Mentalisaatiokyvyn kehittyminen
RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde
Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos vanhemman/ensisijaisen hoivaajan mentalisaatiokyky on riittävän hyvä (Slade et al. 2004)
Hoitosuhteessa: Vanhemman mentalisaatiokyky voi vahvistua vain jos terapeutin/työntekijän oma mentalisaatiokyky on riittävän hyvä (Slade et al. 2004)
RF varhaisessa vanhemmuudessa Vanhemman kyky: ajatella että vauvalla/lapsella on erillinen mieli ja kokemus alusta lähtien pohtia vauvan kokemusta ihmetellä, mahtaakohan, onkohan arvostaa tätä ihmettelyä, on utelias! tiedostaa ettei voi varmasti tietää hyväksyy ettei voi tietää ei estä pohtimasta
RF varhaisessa vanhemmuudessa kurkistaa käyttäytymisen ja tapahtuman taakse : ihmetellä mikä tunne ja kokemus niiden takaa voi löytyä (oma ja lapsen) mahdollisuus vaihtoehtoisiin tulkintoihin mahdollisuus osua oikeaan
kyky pohtia miten oma mielentila (esim. ärtyneisyys) voi vaikuttaa siihen miten tulkitsee toisen käyttäytymistä (esim. vauvan itkuisuus)
Yksilön RF kyvyn kehittyminen varhaisessa vuorovaikutuksessa: mitä se edellyttää? äiti (vanhempi) tavoittaa vauvan tunnetilan ja kokemuksen äiti samaistuu ja myötäelää tunteen, muttei liikaa äiti reagoi vauvan tunteeseen: peilaa vauvalle takaisin vauvan tunnetilan, työstettynä (äidin ääni, kosketukset, ilmeet)
RF kyvyn kehittyminen varhaisessa vuorovaikutuksessa: mitä se edellyttää? äiti liioittelee lapsen tunnetilojen peilaamisessa (marked mirroring), jotta lapsi voi kokea, että: vanhempi ottaa tunteen vastaan, kestää sen, ymmärtää sitä, arvostaa sitä, mutta vanhemmalla itsellään on erilainen ja erillinen tunne (Gergely 2002)
RF kyvyn kehittyminen varhaisessa vuorovaikutuksessa: mitä se edellyttää? Vauva oppii havaitsemaan: -sama aikuinen (äiti) suhtautuu eri tavalla eri asioihin (erilaiset meielen tilat) -eri aikuiset (äiti ja isä) suhtautuvat eri tavalla samoihin asioihin (mielten erillisyys)
Vanhemman riittävä RF, seurauksia: Mahdollistaa sensitiivisyyden VV:ssa Vähentää/ehkäisee vuorovaikutuskäyttäytymisen väärintulkintoja Edesauttaa hyvien ja hauskojen vuorovaikutuskokemusten kertymistä Edesauttaa osuvien ja oikeudenmukaisten mielikuvien muodostumista vauvasta ja vanhemmuudesta
Ymmärretyksi tuleminen tuottaa iloa!
Vanhemman heikko RF, seuraus: Kaikki tämä tapahtuu normaalisti spontaanisti ja luonnostaan, pohtimatta tai pohtien Mutta: Jos sitä ei tapahdu, seuraukset ovat vakavat: -lapsen itsekokemuksen kehittymisen vaurio -ei opi tunnistamaan omia tunteitaan -ei opi erottamaan, mitkä tunteet ovat omia, mitkä toisen
Odotusaika Mitä pienempi lapsi, sitä haastavampaa vanhemmalle Odotusaikana vaatii erityisen paljon Myös erityisen merkityksellistä
Heikon RF:n merkkejä odotusaikana ei tunnista tai siedä monenlaisia herääviä, vastakkaisia(kin) tunteita itsessään ei pohdi vauvaa erillisenä yksilönä (loppuvaiheessakaan)
Heikon RF:n merkkejä odotusaikana (jatk.) ei näe/halua nähdä merkitystään vauvalle (esim. itsestään huolehtiminen) ei näe/halua nähdä vauvan merkitystä itselle (elämän muuttuminen jne)
Heikon RF:n merkkejä odotusaikana (jatk.) mielikuvia vauvasta tai äitiydestä ei synny mielikuvat yksipuolisesti negatiivisia mielikuvat omasta äidistä mustavalkoisen ihannoivia tai halveksivia, tai kliseisiä/epätarkkoja
Odotusaikaisen mentalisaation vahvistamiseen: -systemaattisesti kehitetyt ja arvioitavat interventiot (esim. Vauvan taika- projektiin sisältyen; UÄ interventio) -uusi, RF fokusoitu raskauspäiväkirja äitiysneuvoloiden käyttöön (TY, Folkhälsan, STM, THL)
Vanhemman varhaisen mentalisaation arviointi Käytännön työssä: -on-line: arjen ja tapaamisten vuorovaikutus tilanteissa -videoitujen vv tilanteiden avulla Systemaattisesti: -haastattelumenetelmin (Pregnancy Interview, Parent Development Interview) -kyselylomakkein (P-PRFQ, PRFQ, tulossa)
Suomalaista pioneerityötä Kiitos!