UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012 Kaupunginhallitus 25.3.2013 Tarkastuslautakunta 11.4.2013 Tarkastuslautakunta 15.5.2013 Kaupunginvaltuusto 17.6.2013
SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS... 1 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 2. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO... 2 2.1 Uudenkaupungin kaupungin organisaatio 2012... 2 2.2. Kaupunginvaltuusto 2012... 3 2.3. Kaupunginhallitus 2012... 4 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT... 6 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 6 3.2 Kuntatalous vuosina 2012 2013... 6 4. KAUPUNGIN TALOUS... 10 4.1 Talousjohtajan katsaus... 10 4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 2012... 15 5. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS... 17 6. HENKILÖSTÖ... 19 7. KÄYTTÖTALOUSMENOT... 24 8. INVESTOINTIMENOT... 28 9. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA... 29 10. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 31 10.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 31 10.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 32 10.3 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen... 34 11. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 36 12. KAUPUNGIN KOKONAISMENOT JA TULOT 2012... 41 13. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 42 13.1 Uudenkaupungin kaupungin kuntakonsernin rakenne 2012... 42 13.2 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt... 43 13.3 Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet... 44 13.4 Konsernitavoitteet... 45 13.5 Muutokset konsernissa... 48 13.6 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 48 13.7 Konsernin tilinpäätöslaskelmat... 51 13.7.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 51 13.7.2 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 52 13.7.3 Konsernitase ja sen tunnusluvut... 53 14. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 55 II TOTEUTUMISVERTAILUT... 56 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 56 1.1 Hallinto- ja kehittämiskeskus... 56 1.2 Sosiaali- ja terveyskeskus... 106 1.3 Sivistyspalvelukeskus... 135 2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 159 3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 162 3.1 Investoinnit palvelukeskuksittain... 162 3.2 Investoinnit hankkeittain, kaupunki... 163 4. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 174 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus... 174 4.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 175 4.3 Sitovuustason ylitykset ja alitukset... 179
III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 181 1. TULOSLASKELMAT... 181 1.1 Tuloslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset... 181 1.2 Konsernituloslaskelma... 182 2. RAHOITUSLASKELMAT... 183 2.1 Rahoituslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset... 183 2.2. Konsernirahoituslaskelma... 184 3. TASE... 185 3.1 Tase, kaupunki ja liikelaitokset... 185 3.2. Konsernitase... 187 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 189 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 189 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 190 2.1 Tuloslaskelman liitetiedot... 190 3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 193 3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 193 3.2 Antolainat... 197 3.3 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 197 3.4 Uudenkaupungin kaupungin rahastot 31.12.2012... 199 3.5 Varaukset... 199 3.5.1 Vapaaehtoiset varaukset 31.12.2012... 199 3.5.2 Pakolliset varaukset 31.12.2012... 200 3.6 Pitkäaikainen vieras pääoma... 200 3.6.1 Pitkäaikainen vieras pääoma, kaupunki ja liikelaitokset... 200 3.6.2 Lainojen keskikorot 31.12.2012... 201 3.7 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvan yhteisöjen puolesta... 202 3.8 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 204 4. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITTEET... 205 4.1 Kuntakonsernin tuloslaskelman liitetiedot... 205 4.2 Kuntakonsernin taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 207 4.3 Kuntakonsernin taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 212 V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA... 214 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ... 215 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ILMAN LIIKELAITOKSIA Tuloslaskelma... 216 Rahoituslaskelma... 217 Tase... 218 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET (ERILLINEN KIRJA) Uudenkaupungin Vesi liikelaitos Uudenkaupungin Satama liikelaitos Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitos Vakka-Suomen Vesi liikelaitos 1
I TOIMINTAKERTOMUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Edeltäjäni Kari Koski siirtyi Rauman kaupunginjohtajaksi syyskuun alusta. Hän ehti olla kaupungin palveluksessa eri tehtävissä yli 35 vuotta, josta kaupunginjohtajana elokuusta 2004 alkaen. Kari Kosken aikana kaupungin elinkeinorakenne monipuolistui merkittävästi. Talouden osalta tilanteemme oli vuonna 2012 edelleen haastava. Kaupunginvaltuusto velvoitti hallintokunnat löytämään vähintään kolmen prosentin säästöt niiden alkuperäisistä talousarvioesityksistä. Niin ikävää kun noiden säästövelvoitteiden täyttäminen onkin, pidän niitä välttämättöminä, sillä vielä säästöjen jälkeen tulevan tilikauden tuloksemme on jäämässä 5,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Mitä aikaisemmin ja viisaammin onnistumme säästöt toteuttamaan, sitä pienemmät ovat niistä aiheutuvat haitat. Vaikka vuosi 2012 Uudessakaupungissa jää monien edeltäjiensä lailla tilastoihin muuttotappiovuotena, toiveet käänteestä parempaan voimistuivat. Uusikaupunki on Suomen kuntakentässä poikkeuksellinen kaupunki siinä suhteessa, että tänne on alkanut syntyä huomattava määrä uusia teollisia työpaikkoja. Valmet-Automotive Oy solmi kesällä sopimuksen Daimler AG:n kanssa peräti noin 100 000 Mercedes-Benzin A-sarjan auton tuotannosta vuosien 2013-2016 aikana. Finnprotein Oy:n soijajalostamon rakennustyöt etenivät aikataulun mukaisesti ja tehtaan harjakaisia päästiin viettämään syyskuun alussa. Soijajalostamo ja sen yhteyteen rakennettava biovoimalaitos muodostavat yli 200 miljoonan euron investointihankkeen, joka vaikuttaa rakennusvaiheen eli seuraavien kahden kolmen vuoden aikana monin tavoin elvyttävästi kaupunkimme elinkeinoelämään ja talouteen. Uudenkaupungin Työvene Oy hankki useita huomattavia tilauksia ja toki muitakin merkittäviä onnistumisia tapahtui yrityskentässämme. Muina keskeisinä asioina on erityisesti huomioitava Uudenkaupungin satamaliikelaitoksen yhtiöittäminen osakeyhtiömuotoiseksi sekä kaatopaikkatoimintojemme myynti Lassila & Tikanoja Oyj:lle. Kaupunkiimme syntyvien teollisten työpaikkojen myötä palvelusektorimme tulee vilkastumaan huomattavasti. On vaikeaa ennustaa tämän kehityksen myönteisten työllisyysvaikutusten suuruutta. Paras tapa lisätä käytettävissä olevia varojamme tässä tilanteessa olisi saada kaupunkiin uusia asukkaita. Uudet työpaikat eivät kuitenkaan automaattisesti tuo meille uusia asukkaita ja veronmaksajia. Täältä uuden työpaikan löytävien henkilöiden puolisoillekin pitää monessa tapauksessa löytyä mielekäs työ- tai opiskelupaikka. Muuttopäätöksiin vaikuttavat varmasti myös palvelutarjonta ja harrastusmahdollisuudet eri muodoissaan sekä asuntomarkkinoiden tilanne. Hinta- laatusuhteeltaan kiinnostavien omistusasuntojen ohella vuokraasuntojen saatavuudella on ratkaisevan tärkeä merkitys. Lopuksi haluan kiittää kaupungin koko henkilöstöä rakentavasta yhteistyöstä. Olen kokenut erittäin antoisaksi päästä mukaanne kehittämään entistä ehompaa Uuttakaupunkia! Vallitseva taloustilanne synnyttää väistämättä kaupungin omaan organisaatioon monenlaisia odotuksia ja vaatimuksia. Olen varma, että meillä on kaikki edellytykset suoriutua kunnialla tehtävistämme ja kehittää kaupungistamme yhä elinvoimaisempi. Tässä työssä ovat kanssamme vahvasti mukana myös juuri valitut kaupunginvaltuuston ja -hallituksen sekä lautakuntien jäsenet. