kysyn palvelujamme käyttävältä asiakkaalta mitä hän tarvitsee, hän ei vastaa minulle tarvitsevansa sairaanhoidonpalveluja, vanhuspalveluja, sosiaalipalveluja tai vammaispalveluja. Hän vastaa minulle tarvitsevansa apua kipuihin, kotona selviytymiseen, yksinäisyyteen, oman elämän haltuunottoon, siihen että voisi olla lapsilleen se isä tai äiti, jota lapsi arvostaa jne. Näkökulmilla on pieni, mutta erittäin merkityksellinen ero. Uskon tulevaisuuteen, jossa asiakkaalla on oikeus siihen, että hän astuu yhdestä ovesta sisälle, kertoo tarinansa ja ongelmansa ja yhdessä asiantuntijan kanssa tekee suunnitelman, jossa sekä asiakkaalla että erilaisilla palveluverkoston toimijoilla on selkeästi sovittu rooli ja vastuu. Nykyisinkin kaupungissa on useita toimijoita, jotka voivat ratkaista asiakkaan ongelmia. Kuitenkin liian usein kukin heistä toimii tietäen toistensa toiminnasta liian vähän. Päällekkäiset ja huonosti koordinoidut palvelut eivät helpota asiakkaan elämää ja ovat niukkenevien resurssien tuhlausta. On myös hyvä muistaa, että usein parasta palvelua ei ole raskas palvelupaketti, vaan palvelut, joiden olemassaoloa sujuvassa ja tasapainoisessa arjessa ei edes huomaa. Pitkänäköistä tulevaisuutta luodaan panostamalla nykyistä vahvemmin ennaltaehkäiseviin sekä terveyttä ja hyvinvointia edistäviin palveluihin. Järvenpään kaupunki on rohkeasti lähtenyt etsimään palveluratkaisuja, jotka vastaavat suoraan kaupunkilaisten elämäntilanteisiin uusina toisiaan tukevina palveluyhdistelminä. Tämä tulevaisuudenkuva on osa unelmaani, jonka eteen uutena palvelualuejohtajana teen antaumuksella työtä. Tiina Salminen Palvelualuejohtaja Anju Asunta Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön sekä Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueiden johtaja Tiina Salmisen unelma on luoda kuntalaisille sujuvaa ja tasapainoista arkea, missä palveluiden olemassaoloa ei aina edes huomaa. Aurinkoista kesää kaikille! Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, Kevät 2012 Erkki Kukkonen Kaupunginjohtaja Päätoimittaja: Anju Asunta puh. 040 315 3511 Hallintokatu 2 PL 41, 04401 Järvenpää anju.asunta@jarvenpaa.fi Taitto: Innocorp Oy Toimituskunta: Tuula Alkula Johanna Huotari Marika Karhula Riitta Murtokare Anu Savonne Laura Saukkonen Taru Syrjänen Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen kotiin. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta. Kannen kuvat: Sito Oy Virpi Tynkkynen Kari Nykänen, Arkkitehdit m3 Oy Anju Asunta Puistoblues / wikimedia.org Painos: 18 500 kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: 1797-1403 2 Järvenpää kevät 2012

Teksti ja kuvat Virpi Tynkkynen Tulevaisuuden Järvenpäässä tornitalot reunustavat katettua kävelykatua Upean näköistä, toteavat yhteen ääneen järvenpääläisnuoret Senni Hautala ja Eveliina Karjalainen katsoessaan havainnekuvaa Järvenpäästä 15 vuoden päästä. Kyseessä on Järvenpään verkkosivuilta löytyvä virtuaalikaupunki, jossa voi havainnollisesti nähdä, miten keskusta tulee muuttumaan. Asia kiinnostaa nuoria naisia erityisesti siksikin, että Hautala on Järvenpään Nuorisoparlamentin puheenjohtaja ja Karjalainen varapuheenjohtaja. Nuorisoparlamentissa varmistetaan, että nuorten ääni kuuluu kaupungin päätöksenteossa. Tulevaisuuden Järvenpäätä esittelee kehitysjohtaja Minna Karhunen, joka odottelee toiveikkaana kaupungin keskustan muuttuvan nykyistä vetovoimaisemmaksi lisääntyvän palvelutarjonnan ja kerrostaloasumisen ansiosta. Kehitysjohtaja ideoi modernia keskustaa, jossa remontoitua kävelykatua reunustaa useampi tornitalo. Tornitalojen alimmat kerrokset ovat täynnä liiketiloja ja ylimmät kerrokset puolestaan ovat varattu asunnoiksi. Järvenpään keskusta olisi eläväinen ja monipuolinen kävelykatu rautatieasemalta Tuusulanjärven rantaan asti. Ensiksi tarkoituksena on rakentaa Perhelän liikekeskus. Siitä tulee näyttävä tornirakennus, jossa kaksi alinta kerrosta on varattu liiketiloiksi ja seuraavat kerrokset asuinhuoneistoiksi. Taloon on suunniteltu jopa 100 asuntoa. Liiketilojen päälle kahteen kerrokseen tulee parkkitiloja, sillä maan alle parkkitilaa ei voinut rakentaa, koska pohjavesi olisi tullut pian vastaan, Karhunen selvittää. Perhelän liikekeskus valmistuu aikaisintaan viiden vuoden kuluttua. Siitä on tulossa lähes nykyisen Prismakeskuksen kokoinen ostoskeskus, joka tuo vetovoimaa myös kävelykadun toiseen päähän. Jos kaikki menee jouhevasti, ensi vuonna voisi alkaa nykyisen rakennuksen purkaminen. Siihen menee vuosi tai kaksi. Ja uuden rakentaminen puolestaan kestää kahdesta kolmeen vuotta, Karhunen arvioi. Asuntoja ja työpaikkoja Hautala ja Karjalainen ovat samaa mieltä Karhusen kanssa. Järvenpäähän tarvitaan lisää vuokra-asuntoja ja työpaikkoja. Erityisesti nuorille kesätyöpaikkojen löytyminen on monesti kiven alla, vaikka kaupunki jopa tukee yrityksiä, jotka antavat nuorille kesätyötä. Järvenpäässä on myös pulaa vuokraasunnoista, joihin kotoa pois muuttava nuori voisi muuttaa. Erityisesti, kun täällä ei ole opiskelija-asuntojakaan, selvittää Hautala. Karhunen myöntää tietävänsä asian ja lupaa, että siihen on lähiaikoina tulossa parannuksia. Kurkista tietokoneella Tulevaisuuden Järvenpäähän! Perhelän korttelin asemakaavoitussivulta pääsee Sito Oy:n tekemässä 3D-mallinnukseen, jossa voi valita oman avatarin ja hiirellä ohjaten kulkea katsomaan tulevaisuuden Järvenpään näkymiä. www.jarvenpaa.fi > Perhelä-hanke Toteutuessaan Perhelän kortteli liikekeskuksineen ja asuintorneineen tulisi olemaan tulevaisuuden Järvenpään keskustan kauas näkyvä ja laajalti tunnettu maamerkki. NCC on rakentamassa Myllyn alueelle kerrostaloa, johon tulee nuorille suunnattuja vuokra-asuntoja. Järvenpää vetää myös opiskelijoita. Sekä lukioon että ammattikouluihin tullaan jo nyt naapurikunnista. Viimein lisäraiteita? Karhusen mukaan keskustaan kannattaa rakentaa kerrostaloja. Se on tehokkainta maankäyttöä. Rautatieaseman läheisyyden ansiosta keskusta-asujat eivät välttämättä edes tarvitse autoa. Helpon liikkumisen vahvistavat myös nuoret. Järvenpää on pinta-alaltaan niin pieni, että lähes joka paikkaan voi mennä polkupyörällä, kävellen tai mopolla, he sanovat. Tulevaisuuden Järvenpäässäkin tärkein julkinen kulkuväline on edelleen juna. Karhunen uskaltaa jopa haaveilla siitä, että junayhteyksiä tihennettäisiin, vaikka viime syksynä G-vuoro hävisikin. Valtiovarainministeriön kehysehdotuksessa oli varattu varat neljännen raiteen rakentamiselle Järvenpään kohdalle. Se tarkoittaisi sitä, että pikajunat voisivat porhaltaa omaa raidettaan ja paikallisjunille jäisi enemmän tilaa, Karhunen sanoo. Nopeimmillaan uusi raide tulisi jo muutaman vuoden sisällä. Keskustelua herättänyt kuntauudistushanke ei huolestuta Karhusta eikä nuorisoparlamentaarikkoja. Nuoret ymmärtävät, että tehostamista tarvitaan eivätkä kuntarajat ole niin tärkeitä alueella, jossa lyhyen matkan sisällä on useita kuntia. Karhunen puolestaan arvioi, ettei Järvenpää edes olisi häviäjä mahdollisessa kuntien yhdistymisessä. Järvenpää on Helsingin lisäksi ainoa uusmaalaiskunta, joka suhtautuu yhdistymiseen positiivisesti, hän sanoo. Syinä on esimerkiksi se, että jo nyt Järvenpäähän tullaan monesta suunnasta töihin. Ja jos lähiaikojen liiketilaprojektit toteutuvat, syntyy Järvenpäähän lisää uusia työpaikkoja. Tavoitteena on vuosittainen työpaikkojen lisääntyminen kahdella prosentilla. Tilaa yrittämiselle Karhunen uskoo, että yritysten saaminen ei ole hankalaa, kunhan vain kaupungilla on tarjota yritystiloja. Paine pääkaupungin läheisyydessä on kova sekä yritystilojen että asumistilojen järjestämiseen. Ja tietenkin kaupungin palvelut pitää olla kunnossa. Kyse on ympyrästä, jossa kaikki seikat vaikuttavat. Osallistumme muiden kuntien tavoin imago-tutkimukseen, jossa säännöllisesti kysellään yrityksiltä, millaisia mielikuvia eri kunnat heissä synnyttävät. Yrittäjien mielestä Järvenpää on parantanut maantieteellistä sijaintiaan kahden vuoden aikana, Karhunen selvittää. Järvenpääläisnuoret ovat keskimäärin tyytyväisiä kaupunkiinsa sekä niihin suunnitelmiin, joilla kaupunkia aiotaan kehittää. Nuorisoparlamentti on kaupunginhallituksen alainen työryhmä, jossa on nuorten keskuudestaan valitsemia edustajia. Nuorisoparlamentilla on kaksi edustajaa jokaisessa lautakunnassa, minkä lisäksi puheenjohtajalla on osallistumisoikeus kaupunginvaltuustossa. Eveliina Karjalaisen mukaan nuorten ääni kuuluu kaupungin päätöksenteossa. Kun nuoret ovat mukana päätöksenteossa, kuilu aikuisten ja nuorten välissä pienenee. Toisaalta nuoret ymmärtävät, miksi joitain vaikeita päätöksiä, kuten vaikka säästöjä tehdään. Toisaalta päättäjät ja virkamiehet ymmärtävät myös meidän näkökulmia, Karjalainen pohtii. Sito Oy Nuorisoparlamenttilaiset Eveliina Karjalainen (vas.) ja Senni Hautala tekivät kehitysjohtaja Minna Karhusen (takana) kanssa tietokoneretken tulevaisuuden Järvenpäähän. Esimerkkejä nuorten äänen kuulumisesta ovat omat nuorisotilat Jampassa, Myllytiellä, Haarajoella ja Kyrölässä. Kyrölässä nuorisotilan yhteydessä toimii vielä erillinen nuorisokeskus, jossa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret voivat korottaa arvosanoja, saada työkokemusta ja jopa terveydenhoito- ja sosiaalipalveluja. Tänä keväänä nuorisoparlamentin työn alla on tutkimus kouluruokailusta. Sekä Senni Hautala että Eveliina Karjalainen rohkaisevat nuoria ottamaan heihin suoraan yhteyttä, jos sydämellä on jotain. Siten asioihin pystytään vaikuttamaan. n Järvenpää kevät 2012 3

Teksti Laura Saukkonen Vehreä ja kulturelli Lepola rakentuu Järvenpään Lepola I IV -alueiden asemakaavoitus, kunnallistekninen suunnittelu sekä rakentaminen etenevät tänäkin kesänä. Lepolan vehreille alueille on suunnitteilla ja rakenteilla asuinrakennuksia ja täydennysrakentamista palveluille. Asemakaavoitus etenee vaiheittain 2009 hyväksytyn osayleiskaavan pohjalta. Suunnittelualueet sijaitsevat Lepolan kulttuurimaisemassa entisen maatalousnormaalikoulun alueella ja sen lähiympäristössä, kävelyetäisyydellä Järvenpään keskustan palveluista ja Tuusulanjärvestä. Laura Saukkonen Uuden Lepolanväylän varteen rakentuvan Lepola I -alueen kunnallistekniikkaa viimeistellään ensi kesänä muun muassa pihakatuja päällystäen. Tarveasunnot Oy:n kerrostalo valmistuu juna-aseman läheisyyteen ennen kesää Järvenpään Mestariasuntojen talon viereen. Lisäksi Lemminkäinen Talo Oy rakentaa kerrostalon näiden pohjoispuolelle ja myöhemmin toisen niiden eteläpuolelle. Alueella on vielä vapaana myytäviä pientalotontteja. Poikkitien eteläpuoleisen Lepola II -asemakaavan hyväksymisestä päätetään kaupunginvaltuustossa kesän alussa. Tänä vuonna Lepola II -alueen maanpohjaa tullaan vahvistamaan. Ensi vuonna YIT Rakennus Oy rakentaa Lepola II -alueelle rivitaloasuntoja, joista ensimmäiset tulisivat myyntiin vuonna 2014. Lisäksi kaupungin omistamat 15 omakotitalotonttia myydään myöhemmin. Kunnallistekniikka tonteille rakennettaisiin vuosien 2014 2015 aikana. Alueelle suunnitellaan asuinpientaloja, päiväkoti sekä viher- ja virkistysalueita. Uutta ja vanhaa maatalousnormaalikoulun alueella Lepolan maatalousnormaalikoulu perustettiin Järvenpään agraarimaisemaan vuonna 1928. Kiinteistöön kuuluvat eri aikakausia ja rakennustapoja edustavat rakennukset muodostavat oman kiintoisan kokonaisuutensa Lepolan ytimessä. Jo ensi kesänä osa alueen vanhoista asuintaloista myydään yksityisille tahoille kaupungin omistaman Lepolan Helmi Oy:n toimesta. Lepola III:n eli maatalousnormaalikoulun alueen asemakaavatyö jatkuu maaliskuun vuorovaikutuskuulemisesta saadun palautteen pohjalta laadittavana uutena asemakaavaehdotuksena ja kunnallisteknisinä suunnitelmina. Asemakaavahankkeesta on saatu myönteinen lausunto Museovirastolta. Tavoitteena on saada Lepola III -asemakaavaehdotus valmiiksi syksyn julkista nähtävillepanoa varten siten, että kaupunginvaltuusto voisi hyväksyä kaavan vuoden 2013 alkupuolella, kertoo kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila. Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ja suunnittelupäällikkö Kaarina Laine ovat joukkoineen syventyneet Lepolan suunnitelmiin näkökulmasta jos toisestakin. Tavoitteena on luoda Lepolasta toimiva ja kiinnostava asuinalue. Kiinnostuitko Lepolasta? Tutustu hankkeeseen www.jarvenpaa.fi/lepola Voit antaa palautetta ja esittää ideoita Lepola III -suunnitelmasta pehmogis-sovelluksella, missä kaavasuunnitelmaan voi merkitä onnistuneet ja lisäkehittämistä vaativat kohdat. Palvelu on kehitetty yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Ks. www.pehmogis.fi/jarvenpaa. Poikkitielle kiertoliittymiä Lepola III:n suunnittelussa huomioidaan Poikkitien tiesuunnitelma, jonka kaupunki laati yhteistyössä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Tiesuunnitelman on tarkoitus tulla nähtäville toukokuussa. Poikkitien parannustyöt alkaisivat mahdollisesti jo ensi vuonna. Merkittävimpiä muutoksia olisivat kiertoliittymät Poikkitien molemmissa päissä sekä Puistotien kohdalla. Kesällä Lepola III:ssa tehdään muun muassa maaperätutkimuksia, rakennettavuusselvitys, vesihuollon yleissuunnittelua sekä katu- ja ympäristösuunnittelua. Sibeliuksenväylän yleissuunnitelma tullaan tarkistamaan ja Sipoontielle laaditaan katusuunnitelmat. Alueen kunnallistekninen rakentaminen alkaisi muutaman vuoden kuluttua. Koska Lepolan alue on laaja, se vaatii paljon etukäteisselvittelyjä ja teknistaloudellisia vertailuja, kunnallistekniikasta vastaava suunnittelupäällikkö Kaarina Laine toteaa. Asuinrakentaminen Lepola III:ssa alkaisi Lepola II -alueen rakentumisen jälkeen aikaisintaan vuonna 2016. Alueelle suunnitellaan pienkerrostaloja, rivitaloja, kytkettyjä pientaloja sekä omakotitaloja. Verstaspihan ympäristöön sijoitettaisiin korttelitalo-päiväkoti. Ainolaan liittyvälle Sibelius-vierailukeskukselle on varattu korttelialue ja Navetanmäen hevostilan yhteyteen paikka maneesille. Koko Lepolan alue on mahdollista liittää Fortumin kaukolämpöverkkoon. Kari Nykänen / Arkkitehdit m3 Oy Lepola IV ja pääradan parantaminen Tulevaisuudessa Lepolan ohittava päärata muuttuu kaksiraiteisesta neliraiteiseksi. Hallitus päätti maaliskuussa pääradan ensivaiheen lisäraiteesta Kyrölä Purola-välille sekä varautumisesta koko Kerava Riihimäki-välin parantamiseen. Koska ratahanke tulee liikennepoliittisen selonteon kymmenvuotisohjelmaan, se on määrä panna toimeen hallitusten vaihtumisesta huolimatta. Pääradan muutokset toisivat lisää junavuoroja Kyrölän juna-asemalle, mikä olisi erittäin merkittävää Lepolan kulkuyhteyksien kannalta. Radan viereisen Lepola IV:n suunnittelu alkaa, kun pääradan muutokset ovat selvillä. n Teksti Laura Saukkonen Hulevedet hyötykäyttöön Järvenpään kaupunki osallistuu keväällä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) seurantahankkeeseen Lepolan hulevesien käsittelyn osalta. Yhteishankkeella kerätään tietoa toteutettujen rakenteiden toimivuudesta ja hulevesien puhdistustuloksista muun muassa vedenlaadun mittauksilla. Saaduilla tuloksilla kehitetään hulevesien hallintaa kaupunkialueilla ja herkkien vesialueiden lähettyvillä. Lepola I-IV -alueilla syntyvät hulevedet käsitellään niiden syntypaikoilla ja hyödynnetään esimerkiksi viheralueiden kastelussa. Tavoitteena on, että haitallisia aineita ei päädy Tuusulanjärveen. Lepolaan tulee kuusi hulevesiallasta, joiden käsittelyrakenteiden yhteispinta-ala on noin 2,5 hehtaaria. Ensi vuonna Lepola II -alueelle rakennetaan noin hehtaarin suuruinen kolmealtainen kosteikko, Kaarina Laine kertoo. n Lepola III -alueelle entisen maatalousnormaalikoulun tuntumaan suunnitellaan vaihtelevaa matalaa asumista: pienkerrostaloja, rivitaloja, kytkettyjä pientaloja sekä omakotitaloja. 4 Järvenpää kevät 2012