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyöllä me onnistumme! Atso Vainio Kaupunginjohtaja 1
2. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 Uudenkaupungin kaupungin organisaatio 2012 2
2.2. Kaupunginvaltuusto 2012 pj pj Jouko Jouko Antola, Antola, sd. sd. I I vpj vpj Kari Kari Vainio, Vainio, kok. kok. II vpj Mauri Kontu, kesk. II vpj Mauri Kontu, kesk. VALTUUTETUT VALTUUTETUT 43 43 JÄSENTÄ JÄSENTÄ Puheenjohtaja Jouko Antola sd. Aaltonen Juha ps./muutos 2011 Aaltonen Juha ps./muutos 2011 Ahtiainen Jussi kok. Ahtiainen Jussi kok. Aitamurto Pentti vas. Aitamurto Pentti vas. Anto Leena kok. Anto Leena kok. Forss Harto vas. Forss Harto vas. Haahti Tuula sd. Haahti Tuula sd. Haapasalo Ville 27.2.2012 asti kesk. Haapasalo Ville 27.2.2012 asti kesk. Sjöblom Mika 27.2.2012 lähtien kesk. Sjöblom Mika 27.2.2012 lähtien kesk. Haapavuori Antti sd. Haapavuori Antti sd. Haverinen Pertti komm. Haverinen Pertti komm. Hyvönen Johanna sd. Hyvönen Johanna sd. Jalava Jorma kesk. Jalava Jorma kesk. Junkola-Lehtonen Maija kok. Junkola-Lehtonen Maija kok. Järvinen Jukka sd. Järvinen Jukka sd. Kallinen Arto sd. Kallinen Arto sd. Kangas Tarmo kok. Kangas Tarmo kok. Korhonen Päivi sd. Korhonen Päivi sd. Laivo Olli kesk. Laivo Olli kesk. Lamberg Seppo sd. Lamberg Seppo sd. Lehtonen Ari U:gin Ps. Lehtonen Ari U:gin Ps. Lovén Sanna-Mari vas. Lovén Sanna-Mari vas. Maikola Eija kok. Maikola Eija kok. Myllymäki Lea sd. Myllymäki Lea sd. Nevavuori Juha kesk. Nevavuori Juha kesk. Nieminen Harri sd. Nieminen Harri sd. Niittyluoto Ari Yhteisö Uusikaupunki Niittyluoto Ari Yhteisö Uusikaupunki Nummi Veijo U:gin Ps. Nummi Veijo U:gin Ps. Polojärvi Eila sd. Polojärvi Eila sd. Rosten Mauri sd. Rosten Mauri sd. Salin Lauri kd. Salin Lauri kd. Sjölund Janne sd. Sjölund Janne sd. Tuomainen Marja kok. Tuomainen Marja kok. Tähtinen Esko sd. Tähtinen Esko sd. Tähtinen Rainer ps./muutos 2011 Tähtinen Rainer ps./muutos 2011 Vahtera Helle kesk. Vahtera Helle kesk. Wala Heikki kok. Wala Heikki kok. Valkeinen Matti kesk. Valkeinen Matti kesk. Valkonen Jari ps./muutos 2011 Valkonen Jari ps./muutos 2011 Varpe Maj-Britt kok. Varpe Maj-Britt kok. Virtanen Lasse kok. Virtanen Lasse kok. Virtanen Veli-Matti kesk. Virtanen Veli-Matti kesk. VARAVALTUUTETUT SDP SDP Pesola Pirjo Pesola Pirjo Toivanen Päivi Toivanen Päivi Virtanen Sinikka Virtanen Sinikka Savolainen Anja Savolainen Anja Kaitanen Veera Kaitanen Veera Kok. Kok. Jefimoff Nina Jefimoff Nina Hakala Jukka Hakala Jukka Kuisma Sirpa Kuisma Sirpa Kesk. Kesk. Sjöblom Mika 27.2.2012 asti Sjöblom Mika 27.2.2012 asti Kuusisto Anne Kuusisto Anne Suikkanen Oili Suikkanen Oili Tohila Hannu 27.2.2012 lähtien Tohila Hannu 27.2.2012 lähtien Vaaliliitto Vas.+SKP Vaaliliitto Vas.+SKP Jokinen Henna Jokinen Henna Peurla Klaus Peurla Klaus PS PS Lohimies Joni Lohimies Joni Mäkiranta Mika Mäkiranta Mika KD KD Kiertokari Vesa Kiertokari Vesa I varapuheenjohtaja Kari Vainio kok. II varapuheenjohtaja Mauri Kontu kesk. 3
2.3. Kaupunginhallitus 2012 JÄSENET JÄSENET 11 JÄSENTÄ 11 JÄSENTÄ HENKILÖKOHTAISET HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET VARAJÄSENET Puheenjohtaja Heikki Wala kok. Pj Heikki Wala, kok. Pj Heikki Wala, kok. I vpj Johanna Hyvönen, sd. I vpj Johanna Hyvönen, sd. II vpj Juha Nevavuori, kesk. II vpj Juha Nevavuori, kesk. Juha Aaltonen, ps./muutos 2011 Juha Aaltonen, ps./muutos 2011 Leena Anto, kok. Leena Anto, kok. Harto Forss, vas. Harto Forss, vas. Antti Haapavuori, sd. Antti Haapavuori, sd. Päivi Korhonen, sd. Päivi Korhonen, sd. Eija Maikola, kok. Eija Maikola, kok. Mauri Rostén, sd. Mauri Rostén, sd. Helle Vahtera, kesk. Helle Vahtera, kesk. Lasse Virtanen, kok. Lasse Virtanen, kok. Esko Tähtinen, sd. Esko Tähtinen, sd. Oili Suikkanen, kesk. Oili Suikkanen, kesk. Joni Lohimies, ps. Joni Lohimies, ps. Maija Junkola-Lehtonen, kok. Maija Junkola-Lehtonen, kok. Sanna Lovén, vas. Sanna Lovén, vas. Janne Sjölund, sd. Janne Sjölund, sd. Päivi Toivonen, sd. Päivi Toivonen, sd. Nina Jefimoff, kok. Nina Jefimoff, kok. Päivi Virtanen, sd. Päivi Virtanen, sd. Seppo Maikola, ps. Seppo Maikola, ps. I varapuheenjohtaja Johanna Hyvönen sd. II varapuheenjohtaja Juha Nevavuori kesk. 4
Kaupunginvaltuuston tärkeimmät päätökset 2012 27.2.2012 14 Munaistenmetsän kaatopaikka/kaatopaikan myynti ja jätteenkäsittelypalvelun hankinta 02.04.2012 26 Hiun I vaiheen tonttien luovutusehdot 14.05.2012 50 Varhaiskasvatuksen siirto sivistyspalvelukeskukseen 11.06.2012 54 ja 5.11.2012 115 Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen yhtiöittäminen 11.06.2012 65 Esitys vanhustenhuollon palvelurakenteeksi 2012-2015 11.06.2012 56 Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2011 tilinpäätös 25.06.2012 75 Kaupunginjohtajan viran täyttäminen 08.10.2012 100 Uusien konserniohjeiden hyväksyminen 05.11.2012 116 Hallintosääntö / Uudenkaupungin organisaatio 1.1.2013 11.12.2012 132 Vuoden 2013 talousarvio ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelma Kaupunginhallituksen toiminta 2012 Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, kokonaistaloudesta ja palvelujen tuottamisesta tehokkaasti ja taloudellisesti sekä valmistelee ja panee täytäntöön kaupunginvaltuuston päätökset. Kaupunginhallitus jatkoi vuonna 2012 talouden kuntoon saattamista ja talouden tasapainottamisohjelman toteuttamista. Kaupunginvaltuuston hyväksymän toimenpide-/säästöohjelman kokonaistavoitteena on kaupungin palvelurakenteiden kehittäminen siten, että koko kaupungin mutta erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin sosiaali- ja terveystoimen palveluita muutetaan kustannuksiltaan edullisempaan suuntaan. Työnjakoa ja hoitoketjuja perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä selvitettiin edelleen yhteistyössä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin ja erityisesti TYKS- Vakka-Suomen sairaalan kanssa. Valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunki aloitti neuvottelut TYKS-Vakka-Suomen sairaalan kanssa sairaalan toimintojen rationalisoimiseksi ja sopeuttamiseksi vastaamaan kuntien taloudellisia edellytyksiä. Hankeryhmä ja ns. miljoonaryhmä jatkoivat toimintaansa. Kaupunginhallitus valmisteli Munaistenmetsän kaatopaikan myynnin ja jätteenkäsittelypalvelun hankinta-asian valtuuston päätettäväksi ja hyväksyi valtuuston päätöksen mukaisesti lopullisen kauppakirjan ja palvelusopimukset. Kaatopaikka siirtyi Lassila & Tikanoja Oy:lle 17.10.2012. Kaupunginhallitus vastasi uuden kaupunginjohtajan valintaprosessista. Kaupunginvaltuusto valitsi uuden kaupunginjohtajan 25.6.2012. Kaupunginhallitus valmisteli valtuustolle lausunnon kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista ehdotuksista. Hallitus seurasi kuntauudistusprosessin etenemistä. Kaupunginhallitus vastasi Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen yhtiöittämisprosessista. Sataman yhtiöittäminen oli vuoden tärkeimpiä hankkeita. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman 2013-2015 raamit ja laadintaohjeet ja valmisteli kaupunginvaltuustolle talousarvioehdotuksen. Kaupunginhallitus hyväksyi Uudenkaupungin ennakoivan henkilöstösuunnitelman 2013-2015. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi Kunnan Taitoa Oy:n tekemän talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden siirtoselvityksen. Kaupunginhallitus hyväksyi Uudenkaupungin kaupungin yleiset hankintaohjeet ja päätti, että kaupungin kilpailutukseen tulevissa hankinnoissa käytetään mahdollisuuksien mukaan KL-Kuntahankintojen tekemiä sopimuksia ja tulevia kilpailutuksia lukuun ottamatta elintarvikkeiden ja sähköenergian hankintaa. Kaupunginhallitus perusti asuntotyöryhmän miettimään ratkaisua, millä kaupunkiin saadaan muuttamaan lisää asukkaita ja varsinkin millä saadaan uudet työntekijät, jotka tulevat Uudenkaupungin ulkopuolelta, sitoutumaan ja muuttamaan Uuteenkaupunkiin asumaan. 5
3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous toipui vuonna 2010 vuoden 2009 syöksykierteestä. Vuonna 2009 tuotanto supistui 8 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Vuonna 2010 tuotanto kasvoi 3,3 % ja 2011 lähes 3 %. Vuonna 2012 bruttokansantuote ei kasvanut lainkaan ja tuotannon kokonaistaso on edelleen alle vuoden 2008 tason. Kasvun odotettiin jatkuvan vuonna 2012, mutta euroalueen taantuma, USAn talouden toivottua hitaampi kasvu ja koko maailmantalouden hidas kasvuvaihe hyydyttivät Suomen talouden kasvun. Vuonna 2013 Suomen talouden kasvu tulee olemaan erittäin hidasta, ja maailman bruttokansantuotteen kasvu palaa ennusteiden mukaan 4 %:n vauhtiin vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla. Maailmantalouden kasvun veturina Aasiassa on ollut Kiina, jonka talouden nopea kasvu jatkui 2010-2011. Teollisuusmaiden heikon kysynnän takia kasvu Kiinan kasvu kuitenkin hidastui ja jää 8 %:iin vuonna 2012. Yhdysvalloissa talouden kasvu on hidastunut. Siellä kasvua hidastavat ennätyksellinen työttömyys, kotitalouksien alentunut varallisuus ja maan velkaantuminen. Euroalueen ja koko Euroopan kasvu on pysähtynyt euron kriisin ja velkaantumisen takia. Euron kriisi jatkui Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa. Julkisen vallan elvytystoimet olivat monissa maissa mittavia vuosina 2009-2012. Toimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan ja niillä on lisätty kulutusta ja investointeja. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan kiristäminen valtiontalouden alijäämän supistamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. Valtioiden päättämät pakolliset säästötoimenpiteet talouden alijäämän pienentämiseksi hidastavat Euroopan talouskasvua. Korkea työttömyys teollistuneissa maissa hidastaa puolestaan kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. Korkotaso on ollut poikkeuksellisen alhaalla, mikä periaatteessa rohkaisee yksityisiä yrityksiä investoimaan. Alhainen kysyntä ja rahamarkkinoiden epävakaus ja kiristyneet rahoitusehdot ovat kuitenkin pitäneet yritysten investoinnit alhaalla. Suomen työllisyys pysyi vakaana vuonna 2012. Työttömyys oli 7,7 % ja työllisyysaste 69,1 %. Vuonna 2013 työllisyyden odotetaan hieman heikkenevän. Ansiotaso nousi 3,5 %, ja vuonna 2013 sopimuskorotusten odotetaan nostavan ansiotasoa 2,4 %. Verotulot kasvoivat vain noin prosentin vuonna 2012, mutta valtionosuuksien lähes 6 %:n kasvu auttoi kuntien taloutta. Toimintamenot kasvoivat ennakkotietojen mukaan yli 4 %. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa vuonna 2012 noin 2,8 % vuodesta 2011. Vuonna 2013 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 2,2 %. Tuontihinnat ovat olleet nousussa. Kotimaisten työvoimakustannusten nousuksi arvioidaan yli 3 % vuonna 2012. Kotimainen kysyntä laski vuonna 2012 ja sen ei odoteta juurikaan kasvavan vuonna 2013. Viennin kasvu tyrehtyi 2012, ja koko vuoden vienti jäi alle vuoden 2011 tason. Viennin odotetaan kasvavan vasta vuonna 2014. Suomen viennin kasvuvauhti jää kuitenkin alle maailmankaupan kasvun eikä saavuta vuoden 2008 tasoa. 3.2 Kuntatalous vuosina 2012 2013 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan 5 % vuonna 2012. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät noin 4 %. Ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotiedon mukaan 3,2 %. Kuntien palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli 6 prosenttia. Aineiden ja tarvikkeiden ostot pysyivät ennallaan. Vuonna 2013 kunta-alan palkkasumma kasvaa ja ansiotasoindeksi kohonnee noin 2,3 %. Suomen inflaatio nousi viime vuonna 2,8 %:iin. Kunta-alan kustannustaso kohosi yli 3 %. Vuonna 2013 inflaation ennustetaan olevan edelleen yli 2 %. Kuntasektorin kustannustason nousun oletetaan olevan koko maan tasolla. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2012 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 1,4 %, kun ne edellisenä vuonna kasvoivat 3,9 %. Kunnallisveroa kertyi 3,8 % enemmän vuonna 2012 kuin vuonna 2011. Yhteisöverotilitykset laskivat 27,4 %, 460 miljoonaa euroa. Kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan 19,33 mrd. euroa. 6
Kunnallisveron tuoton arvioidaan nousevan vuonna 2013 yli 3 %. Kuntien yhteisöveron tuoton arvioidaan nousevan jonkin verran. Kiinteistöveron määrä kasvaa 5 %. Koska kuntien menot kasvoivat tuloja enemmän, vuosikatteet laskivat vuodesta 2011. Korkea investointitaso piti myös kuntien lainakannan kasvussa. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski vuonna 2012 edellisvuodesta 0,8 mrd. euroa eli yli 30 % eikä se riittänyt kattamaan poistoja. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2012 lopussa lähes 13,9 mrd. euroa. Se on 1,6 miljardia euroa, 13,1 %, enemmän kuin vuonna 2011. Ennakkotietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 63 kunnassa (34 kuntaa vuonna 2011). Koska vuosikate laski ja lainakanta nousi, vuosi 2012 oli kunnissa ennakoitua huonompi. Se johtuu pääosin verotulojen pienestä kasvusta. Tilinpäätösarvioiden mukaan yli 220 kunnassa vuosikate ei riittänyt poistoihin. Kuntien tulos tullee edelleen heikkenemään vuonna 2013. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2010-2013, mrd. Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto 2010 10,90-33,85-22,95 18,35 7,43 0,19 2013** 12,02-38,88-26,86 20,19 8,31 0,16 Vuosikate 3,02 2,55 1,74 1,80 Poistot -2,15-2,23-2,36-2,651) Satunnaiset erät, netto 1,06 2) 0,12 0,27 0,20 Tilikauden tulos 1,93 2) 0,44-0,35-0,65 muutos-%: Toimintatulot 8,2 4,6 2,0 3,4 Toimintamenot 4,2 5,4 5,0 3,8 Verotulot 4,2 3,9 1,4 4,4 Valtionosuudet 7,5 3,1 5,4 3,0 1) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) 2) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. 13.2.2013J. Turkkila/hp 2011 11,40-35,66-24,26 19,07 7,66 0,08 2012* 11,62-37,45-25,83 19,33 8,07 0,17 Lähteet: Vuodet 2010-2011 Tilastokeskus. Vuosi 2012 Tilastokeskus ja Kuntaliitto. Vuoden 2013 arviot Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina 2010-2013, mrd. Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Lainakanta 31.12. 13.2.2013 J. Turkkila/hp 2010 3,02 1,06 1) -1,38 1) -5,69 1) 0,26 2,41 1) -0,32-1,17 1) 3,21 1) -1,28 0,05 0,05 1) 0,54 4,76 11,67 2011 2,55 0,12-0,46-4,31 0,25 0,74-1,11-0,13 2,03-1,43 0,04 0,37-0,22 4,54 12,30 1) Luvut sisältävät HSY:n perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. 2012* 1,74 0,27-0,47-4,68 0,18 0,82-2,14-0,18 2,38-1,47 0,47 0,72-0,22 4,32 13,91 2013** 1,80 0,20-0,45-4,50 0,20 0,80-1,95-0,10 3,20-1,60 0,20 0,00-0,25 4,07 15,71 Lähteet: Vuodet 2010-2011 Tilastokeskus. Vuosi 2012 Tilastokeskus ja Kuntaliitto. Vuoden 2013 arviot Kuntaliitto 7
20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2016, mrd. (käyvin hinnoin) (painelaskelma) Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Vuodet 1991-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9.2012. 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 18.9.2012/hp 8
Keskeiset ennusteluvut 2011* mrd. 2009 2010 2011 2012** 2013** 2014** euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 189-8,5 3,3 2,7-0,1 0,5 1,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 78-17,2 6,9 5,7-2,6 0,5 3,8 Kokonaistarjonta 268-11,2 4,3 3,6-0,8 0,5 2,3 Tavaroiden ja palvelujen vienti 77-21,3 7,5 2,6-1,7 1,1 4,2 Kulutus 151-1,7 2,1 1,8 1,3 0,5 1,2 Investoinnit 37-13,2 1,9 6,8-2,3-2,8 2,8 Kokonaiskysyntä 268-11,2 4,3 3,6-0,8 0,5 2,3 2009 2010 2011 2012** 2013** 2014** Palvelut, määrän muutos, % -4,7 1,6 2,3 0,2 0,7 1,6 Koko teollisuus, määrän muutos, % -22,7 8,3 0,9-1,1 1,4 3,0 Työn tuottavuus, muutos, % -5,8 3,0 0,8-0,6 0,7 1,4 Työlliset, muutos, % -2,9-0,4 1,1 0,5-0,3 0,0 Työllisyysaste, % 68,3 67,8 68,6 69,1 69,1 69,3 Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,8 7,7 8,1 8,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 0,0 1,2 3,4 2,8 2,2 2,1 Ansiotasoindeksi, muutos, % 4,0 2,6 2,7 3,5 2,4 2,5 Vaihtotase, mrd. euroa 3,4 2,9-2,2-3,0-2,4-1,8 Vaihtotase, % BKT:sta 2,0 1,6-1,2-1,5-1,2-0,9 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 1,2 0,8 1,4 0,5 0,3 0,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 3,7 3,0 3,0 1,9 1,7 2,1 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 56,1 55,8 54,8 55,4 56,2 56,1 Veroaste, % BKT:sta 42,7 42,4 43,3 43,4 44,2 44,5 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta -4,8-5,6-3,3-3,6-3,0-2,4 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 43,5 48,6 49,0 53,2 56,1 57,2 Valtionvelka, % BKT:sta 37,3 42,0 42,1 43,3 46,0 46,9 Lähde: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö 20.12.2012 9
4. KAUPUNGIN TALOUS 4.1 Talousjohtajan katsaus paransivat kertaluonteisesti Uudenkaupungin Sataman yhtiöittämisestä ja Munaistenmetsän kaatopaikan myynnistä kirjatut satunnaiset tuotot 10,5 miljoonaa euroa. Tilikauden budjetoitu alijäämä - 1,1 miljoonaa euroa, ylitettiin tämän takia 8,5 miljoonalla eurolla. Korot olivat koko vuoden edelleen poikkeuksellisen alhaalla. Korkokulut laskivat lähes 200.000 eurolla, mutta korkosuojaukset aiheuttivat kuluja. Rahoitustuotot nousivat, koska kaupunki voi tehdä 350.000 euron arvopaperien arvonkorotuskirjaukset. Sijoitusten tuotto oli hyvä. Vuonna 2012 kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 942.000 euroa, 60,7 euroa/asukas. Se kattoi 19 % omaisuuden kulumista vastaavista poistoista ja 13 % investointien omahankintamenoista. Talousjohtaja Anne Takala Vuosi 2012 oli Suomelle taloudellisesti vaikea. Suomen bruttokansantuote ei kasvanut ja työllisyys heikkeni. Bkt on edelleen alle vuoden 2008 romahduksen tason, koska vuosien 2010-2011 kasvu ei riittänyt nostamaan bkt:ta romahdusta edeltäneelle tasolle. Vuodelle 2013 ennustetaan vain puolen prosentin kasvua. Koska kuntien verotulot kasvoivat vuonna 2012 vain 1,4 % ja valtionosuuksien 631 miljoonan euron leikkaukset vähensivät valtionosuuksia, kuntien vuosikatteet laskivat kolmanneksen ja tulokset painuivat miinukselle. Lainakanta kasvoi yli 10 %. Kaupungin verotulot eivät 2012 nousseet vuodesta 2011. Koko maassakin kasvu oli ennakkotietojen mukaan heikkoa. Vuonna 2011 verotettavat tulot nousivat koko maassa vielä 4 %, ja ensimmäisen kerran vuosiin Uudenkaupungin verotettavat tulot asukasta kohden nousivat vielä tätä enemmän. Alkuvuonna 2013 tuloveron tilitykset ovat jääneet huolestuttavasti pienemmäksi kuin edellisenä vuotena. Koska koko maan talouden kasvu on jäämässä viime vuoden arviota heikommaksi, vuoden 2013 verotuloihin liittyy erittäin suuria riskejä. Kaupungin verotulot ja valtionosuudet nousivat vain 0,7 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Kaupungin käyttömenojen tulojen ja menojen erotus toimintakate oli 3,4 miljoonaa euroa (4,7 %) heikompi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Verotulot ja valtionosuudet huomioiden alkuperäisessä talousarviossa tavoitteena olleesta vuosikatteesta jäätiin 2,6 miljoonaa. Kaupungin taloutta Talousarviota tarkistettiin useaan otteeseen vuoden aikana. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 102,3 % ja toimintakulujen 100,6 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion 196.999 eurolla. Sen toteutumisaste oli 99,8 %. Kaupungin nettomenot (ilman liikelaitoksia) olivat 82.197.000 euroa. Ne alittivat talousarvion 648.000 eurolla. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot olivat yhteensä 80,6 miljoonaa euroa. Isoimmat talousarvion ylitykset olivat yritysten toimitiloissa (145.362 euroa), sosiaalityössä (810.035 euroa) ja erikoissairaanhoidossa (355.337 euroa). Sosiaalityössä kustannuksia lisäsivät mm. uudet lasten laitossijoitukset, vammaispalvelut. Useimpien kaupungin palvelujen kustannukset ovat olleet 2000-luvulla laskussa. Kaupunki on satsannut vahvasti terveyden- ja vanhustenhuoltoon. Viimeisen käytössä olevan tiedon mukaan terveydenhuollon ja vanhustyön tarvevakioidut kustannukset olivat vuonna 2010 Uudessakaupungissa 10 % yli laskennallisen tarpeen. Tämä tarkoittaa, että Uusikaupunki käyttää terveyden- ja vanhustenhuoltoon yli 3 miljoonaa euroa tarvetta enemmän. Talouden kehitystrendi on sekin väärä: menot kasvavat ja tulopohja ei vahvistu. Kaupungin verotulot eivät kasva ja valtionosuuksia leikataan. Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat 5,9 miljoonaa euroa. Ne nousivat edellisestä vuodesta noin 3,9 miljoonaa euroa. Suuri nousu johtuu siitä, että Uudenkaupungin kaupunki myi kesällä 2011 Uudenkaupungin ammattiopisto Novi- 10