Teksti ja kuvat Laura Saukkonen Kesäduuniin kaupungille! Mitä yhteistä on noin 150 järvenpääläisnuorella? He kaikki saivat kesätöitä Järvenpään kaupungilta kesäksi 2012. Kesätyöllistettyjen määrä kasvoi edellisvuodesta puolella. Eniten nuoria kiinnostivat työt päivähoidon, puistotöiden ja liikuntapalveluiden parissa. Monen nuoren tie työelämään kulkee Työllisyysyksikön portaiden kautta, kertovat työllisyyspalveluiden johtaja Olli Keto-Tokoi ja työllisyyskoordinaattori Mari Karsio. Työllisyyspalveluiden johtaja Olli Keto- Tokoi haastaa Järvenpään yritykset ja työnantajat yhteiskunnallisiin talkoisiin nuorten kesätyöllistämisessä. Työnantajilla olisi nyt oiva tilaisuus hyödyntää Järvenpään kaupungin yrityk- sille ja yhdistyksille myöntämä nuorten kesätyöllistämistuki. Myös järvenpääläisnuoret voivat markkinoida itseään paikkakunnan työnantajille tuen avulla. Olli Keto-Tokoin mielestä nuoret eivät saisi vieraantua työnteosta. Nuorten kesätöillä tulisi luoda myönteistä kuvaa työelämästä jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Viime kesänä kaupungin kesätyöntekijöille tehtiin laaja tulo- ja lähtöhaastattelu. Kesätyöllistämistä onkin kehitetty nuorten omien kokemusten perusteella. Esimerkiksi esimiehiä on ohjeistettu antamaan nuorille enemmän positiivista palautetta, kertoo työllisyyskoordinaattori Mari Karsio. Kaupungin kesätyöntekijät aloittavat työhön perehtymisen 4. kesäkuuta Työllisyyspalveluiden tarjoamalla Nuorten palvelukorttikoulutuksella. Koulutuksella nuorille halutaan antaa tietoa tulevas- ta työstä, kaupungista työnantajana, työelämän yleisistä toimintatavoista, työturvallisuudesta ja asiakaspalvelusta. Palvelukorttikoulutuksesta on hyötyä myös nuorten jatkotyöllistymistä ajatellen. Koulutuksen toteuttaa Järvenpään Opisto. Vilman toiveena hoivatyö Kartanon koulun yhdeksättä luokkaa käyvä Vilma Eloheimo aloittaa ensimmäisen virallisen kesätyönsä Järvenpään kaupungin palveluksessa tulevana kesänä. Työpaikka valikoituu kevään aikana joko vanhustenhoidon tai lasten päivähoidon parista. Vilma, miksi hait juuri näille palvelualoille? Molemmat alat kiinnostavat minua, koska niissä saa tehdä töitä ihmisten parissa. Erityisesti vanhustyö voisi olla haasteellista ja palkitsevaa, sanoo Vilma. Mitä odotuksia sinulla on kesätyöpaikkaa kohtaan? Toivon, että työskentely olisi mukavaa ja työkaverit ja asiakkaat vastaanottavaisia. Vapaa-aikanaan Vilma harrastaa sählyn pelaamista ja Hip hop -tanssia. Peruskoulun jälkeen Vilma aikoo hakea opiskelemaan Tikkurilan lukion kansainväliselle linjalle. Tavoitteenani on päästä ulkomaille opiskelijavaihtoon. Pidän matkustamisesta, Vilma summaa. n Teksti Tuula Alkula Keikkatöitä Resinasta Resina välittää lyhytaikaisia sijaisia Järvenpäässä ja Keski-Uudenmaan alueella. Keikkatöitä löytyy terveydenhoidossa, varhaiskasvatuksessa, vanhus- ja hoivaalalla, sosiaali- ja vammaispalveluissa sekä perusopetuksessa. Tällä hetkellä Resinassa keikkailee yli 1 000 työntekijää. Etenkin sairaanhoitajille ja lähihoitajille on paljon kysyntää lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Resinassa asia on huomattu ja hoitoalan työntekijöiden rekrytointiin panostetaan. Tätä tehtävää hoitaa sairaanhoitaja Kirsi Rytkönen, joka on aloittanut terveydenhuollon tiimivastaavana Resinassa. Hän haastattelee Resinassa sairaanhoitajia keikkatyöhön ja voi tarvittaessa kertoa lisää alan keikoista. Resinan keikkatyö sopii niin alan opiskelijoille kuin kokeneillekin ammattilaisille, jotka ovat etsimässä lisäansioita ja -kokemuksia. Työ käy hyvin myös eläkkeellä oleville, jotka haluavat vielä olla mukana työelämässä omilla ehdoillaan sekä henkilöille, jotka ovat palaamassa työelämään esimerkiksi hoitovapaan jälkeen. Keikkaillessa näkee erilaisia työyhteisöjä ja voi rauhassa miettiä, mikä on se omin juttu. n www.resina.fi www.facebook.com/henkilostopalvelut.resina Vilmalle lasten kaitseminen on tuttua puuhaa, sillä hän on usein hoitanut perhepiirinsä lapsia. Vanhustenhoito tarjoaisi uuden näkökulman hoitotyöhön. Työllistä nuori tuen avulla! Kesätyöllistämistukea myönnetään 15 18-vuotiaiden järvenpääläisnuorten palkkaamiseen 1.6. 31.8.2012 välisenä aikana (yht. 40 hakemuksesta/nuoresta). Tukea voi hakea Järvenpäässä sijaitsevan yrityksen tai -yhdistyksen työnantaja, 30.6. 31.8.2012. Tuki 200 /työllistetty nuori, maksetaan yrityksille työsuhteen jälkeen. www.jarvenpaa.fi > Työ > Nuorten kesätyöllistämistuki. n Järvenpään Yrittäjät lähipalveluiden puolesta Jani Kääriäinen, Hemmon Kuvat Järvenpään Yrittäjät ry:n hallitus valvoo paikallisten yrittäjien etua. Kaupunkimme kehittyy yrittäjämyönteisessä ilmapiirissä, puheenjohtaja Henri Ulán toteaa (keskellä edessä). Kiitos järvenpääläiset, kaupungissamme on hyvä toimia yrittäjänä! Viime vuosina pienet ja keskisuuret yritykset ovat työllistäneet Suomessa selvästi enemmän kuin suuryritykset. Myös järvenpääläisyritykset ovat suurelta osin paikallisesti toimivia pk-yrityksiä, joiden työvoima koostuu paljolti kaupunkimme asukkaista. Kuntalaisten onkin mukava asioida yrityksissä, joissa tutut kasvot rientävät asiakkaiden avuksi. Tämä on lähipalvelua parhaimmillaan. Paikallisyrittäjyys antaa järvenpääläisille valinnanvapautta. Kaupunkimme asukkaille yrittäjyys takaa kattavammat palvelut, työnhakijoille enemmän työtilaisuuksia ja yrittäjille mahdollisuuden toteuttaa itseään luovasti. Lisäksi se merkitsee vastuuta työnantajan ja työvoiman toimeentulosta. Järvenpäässä on edistytty viime vuosina paljon. Nostokurjet Järvenpään horisontissa kertovat kehittyvästä ja elinvoimaisesta kaupungista. Myös kulttuuritoimijoiden ja yrittäjien välinen yhteistyö on aktiivista. Kaupunkimme kehittyy yrittäjämyönteisessä ilmapiirissä. Lähipalveluiden puolesta toimivan Järvenpään Yrittäjät ry:n työ on monipuolista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Kuntalaisille yhdistys välittää tietoa paikkakunnan tuote- ja palvelutarjonnasta ja kaupungin virka- ja luottamushenkilöiden kanssa keskustelemalla yhdistys tuo päätöksentekoon myös yrittäjänäkökulmia. Osana Suomen Yrittäjät ry:tä olemme mukana luomassa sopimusyhteiskuntaa, jossa eri osapuolten väliset vastuut, oikeudet ja säännöt ovat tasapainossa. Kotikaupunkimme asioista käydään jatkuvasti vilkasta väittelyä sekä puolesta että vastaan. Keskusteluissa ikävät asiat nousevat usein helpoimmin pintaan. Kuitenkin objektiivisesti tarkastelemalla huomaamme, että myönteiset asiat ovat voitolla. Me kaikki tarvitsemme toisiamme ja ainoastaan yhdessä voimme kehittää Järvenpäästä vieläkin mukavamman kaupungin asua, työskennellä ja yrittää. Tehdään niin ja nautitaan keväästä yhdessä! n Henri Ulán Järvenpään Yrittäjät ry, puheenjohtaja Järvenpää kevät 2012 5

Teksti Taru Syrjänen Pala palalta kohti hyvinvointikampusta Anju Asunta Kolme opiskelijaa esittivät omat tuoreet näkemyksensä hyvinvointikampuksesta uuden sosiaalija terveyskeskuksen ympäristöön. Erilaisia visioita pohditaan nyt eri päätöksentekoelimissä jatkosuunnan määrittämiseksi. Järvenpäässä on etsitty uusia tila- ja palveluratkaisuja ikääntyneiden, lasten ja nuorten sekä vammaisten palveluiden järjestämiseen PARETO-hankkeessa (Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat). Huomio keskitettiin erityisesti tulevan uuden sosiaali- ja terveyskes- kuksen korttelin hyödyntämiseen asiakasryhmäkohtaisesti niin, että eri palvelut sijoittuisivat alueelle mahdollisimman asiakasystävällisesti ja järkevästi myös suhteessa toisiinsa hyvinvointikampuksena. Mukana juuri päättyneessä hankkeessa olivat Järvenpään kaupungin lisäksi Espoon kaupunki, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ja Kouvolan yritysmagneetti Oy. Viime keväänä tarveselvityksen valmistuttua etsimme suuntaa kohti konkretiaa Hyvinvointikampuksen suunnittelemisessa. Aluksi mietimme suunnittelukilpailun järjestämistä, mutta sitten saimme ajatuksen lähestyä yliopistoja asiassa. Kutsuimme yhteistyöpalaveriin Oulun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen arkkitehtuurista vastaavat professorit ja hyvin kävi! Kukin professori etsi opinahjostaan diplomityövaiheessa olevan, haasteellisesta työtarjouksesta kiinnostuneen opiskelijan ja Hyvinvointikampuksen suunnittelutyö kolmen opiskelijan voimin käynnistyi. Työrupeaman tuloksena saimme hankkeen loppuseminaarissa ihastella ennakkoluulottomia havainnekuvia hyvinkin erilaisista toteuttamisratkaisuista Hyvinvointikampuksella, kertoo hankkeen vastuuhenkilö, johtava ylilääkäri Tuula Salokangas. Hyvinvointikampuksen korttelissa tapahtuu Hyvinvointikampusalueella, Helsingintien ja Myllytien kulmauksessa, on varattu tontti uudelle sosiaali- ja terveyskeskukselle. Rakentamista ei ole kuitenkaan voitu käynnistää, sillä Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo odottaa kilpailutuksesta nousseen valitusoikeudenkäynnin ratkaisua. Pystyisimme aloittamaan varsin nopeasti rakentamisen, kunhan ratkaisu saataisiin. Päätöstä joudutaan kuitenkin markkinaoikeuden antaman tiedon mukaan vielä hetki odottamaan, kertoo kaupungin rakennuttajapäällikkö, Terveystaloyhtiön toimitusjohtaja Pekka Valkama. Alueella sijaitseva Pihlavistokoti tyhjeni asukkaista alkusyksystä 2011, kun rakennus ei enää vastannut ikäihmisten asumisen tarpeita. Rakennuksen kohtalosta päätetään vielä tämän kevään aikana. Pikkuvanhan päiväkodin siirtämistä pois alueelta valmistellaan tapahtuvaksi jo kesäkuun aikana. Alueen maamerkit metsästysmaja ja vanha kunnanlääkärin talo tulevat suojelukohteina säilymään alueella, samoin Polvipolun asunnot. Polvipolun asukkaat pääsevätkin tulevaisuudessa nauttimaan hyvinvointikampuksen paraatipaikasta. Myllytien terveysasemasta tultaneen luopumaan, kun toiminnot siirtyvät aikanaan uuteen sosiaali- ja terveyskeskukseen. Hanke päättyi, kampus jatkaa PARETO-hankkeen päätyttyä on tavoitteena jatkaa alueen suunnittelua hyvinvointikampuksen toteuttamiseksi. Kaupungin päättäjille laaditaankin piakkoin esitys siitä, miten alueen rakentumisen askelmerkit menisivät tästä eteenpäin. n Teksti Anju Asunta Kotisohvalta asioimaan Tervetuloa asioimaan sähköisesti: www.jarvenpaa.fi/easiointi Tarvitsetko tämän tästä hoitoasi koskevia terveystietoja? Hoidatko lapsiesi suun terveydenhoidon asioita? Haetko päivähoitopaikkaa tai toimeentulotukea? Järvenpään kaupungin asukkaana voit asioida näissä asioissa omalta kotisohvaltasi ejärvenpää-palveluportaalissa. ejärvenpää-palveluportaalin kautta voi hoitaa monia vahvaa tunnistautumista edellyttäviä asioita joustavasti ympäri vuorokauden. Kaupunki on kehitystyössään satsannut erityisesti asiakaspalvelun parantamiseen ja asioinnin helpottamiseen, päästen näin laajalla palveluvalikoimallaan valtakunnallisestikin tarkastellen sähköisen asioinnin edelläkävijöiden joukkoon. Kaupungin verkkosivuilla on ennestäänkin ollut koko joukko erilaisia palveluihin liittyviä lomakkeita, joita voi tulostaa, täyttää ja palauttaa kaupungin eri yksiköihin asiasta riippuen. Portaalin palvelut ovat kuitenkin pidemmälle vietyä palvelua jo valmiiksi tietokantoihin täydentyvine kenttineen sekä kaupungilta asukkaaseen ja päinvastoin toimivine yhteyksineen. Asiointiin tarvitsee ainoastaan verkkoyhteydellisen tietokoneen, pankkitunnisteet sekä kulloisenkin palvelun edellyttämiä lisätietoja. Aiomme edelleen laajentaa sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden valikoimaa. Suunnitelmissa on myös aivan toisenlaisia asiointipalveluita kaupunkikehityksen ja toimintaympäristöpalveluiden alueella, tietojenkäsittelyn kehittämispäällikkö Sari Snicker kertoo. n Teksti Anju Asunta Anna palautetta kaupungin palveluista Orvokki Palmgren Olitko tyytyväinen vai et? Järvenpään kaupungin toimipaikkojen asiakkaat voivat heti kertoa mielipiteensä palvelun sujumisesta kuntakentässä harvoin käytetyllä asiakaspalautteen keruulaitteella. Järvenpään kaupunki otti huhtikuussa kahden kuukauden koekäyttöön 10 HappyOrNot -asiakaspalautteen keruulaitetta. Laitteet on sijoitettu säännöllisesti asiakkaiden käyttämiin toimipisteisiin, kuten terveyskeskuksiin, uimahalliin, kirjastoon sekä kaupungintalon ja Seutulantalon asiakaspalvelupisteisiin. Laitteissa vastataan mutrusuu- ja hymynaamanappeja painaen yksinkertaiseen kysymykseen: "Tyytyväisyytesi palveluumme tänään?". Vastauksia voidaan analysoida monin tavoin vertaillen esimerkiksi eri viikonpäivien tai vuorokaudenaikojen tilannetta. Tuloksien avulla pyritään vahvistamaan kaupungin hyviä käytänteitä sekä kehittämään asiakaspalvelua. Jatkossa pohditaan myös, voitaisiinko laitteita käyttää pitkäaikaisemminkin, palvelun laatuun pureutuvia kysymyksiä vaihdellen. Kaupunki kerää palautetta toimintatavoistaan monilla muillakin tavoilla. Esimerkiksi jokainen palvelukohtaaminen asiakkaan ja työntekijän välillä on erinomainen tilaisuus rakentavan palautteen ja kiitoksenkin antamiseen. Lisäksi eri yksiköt tekevät oman toimintansa kehittämiseen tähtääviä asiakaskyselyitä. Kaupungin verkkosivuilla ovat myös perinteiset vapaasanaisen palautteen kanavat asukkaiden jatkuvassa käytössä. Verkkosivuilla osoitteessa www.jarvenpaa.fi/kyselyt voi 15.6. asti antaa palautetta myös palautteen antamisesta HappyOr- Not -kyselyssä. Samalla voi esittää toiveita muista palautekanavista. n 6 Järvenpää kevät 2012