dan käytössä olevat rakennukset Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymälle. Kauppahinta oli 4.494.654 euroa, ja se kirjattiin investointituloksi. Kaupungin isoimmat yksittäiset investoinnit olivat Betorantie (Betorantien liittymäjärjestelyt ja Betorantie välille Kaasutie-Soijatie-Onkakatu) nettomenot yhteensä 1.191.000 euroa, katuvalaistuksen uusiminen (305.000 euroa), Nonparelli (523.000 euroa), ja Hiun kunnallistekniikka (118.000 euroa). Uudenkaupungin Veden investoinnit olivat noin 1,2 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi oli raakavesiverkoston laajentaminen. Satama investoi vuonna 2012 noin 0,6 miljoonalla eurolla. Sataman isoin investointi 325.000 euroa, oli säänsuojahallin osto kaupungilta. Uudenkaupungin Jätehuolto ei investoinnit vuonna 2012. Jätehuollon investointitulot sisälsivät myydyn kaatopaikka-alueen kirjanpitoarvon 1.028.000 euroa. Vakka-Suomen Veden investoinnit olivat 0,2 miljoona euroa. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 118,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 868 eli se kasvoi 32 henkilöllä vuodesta 2011. Kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 964 henkilöä, joka henkilötyövuosina ilmoitettuna oli 794,57. Henkilöstön määrä on toiminnan muutosten takia vaihdellut melko paljon vuosina 2009-2012. Vuonna 2010 toimintansa aloittaneen terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen mukana siirtyi kaupungin palvelukseen 100 henkilöä Vehmassalon kuntayhtymästä ja Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön ky:stä. Vuoden 2011 alusta ammattiopisto Novida liikelaitos yhdistyi Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymään, ja 54 vakinaista henkilöä siirtyi kuntayhtymän palvelukseen. 2012 oli moneen vuoteen normaali vuosi: toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä organisaatiomuutoksia. Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot nousivat 3 % ja kokonaishenkilöstömenot 3,1 % vuoden 2011 tasosta. Eniten palkkasumma kasvoi sosiaali- ja terveyskeskuksessa 4,2 % eli 801.000 euroa. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palkkamenot nousivat 1 % ja sivistyspalvelukeskuksen 1,5 %. Sosiaali- ja terveyskeskus käytti lisäksi vuokratyövoimaa, jonka kustannukset kirjataan palvelujen ostoihin. Kun verrataan Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Uudenkaupungin asukaskohtaiset eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat olleet korkeat ja niiden kasvu on ollut nopeampaa kuin koko maassa. Tällä hetkellä ne ovat noin miljoonaa euroa yli keskiarvokustannusten. Kaupungin lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 26,7 miljoonaa euroa eli 1719 euroa asukasta kohden. Tästä 10,9 miljoonaa, 41 % on liikelaitosten lainaa. Lainamäärä laski vuonna 2012 noin 1,5 miljoonalla eurolla vuoden 2011 tasosta. Lainojen keskikorko laski, ja lainojen painotettu keskikorko oli noin 1,8 %. Koko kaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassavarat) olivat vuoden lopussa 9,6 miljoonaa euroa eli ne laskivat 4,2 miljoonalla eurolla. Sijoituksia käytettiin kaupungin toiminnan rahoitukseen, koska talousarviossa oli varauduttu nostamaan 10 miljoonaa euroa uutta lainaa, mutta lainoja nostettiin vain 3 miljoona euroa. Uudenkaupungin omien rahastojen pääoma oli vuoden 2012 lopussa 0,8 miljoonaa euroa ja vapaaehtoisten varausten määrä 1,6 miljoonaa euroa. Rahastojen ja varausten määrä laski 183.000 eurolla. Vuonna 2012 kaatopaikan jälkihoitoa varten tehtyä pakollista varausta purettiin vain 6,666 euroa ja uuden alueen jälkihoitoon tehtiin 61.667 euron varaus. Uuden kaatopaikka-alueen myymisen jälkeen pakollista varausta purettiin niin, että jäljelle jäi vain vanhan alueen maisemointiin tarkoitettu 175.638 euron osuus varauksesta. Uudenkaupungin omavaraisuusaste nousi 66,5 %:iin. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. 11
Talous on tasapainossa, jos kunnan vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrä kattaa investoinnit. Uudessakaupungissa vuosikate oli noin 19 % poistoista, ja se kattoi 13 % investointimenoista, joten kaupungin talous oli tunnusluvuilla mitattuna edelleen heikkenevä vuonna 2012. Tilikauden ylijäämä 7.323.000 euroa esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. Kaupungin taseessa on tämän jälkeen noin 4.516.000 euroa ylijäämää. Uudenkaupungin kaupunki keskittyi vuonna 2012 edelleen talouden kuntoon saattamiseen ja talouden tasapainottamisohjelman toteuttamiseen. Sen painopisteenä oli sosiaali- ja terveystoimi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2021 talousarvion yhteydessä toimenpideohjelman/säästöohjelman talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma perustui syksyllä 2009 hyväksyttyyn Uusikaupunki Uutta energiaa strategiaan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan kehittämiseen sekä kustannustehokkuuden parantamiseen. Koska kaupungin menot jatkavat kasvuaan ja tulot eivät kasva samassa suhteessa, kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn säästöohjelman osana vuoden 2013 talousarviota ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaa. 12
Koska verotulot ovat Uudenkaupungin talouden perusta, niiden kehitystä on havainnollistettu verotettavien tulojen muutoksista kertovalla graafisella esityksellä. Uudenkaupungin verotettavien tulojen kokonaiskasvu ja kasvu/asukas on vuodesta 1998 alkaen jäänyt alle vertailuryhmien tason. Tähän on vaikuttavat lähinnä asukasmäärän ja palkansaajien / työvoiman määrän väheneminen. Vuosi 2011 poikkesi pitkänajan trendistä: Uudenkaupungin verotettavat tulot asukasta kohti nousivat koko maata enemmän. Verotettavat tulot nousivat koko maassa 4 % ja Uudessakaupungissa 4,5 % asukasta kohden. Verotettavien tulojen vuodesta toiseen jatkuva heikko kehitys on heikentänyt kaupungin tulopohjaa ja samalla myös yritystoiminnan lähinnä palvelusektorin työllistämis- ja kehittämisedellytyksiä. Finnprotein Oy:n, autotehtaan ja muiden teollisuusyritysten uudet työpaikat toivottavasti auttavat kääntämän palkansaajien määrän ja verotulot vakaaseen kasvuun. 13
Uusikaupunki sai 1997-2001 paljon yhteisöveroa ja kaupungin kokonaisverotulot olivat huomattavasti yli maan keskiarvon. Vuonna 2002 tilanne muuttui ja verotulot alle koko maan tason. Kaupungin verotulot eivät nousseet vuonna 2012. Koko maassa kasvu jäi 1,2 %:iin. Vuonna 2011 Uudenkaupungin verotulot kasvoivat 1,9 %, koska yhteisöveron tuotto nousi miljoonalla eurolla vuodesta 2010. Yhteisöveroa saatiin tuolloin 4,5 miljoonaa. Vuonna 2012 yhteisöveron tuotto jäi 2,1 miljoonaan euroon. Koska verotulojen prosentin kasvu vastaa noin 450.000 euroa, työllisyyden ja verotulojen kehityksellä on keskeinen merkitys kaupungin talouteen ja sille minkä tasoisia palveluja kaupunkilaisille voidaan tarjota. 70 000 Uudenkaupungin verotulot 2002-2012 1000 euroa 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Osuus yht.vero 3 789 2 299 2 496 2 143 1 710 1 823 2 030 1 710 3 486 4 455 2 059 Kiinteistövero 1 309 1 824 1 840 1 908 1 959 2 018 2 549 2 862 3 463 3 481 3 600 Kunnan tulovero 37 738 36 530 34 133 36 364 37 632 41 127 43 848 44 035 46 142 46 160 48 377 Yhteensä 42 836 40 653 38 469 40 415 41 301 44 968 48 427 48 607 53 091 54 096 54 036 Muutos ed. vuoteen -28,2-5,1-5,4 5,1 2,2 8,9 7,7 0,4 9,2 1,9-0,1 14