Teksti Arja Loima, maahanmuuttajatyön koordinaattori Suomalaisia, virolaisia, thaimaalaisia kaikki järvenpääläisiä Järvenpään noin 39 000 asukkaasta liki 1 350 puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliämme. Kaikkiaan järvenpääläisillä on noin 60 kotikieltä, ja kodeissa eletään vaikkapa Viron, Thaimaan, Guinean tai Egyptin kulttuurin mukaisesti. Järvenpääläinen maahanmuuttaja voi olla juuri maahan saapunut tai parikymmentäkin vuotta sitten Suomen kansalaisuuden saanut. On perheitä, joiden Suomessa syntyneet lapset eivät ehkä koskaan ole käyneet vanhempiensa ja isovanhempiensa kotimaassa. He kaikki ovat järvenpääläisiä, maahanmuuttajajärvenpääläisiä. Maahanmuuttajien kotoutumista asettumista itsenäiseen laadukkaaseen elämään uudessa kotimaassa tuetaan Suomessa entistä vahvemmin uuden lain nojalla. Taustalla on yhteiskunnan muutos: maahanmuutto on pysyvä ja kasvava ilmiö. Suomeen tullaan eri syistä, mutta yhä useammin maahanmuuttajien toiveissa ovat opiskelu ja työllistyminen. Ennusteiden mukaan maahanmuuttajien määrä kasvaa edelleen ja näin myös toivotaan tapahtuvan työvoiman turvaamiseksi. Kotouttamiseen monia keinoja Järvenpäähän on lain mukaisesti laadittu uusi kotouttamisohjelma, jossa kuvataan kotouttamispalvelujen järjestämistä Järvenpäässä. Pääosin kotouttamispalvelut sisältyvät kaikille kuntalaisille suunnattuihin peruspalveluihin. Lisäksi maa- Anna Kallionpää Ugandalainen Isaac Bukenya Gwayambadde esitteli kulttuuriaan kiinnostuneille maaliskuisessa Aistien -kirjastotapahtumassa. hanmuuttaja tarvitsee uudessa kulttuurissa tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Muuton alkuvaiheessa järjestetty tuki edistää suomen kielen ja uuden kulttuurin oppimista ja sitä kautta työpaikan löytymistä. Maahanmuuttajien aito kotoutuminen ei onnistu pelkästään viranomaistyönä, vaan siinä on osallisena koko yhteisö. Siksi Järvenpäässä syvennyttiin kotouttamisohjelmaa työstettäessä myös kulttuurien väliseen vuoropuheluun. Miten voisimme luontevasti tutustua toistemme kulttuurillisiin taustoihin? Olemmeko kiinnostuneita toisistamme ja mitä voisimme oppia toisiltamme? Mistä maahanmuuttaja saa tietoa suomalaisista ja suomalaisesta kulttuurista tai kuinka me voisimme lähestyä maahanmuuttajanaapuria? Yhdessä, ei yksin Kaupungin järjestämissä maahanmuuttajatyöilloissa käytiin vilkasta keskustelua siitä, mitä on olla maahanmuuttajana Järvenpäässä. Mukana keskustelemassa oli maahanmuuttajia ja heidän läheisiään sekä eri kotouttamispalveluja järjestäviä tahoja. Keskusteluissa tuli esiin erityisesti maahanmuuton alkuvaiheen yksinäisyys. Suomalaiset eivät puhu paljoa vieraille ihmisille ja heitä on vaikea lähestyä. Maahanmuuttajan on vaikea löytää paikkoja, joissa voisi tavata suomalaisia järvenpääläisiä sekä keskustella ja ystävystyä heidän kanssaan. Yksin kotona oleminen ilman ystävä- ja sukulaisverkostoa on raskasta. Yhteisiä kohtaamisen paikkoja on aktiivisesti luotava. Esimerkiksi maaliskuussa 2012 Hyvinkään Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät Aistien -tapahtuman maahanmuuttajien kanssa Järvenpään kirjastossa. Hyvää palautetta saaneessa tapahtumassa maahanmuuttajilla oli mahdollisuus kertoa kuvin, sanoin, äänin ja eri makujen välityksellä omasta kulttuuristaan. Satunnaiset kirjaston kävijät pysähtyivät kuuntelemaan ja katsomaan maahanmuuttajien kulttuurista kertovia asioita. Samalla syntyi luonteva hetki molemminpuolisille kysymyksille. Jatkossa kaupunki järjestää jatkossa maahanmuuttaja-keskustelufoorumeja säännöllisesti. Seuraava pidetään 4.9.2012 Järvenpää-talossa. Tervetuloa avoimin mielin mukaan keskusteluun! n Vietnamilainen Loan Thi Tran kertoo oman maansa tuotteista Maire Antikaiselle. Arja Loima Teksti Taru Syrjänen Elämä on aina suurempi kuin ongelmat Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdehoitopalveluita Mielenterveys- ja päihdetyön yksikköön Myllytie 8:aan asiakkaat hakeutuvat erilaisine tarpeineen. Osa asiakkaista on tullut lääkärin lähettäminä tilanteen selvittelyyn ja osa omasta aloitteestaan yksikön päivystykseen ilman ajanvarausta. Arkipäivisin kello 9 11 auki olevaan päivystykseen kannattaa rohkeasti tulla, kun mielenpäällä on askarruttavia asioita, joihin ei itse löydä ratkaisuja. Päivystyksessä saa apua, kun mieli on maassa, tai kun oma tai läheisen päihteidenkäyttö huolestuttaa. Ihmisten elämäntilanteet ja ongelmat vaihtelevat, joten myös tarjottavien palveluiden täytyy olla joustavia. Olemmekin kehittäneet yksilö- ja verkostotyön hoitomallien rinnalle ryhmähoitoja, joissa ammatillisen avun ohella ryhmäläisille tarjoutuu mahdollisuus myös vertaistukeen. Nuoria pyrimme auttamaan matalankynnyksen ryhmätoiminnoilla, joissa kokataan tai liikutaan asioista puhuminen kun on helpompaa toiminnan lomassa. Ryhmissä opitaan vuorovaikutustaitoja, tunteiden jakamista sekä tullaan ymmärretyiksi ja hyväksytyiksi, kuvailee Mielenterveysja päihdetyönyksikön esimies Ainomaija Heiska-Johansson toimintaa. Mielenterveys- ja päihdetyön yksikön työntekijät auttavat, jos omat voimavarat ja keinot arjesta selviämiseen tuntuvat olevan vähissä. Päivystyksessä laaditaan alustavaa suunnitelmaa siitä, miten tilanne pyritään kääntämään kohti parempaa. Pääsy päivystykseen ja muihin matalan kynnyksen palveluihin halutaan pitää jatkossakin mahdollisimman helppona. Jo tunne siitä, ettei ole yksin pahan olonsa ja ongelmiensa kanssa, on hoitava, Heiska-Johansson kannustaa. n Liikuta minua Rantapuistossa Vapaaehtoisten avulla järjestetty Liikuta minua -tapahtuma tuo vilskettä Rantapuistoon keskiviikkona 23.5. klo 13 15. Tapahtumassa nuoret ja vanhat kohtaavat laulun, tanssin ja liikunnan merkeissä. Ohjelmassa on esimerkiksi yhteislaulua, zumbaa, rivitanssia, saappaanheittoa, tietokilpailukävelyä ja kaupungin tarjoamaa pullakahvittelua. Samalla tarjolla on muun muassa ikäihmisille suunnattua opastusta kännykän käytössä, liikuntaneuvontaa sekä tietoa vapaaehtoistoiminnasta. Tervetuloa mukaan! Jos et pääse yksin liikkumaan, voit kysyä vapaaehtoista seuralaista tapahtuman ajaksi Setlementti Louhelan avunvälityksestä, puh. (09) 280 957. n Lisätietoja: paivi.mankarla@jarvenpaa.fi, puh. (09) 2719 3226 soile-maria.linnemaki@yhdistysverkosto. net, puh. 045 129 7029 Rantapuistossa jo neljättä kertaa järjestettävä Liikuta minua -tapahtuma tuo nuoret ja vanhat yhteen iloisen liikunnan pariin. Marko Oikarinen Järvenpää kevät 2012 7

Teksti Laura Saukkonen Uusi Vanhankylänniemi! Pitäisikö Vanhankylänniemeen rakentaa pienkerrostaloja, istuttaa kirsikkapuutarha tai rakentaa koirien uimaranta? Järvenpään kaupungin asemakaavoitus kerää kaupunkilaisten kehitysideoita ja -ajatuksia Uusi Vanhankylänniemi! -asukaskyselyllä. Vanhankylänniemen asemakaavan suunnittelu etenee luonnosvaiheeseen syksyllä 2012. Åsa Graeffe Vanhankylänniemen terveyskeskusrakennus vapautuu nykyisestä käytöstään parin kolmen vuoden kuluttua, kun Järvenpään keskustan uusi sosiaali- ja terveyskeskus valmistuu. Vaikka rakennus sijaitsee upealla paikalla Tuusulanjärven rannalla, sille ei ole löytynyt uutta liiketoiminnallista käyttötarkoitusta. Kaupunkilaisten kanta vanhan terveyskeskusrakennuksen säilyttämisestä tai purkamisesta halutaan nyt selvittää. Järvenpään asemakaavoitus ehdottaa vanhan rakennuskannan rinnalle tai tilalle maltillista uudisrakentamista alueen luonteeseen soveltuen. Virkistystoiminnot keskitettäisiin jatkossakin kartanon läheisyyteen ja niemen puistoalueelle. Vanhankylänniemen säilytettävät rakennukset, alueet, kadut ja polut sekä mahdollisten uusien rakennusten määrä ja sijainti tullaan määrittämään asemakaavassa. Kyselyllä saadut hyvät ideat hyödynnetään alueen suunnittelussa, kertoo asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio. Viihtyisä ajanviettopaikka Vanhankylänniemestä halutaan luoda kaupunkilaisten suosima viihtyisä ajanviet- topaikka. Niemen alustavat kunnostustyöt alkavat jo tänä kesänä muun muassa viheralueiden raivaamisella, puuston istuttamisella sekä Tuus-Melojien rannan ennallistamisella alkuperäisiä rantanäkymiä avaten. Tulevana kesänä lisätään laituripaikkoja veneille ja seuraavaksi talveksi on suunnitteilla yhdyslatua ja hiihtomaata, kertoo vapaa-aikajohtaja Marko Enberg. Vanhankylänniemen virkistyskäytön edistämiseksi pohdinnassa ovat myös uimarannan rakennusten uudistaminen, ranta-aktiviteettien lisääminen ja frisbeegolf-radan laajentaminen. Myös Vanhankylänniemestä Rantapuistoon viheralueiden lomassa kulkeva rantareitti on harkinnassa. Lisää ideoita ja kaupunkilaisten mielipiteitä kaivataan, koska aluetta suunnitellaan kaikille järvenpääläisille sekä alueella vieraileville. Tällä hetkellä niemen alueella palveluita tarjoavat muun muassa Vanhankylän Kartano, kulttuuri- ja matkailukohde Villa Kokkonen, Järvenpään Ratsastusseura, Järvenpään kesäteatteri, Tuus-Melojat sekä Tuusulanjärven Purjehtijat. n Pitäisikö Vanhankylänniemen terveyskeskusrakennus purkaa vai säilyttää? Rakennuksen ja sitä ympäröivien alueiden tulevaisuus on nyt kaupunkilaisten käsissä. Vastaa kyselyyn! Voit vastata Uusi Vanhankylänniemi! -kyselyyn 9.5. 8.6.2012 Järvenpään kaupunginkirjaston, kaupungintalon ja Seutulantalon auloissa. Lisäksi kyselyyn voi vastata Järvenpää-päivänä 12.5.2012 kaupungin yhteisosastolla kävelykatu Jannella (Osuuspankin edessä) tai sähköisesti kaupungin verkkosivuilla osoitteesta www.jarvenpaa.fi/kyselyt. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan pieniä tuotepalkintoja. Voitoista ilmoitetaan voittajille henkilökohtaisesti. Palkinnot noudetaan Seutulantalon asiakaspalvelupisteestä, Seutulantie 12, 04401 Järvenpää. Teksti Laura Saukkonen Viihdy kesä Vanhiksessa! Emily Isoaho Tänäkin kesänä Vanhankylänniemessä on tarjolla runsaasti kulttuuria ja harrasteita niin varttuneemmalle väestölle kuin perheen pienimmille. Niemen kesä käynnistyy helatorstaina 17.5. klo 11 15 Tuus Tuusulanjärvelle -vesiliikuntatapahtumalla. Kaikenikäisille ja -kokoisille suunnatussa ilmaistapahtumassa voi kokeilla esimerkiksi purjehdusta, melontaa, kalastusta ja purjelautailua. Tuus Tuusulanjärvelle kerää vuosittain satoja kävijöitä Vanhankylänniemen purjerantaan tutustumaan Tuusulanjärven vesiliikuntalajeihin. Tapahtuman järjestävät Tuus-Melojat, Tuusulanjärven Åsa Graeffe Purjehtijat, Tuusulanjärven Urheilukalastajat, Tuusulanjärven Purjelautailijat ja Järvenpään Retkeilijät. Heinähattu ja Vilttitossu vauhdissa Vanhankylänniemen kesä jatkuu Vanhankylän Kartanon lasten juhannuksella perjantaina 22.6. klo 14 19. Lapsiperheille suunnatun juhannusjuhlan ohjelmaan kuuluvat muun muassa lasten diskopomppulinna ja kokko. Juhannuksen jälkeisenä keskiviikkona 27.6. starttaa Vanhankylänniemen kesäteatterikausi koko perheen Heinähattu, Vilttitossu ja Pamela-täti -rosvoseikkailulla. Näytelmässä Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoista tutut hahmot joutuvat varsin vauhdikkaisiin ja jännittäviin tilanteisiin. Teatteriesityksistä vastaa Järvenpään teatteri ja maittavista väliaikatarjoiluista Vanhankylän Kartano. Lippuja esityksiin voi ennakkovarata ja ostaa teatterin Järvenpää-talon toimistosta. Ennakkovarauksetta lippuja voi hankkia Pilettiverkkopalvelusta tai Askarteluliike Taitavillen lipunmyyntipisteestä. Vanhankylän Kartanosta voi kesällä vuokrata kanootteja turvavarusteineen ja frisbeegolfsettejä niemen rataa varten. Kartanon viereen tulee puttaushäkki frisbeegolfista kiinnostuneille. Musiikkielämyksiä Vanhankylänniemen jopa kansainvälisesti merkittävässä Puistoblues-tapahtumassa esiintyy vuosittain maailman huippuartisteja. Järvenpään Blues-Jazz Diggarit ry:n organisoimassa pääkonsertissa 30.6. lavalle nousee legendaarisen Creedence Clearwater Revivalin nokkamies John Fogerty. Puistoblues-lippuja voi ostaa Menolipun ja Lippupalvelun verkkopalveluista ja myyntipisteistä. Myös Villa Kokkosessa järjestetään tilauksesta musiikkielämyksiä ja muita tapahtumia. Herkkuja ja harrasteita kartanomiljöössä Vanhankylän Kartanon anniskeluoikeudet omaava kahvila palvelee niemessä kävijöitä myyden herkullisia suolaisia ja makeita leivonnaisia sekä salaatteja. Nyt kartanon kahvilaan ja sen terassille ovat myös asiakkaiden lemmikit tervetulleita. Kahvilasta käsin hoituvat myös leirintämökki- ja matkailuvaunualueen, telttapaikkojen ja saunavuorojen varaukset sekä frisbeegolfsettien ja kanoottien vuokraus. Niemen vastakunnostettu leirintäalue huoltorakennuksineen on toukokuun puolesta välistä lähtien päivittäin auki. Lisäksi kartano tarjoaa kokous- ja Järvenpään kesäteatterin Heinähattuna nähdään Maria Laine ja Vilttitossuna Lotta Pohjola. juhlapalveluita sekä yrityksille että yksityisille tahoille. Vanhankylän Kartano on avoinna 10.5. 31.8. joka päivä klo 9 19. Juhannusaattona 22.6. klo 14 19 ja 23. 24.6. klo 13 19. Kesäteatterin näytäntöpäivinä ja Puistoblueslauantaina 30.6. klo 9 21. n Lisätietoa: www.vanhankylanniemi.fi www.jarvenpaanteatteri.fi www.puistoblues.fi www.villakokkonen.fi 8 Järvenpää kevät 2012

l Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategisesti tärkeä toimiala. Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista (MRL 7 ). Järvenpään kaavoitusohjelma ja -katsaus vuodelle 2012 on hyväksytty kaupunginhallituksessa (13.2.2012 25). Tässä lyhennelmässä esitetään merkittävät työn alla olevat kaavat sekä lähiaikoina mahdollisesti työn alle tulevat hankkeet. Näiden lisäksi vuoden mittaan saattaa käynnistyä muitakin kaavahankkeita, joista tiedotetaan erikseen. Järvenpään kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntakaava on luonteeltaan seudullinen rakennesuunnitelma, joka laaditaan Uudenmaan liitossa. Maakuntakaava sisältää alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Sen tärkeimpiä tehtäviä on osoittaa, miten muuttoliikkeen ja syntyvyyden aiheuttama suuri väestönkasvu voidaan sijoittaa Uudellemaalle. Yleiskaavat Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Järvenpään yleiskaavaa 2020 täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Lepolan osayleiskaava sai lainvoiman 2010. Tällä hetkellä valmisteltavana on Pietilän Haarajoen osayleiskaava. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen käynnistyy vuonna 2012. Ristinummen ja Wärtsilän Purolan osayleiskaavat saattavat tulla vireille lähivuosina. Asemakaavat Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Järvenpään maaalueen pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Tällä hetkellä on 17 asemakaavahanketta työn alla ja 22 asemakaavahankkeen on suunniteltu käynnistyvän lähiaikoina. Kaavoituskatsauksessa esitellään lisäksi 36 odottavaa asemakaavahanketta. Vireillä olevat yleiskaavatyöt Koko kaupungin yleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat Yleiskaavan toteuttamisohjelmaan liittyvien hankkeistusohjelmien ja toteutusasiakirjojen tarkoituksena on osoittaa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoitteiden sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun ja muun ohjelmoinnin pohjaksi. Keskustan osayleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat Osayleiskaava liittyy osaprojektina keskustan kehittämiskokonaisuuteen ja sen tarkoituksena on selvittää ja järjestää keskustassa tarvittavien asemakaavamuutosten ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja ratkaisuperiaatteet. Osayleiskaava on jo osittain vanhentunut. Hankekohtaisten asemakaavamuutosten, kuten Perhelän kauppakeskuksen ja Tupalantien kulman kaavoituksen yhteydessä tehdään tarpeelliset osayleiskaavalliset selvitykset, mikäli osayleiskaavasta poiketaan merkittävästi. Pietilän Haarajoen osayleiskaava Pietilän Haarajoen alueelle on ryhdytty laatimaan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehittämiseksi. Tavoitteet ja lähtökohdat pyritään saamaan käsittelyyn vuoden 2012 aikana. Vuosina 2012 2016 mahdollisesti vireille tulevia yleiskaavatöitä Ristinummen osayleiskaava tai muu yleissuunnitelma Ristinummen pientaloalueiden jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma. Osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman laatimistapa ratkaistaan yleiskaavan lähtökohtien ja aluetavoitteiden mukaisesti. Alueella on järjestetty nuorille arkkitehdeille tarkoitettu Europan 10 -kilpailu, jolla etsittiin Ristinummen länsiosan uudelle pientalovaltaiselle asuntoalueelle kulttuurimaisemaan ja kaupunkiympäristöön sopivaa sekä ekologisesti kestävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tukevaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle halutaan sekä tiivistä ryhmärakentamista että omatonttisia omakotitaloja. Kilpailu on ratkaistu tammikuussa 2010. Wärtsilän Purolan osayleiskaava Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi. Metson alueen itäosan saamiseksi yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Purolan seisakkeen säilyttäminen ja sen lähellä sijaitsevan asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä. KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi ja resurssointi Mikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäytön yhteistyöhön, on kuntien varauduttava yhteisen yleiskaavan tai rajavyöhykkeiden osa-alueiden yleiskaavojen laatimiseen. Yhteisistä kaavoista tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä. Työn alla olevat asemakaavat 2012 Keskus Kassatalo (tontit 130-4 ja 129-2) Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säilyttämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivakotitilojen sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämistä. Mannilantien ja Helsingintien kulmassa halutaan varautua katutason liiketilojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä marras joulukuussa 2004. Kaavamuutos edellyttää puitesopimusta ja maankäyttösopimusta. Perhelän kortteli (kortteli 131) Kiinteistönomistajat ovat pyytäneet korttelin 131 asemakaavanmuutosten edellytysten selvittämistä. Entisen Perhelän kiinteistön sekä entisen S-marketin rakennuksen kaupallinen elinkaari on loppuvaiheessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Skanska Kodit Oy on järjestänyt vuonna 2007 arkkitehtikilpailun, jonka tuloksia on voitu käyttää jatkosuunnittelun pohjana. Kiinteistönomistajien, kaupungin ja Skanska Talonrakennus Oy:n välinen puitesopimus on hyväksytty marraskuussa 2011. Asemakaava on tarkoitus valmistella kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Kaavatyön aloitusvaiheessa tehdään keskustan alueen kaupunkikuva- ja liikenneselvitykset. Osa Rantapuistoa (kahvila-ravintola Huili) Ravintolan terasseja on tarkoitus muuttaa osittain tai kokonaan lämpimiksi tiloiksi ja keittiön laajentamiseen on tarkoitus varautua. Kaavamuutos laaditaan kahvilayrittäjän aloitteesta. Kaavaehdotus on ollut nähtävänä keväällä 2011. Korttelin 137 tontit 16, 24 ja 25 (Tupalantien kulma) Tupalantien ja kävelykadun kulmaan on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu mahdollisuus rakentaa pysäköintitalo, jota ei ole toteutettu. Perhelän korttelin uuden liikerakennuksen yhteyteen on tarkoitus toteuttaa pysäköintilaitos, jolloin Tupalantien pysäköintilaitokselle osoitettu tontti voidaan suunnitella toisin. Kaupunkikuvaja liikenneselvityksissä on tutkittu mahdollisuuksia uudisrakentamiseen myös korttelissa 137 VVO:n ja Elisa Oyj:n tonteilla. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Asemakaavamuutos pyritään laatimaan samassa aikataulussa Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen kanssa. Kinnari Tataarikujan alue (korttelit 527 ja 539 ja osa korttelista 528 ja Tataarikuja) Islamilainen seurakunta omistaa kaksi suurehkoa vajaasti rakennettua tilaa Tataarikujan ja Pykälistöntien välissä, jonne suunnitellaan asuntorakentamista. Alueella on kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan sisältyviä rakennuksia. Tataarikujan katualuevarausta tarkistetaan. Torpantie 33 (tontti 562-1) Entiselle kaupungin nuorisotoimiston tontille on tarkoitus rakentaa myös vuokra-asumiseen soveltuva asuinkerrostalo. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville vuonna 2012. Pöytäalho Auertien päiväkoti ja tontti 765-1 Kaskitien, Isokydöntien ja Kaukotien kulmassa sijaitsevalle tontille on rakennettu päiväkoti. Hanke edellyttää muutoksia katualueille. Hanke edellyttää katualueiden sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen muutoksia. Samalla tarkistetaan tontin 765-1 asemakaavaa. Pajala Pajalan teollisuusalueen pohjoisosat Pajalan teollisuusalueesta on tarkoitus kehittää keskustaan liittyvä asuin- ja yritysalue, jonne on tarkoitus toteuttaa asuinkerrostaloja ja kaupunkipuisto. Kiinteistönomistajien ja rakennusliike YIT:n kanssa on laadittu puite- ja aiesopimukset. Asemakaavaluonnos tulee nähtäväksi keväällä 2012. Järvenpään Mestariasunnot, Sauvakatu 6 8 (tontit 784-1, 8 ja 9) Järvenpään Mestariasuntojen Sauvakadun kerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta korottaa yhtä rakennusta yhdellä tai kahdella kerroksella tai sen korvaamista uudella, korkeammalla talolla. Jamppa Levysepänkaari (Rudus Oy) Kiinteistönomistaja on pyytänyt katualueen osan liittämistä yritystonttiin. Alue on jo nyt vuokrattu varastointi- ja liikennekäyttöön. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Levysepänkaaren varteen. Wärtsilä Metson itä- ja pohjoispuoliset alueet (kortteli 1001) Primula Oy:n ja kaupungin väliseen kiinteistökauppaan sisältyy velvoite korttelin 1001 asemakaavan muuttamisesta mm. katuyhteyksien osalta. Kaupungin omistamat rakentamattomat alueet korttelissa 1001 sopivat yritystoimintaan. Asemakaavan tarkistuksen yhteydessä tutkitaan, miten Metson nykyisen tontin itäosaan saataisiin uusia yritystontteja. Kaavaa varten on tehty selvityksiä katujärjestelyistä. Kaavahanke voi edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia katujen toteutuksista. Nummenkylä Reservikomppanian alue ja Sorapuisto Reservikomppanian alueen asemakaava suojelee pääosan vanhoista rakennuksista ja pihamiljööstä (entinen naisvankila), mutta kaavamerkinnät vaativat tarkistamista. Yleiskaavassa rakennusryhmä pihoineen on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi ja alue on osoitettu pientaloasumiseen. Alueen länsiosaan Järvenpää kevät 2012 9

l Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 l Työn alla olevat asemakaavat 2012 ehdotusvaihe valmisteluvaihe aloitusvaihe selvitysvaihe sen edellytyksiä Helsingintien varressa ja kävelykadun lähiympäristössä. Yksittäisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdollisia jo työn alla olevien ja lähiaikoina työn alle tulevien lisäksi. Kasino (tontti 162-1) Vuonna 2003 nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa on tutkittu mahdollisuutta laajentaa ravintolatoimen vaatimaa lisäpysäköintiä Rantapuiston alueelle. Kaupunginhallituksessa on 18.8.2003 todettu, että kaupungin omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvitettävä tarkemmin ennen kaavatyön jatkamista. Ravintolarakennus on palanut kesällä 2010. Asemakaavan muutos edellyttää kaupunkikuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. Selvitys tehdään Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen yhteydessä. Pääradan lisäraide III Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle Tapiolapuiston ja korttelin 119 kohdalla. Pääradan lisäraide IV Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle korttelin 109 kohdalla. Asemakaavoitus 1.2.2012 Hahlakadun pohjoispuolelle suunnitellaan omakotitontteja. Tontin 1144-1 rajaa tarkistetaan tontinomistajan pyynnöstä siten, että viereisessä Sorapuistossa oleva sorakuoppa ei ulottuisi tontille. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimuksia. Asemakaava pyritään tuomaan valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 aikana. Ruukkukatu 18 20 (tontti 1143-3) Nummikadun ja Hahlakadun välinen kaupungin omistama, rakentamaton kerros- ja rivitalotontti muutetaan omakotitonteiksi. Tontin maaperän puhdistamistarve tutkitaan. Terhola Rousun alue Lallan alueeseen liittyy Terholassa korttelien 1804 ja 1812 pohjoispuolella laajahko alue, joka soveltuu asuntorakentamiseen. Alueen kaavoitus on käynnistetty aloituskyselyllä ja suunnittelua jatketaan vuonna 2013. Lepola Lepola II, Seurakuntaopiston pelto (kortteli 2204) Seurakuntaopiston säätiön maille Poikkitien eteläpuolelle suunnitellaan uusi asuntoalue Lepolan osayleiskaavan pohjalta. Tavoitteena on monipuolinen rakennuskanta ja asukasrakenne. Alueelle suunnitellaan yhtiömuotoista pientalorakentamista ja omakotitontteja. Alueelle voitaneen sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Asemakaavanmuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. Lepola III, Maatalousnormaalikoulun alue Kaupunki on solminut Senaatti-kiinteistöjen kanssa Maatalousnormaalikoulun alueen kaavoitusta ja maakauppoja koskevan aiesopimuksen. Koulurakennukset ja piha-alueet kuuluvat Järvenpään kaupungin omistamalle kiinteistöyhtiölle (Lepolan Helmi). Alueen kehittämismahdollisuuksia on tutkittu arkkitehtikilpailussa ja Lepolan osayleiskaavassa. Alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia ja miljöitä, jotka säilytetään. Ennen kaavatyön aloittamista alueelle tehdään rakennushistoriallinen selvitys. Alueelle voidaan toteuttaa uusia palveluja ja asuinrakennuksia, joihin voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta Senaatti-kiinteistöjen omistukseen jäävien alueiden osalta. Vanhakylä Vanhankylänniemi Vanhankylänniemen alueella on arvokasta rakennuskantaa ja ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Matkailukeskuksen toiminnat on vuokrattu vuonna 2008. Terveyskeskuksen alueen ja rakennusten käyttömahdollisuudet sekä uudisrakentamisen reunaehdot selvitetään. Asemakaavaluonnos tulee nähtäväksi vuonna 2012. Työn alle tulevat asemakaavat 2012 2016 Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavamuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta syystä vireille. Omakotitonttien rakennusoikeuksien tarkistaminen Kaupunginhallitus on pyytänyt selvitystä omakotikaavojen tehostamismahdollisuuksista, jotta vajaasti rakennettuja alueita voitaisiin tiivistää. Koekohteina on tutkittu Haarajoen ja Satukallion asemakaavoja, jotta pystyttäisiin tunnistamaan vajaasti rakennetut aluekokonaisuudet. Toisessa vaiheessa tutkitaan mahdollisuudet kaavojen tehostamiseen. Tarkastelun tuloksena pystytään valitsemaan koko kaupungin alueelta kaavamuutoskohteet, jotka otetaan huomioon kaavoitusohjelmassa vuosittain. Selvitystyö tehdään vuonna 2012. Mahdollisten kaavamuutosten aikataulu täsmentyy selvitystyön aikana. Keskus Keskustan alueen asemakaavan muutokset Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Perhelän korttelin kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään keskustarakenteen uudistami- St1 / Esso (tontti 114-4) Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyytänyt asemakaavan muutosta asuinkerrostalon rakentamiseksi huoltamon tilalle. Asemakaavaa laadittaessa on arvioitava muutosten vaikutukset laajemmin keskustan alueella. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Asemakaavan muutos edellyttää kaupunkikuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. Selvitys tehdään Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen yhteydessä. Saunakallio Pääradan lisäraide II Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle Alankotien varressa. Kyrölä Ristikkipolku, kortteli 443 Lumikellonkadun ja Neilikkakadun välillä on asemakaavassa kevyen liikenteen väylä, jonka poistamista viereisten tonttien omistajat ovat pyytäneet. Kevyen liikenteen väylällä ei ole merkitystä kulkuyhteytenä, joten aluevaraus voitaisiin liittää tontteihin. Kinnari Kinnarin päiväkodin laajennus Kinnarin päiväkodin laajentaminen edellyttää asemakaavan tarkistamista päiväkotitontin ja viereisen puistoalueen osalta. Laajentamismahdollisuuksista on tehty selvitys. Pöytäalho Villa Enckell (tontit 644-7 ja 8) Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tar- 10 Järvenpää kevät 2012

l Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 l Työn alle tulevat asemakaavat 2012 16 aloitusvaihe selvitysvaihe koitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon tontin käyttöä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Pajala Pajalan teollisuusalue, Myllytien ja Pajalantien kulma Pajalan teollisuusalueen asemakaavoitus on edennyt Alun alueen ja sen ympäristön osalta ja Myllykorttelin rakennustyöt ovat meneillään. Entisestä teollisuusalueesta kehitetään keskustaan liittyvä asuinja yritysalue, jonka keskelle suunnitellaan kaupunkipuisto. Hankkeita on käynnistetty sitä mukaa, kun niille on syntynyt maapoliittisia edellytyksiä. Kaavamuutokset edellyttävät maankäyttösopimuksen laatimista, mikäli tonttien arvo nousee. Myllytien ja Pajalantien kulman toteutus tutkitaan kaavamuutoksessa muiden osaalueiden jälkeen tai Pajalan teollisuusalueen pohjoisosan yhteydessä. Jamppa Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi liikenneturvallisuussyistä muuttaa kiertoliittymäksi, mikä edellyttää kaavamuutosta. Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoittamaton alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen ottaa asuntorakentamisen kohteeksi. Pääradan lisäraide I Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista kaavoittamattomalle alueelle Jampan kaupunginosan länsireunalla. Nummenkylä Tuottajankatu 10 (tontit 1110-1, 2 ja 3) Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta lisäliiketiloihin tontilla, joka on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Peltola Ohratie 14 (tontti 1266-2) KOy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on pyytänyt tontin käyttötarkoituksen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Tahvontuvan päiväkoti Kevyen liikenteen väylä jakaa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen kahteen osaan. Rakentamaton osa voitaisiin liittää nykyiseen päiväkotitonttiin, jos kevyen liikenteen väylää siirretään. Isokytö Tammelantie 4 (tontti 1356-7 ja katualue) Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt katualueen levennysosan liittämistä tonttiin pysäköintitilan lisäämistä varten. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kaupungin ja kiinteistönomistajan kesken. Haarajoki Haapatie, tontti 1505-1 Omakotitontin omistaja on pyytänyt mahdollisuutta väljästi rakennetun tontin jakamiseen kahdeksi tontiksi. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kaupungin ja kiinteistönomistajan kesken. Terhola Alhotie, tontit 1907-2 ja 3 Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omistamat ns. varikkotontit on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi yleiskaavassa. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde soveltaen laatupainotteista tontinluovutuskilpailua ja kumppanuusmenettelyä, jossa rakennusliikkeet esittävät omat vaihtoehtonsa kaavan pohjaksi. Ristinummi Pääradan lisäraide V Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista korttelin 2127 reunalla. Poikkitien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle eteläisen moottoritieliittymän tuntumaan. Kaupunki on saanut ympäristöministeriöltä maa-alueen lunastusluvan, josta on valitettu. Yritysalueen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, kun kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. Kyrölän asema tullaan siirtämään Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelee tehokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Kalliomäki, tila 402-1-73 (osa korttelista 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuisto) Tila 1:73 korttelissa 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuiston alue Ristinummentien eteläpuolella ovat yksityisomistuksessa. Kortteli 2122 on asemakaavassa asuinpientalojen korttelialuetta. Alueella sijaitseva Holvikiven huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka säilyttämistä edistetään. Omistaja hakee kaavamuutosta erillispientalojen alueeksi, jossa Holvikiven huvila säilytettäisiin ja sille muodostettaisiin omakotitontti. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta, jos rakennusoikeus lisääntyy tai alueen arvo nousee. Ristinummentien alue (Europan) Kaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta maata, jolle on mahdollista suunnitella pientalorakentamista. Alueen liittymistä Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisältyy kansainvälisen Europan -arkkitehtikilpailun suunnittelualueeseen, ja kilpailun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa. Muut asemakaavahankkeet ja -aloitteet Keskus Erkomaan talo (tontit 139-8 ja 9) Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Asemakaavoitus 1.2.2012 Asemanmäki Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite. Asemanmäellä on VR-yhtymän omistamia maita, joiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Valtakunnallisesti arvokas asemarakennus tullaan säilyttämään. Sampo-talo (tontti 132-9) Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajankohtaista tutkia Sampo-talon kehittämismahdollisuudet keskustan osayleiskaavan pohjalta. Tervanokantie, kortteli 103 Valtaosa Tervanokantien varressa sijaitsevan vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi nykyisen käytön mukaan. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde. Asemakaavan muutos edellyttää kaupunkikuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. Selvitys tehdään Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen yhteydessä. Kiinteistö Oy Mannilantien liiketalo (tontti 183-13) Mestariasunnot Oy on tehnyt aloitteen rakennusoikeuden lisäämisestä uusilla kerroksilla. Keskustan uudistamisen kaupunkikuvallisia, liikenteellisiä ja toiminnallisia lähtökohtia selvitetään Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen yhteydessä. Järvenpää kevät 2012 11

l Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 l Loutti Alankotie 28 (tontti 242-8) Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Laaksokatu, tontit 648-2 ja 4 sekä tila 5:207 Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on omakotialuetta, jonka tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Pietilä Halkiantien alue Halkiantien alueen asemakaava on tarpeen mm. pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän Haarajoen osayleiskaavan avulla. Satukallio Sipoontien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Sipoontien eteläpuolelle. Asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. Harjutie 17 (tontti 252-7) Asemakaavan muutoksessa tutkitaan julkisten rakennusten tontin muuttamista asuinrakentamiseen. Tupalantie 15 (tontti 212-1) Kaupunki omistaa keskustassa pienen kerrostalotontin, jonka toteuttaminen saattaa edellyttää asemakaavan muutosta. Saunakallio Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto Vihtakadun varressa sijaitsevan korttelin 308 tontin 11 omistajat ovat pyytäneet asemakaavan muuttamista siten, että heidän tontilleen puistoon varattu ajoyhteys liitettäisiin tonttiin. Kyrölä Tanhumäentie, Harjanteen/Kaurasen talo (tontti 403-12) Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Kinnari Torpantie, Mankisen talo (tontti 562-4) Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 563-1) Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Keskitalontie, kortteli 560 Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kaupunginosassa Keskitalontien varrella korttelissa 560 moskeijan, jonka tontilla on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija tullaan säilyttämään ja asuinrakentamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Pöytäalho Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Laaksokadun varressa olevalle omakotialueelle on tavoitteena kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla. Helsingintien Pohjoisväylän alue Terveystalon asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu laajemman alueen kaupunkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu Helsingintien varren korttelien tiivistämismahdollisuuksia asunto- ja liikerakentamisella. Asemakaavanmuutokset edellyttävät puite- ja maankäyttösopimuksia. Hallintokatu 7, Mestariasunnot Asuinkerrostaloon on suunniteltu lisäkerroksen rakentamista. Autopaikkojen järjestely saattaa edellyttää kaavamuutosta. Pajala Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja puistoalue Välskärinkadun varressa oleva vanhustentalotontti 762-3 on tarkoitus muuttaa asuntoalueeksi. Tavoitteena on tehokas ja laadukas kerrostalokohde. Tontti 712-9, Amipac Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. Sorto Tontti 825-9, Itab Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Kaavamuutoksessa on tarkoituksenmukaista tutkia myös ympäröiviä alueita. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. Wärtsilä Metson luoteispuoliset alueet Metson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheittain. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle. Nummenkylä Itä-Nummenkylän alue Itä-Nummenkylän asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän Haarajoen osayleiskaavan avulla. Pietilän yritysalue Haarajoen moottoritieliittymään ja oikoradan asemaan tukeutuvan uuden yritysalueen asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Haarajoen Pietilän osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavan laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Haarajoki Haarajoen asemakaava-alueen laajennus Kaavamuutos perustuu kaupunginhallituksen hyväksymispäätökseen 21.8.1995 422 koskien Haarajoen kyläalueen asemakaavaa. Siinä sitouduttiin täyttämään tielaitoksen ehdot meluvallin maa-alueen maankäytössä ja omistuksessa. Leppätien pohjoispuoli Haarajoen Leppätien varressa sijaitseva kaavoittamaton tila on tarkoitus osoittaa asuinrakentamiseen. Koko Leppätien alueen asemakaavan tarve on osoitettu yleiskaavassa. Haarajoen asuntoalue Nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen asemaan tukeutuvien uusien asuntoalueiden asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Haarajoen Pietilän osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavojen laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Mikonkorpi Mikonkorven yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu Mikonkorven yritysalueen laajennus etelään, josta kaupunki on ostanut osan. Yritysalueen laajennuksen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Hirvikatu, tontit 1713-6, 7 ja 8 (tila 1:1059) Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta omakotitonttien rakennusoikeuden nostamiseksi. Kaavamuutos edellyttää sopimusta. Terhola Terholan osa-alueet (korttelit 541, 545-547, 564-566, 1929, 1940 ym.) Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuiston kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä. Tontti 2035-2, Mäkelän Kone Yritystonttia haluttaisiin laajentaa. Asia liittyy Poikkitien yritysaluekokonaisuuden suunnitteluun. Ristinummi Ristinummen asemakaava Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna 1989. Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Kaavoitus edennee osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman ja pienempien alueiden asemakaavojen kautta. Tuomonpolku ja Ernonkatu Ajoneuvojen läpikulku Tuomonpolulla haluttaisiin sallia ja Ernonkatua haluttaisiin jatkaa Tuomalantielle. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt vuonna 2002 kaupunginhallituksen ehdotusta hankkeen hylkäämisestä. Valtuusto palautti asian uudelleen valmisteluun Ernonkadun jatkamisen osalta. Heikinkatu, Pietilän huvila (korttelin 2128 tila 3:25) Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Lepola Lepola IV (Poikkitien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkorttelit) Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraavassa Lepolanväylään liittyvässä pihakatusaarekkeessa, kun pääradan suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Radan varteen suunnitellaan kerrostaloja aloituskortteleiden tapaan. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Kaakkola Vanhankyläntie, tontti 2518-4 Kiinteistöyhtiön omistajat haluaisivat rakentaa asuintilaa. Tontilla on toimistorakennus ja se on asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja liikekäyttöön. Kaakkolan ulkoilureitti Asemakaavamuutos mahdollistaa ulkoilureitin toteuttamisen keskustasta Vanhankylänniemeen. Yhteystietoja Seutulantalon palvelupiste Kaava- ja tonttiasioiden yleisneuvonta, nähtävillä olevat suunnitelmat Seutulantie 12, p. 040 315 2880, tekninen.palvelu@jarvenpaa.fi Yleissuunnittelu Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila 040 315 2455, yleissuunnittelun johto, kehittämishankkeet, yleiskaavoitus ja kuntayhteistyö Arkkitehti (nimitys auki) 040 315 2354, yleis- ja asemakaavoitus, suunnittelutarve Liikenneinsinööri Sari Piela 040 315 2432, liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen 040 315 2450, paikkatietoasiat Asemakaavoitus Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio 040 315 2353, asemakaavoituksen johto, keskustasuunnittelu Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe 040 315 2723, asemakaavoitus, rekisteriasiat Arkkitehti Heli Vauhkonen 040 315 2291, asema- ja yleiskaavoitus Kaavasuunnittelija Riitta Vihanto 040 315 2224, asemakaavoitus, poikkeaminen Kaavasuunnittelija Elina Joutsen 040 315 2630, asemakaavoitus, verkkosivut Kaavavalmistelija Arja Heyno 040 315 2009, asema- ja yleiskaavojen valmistelu- ja vuorovaikutusasiat, verkkosivut Maankäyttö- ja karttapalvelut Kaupungingeodeetti Jukka Laitila 040 315 2447, kaavoihin liittyvät maankäyttösopimukset Mittausteknikko Suvi Lehtinen 040 315 2442, tonttijaot Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi 040 315 2445, kiinteistönmuodostus Kaupunkitekniikka, suunnittelupalvelut Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine 040 315 2044, katu-, vesihuolto-, ympäristö- ja vihersuunnittelu Henkilökunnan sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi Tietoja kaavoituksesta ja liikenteestä löytyy Järvenpään kaupungin verkkosivuilta www.jarvenpaa.fi 12 Järvenpää kevät 2012

Teksti Tuomas Ravea Muotoilusta designiin Vuosi 2012 on suomalaisen designin merkkivuosi Helsingin ollessa maailman designpääkaupunkina. Suomalaisella designilla on kuitenkin vahvat juuret, jotka johtavat Tuusulanjärven rannalle viime vuosisadan vaihteeseen. Tuusulanjärven taiteilijayhteisön kodit olivat suomalaisen muotoilukulttuurin edistäjiä Arts and Crafts -liikkeen hengessä. Taiteilijaperheet suosivat käsityönä valmistettuja esineitä ja Venny Soldan- Brofeldt, kuten Eero Järnefelt ja Pekka Halonenkin, suunnittelivat huonekaluja, tekstiilejä ja arjen käyttötavaroita ateljeekoteihinsa. Järvenpään taidemuseon kesänäyttely Muodon juurilla taiteilijakodeissa 8.6. 30.9.2012 esittelee suomalaisen muotoilun varhaisia aatteita ja tyylejä rinnastamalla taiteen ja muotoilun kultakauden teoksia keskenään. Järvenpään taidemuseon toinen kesänäyttely Sarjoista uniikkiin Keraamikko Kaarina Aho 8.6. 30.9.2012 esittelee Arabialla elämäntyönsä keraamikkona tehneen Kaarina Ahon. Hän saavutti kansainvälistä menestystä Milanon Biennaalissa vuosina 1954 sekä 1957. Kotimaassa hän oli vahvasti mukana teollisuustaiteenliitto Ornamossa, sekä 1970-luvulla osuuskunta Artesaanin synnyssä. Järvenpään taidemuseo haluaa näyttelyllään tuoda esiin kokoelmalahjoittajan taiteellisen työn omassa näyttelyosiossaan. Teksti Hanna Nikander Ahola uudistuu Tekemistä vauvoille, lapsille ja nuorisolle Järvenpään taidemuseo tarjoaa tänä vuonna tapahtumia eritoten lapsille ja nuorille. Osana Lasten ja nuorten kulttuuriviikko SUB 12:sta taidemuseolla on mahdollisuus osallistua non-stop muotokuvapajaan 18.5. Pajassa osallistujat voivat tehdä itsestään tai kaveristaan muotokuvan vaikkapa 1700-luvun muodin mukaisessa peruukissa. Hyvin suosittuja vauvojen värikylpyjä järjestetään useampia vuoden mittaan ja niihin ilmoittautumisessa kannattaa olla nopea, sillä värileikit menevät täyteen nopeasti. Värikylvyt ovat kesän tauolla, mutta alkavat jälleen lauantaina 15.9. Uutuutena Järvenpään taidemuseolla järjestetään 13.10. värileikki myös taaperoikäisille. Pajaohjaajana toimii vauvojen värikylvyistä tuttu Värileikki Tinturan Marika Kaipainen. Eero Järnefelt: Suviranta, vesiväri, Järvenpään taidemuseo. Junalla tulleet Aikuisille taidemuseolla on tarjolla oheisohjelmia niin Aurora-seuran kuin Helsinki Hämeenlinna-junaradan juhlavuoden tiimoilta. Järvenpää-päivänä taidemuseolle on perinteisesti vapaa pääsy ja luvassa on niin teemaopastuksia, elokuvaesityksiä kuin kuvia Järvenpäästä junaradan varrella. Ennen kevään näyttelyiden päättymistä kaupunkilaisilla on toinenkin mahdollisuus saapua taidemuseoon ilmaiseksi, kun kansainvälistä museopäivää vietetään 18.5. Tuolloin taidemuseolla pidetään kuraattorikierros Eero Järnefeltin Aurora-seura näyttelyyn, jonka lisäksi esillä on vanhoja valokuvia Järvenpäästä. n Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä Järvenpään taidemuseo Taidemuseon näyttelyt 27.5.2012 asti Taiteilija ja hänen miehensä Outi Ikkala ja Seppo Kärkkäinen 27.5.2012 asti Aurora-seura, Eero Järnefelt ja Helsingin yliopiston seinämaalaukset 8.6. 30.9.2012 Muodon juurilla taiteilijakodeissa 8.6. 30.9.2012 Sarjoista uniikkiin Keraamikko Kaarina Aho Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13. Yhteystiedot Kirjastokatu 8, puh. 040 315 3881 www.jarvenpaa.fi/taidemuseo Avoinna: touko syyskuu ti su 11 18 Opastukset ryhmille 15. Taidemuseon tapahtumat 12.5. Järvenpää-päivä. Vapaa pääsy ja ohjelmaa. 13.5. klo 13 Äitienpäivän teemaopastus. Äideille on vapaapääsy. 18.5. Kansainvälinen museopäivä. Vapaa pääsy. 26.5. klo 12 16 Non-stop muotokuva- paja Piirrä kaveri rokokoo-peruukissa. 16.6. klo 12 17 Karkkitehtuuri -työpaja lapsille. Karkeista taloksi. 4.8. klo 12 Laatikosta linnaksi -työpaja lapsille. Unelmakoti kenkälaatikkoon. 18.8. klo 12 Grafiikkaa lapsille. Kokeiluja sormiväreillä ja kohopainomenetelmällä. 1.9. klo 12 Mielenmaisemani -postikorttityöpaja, akvarelliväreillä. 15.9. klo 12 Syötävän ihanat värit! Vauvojen värikylpy -työpaja. Muutokset mahdollisia. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: tuomas.ravea@jarvenpaa.fi Ahola Ahola avataan yleisölle 15.6. Muistatko-? Juhani Ahon minun silmin -draamaopastukset 7.7., 14.7., 4.8., 11.8. ja 18.8. aina klo 13. Yhteystiedot Sibeliuksenväylä 57, 04400 Järvenpää Lisätiedot Tuomas Ravea, 040 315 2836 Kotitunne on tärkeä miehelle, mutta ainakin yhtä tärkeä naiselle. En usko nähneeni ketään naista, olipa miten nerokas taiteilija tahansa, jolla ei olisi tarvetta tähän tunteeseen ja tarvetta saada se tavalla tai toisella tyydytetyksi. (VSB) Suomalaisittain ainutlaatuinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai alkunsa marraskuussa 1897, jolloin kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Tuusulanjärven rannalle huvilaan, jonka nimeksi sittemmin vakiintui Ahola. Ahot asuivat huvilassa 14 vuotta ja houkuttelivat tänä aikana Järvenpäähän joukon ajan merkittävimpiä taiteilijoita, kuten Eero Järnefeltin, Jean Sibeliuksen ja Pekka Halosen perheineen. Elämä Aholassa oli värikästä, taiteentäyteistä ja sitä väritti myös perheen sisäinen kolmiodraama. Tuntuu kuin olisin aiheuttanut sinulle paljon surua elämässä, enemmän kuin ehkä tiedänkään tai saan milloinkaan tietää, sillä sinähän olet suljettu ujo ja hienotunteinen. Minä olen kyllä sanottakoon se vilpittömällä hetkellä ollut onnellisempi, saanut enemmän sinulta ja elämältä kuin olisin milloinkaan ansainnut. Kiitollisuudellani ei ole rajoja enkä kuitenkaan voi ilmaista sitä sinulle suullisesti siten kuin usein tekisi mieleni. (JA) Keväällä 2012 Aholan näyttely uusiutuu. Uudistetussa näyttelyssä kansalliskirjailija Aho paljastuu reippaaksi ulkoilmaihmiseksi, jonka jäljiltä huoneisiin on unohtunut kalastusvälineitä, retkillä selässä roikkunut tuohikontti sekä sukset. Venny Soldan-Brofeldt oli kuvataiteilija, joka vaikutti myös taidekasvatuksen sekä naisasialiikkeen parissa. Taitava piirtäjä pystyi hetkessä vangitsemaan paperille oivaltavia tuokiokuvia, kuten luonnoskirjoista ja seinille kiinnitetyistä lasten kuvista käy ilmi. Esillä on myös perheen äidin hektisen arjen keskellä syntyneitä kirjankuvituksia, ystävien muotokuvapiirroksia sekä ateljeen kätköissä myöhemmin syntyneitä pienoisveistoksia ja koruja. Elämä Tuusulanjärven rannalla oli yhteisöllistä ja lapset leikkivät usein yhdessä Aholassa. Yläkerran toimintatilassa onkin lasten mahdollista tehdä huoneteatteria Aholan tapaan omalla pikku näyttämöllä. Milloin siellä oli iso alttaritaulu tekeillä, milloin joululehden kansi valmiina, milloin poikain Noan arkki höyläpenkillä, milloin taas kaupungista tulleita vieraita. Siellä sai isäntä käydä saalista kokemassa milloin haluttaa ja milloin työnsä ohessa kaipaa lepuutusta ja vaihtelua. (Antti Aho) Uudistettu näyttely tarjoaa kävijälle elämyksiä ja miellyttävämmät puitteet erilaisia esityskeinoja monipuolisesti hyödyntäen. Äänimaailmojen, filmiesitysten, multimedian ja draamaopastusten avulla Ahon kirjallisuus saadaan puhumaan ja Soldan-Brofeldtin taide näkyväksi kävijälle sekä tuomaan viime vuosisadan taiteilijat nykyhetkeen. Aholan näyttely avataan yleisölle 15.6. Tervetuloa! n Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä Venny Soldan-Brofeldt: Kaarina Antintytär, 1933, öljy, Järvenpään taidemuseo. Järvenpää kevät 2012 13

Teksti ja kuva Anju Asunta Omassa kodissa omaishoidon tuella Talo rakennetaan seinistä ja parruista koti rakennetaan rakkaudesta ja unelmista, lukee Liisa ja Teuvo Hokkasen kauniin kodin seinällä. Rakkautta onkin riittänyt 48 onnelliseen aviovuoteen. Nyt sille taas on käyttöä, kun 80-vuotias Teuvo sairastaa Alzheimerin tautia ja tarvitsee yhä enemmän apua. 70-vuotias Liisa on miehensä omaishoitaja. Omaishoitotilanteet voivat kehittyä hitaasti hoidettavan avuntarpeen lisäännyttyä tai äkillisestikin sairauskohtauksen, onnettomuuden tai erityistä hoivaa tarvitsevan lapsen myötä. Läheisen auttaminen voi olla niin luonnollinen osa arkea, etteivät omaiset aina tiedostakaan olevansa omaishoitajia, omaishoidon palveluohjaaja Terhi Nuutinen kertoo. Järvenpäässä on satsattu omaishoidon tukemiseen niin, että siitä tulisi yhä parempi vaihtoehto raskaammille hoitomuodoille. Tärkeää onkin tunnistaa omaishoitotilanteet, sillä vain omaishoitosopimuksella pääsee palvelujärjestelmän piiriin. Hoitopalkkion määrä ja muut mahdolliset kotona asumista tukevat palvelut myönnetään aina yksilöllisen arvioinnin perusteella, hoidon sitovuudesta ja vaativuudesta riippuen. Koetamme monin tavoin varmistaa, ettei hoitotyö käy liian rankaksi omaishoitajille. Esimerkiksi vapaapäiviä ja mukavaa yhdessäoloa vertaisporukan kanssa järjestämällä saamme lepotaukoja hoitajien arkeen. Tarpeen mukaan tilannetta voidaan myös aina arvioida uudelleen, Terhi rohkaisee. Omassa kodissa hyvä olla Useimmat meistä haluaisivat asua omassa kodissaan, omien läheisten kanssa, niin pitkään kuin se suinkin on mahdollista. Etenkin muistisairauksissa kotona hoitaminen on suositeltavaa senkin vuoksi, että tutussa ympäristössä asiat pysyvät paremmin mielessä ja olo on turvallinen. Teuvo Hokkasella on ollut isompia ja pienempiä leikkauksia, jotka ovat heikentäneet fyysistä kuntoa, mutta lisäksi asiat Omaishoitosopimuksella tukea arkeen tuppaavat unohtumaan. Juuri unohtelujen vuoksi hänen vaimonsa Liisa otti alun perin yhteyttä Järvenpään kaupungin muistihoitajiin, ja siitä hoitoketjua lähdettiin rakentamaan. Ei Teuvoa voi pitkäksi aikaa yksin jättää, kun ei tiedä, mitä siinä tapahtuisi. Mutta Teuvo on niin hyvä mies, että hän auttaa minua paljon. Hän esimerkiksi hoitaa meillä imuroinnin, Liisa kehuu. Tärkeää onkin, että muistisairas saa tilaisuuden tehdä arjen askareita, sillä niin pysyy sekä keho että mieli vireämmässä kunnossa. Tämän Liisa on tiedostanut hienosti ja lähettää Teuvoa hoitamaan lähipiiriin pieniä asioita ja jää itse ikkunasta tai parvekkeelta katsomaan, ettei hän lähde vahingossa väärään suuntaan. Arkea rytmittävät kuntosalikäynnit, muistikahvilan tapaamiset, terveyskeskusreissut ja muut menot. Näin elämä sujuu Hokkasilla toistaiseksi hyvin. Liisa kiittää myös kaupungin palveluohjaajia sitä, että neuvoja ja tukea on aina pyydettäessä nopeasti saanut. Seuraavaksi tukea tarvittaneen sängyn apulaitteisiin, sillä Teuvo ei enää meinaa päästä sängystä pystyyn vähän huterille jaloilleen. Kahden vuoden päästä meillä olisi kultahäät, toivottavasti sinne asti päästään. Emme me vielä ole lisäapua tarvinneet, mutta ei se varmaan kaukana ole, Liisa uumoilee. Myös ikkunan ääreltä maailmaa usein tarkkaileva Teuvo on elämäänsä tyytyväinen näin omassa kodissaan. Liisa on kerta kaikkiaan kehuttava hoitaja. Meillä ei ole ollut minkäänlaista riitaa, Teuvo myhäilee ja luo lempeän katseen vaimoonsa. n Sopimus voidaan tehdä, jos omainen tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi päivittäistä huolenpitoa. Sopimuksessa määritellään hoitopalkkio sekä mahdolliset muut kotona asumista tukevat palvelut hoitopalkkio tilanteen ja tuen tarpeen mukaan 364 1 315 /kk yli 65-vuotiaan henkilön hoitajille palveluseteleitä siivoukseen ym. Hoitajalla oikeus kolmeen vapaapäivään kuukaudessa vapaiden ajaksi yli 65-vuotiaille hoidettaville lyhytaikaishoitopaikka tai palveluseteli yksityisen hoidon ostoon myös sijaishoitaja, esim. omainen tai tuttava, voi korvauksen kera lomittaa omaishoitajaa. Saatavilla myös mm. terveydenhoitoon liittyvää ohjausta, päivätoimintaa ja tarpeen mukaan kotihoidon palveluita (esim. ateria-, kauppakuljetus- ja turvapuhelinpalvelut). Kysy lisää: Omaishoidon palveluohjaajat Terhi Nuutinen, puh. 040 315 3876 ja Anneli Ylönen, puh. 040 315 3264 Liisa ja Teuvo Hokkanen haluaisivat asua yhdessä omassa kodissaan niin pitkään kuin se suinkin on mahdollista. Teksti ja kuva Tuula Alkula Älypuhelimella lisää hoitoaikaa kotihoidon asiakkaalle Väestö vanhenee ja palvelutarpeet lisääntyvät. Miten saadaan aikaa lisää itse hoitotyöhön? Järvenpään kotihoito vastasi haasteeseen ja lähti kehittämään toimintaansa. Toukokuussa kotihoidon hoitajat kirjaavat kotikäyntinsä tiedot älypuhelimella suoraan potilastietojärjestelmään. Tiedot tulee kirjatuksi reaaliajassa hoitokertomukseen ja ne ovat sieltä myös muun asianomaisen hoitohenkilökunnan katsottavissa. Asiakkaiden kotioven sisäpuolelle laitetaan asiakaskohtainen tunnistetarra. Kotihoidon työntekijän mennessä asiakkaan luo älypuhelin tunnistaa ja kirjaa kellonajan saapumisesta ja samoin myös lähtemisestä. Käynnit näkyvät heti järjestelmässämme, mikä vähentää hoitajien kirjaamisrutiineja toimistossa, kertoo hoitotyön esimies Tiina Palmu. Järvenpään kotihoidon piirissä on 250 asiakasta. Liikuntarajoitteisille asiakkaille asennetaan ovenavausjärjestelmä asiakkaan ja taloyhtiön luvalla. Asiakkaita, jotka eivät itse pääse avaamaan ovea, on kotihoidossa noin 90. Tällöin hoitaja voi avata oven sähköisesti matkapuhelimellaan eikä ylimääräisiä kotiavaimia kotihoidon käyttöön enää tarvita. Ovenavausjärjestelmän asennus ei vaikuta oven toimintaan ja asiakas sekä omaiset käyttävät normaalisti omaa avaintaan. Tiedot pysyvät turvassa puhelimen mahdollisesti kadotessakin, sillä asiakastietoja ei säilytetä puhelimessa ja puhelinsovelluksen käyttö edellyttää käyttäjältä tunnistautumista. Lisää aikaa hoitotyöhön Kun käyntien ja toimenpiteiden kirjaaminen voidaan älypuhelimella hoitaa jo asiakkaan luona, vältytään turhilta toimistokäynneiltä. Näin lisätään hoitajien läsnäolo- ja keskusteluaikaa asiakkai- den luona. Jatkossa ei tarvitse myöskään vaihtaa asiakkaiden kotiavaimia eri työvuorossa työskentelevien hoitajien välillä, jolloin hoitajat voivat lähteä päivän kotikäynneille suoraan omalta kotioveltaan. Lisäksi uusi toimintamalli parantaa asiakkaiden turvallisuutta, kun ylimääräisiä avaimia ei ole käytössä. Asiakkaille ei teknologian käyttöönotosta aiheudu kustannuksia. n Sairaanhoitaja Anne Korvenniemi on iloinen uudesta työvälineestään. Hän kirjaa tulo- ja lähtöaikansa järjestelmään koskettamalla matkapuhelimella asiakkaan ovessa olevaa tunnistetarraa. 14 Järvenpää kevät 2012