4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 2012 Kaupungin verotulot olivat 54 miljoonaa euroa vuonna 2012. Ne eivät nousseet vuodesta 2011. Koko maassakin verotulojen kasvu jäi 1,2 %:iin. Kunnan tuloveron tuotto nousi 4,8 %, 2,2 miljoonalla eurolla, mutta yhteisöveron tuotto laski 2,4 miljoonalla eurolla. Uudenkaupungin verotettavien tulojen kokonaiskasvu ja kasvu/asukas on vuodesta 1998 alkaen jäänyt alle vertailuryhmien tason. Tähän on vaikuttavat lähinnä asukasmäärän ja palkansaajien / työvoiman määrän väheneminen. Vuosi 2011 poikkesi pitkänajan trendistä: Uudenkaupungin verotettavat tulot asukasta kohti nousivat koko maata enemmän. Verotettavat tulot nousivat koko maassa 4 % ja Uudessakaupungissa 4,5 % asukasta kohden. Uudenkaupungin kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia noin 22,5 miljoonaa euroa vuonna 2012. Tästä 152.000 euroa oli verotulotasausta. Kaupungin talous on ollut pitkään alijäämäinen, joten kaupunki jatkoi talouden kuntoon saattamista ja talouden tasapainottamisohjelman toteuttamista. Kaupunginvaltuuston hyväksymän toimenpide-/säästöohjelman kokonaistavoitteena on kaupungin palvelurakenteiden kehittäminen siten, että koko kaupungin mutta erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin sosiaali- ja terveystoimen palveluita muutetaan kustannuksiltaan edullisempaan suuntaan. Työnjakoa ja hoitoketjuja perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä selvitettiin edelleen yhteistyössä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin ja erityisesti TYKS- Vakka-Suomen sairaalan kanssa. Valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunki aloitti neuvottelut TYKS-Vakka-Suomen sairaalan kanssa sairaalan toimintojen rationalisoimiseksi ja sopeuttamiseksi vastaamaan kuntien taloudellisia edellytyksiä. Terveyden- ja vanhuspalvelujen menot ovat Uudessakaupungissa muita kuntia korkeammat, vaikka ikärakenne ja tarve otetaan huomioon. Suomen hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on ollut vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman keskeisin ajatus on saada Suomi kasvu-uralle ja julkinen talous, erityisesti valtion talous, tasapainoon. Osana tasapainotustoimenpiteitä kuntien toimintaan ja talouteen ollaan kohdistamassa niin rakenteellisia kuin rahoituspohjaan vaikuttavia muutoksia. Hallituksen tavoitteena oli määritellä kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja eteneminen vuoden 2011 loppuun mennessä. Aikataulu venyi ja Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne selvitys julkistettiin vasta helmikuussa 2012. Kuntien lausunnot selvityksestä pyydettiin 13.4.2012 mennessä. Kuntarakenneuudistuksen lisäksi hallitus on valmistellut valtionosuusuudistusta, kuntalain kokonaisuudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Kuntarakennelakiluonnos valmistui marraskuussa 2012 ja siitä pyydettiin kuntien lausunnot 7.3.2013 mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-ehdotus on sekin viivästynyt. Uusi kuntarakennelaki on tarkoitus hyväksyä kesäkuussa 2013. Kuntien on annettava ilmoitus siitä, mihin selvitysalueeseen se haluaa kuulua 30.11.2013 mennessä ja kuntien yhdistymisselvitykset on tehtävä 1.4.2014 mennessä. Uudenkaupungin kaupunki on kaikissa yhteyksissä todennut, että Vakka-Suomen kunnat muodostavat luonnollisen yhteistyöalueen. Kaupungin vuokrataloyhtiöitä fuusioitiin vuonna 2011 isommiksi kokonaisuuksiksi. Uudet yhtiöt aloittivat toimintansa vuoden 2012 alussa. Uudenkaupungin liikelaitokset toimivat kuntalain kunnallista liikelaitosta koskevien säännösten mukaisina kunnallisina liikelaitoksina, joilla on kullakin oma johtosääntönsä ja johtokuntansa. Liikelaitokset eivät vuonna 2012 ylittäneet valtuuston hyväksymiä investointi- ja lainatasoja. Vuoden 2012 talousarviossa kohdassa muut toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi on liikelaitoksille ja niiden toiminnalle asetettu tavoitetaso. Valtuusto on päättänyt, että kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Liikelaitosten on arvioitava tarkkaan toteutettavien investointien kannattavuus ja tarpeellisuus. Tavoitteena on, että liikelaitosten tuottamien palveluiden hinnat ovat kilpailukykyiset. Liikelaitosten toiminnan vuonna 2012 voidaan todeta olleen tämän tavoitteen mukaista. Liikelaitokset jopa ylittivät tavoitteensa. Kaupunki myi vuonna 2012 Munaistenmetsän kaatopaikan Lassila & Tikanoja Oyj:lle. Kaatopaikan toiminta siirtyi ostajalle 16.10.2012 jälkeen. Kaupunki ja ostaja sopivat myös jätteenkäsittelypalvelusta. Kaupunki sitoutui toimittamaan yhdyskuntajätteen Munaistenmetsän kaatopaikalle. Sopimus on voimassa 10 vuotta. Jätteenkäsittelypalvelun hinta on kiinteä ensimmäiset kaksi vuotta ja sen jälkeen hintoja tarkistetaan maanrakennusindeksin ja kuljetuskustannusindeksin muutosten mukaisesti. Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitoksen tilikauden ylijäämä nousi kaupan takia 1.350.000 euroon. Liikelaitoksen toiminta päättyi 31.12.2012 ja jätehuolto siirtyi teknisen lautakunnan alaisuuteen, joka toimii myös jätelain mukaisena kaupungin jätehuoltoviranomaisena. 15
Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen toiminta kunnallisena liikelaitoksena päättyi 31.12.2012. Liikelaitos yhtiöitettiin ja satamasta vastaa 1.1.2013 alkaen Uudenkaupungin Satama Oy. Uudenkaupungin kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiöittäminen oli pitkä ja työläs prosessi. Liikelaitoksen varat ja velat ja sen käytössä olleet maa-alueet siirtyivät yhtiölle käyvällä arvolla. Koska rakennusten ja maa-alueiden tasearvo oli käypää arvoa pienempi, kaupunki sai järjestelystä noin 9 miljoonan euron satunnaisen tuoton. Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen kannattavuus parani vuodesta 2011, vaikka liikevaihto ja tavaratonnien määrä pysyivät ennallaan. Sataman isot investoinnit siirtyivät vuodelle 2013. Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen kannattavuus laski vuodesta 2011, mutta se oli kuitenkin ennakoitua parempi. Koska liikelaitoksella on tulossa isoja investointeja ja sen lainakanta on iso, kannattavuuden tulisi edelleen parantua. Liikelaitoksen merkittävin investointi oli raakavesiverkoston laajentaminen. Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen kannattavuus parani edellisestä vuodesta. Kannattavuuden tuleekin olla hyvä, koska liikelaitoksella on edessään isot investoinnit ja sen lainakanta on jo tällä hetkellä iso. Pääomakustannukset veivät 33 % liikevaihdosta. Häpönniemen puhdistamon toiminnan jatkamiseksi haettu uusi ympäristölupa saatiin joulukuussa 2012. Päästövähennysten kiristämisen lisäksi siinä määrättiin, että puhdistamon purkuputkea tulee jatkaa noin 10 km avomeren tuntumaan. Putken kustannukset olisivat jopa 10 miljoonaa euroa. Päätöksestä on valitettu Vaasan hovioikeuteen. Uudenkaupungin kaupunki oli mukana neljän muun kunnan kanssa Kevan Työhyvinvointikyselyssä, joka toteutettiin helmikuussa 2012. Kyselyyn vastasi 584 henkilöä eli 65 %. Työyhteisön ilmapiiri koettiin melko hyväksi ja työtehtävät mielekkäiksi. Tiedon saaminen siitä, mitä organisaatiossa on meneillään tai suunnitteilla arvioitiin asteikolla 1-5 lukemalla 3 eli sitä tulisi parantaa. Sosiaali- ja terveyskeskus teki vuonna 2012 asiakastyytyväisyyskyselyt terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueella ja vanhuspalveluissa. Terveyspalveluissa 75 % piti palveluja vähintään hyvinä. Vanhustyön asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneet pitivät vanhustenpalveluja keskimäärin hyvinä tai erittäin hyvinä. Sosiaalityön kustannukset nousivat lähes 9 %. Lasten laitossijoitusten määrä kasvoi viidellä ja vammaisten tukitoimenpiteiden asiakkaiden määrä nousi 285:stä yli 500:een. Vammaispalvelulain muutoksen aiheuttama kustannusten lisäys siis jatkui vuonna 2012. Kaupungin päätöksen mukaisesti päivähoito siirtyi vuoden 2013 alussa sosiaali- ja terveyskeskuksesta sivistyspalvelukeskukseen. Muutokseen valmistauduttiin huolella vuoden 2012 aikana. Perusopetuksen tuntijakoon saatiin lisätunteja vuosiluokkien 3-6 äidinkielen ja matematiikan opetukseen. Koulujen vuosi oli menestyksellinen. Esimerkiksi peruskoulusta ei kukaan eronnut ilman päättötodistusta ja kukaan ei reputtanut ylioppilaskirjoituksissa. Vakka-Suomen kansalaisopiston yhteistyösopimus uudistettiin vuoden 2012 alkupuoliskolla. Uusi sopimus on edellistä parempi ja oikeudenmukaisempi. Uudenkaupungin kirjasto liittyi Varsinais-Suomen kirjastoyhteistyön piiriin ns. Vaski-kirjastoihin. Kaupungin ja liikelaitosten investoinnit olivat 5,9 miljoonaa euroa. Ne nousivat edellisestä vuodesta noin 4 miljoonalla eurolla. Suuri muutos johtuu siitä, että Uudenkaupungin kaupunki myi kesällä 2011 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan käytössä olevat rakennukset Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle. Kauppahinta oli 4.494.654 euroa, ja se kirjattiin vuoden 2011 investointituloksi. Kaupungin kokonaisinvestoinnit olivat 5.654.000 euroa ja niiden toteutumisaste oli 80,9 %. Investointitulot olivat 542.000 euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 5.112.000 euroa. Kaupungin isoimmat yksittäiset investoinnit olivat Betorantie välille Kaasutie-Soijatie-Onkakatu yhteensä 587.000 euroa, Betorantien liittymäjärjestelyt 603.000 euroa ja Nonparelli 523.000 euroa. Kaupunki osti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä 399.000 eurolla entisen sairaalakoulun tilat. Kaupunki myi loppuvuonna Uuden kaupungin Satamalle säänsuojahallin 276.726 eurolla. Muiden liikelaitosten investoinnit olivat pieniä. 16
5. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku 31.12 muutos kum. muutos 1990 272 143-130 18 432 0 0 1991 229 152-109 18 393-39 -39 1992 238 195-166 18 255-138 -177 1993 230 165-315 18 009-246 -423 1994 201 144-196 17 872-137 -560 1995 180 181-275 17 590-282 -842 1996 182 151 9 17 631 41-801 1997 176 174-82 17 552-79 -880 1998 175 144-108 17 479-73 -953 1999 185 161-295 17 216-263 -1 216 2000 175 182-188 17 019-197 -1 413 2001 147 157-163 16 851-168 -1 581 2002 134 145-142 16 696-155 -1 736 2003 153 166-281 16 405-291 -2 027 2004 175 158-163 16 260-145 -2 172 2005 148 146-65 16 198-62 -2 234 2006 148 160-127 16 059-139 -2 373 2007 133 154-109 15 926-133 -2 506 2008 141 177-4 15 886-40 -2 546 2009 130 153 10 15 873-13 -2 559 2010 160 159-41 15 833-40 -2 599 2011 148 173-123 15 685-148 -2 747 2012 * 139 162-155 15 507-178 -2 925 *) ennakkotieto, jota käytetty tilinpäätöslaskelmissa Uudenkaupungin asukasluku on laskenut parissakymmenessä vuodessa lähes 3000 hengellä. Vähennys vastaa pienen kunnan asukasmäärää. Uusikaupunki Uutta energiaa -strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että kaupungin asukasluku nousee 16.000:een vuonna 2016. Nykyisellä kehityksellä tavoitteeseen ei päästä. Vuosina 2008-2010 asukasluvun väheneminen lähes pysähtyi, mutta 2011 lasku kiihtyi uudelleen. Vuonna 2012 Uudenkaupungin väestömäärä väheni 149 hengellä. Myös syntyvyys laski vuoden 2010 tasosta. Syntyneitä lapsia oli 23 vähemmän kuin kuolleita. Muuttoliike oli kova ja muuttotappio 155. 65-45 - 64 25-44 15-24 - 14 Uudenkaupungin väestö iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2011 709 864 1104 1126 1544 1511 1707 1937 Naiset Miehet 2625 2558 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 17
Uudessakaupungissa lasten ja nuorten osuus väestöstä on pitkään pienentynyt nopeammin kuin koko maassa, ja syntyneisyys on jäänyt alle vastaavan kokoisten kuntien. 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä vain 6,4 % vuonna 2011,kun se oli vastaavankokoissa kunnissa 8,4 % ja koko maassa 7,8 %. Jos 0-6-vuotiaiden lasten osuus olisi Uudessakaupungissa sama kuin koko maassa, kaupungissa olisi yli 200 alle kouluikäistä lasta enemmän kuin nyt. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on vastaavasti noussut nopeasti, ja se on jo yli 22 %. Se on 4 prosenttiyksikköä koko maata korkeampi. Uudenkaupungin asukasluvun väheneminen on ollut rajua, kun sitä verrataan vastaavan kokoisiin kuntiin, Varsinais-Suomeen tai koko maahan. Niissä asukasmäärä on ollut koko 2000-luvun kasvussa, kun Uudessakaupungissa asukasmäärä on laskenut vuosittain. Uudenkaupungin työpaikkojen määrä romahti 1989-1993 noin 5.300:aan. Menetys oli 4.000 työpaikkaa. Vuoden 2001 loppuun mennessä työpaikkojen määrä oli noussut jo 7.500:n. Tämän jälkeen työpaikkojen määrä on taas ollut laskussa. Uudenkaupungin strategiassa Uusikaupunki Uutta energiaa työpaikkatavoitteeksi päätettiin 700 uutta työpaikkaa vuoteen 2016 mennessä eli 80 uutta työpaikkaa vuodessa. Tähän ei viime vuosina ole päästy, mutta kaupunkiin on vuosina 2013-2015 tulossa satoja uusia työpaikkoja, ja tavoite on saavutettavissa. Tavoitteena oli myös 20 uuden toimipaikan lisäys vuodessa. Vuonna 2012 nettolisäys oli 35. Asukasluvun ja työpaikkojen lisäksi Uudenkaupungin työvoiman ja työllisten määrä on ollut laskussa. Vuonna 2000 työvoiman määrä oli 8650 ja 2013 noin 7350. Työllisten määrä oli 7501 vuonna 2000 ja 6265 vuonna 2013. 18
6,5 6,7 6,2 7,6 7,6 8,2 8,2 9,1 9,8 9,6 9,3 8,6 9,8 9,4 9,2 9,1 10,3 9,7 10,0 9,9 9,6 9,4 10,8 10,1 9,8 9,9 9,5 12,6 12,3 11,7 11,3 11,1 11,1 10,6 12,2 12,9 14,1 15,4 16,0 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2012 Vuoden 2012 työttömyysaste oli 9,9 % (9,4 % v. 2011). Se pysyi alkuvuoden melko vakaana, mutta syksyllä 2012 ja talvella 2013 se nousi nopeasti toistaiseksi voimassa olevien lomautusten takia. Tammikuussa 2013 työttömyysaste oli jo 14,8 %. Varsinais-Suomen työttömyys oli 9,6 % ja koko maan 9,4 % vuonna 2012. Varsinais-Suomen ja koko maan työttömyysaste pysyi vuoden aikana melko vakaana. Vuonna 2012 Uudenkaupungin työttömyysaste oli samalla tasolla kuin mitä se oli koko maassa tai Varsinais-Suomessa. TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ % V. 2000-2012 vuosikeskiarvio 20,0 18,0 16,0 Uusikaupunki Vars.-Suomi Koko maa 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 19
6. HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö palvelukeskuksittain 2008-2012 600 500 507 479 487 400 380 390 300 200 200 188 175 171 174 214 170 166 159 168 100 69 69 20 19 19 0 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 2008 2009 2010 2011 2012 Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 868 eli lisäystä 32 henkilöä. Uudenkaupungin hallinnoimaan ympäristöterveydenhuoltoon siirtyi 1.1.2008 alkaen muista kunnista 4 eläinlääkäriä ja 4 terveystarkastajaa. Uusia virkoja ja toimia tuli 12,5, joista sosiaali- ja terveyskeskukseen 8. Vuoden 2009 alusta kaupungin palvelukseen siirtyi Kalannin Palvelutalosta ja Merililjakodista 9 henkilöä. Vakka-Suomen Veteen siirtyi 1 henkilö Laitilan kaupungilta. Vuonna 2011 määräaikaisia vakinaistettiin sosiaalija terveyskeskuksessa 9 kpl. Uusia toimia tuli 3 kpl. Vuoden 2011 alusta ammattiopisto Novida liikelaitos yhdistyi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään, jolloin siirtosopimuksen mukaan vakituisia siirtyi pois kaupungin palveluksesta yhteensä 54 henkilöä. Vuonna 2012 uusia työsuhteisia palkattiin 7 kpl, joista 6 sosiaali- ja terveyskeskukseen. Lisäksi vakinaistettiin 25 työsuhdetta, joista 24 sosiaali- ja terveyskeskukseen. Keskuskeittiön henkilöstö yhteensä 5 henkilöä siirtyi 1.1.2009 alkaen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ravintokeskuksen palvelukseen. Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittaneeseen terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueeseen siirtyi Vehmassalon kuntayhtymästä ja Laitilan- Pyhärannan kansanterveystyön ky:stä 100 henkilöä. 19
Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain / henkilö 2008-2012 2008 2009 2010 2011 2012 Palvelukeskukset Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Hallinto- ja kehittämiskeskus 2259 11,3 2402 12,8 2050 11,7 2147 12,6 2068 11,9 Sosiaali- ja terveyskeskus 4184 11,0 4652 11,9 7770 16,2 6984 14,3 6733 13,3 Sivistyspalvelukeskus 1240 5,8 1219 7,2 878 5,3 1257 7,9 1543 9,2 Liikelaitokset 303 15,2 737 10,7 390 5,7 119 6,3 146 7,7 Yhteensä 7986 9,8 9010 11,0 11088 12,5 10507 12,6 10490 12,1 Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2012 oli työpäivinä 12,1 pv/henkilö ja kalenteripäivinä 16,9 pv/henkilö. Sairauspoissaolot vähenivät hallinto- ja kehittämiskeskuksessa. Sen sijaan sivistyspalvelukeskuksessa ja liikelaitoksissa sairauspoissaolot kasvoivat. Sairauden takia poissa työstä yli 60 päivää oli 48 henkilöä. 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 11,311,0 5,8 15,2 12,8 11,9 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 7,2 10,7 11,7 16,2 5,3 5,7 12,6 14,3 7,9 6,3 13,3 11,9 2008 2009 2010 2011 2012 9,2 7,7 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 20
PALKAT Kunta-alan palkkasumma nousi vuonna 2012 arviolta noin 4 % ja ansiotaso 3,2 %. Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot nousivat 3 % ja henkilöstömenot 3,1 % vuoden 2011 tasosta. Eniten palkkasumma kasvoi sosiaali- ja terveyskeskuksessa 4,2 % eli 801.000 euroa. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palkkamenot nousivat 1 % ja sivistyspalvelukeskuksen 1,5 %. Kun verrataan Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Kaikki kaupungin palkat ja palkkiot 2011-2012 palvelukeskuksittain 1000 euroa Toimielimet 2012 2011 Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus 6583 6515 68 1,0 Sosiaali- ja terveyskeskus 19974 19174 801 4,2 Sivistyspalvelukeskus 7898 7781 116 1,5 Kaupunki yhteensä 34455 33470 985 2,9 Liikelaitokset 863 817 46 5,6 Kaikki yhteensä 35318 34287 1031 3,0 21
Henkilöstömenot 1000 euroa Toimielimet 2012 2 011 Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus 9210 9133 77 0,8 Sosiaali- ja terveyskeskus 25506 24477 1029 4,2 Sivistyspalvelukeskus 9847 9667 180 1,9 Kaupunki yhteensä 44563 43277 1285 3,0 Liikelaitokset 1157 1089 69 6,3 Kaikki yhteensä 45720 44366 1354 3,1 22
23
7. KÄYTTÖTALOUSMENOT Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot (toimintakate+ poistot) olivat 80,6 miljoonaa euroa. Ne nousivat 4,7 miljoonaa, 6,3 % vuodesta 2011. Suurin euromääräinen kasvu oli palvelujen ostoissa 3 miljoonaa euroa. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen nettomenot kasvoivat 0,7 miljoonaa euroa, 15,5 %. Nettomenojen kasvuun vaikutti suurelta osin käyttöomaisuuden myyntivoiton lasku edellisvuodesta. Sosiaali- ja terveyskeskuksen nettomenot nousivat 3,7 miljoonaa euroa, 6,7 %. Nettomenojen nousu oli suurin sosiaalityön, vanhusten palvelujen ja erikoissairaanhoidon tulosalueissa. Sivistyspalvelukeskuksen nettomenot nousivat 0,4 miljoonaa euroa, 2,3 %. Käyttötalous palvelukeskuksittain 2011-2012 Ulkoiset ja sisäiset, mukana poistot 1000 euroa Toimintakulut+ poistot Toimintatuotot Toimintakate+ poistot Muutos Toimielin 2012 2011 2012 2011 2012 2011 % Hallinto- ja kehittämiskeskus -26158-26006 20861 21419-5297 -4587 15,5 Sosiaali- ja terveyskeskus -75065-70457 16008 15097-59057 -55361 6,7 Sivistyspalvelukeskus -18894-18533 1050 1087-17844 -17446 2,3 Kaupunki yhteensä -120117-114997 37920 37603-82197 -77393 6,2 Liikelaitokset -7870-7439 9439 8965 1569 1526 2,8 Kaupunki ja liikelaitokset yht. -127987-122436 47358 46569-80628 -75867 6,3 24
Käyttötalous palvelukeskuksittain 2011-2012 Ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin 2012 2011 2012 2011 2012 2011 % Hallinto- ja kehittämiskeskus -23079-22972 20861 21419-2217 -1553 42,8 Sosiaali- ja terveyskeskus -74798-70237 16008 15097-58790 -55141 6,6 Sivistyspalvelukeskus -18770-18444 1050 1087-17719 -17357 2,1 Kaupunki yhteensä -116647-111653 37920 37603-78727 -74050 6,3 Liikelaitokset -6296-5900 9439 8965 3143 3066 2,5 Kaupunki ja liikelaitokset yht. -122943-117553 47358 46569-75584 -70984 6,5 25
Käyttötalous palvelukeskuksittain 2011-2012 Ulkoiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin 2012 2011 2012 2011 2012 2011 % Hallinto- ja kehittämiskeskus -20897-20881 7410 8308-13486 -12573 7,3 Sosiaali- ja terveyskeskus -68822-64774 14717 14198-54105 -50577 7,0 Sivistyspalvelukeskus -12153-11956 1018 1056-11135 -10900 2,2 Kaupunki yhteensä -101872-97611 23145 23561-78727 -74050 6,3 Liikelaitokset -6296-5900 9439 8965 3143 3066 2,5 Kaupunki ja liikelaitokset yht. -108168-103511 32584 32527-75584 -70984 6,5 26
Toimintakulut ja toimintatuotot 2011-2012 Uudenkaupungin kaupunki, ilman liikelaitoksia Toimintakulut, ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa 2012 2011 Muutos Henkilöstökulut -44 563-43 277 1 286 Palvelujen ostot -58 887-55 699 3 188 Aineet, tarvikkeet, tavarat -6 265-5 879 386 Avustukset -4 963-4 335 628 Vuokrat -1 595-1 732-137 Muut toimintakulut -373-731 -358 Yhteensä -116 646-111 653 4 993 Toimintatuotot, sisäiset ja ulkoiset 1000 euroa 2012 2011 Muutos Myyntituotot 11 153 10 220 933 Maksutuotot 13 117 12 603 514 Tuet ja avustukset 1 597 1 616-19 Vuokratuotot 9 357 9 765-408 Muut toimintatuotot 2 338 3 065-727 Valmistus oman käyttöön 357 334 23 Yhteensä 37 919 37 603 316 27