Teksti ja kuva Anju Asunta Nuorisokeskuksesta elämänsuuntaa Järvenpään kaupungin nuoret tietävät kyllä Kyrölän alakoulun vieressä sijaitsevan Loimun. Siellä sijaitsee Nuorisokeskus, joka on tärkeä tukipiste tänä kevätkautena noin 300 järvenpääläiselle 16 25-vuotiaalle nuorelle. Nuorisokeskus auttaa silloin, kun elämästä puuttuu suunta eikä vaikkapa työ tai opinnot lähde sujumaan. Nuorisokeskus on kokenut suuren muodonmuutoksen vuoden 2011 aikana. Olemme laajentaneet ja tehostaneet toimintaamme valtavasti ja pystymme aiempaa osuvammin auttamaan nuoria erilaisissa elämänhallinnan tukitoimissa, nuorisokeskuksen päällikkö Juha Saurama vakuuttaa. Tavoitteemme on isossa mittakaavassa ehkäistä syrjäytymistä ja vähentää nuorisotyöttömyyttä. Yksittäisen nuoren elämässä voimme näyttää ovia onnellisempaan elämään, mutta aina on nuoresta itsestään kiinni, mitä hän lopulta valitsee, toteaa itsekin kokenut nuorisovalmentaja Juha. Monipuoliset tukipalvelut Nuorisokeskuksessa toimii kolme nuorten työpajaa: monta autorämää ja mekaanikon uraa aloittelevaa nuorta nähnyt auto- ja korjaustyöpaja, kätevien monitoimimiesten ja -naisten hommiin perehdyttävä kiinteistö- ja korjaustyöpaja sekä vaatetuksesta kiinnostuneiden nuorten suosima ompelu- ja pehmeänmateriaalin työpaja. Työpajoissa olennaista ei ole niinkään aihepiiri itsessään, vaan kiinnostuksen herättäminen jatko-opintoihin ja työelämätaitojen harjoittaminen. Etsivä nuorisotyö on yksi Nuorisokeskuksen ydintoiminnoista. Järvenpään kaksi etsivää nuorisotyöntekijää käyvät kirjaimellisesti etsimässä apua tarvitsevia nuoria, sillä jos arki ei meinaa sujua, ei apuakaan tule haettua. Mitä pidempään päivät kuluvat kotisohvalla, sitä vaikeammaksi käy uuden aktiivisemman elämän aloittaminen. Lisäksi ohjaamon palveluohjaus sekä peruskoulun joustavan opetuksen 9. luokka ja peruskoulun päättäneiden numeronkorotusluokka pitävät majaa Nuorisokeskuksella. Omat mausteensa syrjäytymisen soppaan tuovat päihde-, mielenterveys- ja elämänhallinnan ongelmat. Peruskoulun päättäneet nuoret ovat kuitenkin jo tippuneet pois kouluterveydenhuollon piiristä eivätkä toisaalta ole vielä päässeet opiskelu- tai työterveydenhuollon piiriin. Sen vuoksi nuorilla on tukenaan myös osaaikaisesti nuorisokeskuksella työskentelevät terveydenhoitaja, lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä ja mielenterveys- ja päihdetyöntekijä. Koulutus on a ja o Järvenpäässä oli 2012 vuodenvaihteessa liki 200 työtöntä nuorta. Lyhytaikainen työttömyys työ- tai opintopaikkojen välissä ei ole vakavaa, mutta pitkäaikainen työttömyys voi johtaa monenlaisiin muihinkin ongelmiin ja syrjäytymiseen siihen, että enää ei pääse mihinkään vaikka yrittäisikin. Nuorisokeskus ja työllisyysyksikkö tekevät aktiivista yhteistyötä järvenpääläisten yritysten, kolmannen sektorin, aikuissosiaalityön, oppilaitosten ja työ- ja elinkeinotoimiston kanssa nuorten työllistymisen parantamiseksi. Kouluttamattomuus on syrjäytymisen suurin aiheuttaja, sillä työmarkkinoilla ei enää kerta kaikkiaan ole juurikaan työpaikkoja kouluttamattomille, kun samoja paikkoja hakevat koulutetutkin. Vuoden 1990 jälkeen työmarkkinoilta on hävinnyt noin 430 000 vain perusasteen suorittaneiden työpaikkaa. Oikea toisen asteen tutkinto on nuorelle ensiarvoisen tärkeä, Juha korostaa. Me emme tee asioita nuorten puolesta, vaan toimimme kanssakulkijoina, ohjaajina ja tarvittaessa eteenpäin tuuppaajina. Jokainen nuori on oman tilanteensa kanssa erilainen, ja pyrimme tukemaan häntä juuri hänen palvelutarpeidensa mukaan. Perimmäisenä tavoitteenamme on aina nuoren saattaminen koulutuksen kautta työelämään. Tehtävämme on myös sosiaalisesti vahvistaa nuorta aktiiviseksi kansalaiseksi, Juha kuvailee. n Nuorisokeskuksen työpajoilta on moni nuori löytänyt kipinää jatkoon. Juha Saurama seuraa taustalla, kun auto- ja korjaustyöpajaohjaaja Jouni Lamberg ja oppisopimusopiskelija Teemu Salmiheimo syventyvät työn alla olevan moottorin saloihin. Teksti Anju Asunta ja Karin Kaas Keskitettyä lastensuojelutyötä Perhetyönyksikkö Tilkun auttavat kädet tulevat hätiin lastensuojelutilanteissa, useimmiten perheen omaan kotiin. Karin Kaas Järvenpään perhetyö on yksi monista kaupungin palveluista, joita on myllerretty osana asiakaslähtöisen ja prosessimaisen toimintatavan kehittämistä. Yleisestä nimestään huolimatta perhetyö on erityistä palvelua, jonka piiriin perhe tulee yleensä lastensuojelutilanteen myötä. Tammikuussa perhetyön tekijät muuttivat eri toimipisteistä Postikadulle yhteiseen yksikköön, Tilkkuun. Ratkaisumallit haastaviin perhetyön tilanteisiin löytyvät paremmin, kun ammattilaiset pääsevät vaihtamaan näkemyksiä ja osaamista saman katon alla. Haluamme yhtenäistää perhetyötä, parantaa asiakasohjausta ja vastata paremmin asiakkaidemme tarpeisiin. Työntekijöitä tai määrärahoja ei ole sen enempää kuin ennenkään, joten pyrimme myös kohdentamaan resurssien käyttöä tarkemmin. Valmiita ratkaisuja ei ole, vaan nyt juuri tutustumme toisiimme, tutkimme työntekemisen tapaa ja pohdimme yhdessä tulevia toimintamalleja, kertoo perhetyön päällikkö Marja Koivuluoma. Lasten- ja nuorten palvelualueella toimivassa perhetyönyksikkö Tilkussa työskentelee perheohjaajia ja perhetyöntekijöitä, jotka tulevat lähetteellä avuksi perheiden tilanteisiin, joissa perheen omat voimavarat eivät enää riitä. Yleensä työskentely toteutuu perheen omassa kodissa. Asiakkuus alkaa yleensä lastensuojelun sosiaalityöntekijän tai neuvolan terveydenhoitajan tilauksesta. Tärkein tavoitteemme on saada asiakasperheessä muutos käyntiin, niin että perheen jäsenet osallistuvat itse aktiivisesti muutostyöskentelyyn. Kun jokin asia saadaan kohdalleen niin toivomme, että se säilyisi myös sellaisena kokemuksena perheen mielessä, että he pystyvät jatkossakin muutokseen sitä halutessaan. Pidämme tärkeänä sitä, että saamme lapsen äänen kuuluville. Yhteisen työskentelymme tukena perheen kanssa käytämme erilaisia menetelmiä, keskusteluja, lomakkeita, tekemistä jne. ja ne valitaan aina perhekohtaisesti. Emme voi tehdä muutosta osallisten puolesta, mutta voimme yhteistyössä etsiä oikeaa tietä siihen, Marja selvittää. Tilkku hoitaa yhdessä perhekeskus Maahisen kanssa tapaamispaikkatoimintaa, joka mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman turvallisen ja säännöllisen tapaamisen. Tilkun väki on myös mukana pilotoimassa koulujen kanssa tehtävää varhaisen puuttumisen yhteistyötä. Lisäksi Tilkussa kokoontuu erilaisia vertaistukiryhmiä. Perhetyöhön osallistuu aina tilanteesta riippuen tilkkulaisten lisäksi muita kumppaneita, esimerkiksi koulusta, päihde- ja mielenterveyspalveluista, neuvolasta tai kolmannen sektorin palveluista. Yksiköiden välisen rajapintatyön lisäännyttyä yhteisen ymmärryksen merkitys entisestään korostuu. Vain hyvällä yhteistyöllä saadaan asiakkaalle tarpeen mukainen ja tarvittaessa kyllin laaja auttajaverkosto. n Järvenpää kevät 2012 15

Teksti Riitta Murtokare Kansainvälisestä yhteistyöstä vaihtelua koulun arkeen Kaikki alkoi viime vuoden syksyllä, kun opettajamme täräytti uutisen, että meidän koulu ja meidän luokka lähtee mukaan Comenius-projektiin. Mikä ihmeen Comenius? ihmettelimme kaikki. Opettajamme sitten kertoi, että Comenius on kansainvälinen oppimisprojekti, jossa tutustutaan muiden maiden kulttuuriin, kouluihin ja oppimistapoihin. Koko luokka oli tietysti heti tosi innoissaan, kirjoittaa 6-luokkalainen Vilma Grosby. Saunakallion koulu, Perhekeskus Maahinen sekä Järvenpään Lukio ovat mukana Comenius Regio -hankkeessa, Espanjan kanssa. Syksyllä 2011 aloitetun hankkeen varoilla hankittiin videokameroita ja web-kameroita kieltenopetuksen käyttöön. Opiskelijat ovat perehtyneet pienimuotoisten espanjankielisten videoiden suunnitteluun, kuvaamiseen ja editointiin. Koulua, opiskelua ja vapaa-aikaa käsittelevät minivideot on laitettu yhteiselle web-alustalle espanjalaisten opiskelijoiden katsottavaksi. Osa opiskelijoista on myös ollut yhteydessä Espanjaan web-kameran tai Skypen välityksellä. Olemme muun muassa kuvanneet pienoisnäytelmiä kansalliseepoksestamme Kalevalasta, englanniksi tietenkin. Se oli kaikkien mielestä tosi kivaa ja toivomme kovasti lisää tällaisia juttuja, koska tämä kaikki on niin erilaista kuin koulutyö yleensä, kertoo Saunakallion koulun 6Bluokan oppilas Vilma Grosby. Lukiossa espanja on erittäin suosittu valinnaiskieli. Suurimmalla osalla opiskelijoista ei ole aiempia espanjan opintoja, joten he aloittavat aivan alkeista. Kielitaito kehittyy kuitenkin nopeasti, sillä lukion kurssit etenevät rivakasti. Vuosittain 20 30 Järvenpään opiskelijaa kirjoittaa espanjan ylioppilaskokeissa, kertoo lukion englannin ja espanjan lehtori Marjo Uotila. Kansainvälisiä vierailuja Myös maiden väliset vierailut kuuluvat ohjelmaan. Muutama kuukausi sitten Jär- venpää sai opettajavieraita Espanjasta, jotka kävivät tutustumassa Suomeen nähdäkseen millaista meidän kouluissamme on ja miten opiskelemme. Vastavuoroisesti järvenpääläiset ovat käyneet tutustumassa Espanjan koulutyöhön. Luonnollisesti kohokohtia kaikille ovat olleet espanjalaisten opettajien vierailut. Kaikki halukkaat ovat silloin päässeet toimimaan heidän kouluoppainaan ja näin testaamaan ja harjoittelemaan espanjantaitoaan ihan käytännössä, kertoo Uotila. Comenius on ehkä paras projekti mikä meidän koululla on ollut, ainakin minun mielestäni. Melkein jokaisessa oppiaineessa on jotakin Comenius-projektiin liittyvää ja englannin kieltä tietysti käytetään paljon. Minulle tämä projekti on jättänyt hyvät fiilikset ja paljon mukavia kokemuksia. Toivottavasti niin myös muillekin. Hasta luego, näkemiin, huikkaa Grosby. Lukio mukana myös Kiina-projektissa Järvenpään lukio on vetänyt vuodesta 2007 Opetushallituksen tukemaa Kiina-projektia, jossa ovat mukana myös Keravan ja Hyrylän lukiot, kiinalainen Shenzhen Middle School sekä yhteistyöyritykset Metso ja Wärtsilä. Hankkeessa mukana olevat opiskelijat opiskelevat kiinan alkeita, vierailevat yrityksissä Suomessa ja Kiinassa sekä opiskelevat Järvenpään lukion englanninkielisen verkkokurssin taloustiedosta, Saunakallion oppilaat saivat mm. opettaa espanjalaisia vieraita hiihtämään. Opettaminen oli aluksi aika vaikeaa, kun espanjalaiset eivät millään tajunneet mistä oli kyse. Emmehän me tienneet, miten sanotaan englanniksi esimerkiksi jousta polvia. Lopulta se kuitenkin alkoi sujua, kertoo hiihto-opettajana iloinnut Vilma Grosby. fysiikasta tai matematiikasta yhteistyössä kiinalaisten opiskelijoiden kanssa. Lisäksi projektilaiset isännöivät kiinalaisten viikon Suomen vierailua sekä kohokohtana lopuksi matkasivat itse viikoksi Kiinaan Shenzhen Middle Schoolin vieraaksi perhemajoitukseen. Ilmoittautuessani Kiina-projektiin en olisi uskonut millainen ainutlaatuinen kokemus ja pitkä taival se tulisi olemaan. Luvassa oli paljon muutakin kuin Kiinan vierailu: kiinan kielen opiskelu, matka Vaasaan, kiinalaisten opiskelijoiden viikonmittainen majoitus täydellä ohjelmalla ja fysiikan työtehtävien tekeminen, kertoo Järvenpään lukion 2. vuoden opiskelija Santeri Kallio. Lukiossa myös Kiina-koordinaattorina toimiva lehtori Uotila kertoo kiinan kielen osaamisen sekä kulttuuri- ja tapatietouden olevan yhä kysytympi valtti työelämässä. Järvenpään lukiossa aloitettiin kiinan opetus lukuvuonna 2010 2011. Ensi lukuvuonna kiinan kursseja tarjotaan jo kolme. Uutta opetusteknologiaa Erilaisissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa mukana olo motivoi opettajia ja oppilaita uudenlaisen oppimisen äärelle ja tuo lisäarvoa sekä oppimiseen että opettamiseen, toteaa perusopetuksen opetuspäällikkö Seppo Rantanen. Järvenpään kouluja on viime vuosina kehitetty uutta opetusteknologiaa entistä paremmin hyödyntäviksi. Valtakunnallista ja kansainvälistä sähköisten oppimisympäristöjen kehittämistyötä tehdään Finnable -hankkeessa, jossa luodaan oppimisen missä tahansa mahdollistava ekosysteemi. Järvenpäästä hankkeessa mukana on Saunakallion ja Anttilan koulut. Tavoitteena on, että kaikissa koulussa on samantasoiset oppimisympäristöt, jotka mahdollistavat myös sähköisten oppimateriaalien hyödyntämisen. Vastaavaa seudullista kehittämistyötä tehdään keväällä alkavassa KUU- MA-kuntien tieto- ja viestintätekniikkahankkeessa, jossa tähdätään oppimisympäristöjen monipuolistamiseen sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen. Tarpeen on myös yhtenäistää alueellisia käytäntöjä ja yhdistää KUUMA-kuntien osaaminen ja voimavarat yhteiseen käyttöön, jatkaa Rantanen. n Otto Jahnukainen Teksti Jari Ahola Nuorisoyhteistyötä Unkarin Vácin kanssa jo 25 vuoden ajan Järvenpään lukiolaiset, mm. kuvassa olevat Minna Liimatainen ja Olli Uotinen, matkustivat Kiina-projektissaan Shenzheniin kiinalaisten nuorten vieraaksi. Tonavan rannalla, 50 km Budapestista pohjoiseen sijaitseva Järvenpään ystävyyskaupunki Vác on tullut tutuksi jo yli 300 nuorelle neljännesvuosisadan kestäneen leirivaihdon kautta. Heinäkuussa 15 järvenpääläisnuorta ohjaajineen matkaa jälleen kohti Vácia. Luvassa on tutustumista unkarilaiseen elämänmenoon ja kukaties uusia ystävyyssuhteita paikallisten nuorten kanssa. Vuoroin vieraissa -periaatteella toteutettu nuorisovaihto on Järvenpään pitkäaikaisin ja toimivin kansainväli- nen yhteistoimintamuoto. Yhteistyö Järvenpään ja Vácin välillä jatkunee tiiviisti, sillä molempien kaupunkien päättäjät ovat todenneet lasten ja nuorten välisen vaihdon ensisijaiseksi kohteeksi myös tulevina vuosina. Myös Järvenpään Palloseura osallistuu tänä vuonna yhteistyöhön voimakkaasti. JäPS-01 isännöi elokuussa ikätovereitaan Järvenpäässä ja saman seuran 00- ja 99-akatemiat suunnittelevat vakavasti harjoitusleiriä Vácissa ensi lokakuussa. n 16 Järvenpää kevät 2012

Tommi Lappi Kesämenot lapsille ja nuorille Lasten ja Nuorten Ääni -kokousedustajisto neuvotteli tiiviisti avustuskohteista. Teksti Jussi Uusitalo ja Riitta Murtokare Lasten ja Nuorten Ääni kuului Anttilan koulun esityksellä Duudsonit Järvenpäähän ensi syksynä! Lasten ja nuorten ääni huipentui 13.4. jo kuudetta kertaa pidettyyn huippukokoukseen Järvenpää-talolla. Kaupunginjohtajan vetämässä kokouksessa koulujen oppilaskuntien ja nuorisotalojen talotoimikuntien edustajat päättivät runsaan 15 000 euron hankemäärärahan jakamisesta. Lasten ja nuorten ääni -toimintamallissa jokainen luokka kaikissa kaupungin perusopetuksen alaisissa kouluissa tekee oman esityksensä oman lähiympäristön kehittämiseksi. Kouluissa oppilaskunnat valitsevat yhden hanke-esityksen huippukokoukseen, jossa sitten koulujen valitut edustajat äänestävät hankerahoituksen myöntämisestä. Tänä vuonna hankehakemuksia saapui kaikkiaan 17, joista kokousedustajisto neuvottelujen tuloksena valitsi seuraavat avustuskohteet: Oinaskadun koulu 4 990 Anttilan koulu 3 500 Kinnarin koulu 2 580 Lukio 1 500 Haarajoen ja Jampan nuorkkien talotoimikunnat 1 000 Yhteiskoulu 1 000 Kartanon koulu 1 000 ja Koivusaaren koulu 500. Anttilan koululle myönnetyllä 3 500 euron hankerahalla on tarkoitus järjestää kaikkia kaupungin alakouluja koskeva kiusaamisen vastainen tilaisuus ensi syys- kuussa, jonne pääesiintyjäksi on kaavailtu Duudsoneja. Muilla palkituilla esityksillä kouluille saadaan muun muassa leffaviikot, alakouluilla kiertävä jumppavälineistö, Hip hop & graffiti-ilta Jampan nuorkalle ja erilaisia koulukohtaisia tilaisuuksia. Tänä vuonna, niin huippukokoukseen kuin päätösjuhlaan, toi tervehdyksensä Suomen Vanhempainliitto. Toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila piti Järvenpään tapaa toimia erinomaisena. Hänen mielestään eritoten alakoulujen sarjan yhteisölliset hankkeet, joissa kokonaiset ikäluokat pääsevät nauttimaan työn tuloksista, erottuivat myönteisesti. Kurttila kiitteli järvenpääläisiä oman mallin luomisesta ja oli otettu vaikuttamispäivän hyvästä ja luovasta ilmapiiristä. Seuraava Lasten ja nuorten ääni -kierros käynnistyy lokakuussa järjestettävällä oppilaskuntapäivällä. Tällöin kaikkein oppilaskuntien ohjaavat opettajat sekä oppilasedustajat kokoontuvat yhteen pohtimaan, kuinka edelleen kehittää toimintamallia. n Lasten ja nuorten kulttuuriviikko SUB 12 -tapahtumat la 12.5. Järvenpää-päivä Nuorisotyö ja muut kaupungin yksiköt esittäytyvät Paikallisia nuorisobändejä Kulttuuritoimi tarjoaa Timo Koivusalon Sibelius -elokuvan Studio 123 klo 13 Järvenpään teatterin nuorisoryhmän esitys Tulikoe Kellariteatterissa klo 16 Kirjaston järjestämät myyjäiset Rautatie 150-vuotisjuhlavuoden tapahtumia su 13.5. Äitienpäiväjuhla Järvenpää-talolla ma 14.5. ke 16.5. Kaupungin nuorisotyö järjestää yhdessä Seurakunnan nuorisotyön kanssa ohjelmaa alakouluilla ke 16.5. VarnuDisco 5. 6.-luokkalaisille Nuorisotalo Loimulla klo 18 21 Bändi-ilta Seuratalolla pe 18.5. Kansainvälinen museopäivä: Museon järjestämä muotokuvapaja UrbanStreet-tapahtuma 13 17-vuotiaille Jampan Nuorisotalolla klo 18 21 la 19.5. Manga-sarjakuvatyöpaja kirjastolla Muita vinkkejä kesämenoon Ulkonuorkka 23.5. 20.6. Nuorisotyön Ulkonuorkka valtaa kaupungin keskustan keskiviikkoisin klo18 21 ja perjantaisin klo 18 22. Ulkonuorkka on jalkautettua nuorisotalotoimintaa, jossa lapsille ja nuorille tarjotaan mukavaa tekemistä ja uusia kokemuksia. Tule siis paikalle pelaamaan, juttelemaan tai ihan vain olemaan. Melontaa ja muuta kesäkivaa ti 5.6., 12.6. ja 19.6. klo 12 15 Tule kokeilemaan melontaa inkkarikanootilla ja mukavaa kesäpelailua Rantapuistoon. Kokoontuminen suihkulähteen tienoilla. Frisbeegolfia to 7.6., 14.6. ja 21.6. klo 11 14 Testaa kuinka kiekko liitää Vanhankylänniemen radalla. Yhteislähtö pyörillä Myllytien Nuorisotalolta (Myllytie 3) kello 11. Geokätköily ma 11.6. ja 18.6. klo 10 15 Tule opettelemaan geokätköilyn perusteet ja etsimään kätköjä Järvenpään alueelta. Kokoontuminen Myllytien Nuorisotalolla (Myllytie 3). Geokätköily, melonta ja frisbeegolf ovat maksuttomia ja tarkoitettu 5.-luokkalaisille 17-vuotiaille. Lisätietoja antaa liikunnanohjaaja Tommi Lappi numerosta 040 315 3691, tai sähköpostilla tommi.lappi@jarvenpaa.fi. la 18.8. Schools`IN -tapahtuma kävelykatu Jannella pe 24.8. Ulkonuorkka is BACK once again kävelykatu Jannella klo 18 22 pe 31.8. Discorytmit raikaa Loimulla, sinulle uusi 7.-luokkalainen klo 19 22 ti 4.9. Nuorisotalot avaavat ovensa ja tervetulleita ovat kaikki 13 17-vuotiaat nuoret. Nuorisotapahtumat ja tarkemmat aikataulut löydät myös Facebookista! Muista mennä lomalle! Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2012 2013 Syyskausi 2012 ti 14.8. pe 21.12.2012 syysloma 22. 28.10.2012 (vko 43) joululoma 22.12.2012 1.1.2013 Kevätkausi 2013 ke 2.1. la 1.6.2013 talviloma 18. 24.2.2013 (vko 8) Virpi Tynkkynen Teksti Riitta Murtokare Osallistu ja vaikuta Tule mukaan nuorisoparlamenttiin! Järvenpään ensimmäinen nuorisoparlamentti aloitti toimintansa jo reippaat 10 vuotta sitten. Toiminta ja vaikuttaminen on jatkunut keskeytyksettä tähän päivään saakka. Lasten ja nuorten näkemykset on tuotu aikuispäättäjien tietoon niin kaupunginvaltuustossa, lautakunnissa kuin moninaisissa eri työryhmissä Järvenpään organisaatiossa. Nykyinen nuorisoparlamentti on osallistunut aktiivisesti muun muassa viime tammikuussa järjestettyjen Nuorta Työtä -messujen toteutukseen, valtakunnallisen kouluterveyskyselyn kehittämiseen. Viimeisin voimannäyte on 12.5. alkava Lasten ja Nuorten kulttuuriviikko, jossa "Nupa" on näkyvästi mukana, kertoo nuorisopäällikkö Jari Ahola. Nuorisoparlamentin nykyinen puheenjohtaja Senni Hautala (oik.) sekä varapuheenjohtaja Eveliina Karjalainen ovat päässeet monin tavoin mukaan kaupungin päätöksentekoon. Lue myös heidän mietteitään sivun 3 jutusta. Nuorisoparlamenttivaalit syksyllä Uusi tammikuussa 2013 aloittava nuorisoparlamentti nimetään lokakuussa käytävillä vaaleilla. 15 varsinaista ja 10 varajäsentä valitaan tehtäviinsä henkilökohtaisten äänimäärien perusteella. Ehdokkaiksi voivat asettua järvenpääläiset 14 17-vuotiaat ja äänioikeutettuja ovat 13 18-vuotiaat nuoret. Varsinainen vaalityö ja tarkempi tiedottaminen asiasta alkaa heti koulutyön käynnistyttyä, elokuun puolivälissä, joten nyt kannattaa olla hereillä, toteaa Ahola. n Järvenpää kevät 2012 17

Liikunnalliset kesävinkit Lapsille Sporttikerhot Liikuntakeskus Piirosen (Lukionkatu 3) ja Järvenpään lukion tekonurmen alueella arkipäivisin klo 10 14. Kerhot on tarkoitettu ensisijaisesti järvenpääläisille alaasteikäisille lapsille. Kerhoon mahtuu 40 lasta. Tutustutaan leikkimielisesti useisiin liikunta- ja urheilulajeihin erilaisten viiteleikkien ja -pelien avulla. Mukaan ulko- ja sisäliikuntaan soveltuvat varusteet, sisäkengät tai -tossut sekä eväät ja juomapullo. Sporttikerho 1: vko 23 ti 5.6. pe 8.6.; hinta 32 Sporttikerho 2: vko 24 ma 11.6. pe 15.6.; hinta 39 Sporttikerho 3: vko 25 ma 18.6. to 21.6.; hinta 32 Lasten uimakoulut Järvenpääläisille yli 5-vuotiaille lapsille, joka arkipäivä jakson aikana yhteensä 10 kertaa. Ryhmäkoko on vähintään 5, enintään 10 lasta/ryhmä. Jakso 1: ma 21.5. pe 1.6.; hinta 42 Jakso 2: ti 5.6. pe 15.6.; hinta 38 Jakso 3: ma 23.7. pe 3.8.; hinta 42 Aikuisille ja senioreille Terveysliikuntaa Toimintaa järjestetään viikosta 20 alkaen, tarjolla mm. kuntosalia ja jumppia. Aikuisten uimakoulu ti 5.6. pe 15.6., hinta 65 sisältäen uintimaksun. Vesijuoksukurssi ti 5.6. pe 15.6. hinta 39 + uintimaksu. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet www.jarvenpaa.fi/liikunta ajankohtaista osiosta. Vapaa-aika- ja osaamiskeskus palvelee Mannilantie 4, 04400 Järvenpää Asiakaspalvelu ma ke klo 12 16 ja to 12 18. Toimisto suljettu 25.6. 31.7.2012 Tietoa Järvenpään Opiston, liikuntapalveluiden, kirjaston, Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston tuottamista vapaa-aika- ja harrastuspalveluista. Ottaa vastaan Opiston ja liikuntapalveluiden kurssi-ilmoittautumiset. Hoitaa kaupungin liikuntatilojen, kirjaston Tyyni Tuulio -salin sekä Seuratalon tilavarauksia. Teksti Riitta Murtokare Liikunnasta iloa ja hyvää oloa Onko kuntosi päässyt rapistumaan? Mistä innostusta liikkumiseen, mikä liikuntalaji kiinnostaa, mistä sitten tietoa ja välineitä? Kaupunki aktivoi järvenpääläisiä säännölliseen ja terveyden kannalta riittävään liikkumiseen. Tavoitteena on, että liikkuminen tulee jokaiselle järvenpääläiselle osaksi elämää ja lisää siten elämän laatua ja hyvinvointia. Liikuntatarjonnan toteutus tapahtuu entistä enemmän yhteistyössä eri liikunta-alan osaajien kanssa. Lisäpotkua kaupungin liikunnan ohjauspalveluiden koordinointiin toi Järvenpään Opiston sekä liikuntapalvelujen yhteisen liikunnan suunnittelijaopettajan rekrytointi. Vapaa-aika- ja osaamiskeskus perustettu Myös liikuntatarjonnan sekä -paikkojen löytäminen on tehty kaupunkilaisille helpommaksi perustamalla uusi Vapaa-aikaja osaamiskeskus, joka jakaa keskitetysti tietoa kaupungin vapaa-aika- ja harrastuspalveluista. Keskus julkaisee ensi lukuvuo- Mintti Raassina Kirjastosta voi lainata myös erilaisia kesäpelejä. Järvenpään Opistoa luotsaa nyt uusi rehtori, FT Merja Sillanpää. Helmikuun lopussa Järvenpäässä työnsä aloittanut Merja työskenteli ennen Järvenpäähän tuloaan Jyväskylän kesäyliopiston rehtorina. Minua innostavat erityisesti ikääntyvien tietotekniikkaopinnot ja kulttuurija teatterimatkat, joita aionkin tuoda mukaan kurssitarjontaamme. Oli mahtavaa huomata, että Opistolla on hyvä ilmapiiri den palveluistaan joka kotiin heinä elokuun vaihteessa jaettavan esitteen. Tulevan syksyn esitteen kootut tiedot liikuntamuodoista ja -paikoista toivottavasti helpottavat asiakkaita löytämään itselleen sopivan liikuntamuodon. Tarjolla on monipuolisempia, tarkoituksenmukaisempia ja ajankohtaisempia liikuntatunteja asiakkaille, kertoo liikunnan suunnittelijaopettaja Tiia Kaukovuo. Kaupunki toteuttaa tänä vuonna yhdessä liikuntapalvelujen, perusopetuksen, varhaiskasvatuksen sekä viherpalvelujen kanssa koko Järvenpäätä koskevan lähiliikuntapaikkasuunnitelman. Pyrimme parantamaan asuinympäristön liikuntaolosuhteita ja saamme liikuntapaikkoja lähelle asukkaita. Tuemme näin kuntalaisten omaehtoista arkiliikuntaa, jatkaa Tony Konkola. Elokuussa 18.8.2012 järjestetään Harrastus 2012 -tapahtuma Järvenpään liikuntahallilla. Teemana on "Tule ja innostu" liikunnasta. Urheiluseurat sekä vapaa-aika- ja harrastuspalvelut esittelevät toimintaansa messuosastoillaan ja erilaisin lajinäytöksin. Liikuntavälineitä kirjastosta Uusia virikkeitä liikuntaharrastukseen voi nyt saada myös kirjastosta. Liikuntapalvelut hankkii erilaisia liikuntavälineitä kirjaston asiakkaiden käyttöön ja niitä voi kirjastokortilla lainata maksutta kahdeksi viikoksi kerrallaan. Tarjolla on muun muassa kävelysauvoja, kahvakuulia, flexibarjumppakeppejä, lumikenkiä, tasapainolautoja, askel- ja sykemittareita sekä kesäpelejä. Kannattaa testata! n Teksti Riitta Kallio Järvenpään Opistossa uusia tuulia ja todella ammattitaitoinen henkilökunta, uusi rehtori Sillanpää hehkuttaa. Nuoriin ja senioreihin satsataan Järvenpään Opisto on tänä lukuvuonna aktiivisesti osallistunut nuorille suunnattuun toimintaan, muun muassa Nuorta työtä -messujen sekä Lasten ja nuorten kulttuuriviikon tiimoilla. Opiston tavoitteena on saada erityisesti nuorista uusia Pentti Hokkanen, Flaming Star Järvenpäässä on helppo harrastaa liikuntaa, sillä lajeja on moneen makuun ja ohjattuja ryhmiä niin isoille kuin pienillekin. opiskelijoita. Syksyllä on nuorille tulossa esimerkiksi meikkikoulua, muotisuunnittelua, afrotanssia, japanin kieltä sekä kuntosaliliikuntaa ja pilatesta. Myös kosketuspintoja nuorten ja vanhusten välille etsitään. Nuoria ja senioriväestöä saatetaan yhteen erilaisten taitoaineiden ja tapahtumien parissa, kuten Liikuta minua -tapahtumassa 23.5. ja vanhusten viikon tapahtumissa lokakuussa. n Kaupungin tuottamat harrastusmahdollisuudet yksiin kansiin Järvenpään Opiston kurssitarjonta, liikuntapalveluiden ohjattu toiminta, Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston avoimet ryhmät sekä kaupunginkirjaston tapahtumat on koottu yksiin kansiin. Kaupungin vapaa-aika- ja harrastuspalveluiden 2012 13 esite jaetaan koteihin viikolla 31. Tutustu ja tule mukaan! Teksti Marja Ollila Harrastuksena käsityöt Käsityö luo hyvinvointia, virkistää mieltä ja sen parissa tapaa samanhenkisiä ihmisiä. Meillä on tarve tarttua puikkoihin, koukkuihin ja kangaspuihin. Mieli suunnittelee raitoja ja kuvioita, kädet luovat uutta. 95-vuotiaan Taito Uusimaa ry:n Järvenpään käsityökeskuksessa on tehty käsitöitä 50 vuotta! Nykyiset toimitilat keskuskoululla ovat sujuvassa yhteiskäytössä Järvenpään Opiston kanssa. Kurssitilaa käytetään ahkerasti ja kursseilla valmistetaan muun muassa kansallispukuja ja hopeakoruja. Kangaspuissa on loimet valmiina ja ohjaaja opastaa materiaalien valinnassa, suunnittelussa ja kudonnassa, myös ensikertalaista. Perinteinen räsymatto on suosikki. Käsityökeskuksesta voi myös ostaa neulelankoja ja muuta lomatekemistä ja koululaiset ehtivät vielä ilmoittautua Kesä käsillä -kursseille. Uudet ideat, kurssit, pajat ja lisätiedot löydät nettisivuiltamme. n Järvenpään käsityökeskus Kansakoulunkatu 1 puh. (09) 288 443, jarvenpaa@taitouusimaa.fi www.taitouusimaa.fi Tuula Nieminen Langat kulkevat käsien kautta, värit piristävät Käsityökeskuksessa. 18 Järvenpää kevät 2012

Tuula Alkula Kesäajan toiminta kaupungin toimipaikoissa Järvenpään kaupungintalon ja Seutulantalon asiakaspalvelupisteet Asiakaspalvelupisteet avoinna ma pe 9 15, to 9 18 ja pe 8 13. Palvelupisteet ovat suljettuina 25.6. 27.7. Puhelinvaihde (09) 27 191 toimii myös sulkuaikaan, tärkeimmät palvelut toimivat ajanvarauksella. Teknisen toimialan yhteydenotot sulkuaikaan p. (09) 2719 2880. Terveyskeskuksen vastaanottopalvelut 2.7. 29.7.2012 Myllytien terveysasema suljettuna 2.7. 29.7. Aluevastaanottojen yhteispäivystys Vanhankylänniemen terveysasemalla (Annintädintie) ma to 8 16, pe 8 14.30. Hoidon tarpeen arviointi ja ajanvaraukset lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotoille ma pe 8.15 9.45 Vanhankylänniemen terveysaseman sairaanhoitajilta, p. (09) 2719 3671, 2719 3672, 2719 3673, 2719 3674, 2719 3675, 2719 3676. Sairaanhoitajien neuvontapuhelin p. (09) 2719 3380 ma to 10 16 ja pe 10 14.30. Sairaanhoitajien päivystysvastaanotot Vanhankylänniemen terveysasemalla arkipäivisin ilman ajanvarausta 10 11.45 vuoronumerolla. Päivystys kaikkina päivinä 8 22 Vanhankylänniemen terveysasemalla (Annitädintie). Ohjeellinen ajanvaraus, p. (09) 2719 3360. Päivystys öisin 22 8 Hyvinkään sairaalassa, p. (019) 4587 2261 (Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää). Ambulanssi hätäkeskuksesta, p. 112. Myllytien diabetesneuvola ja hoitovälinejakelupiste ovat suljettuina. Diabetesvälineiden ja hoitovälineiden luovutus Vanhankylänniemen terveysasemalla 5.7., 19.7. ja 2.8. 14 16. Hoitovälineiden tilaukset (ei diabetesvälineet) 2 vk etukäteen puhelimitse yllämainittuina päivinä p. (09) 2719 3248 15 16 tai sp. hoitovalinejakelu@jarvenpaa.fi. Fysioterapian (Vanhankylänniemen terveysasema) ajanvaraukset ma pe 8 9 p. (09) 2719 3251. Apuvälinejakelu on auki ma to 12.30 14 ja pe 12 13. HUSRöntgen Vanhankylänniemen terveysasemalla ma to 8 15.45, pe 8 14. Ajanvaraus röntgeniin ma to 10.00 15.45 p. (09) 2719 3241. HUSLABin Järvenpään laboratoriot: Vanhankylänniemen terveysasema, ma to 7.30 14.30 ja pe 7.30 13, näytteenotto vuoronumerolla. INR-(Marevan) asiakkaat ma to 12.30 13. Sibeliuksenkadun laboratorio on suljettu 25.6. 5.8., Vanhankylänniemen laboratorio toimii normaalisti. Työterveyshuolto on suljettuna 2. 29.7.2011. Mielenterveys- ja päihdeyksikkö päivystys 9 11 arkipäivisin. Tarkemmat tiedot mielenterveys- ja päihdeyksikön kotisivuilta. Neuvonta p. (09) 2719 2646. Kotisairaala on suljettuna 20.6. 29.7. Myllytien työ- ja toimintakeskus on suljettuna 21.6 29.7. Jampan hammashoitola on auki koko kesän. Mannilantien hammashoitola suljettuna 2.7. 5.8. Neuvolat toimivat ajanvarauksella rajoitetusti. Maahisen neuvola suljettu viikot 27 32. Jampan neuvola suljettu viikon 30. Keskustan neuvola avoinna koko kesän. Keskustan ehkäisyneuvola suljettu viikon 28. Heinäkuussa aukiolevat päiväkodit 25.6. 29.7. auki ovat Loutin päiväkoti (osoite Mannilantie 50), Isokydön päiväkoti (osoite Satakunnankatu 6) ja Pehtoorin päiväkoti (osoite Uudenmaantie 1). Järvenpää-talo Järvenpää-talo ja lippupiste on suljettu 21.6. 29.7. Talo suljetaan 20.6. klo 16.00 Järvenpään kaupunginkirjasto 11.6. 19.8. Pääkirjasto avoinna ma 11 20, ti to 11 19 ja pe 10 16, la ja su suljettuna. Pääkirjaston lehtilukusali avoinna ma 9 20, ti to 9 19 ja pe 9 16, la su suljettuna. Haarajoen lähikirjasto avoinna 1.6. 31.8. ti 13 19. Uimahalli Avoinna ma pe 6 21, la su ja arkipyhinä 9 18 Uimahalli suljettuna 17.6. 15.7. Liikuntahalli on suljettuna peruskorjauksen vuoksi. Lumialla (2 v.) on aina hauskaa muskarissa. Musiikin riemuun yhtyy myös äiti Lea Linnero. Teksti Tammy Young ja Tuula Alkula Musiikkiharrastus tuo iloisen mielen Lapset vanhempineen istuvat iloisin ilmein rinkiin. Rumpu kiertää vuorotellen pikkusoittajalta toiselle ja muut yhtyvät lauluun. Seuraavaksi otetaan esille musiikin tahtiin piipertävät tiput sekä helistimet. Meno on hauskaa Musiikkiopiston järjestämässä 2 3-vuotiaiden perhemuskarissa. Lea Linnero ja hänen 2-vuotias tyttärensä Lumia aloittivat perhemuskarin Lumian ollessa 9 kuukauden ikäinen. Äiti on itse myös pienenä ollut muskarissa ja myöhemmin opiskellut konservatoriossa, joten mukava harrastus jatkuu sukupolvelta toiselle. Lumialla on rytmitajua ja hän osaa jo laulaa lauluja. Myös kaikenlaiset soittimet kiinnostavat häntä, kertoo Linnero. 40-vuotias Musiikkiopisto kutsuu harrastamaan Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto täyttää tänä vuonna pyöreät neljäkymppiä! Juhlavuoden kunniaksi opistossa järjestetään yhtä soittoa, koko vuoden monenlaisia mukavia tapahtumia ja upeita konsertteja erilaisin teemoin. Jokainen kuukausi soi omalla tavallaan; on muun muassa barokki-, kansan- ja kamarimusiikkia, bluesia sekä musiikkiteatteria. Esiintymislavalle astuvat sekä oppilaat että opettajat! Musiikki on mahtava harrastus, joka tuo iloa ja hyvää mieltä. Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa on monipuoliset musiikin harrastus- ja opiskelumahdollisuudet kaiken ikäisille, myös aikuisille. Opisto painottaa yhdessä musisoimisen merkitystä. Niinpä siellä onkin monia kuoroja, orkestereita ja bändejä. Musiikkiopistossa Järvenpään kulttuuri- ja tapahtumapalvelut on aloittanut kerran kuussa ilmestyvän sähköisen uutiskirjeen julkaisemisen. Uutiskirje kertoo Järvenpäässä järjestettävistä kulttuuritapahtumista: mukana ovat paitsi kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden omat tapahtumat, myös esimerkiksi Järvenpää-talon, taidemuseon, nuorisopalveluiden, kirjaston ja Järvenpään Opiston tarjonta. Lisäksi uutiskirje sisältää kulttuuri- ja tapahtumapalve- voi opiskella sekä klassista että pop/jazzmusiikkia. Lisäksi on mahdollista tutustua kansanmusiikkiin. Juhlavuoden kunniaksi musiikkiopisto rikastuttaa opintotarjotintaan myös erilaisilla erikoiskursseilla. n Harrasta musiikkiopistossa: Musiikin perusopetus lapsille ja nuorille. Valintatestit 22. 23.5.2012. Musiikkileikkikoulu (0 6 v) ja musiikkivalmennukset (7 8 v). Uutuutena rumpuryhmä 5 6-vuotiaille. Musiikkiopiston omaehtoinen avoin opetus; kaikenikäisille tarkoitettua soiton- ja laulunopiskelua. Musikantti-opetus on lukuvuoden kestävä soittimeen tutustuminen ryhmässä. Haku syksyn harrastuksiin alkanut 2.4. Yhteystiedot: Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto Seutulantie 8, 04410 Järvenpää Asiakaspalveluaika ma ke klo 13 15, to klo 14 17.30 p. 040 315 2803 www.kum.fi Teksti Laura Sallinen Pysy ajan tasalla Järvenpään kulttuuritarjonnasta tilaa uutiskirje! luiden yhteistyökumppaneiden, kuten järjestöjen, oppilaitosten ja festivaalien tapahtumia. Tapahtumatietoja ei tarvitse etsiä monista eri paikoista, kun ne kolahtavat sähköpostilaatikkoon tiiviissä paketissa. Tilaa uutiskirje osoitteesta www.jarvenpaa.fi/ kulttuuriuutiskirje ja pysyt perillä konserteista, näyttelyistä, elokuvista, tanssi- ja teatteriesityksistä kaikesta järvenpääläisestä kulttuurista! n Järvenpää kevät 2012 19

Teksti Laura Sallinen Tiedossa huikea festivaalikesä! Kesällä Järvenpää täyttyy kulttuurista! Kallio-Kuninkalan kamarimusiikki, Puistoblues ja Meidän Festivaali tarjoavat kutkuttavia ja yllätyksellisiä elämyksiä: soulia, nykymusiikkia, performansseja, klassista, lastenmusiikkia kaikkea on tarjolla! Järvenpään teatteri tuo Vanhankylänniemen kesäteatteriin koko perheen rosvoseikkailun Heinähattu, Vilttitossu ja Pamela-täti, joka saa ensi-iltansa 27.6. www.jarvenpaanteatteri.fi Kallio-Kuninkala soi Tanska-teemalla Uuteen musiikkiin keskittyvä Kallio- Kuninkalan kamarimusiikki järjestetään seitsemännentoista kerran 14. 17.6. Päätapahtumapaikkana on Sibelius-Akatemian kurssikeskus Kallio-Kuninkala, ja konsertit soivat myös Ainolassa ja Halosenniemessä. Freijan salissa -otsikon saanut ohjelma rakentuu tanskalaisen kamarimusiikin ympärille. Säveltäjänimiä ovat muun muassa Per Nørgård ja Carl Nielsen sekä nuoremman polven edustajat Rune Glerup ja Thomas Agerfeldt Olesen. Tanskalaisen musiikin lisäksi joka konsertissa kuullaan festivaalin tämän vuoden nimikkosäveltäjän Uljas Pulkkiksen teoksia. Häneltä esitetään esimerkiksi tilausteos oboelle, fagotille, lyömäsoittimille ja live-elektroniikalle. Tanska-teema toteutuu esiintyjäkaartissakin: festivaalin pääesiintyjänä toimiva Zagros-yhtye saa solistivieraakseen tanskalaisen lyömäsoittajan Christian Martinezin. Kallio-Kuninkalan kamarimusiikin ohjelmaan kuuluvat myös päivittäiset kahvikonsertit Kallio-Kuninkalan päärakennuksen kahvilassa. Kahvikonserteissa esiintyvät festivaalin taiteilijat sekä Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston oppilaat. Lisäksi Zagroksen muusikot käyvät konsertoimassa hoivakodissa ja terveyskeskussairaalassa, jolloin musiikista pääsevät nauttimaan nekin, joiden on muutoin vaikeaa tai mahdotonta päästä konsertteihin. www. kallio-kuninkalafestival.fi Puistobluesilla juhlavuosi Tänä kesänä 35. kerran järjestettävää Puistobluesia voi syystä tituleerata Euroopan johtavaksi bluesfestivaaliksi. Puistobluesin pääesiintyjäksi saapuu Creedence Clearwater Revival -yhtyeen nokkamiehenä ja menestyneenä sooloartististina tunnettu John Fogerty. Vanhankylänniemen pääkonsertissa 30.6. kuullaan myös Eli Paperboy Reediä, Los Lonely Boysia sekä Honey B & the T-Bones -yhtyettä. Kallio-Kuninkalan kamarimusiikin solistivieraaksi saadaan tanskalainen lyömäsoittaja Christian Martinez. Festivaaliin olennaisesti kuuluvan Blueskadun esiintyjiä ovat muun muassa 22-Pistepirkko ja jazzsekstetti Dalindèo. Lastenmusiikista vastaavat puolestaan aikuisiakin ilostuttavat Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! sekä Pentti Rasinkangas & Ohilyönti-orkesteri. www.puistoblues.fi Meidän Festivaali ihmettelee ihmistä Meidän Festivaalin persoonallinen ja poikkitaiteellinen tarjonta levittäytyy Tuusulanjärven ympäristöön 29.7. 4.8. Festivaalin tämän kesän teemana on Ihmeinen. Festivaaliviikon aikana tutkaillaan taiteen keinoin ihmisen erikoisia tarpeita, kykyjä ja vikoja. Taiteellinen johtaja Pekka Kuusisto on suunnitellut ohjelman, jossa käydään läpi ilmaiseminen, uskominen, aistiminen, järjestäminen, sairastaminen, lisääntyminen ja kuoleminen sekä harhaileminen. Mielenkiintoisen lisän Meidän Festivaaliin tuo KanteleFest, joka on Kanteleliiton järjestämä, kanteleen monimuotoisuutta esille tuova tapahtuma. KanteleFest järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 Haapavesi Folkin yhteydessä, ja Meidän Festivaali on nyt toisen Kantele- Festin yhteistyökumppani. KanteleFestillä on tiedossa niin kantaesityksiä, klassista kanteleohjelmistoa, performansseja kuin meditatiivista pienkantelesoitantaakin. n www.meidanfestivaali.fi www.kantele.net Parhaat palat kesän tapahtumista Näyttelyitä Katso Järvenpään Taidemuseon näyttelyt ja ohjelmat s. 13 Järvenpään Taidetalo (Harjuvaarankuja 2) 25.4. 20.5. Tarja Hukkanen 23.5. 17.6. Anna-Maija Rissanen, Jari Minerva 27.6. 22.7. Järvenpään Taideseuran yhteisnäyttely 25.7. 19.8. Anne Partanen Prisman Rantagalleria (Prismakeskus, Rantakatu 1) 1. 31.5. Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskus 1. 30.6. Anne Tuominen & Sirkka Halme, valokuvia ja keramiikkaa 1. 31.7. Satu Spangar, maalauksia ja veistoksia 1. 31.8. Seija Kairavuori, keramiikkaa 1. 30.9. Gennadi Leontjev, maalauksia Galleria Järnätti (Järvenpää-talo, Hallintokatu 4) 9. 27.5. Jukka Kinanen, maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa 1. 19.6. Kari Tuisku, installaatioita 4. 18.8. Tea Lindroos, taiteen kandidaatin tutkinnon lopputyönäyttely 22.8. 9.9. Antti Arkoma, maalauksia Villa Cooper (Myllytie 14) 26.5. Kesänäyttelyn avajaiset Villa Cooperissa ja pihamaalla klo 10 16 TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA 12.5. Järvenpää-päivä 1.9. Maa Elää -toritapahtuma MUSIIKKITAPAHTUMIA 13.5. Äitienpäiväkonsertti Järvenpää-talon Sibelius-salissa klo 14 15.5. Kevätillassa laulu helkähtää Järvenpään kamarikuoron kevätkonsertti Järvenpään Seuratalolla klo 19 16.5. Seukkarock - nuorisobändit esiintyvät Seuratalolla klo 18 20.5. Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala: Juurevaa viulismia kymmenellä kielellä Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa klo 14 23.5. Duo Tiksola (Minna Pensola & Antti Tikkanen, viulu) Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa klo 19 23.5. Swengi-ilta Musiikkiopiston Pop/Jazz -bändit Ravintola Swengissä klo 18 31.5. Musiikkiopiston lukuvuoden päätöskonsertti Järvenpää-talossa klo 18 14. 17.6. Kallio-Kuninkalan Kamarimusiikki 27.6. 1.7. Puistoblues 29.7. 4.8. Meidän Festivaali MUITA TAPAHTUMIA 17.5. Tuus Tuusulanjärvelle -vesiliikuntatapahtuma Vanhankylänniemessä 20.5. Venny-Startti, koko perheen ulkoilutapahtuma Rantapuistossa klo 11.45 23.5. Liikuta minua -tapahtuma Rantapuistossa klo 13 15 18.8. Harrastus 2012 -tapahtuma Järvenpään liikuntahallilla 19.8. Lasten taitopäivä Villa Cooperin pihamaalla klo 10 16 Lasten ja Nuorten tapahtumat katso s.17 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisää tapahtumia: www.jarvenpaa.fi/tapahtumat ja www.jarvenpaatalo.fi/tapahtumat 20 Järvenpää kevät 2012