Miten vanhemman mentalisaatiokykyä voidaan arvioida? MLL & Folkhälsan seminaari Marjukka Pajulo
|
|
- Leena Tuominen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miten vanhemman mentalisaatiokykyä voidaan arvioida? MLL & Folkhälsan seminaari Marjukka Pajulo
2 Kehitetty rinnakkain: Mentalisaatio -teoriaa, käytännön työtä ja arviointimittareita -harvinaista
3 Mihin kaikkeen arviointia tarvitaan Käytännön työ: -vanhemman mentalisaation lähtötaso, riskiryhmät -nosto riittävälle tasolle muutos vanhemman mielikuviin, vuorovaikutukseen Tutkimustyö: -vanhemman mentalisaation taso ja vaihtelu väestössä ja eri ryhmillä -yhteys muihin vanh. tekijöihin ja lapsen kehitykseen -mahdollisuus objektiivisesti arvioida hoitojen ja interventioiden vaikuttavuutta
4 Mihin tarvitaan objektiivista näyttöä: Työskentely vaikuttaa juuri siihen mihin väitämme sen vaikuttavan Palautetietoa tarvitaan kehittämistyössä Mutta: työntekijöiden ja asiakkaiden antama positiivinen tai negatiivinen palaute ei tutkimusten mukaan usein istu yksiin objektiivisen näytön kanssa vaikuttavuudesta
5 Objektiivinen interventioiden vaikuttavuuden tutkimus: Edellyttää: -hyviä mittareita -satunnaistettua ja huolellista tutkimusasetelmaa -ulkopuolisuutta itse intervention tekemiseen tai motiiveihin (ei saa olla oma lehmä ojassa ) Hidasta ja työlästä Täysi avoimuus lopputulokselle: myös alkuperäisten olettamusten vastaiset lopputulokset tärkeitä ja tulisi julkaista
6 RF käsite: mikä tekee arvioinnista haasteellisen? Määritelmä: -kyky ja halu pohtia tunnetta ja kokemusta -niiden keskinäisiä vaikutuksia -niiden yhteyttä käyttäytymiseen -itsessä ja toisessa -ennen, nyt ja tulevaisuudessa Eli: fokus mielen sisäisissä ja mielten välisissä prosesseissa Miten sellaista voi mitata?
7 Mentalisaatioon sukeltaminen: Ulospäin näkyvän kautta tapahtuvaan kokemuksen pohdintaan (hän kääntää päätään poispäin, ei enää hymyile; mitäköhän se merkitsee, mitä hän nyt haluaa sillä sanoa ) Suoraan oman tai toisen sisäiseen kokemukseen, tunnetilaan, ajatuksiin (mitäköhän hänen päässään nyt liikkuu, miltä tämä tilanne mahtaa hänestä tuntua )
8 Mentalisaatiokyvyn ilmenemismuodot Luonnostaan arjessa tapahtuva mentalisaatio, kaikessa kanssakäynnissä toisten kanssa: pääosin tiedostamaton, non-verbaalinen, nopea (automaattinen/implisiittinen) Tietoiseksi nostettu pohdinta ja pysähtyminen: tietoinen, verbaalinen, hidas, (kontrolloitu/eksplisiittinen) Molempia pyritään arvioimaan Molempiin on kehitetty menetelmiä
9 Varhainen vuorovaikutus Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän vanhemman sukellettava mentalisaatioon vauvan non-verbaalisen viestinnän kautta Sitä enemmän tapahtuu ei-tiedostettua, nopeaa, automaattista mentalisaatiota Voidaan nostaa tietoiseksi ja työn alle hoidossa! Kielellisen ilmaisun ja pohdinnan kautta Tiedostamattomaan on vaikea saada muutosta
10 Mitä eri reittejä vanhemman mentalisaatiota voidaan arvioida? Käytännön/kliinisessä työssä On line : vanhemman puheesta, spontaaneista ilmaisuista ja non-verbaalisesta viestinnästä: -arkipäivän satunnaisissa tilanteissa (esim. kotikäynnit, osastohoito, ensikodit) -erityisen vaativaa, erityisen tehokasta Kohdennetusti kysellen ja pohtien: -vastaanotolla/ järjestetyissä tapaamisissa (teema, tapahtuma, valittu videoitu tilanne, 3D UÄ työskentely)
11 Mitä eri reittejä vanhemman mentalisaatiota voidaan arvioida? vuorovaikutuksen vastavuoroisuuden arvio mikroskooppisen tarkkaan tutkimiseen videolta tutkitaan suoraan non-verbaalista, vähemmän tietoista vanhemman mentalisaatiota mitä tapahtuu liikkeiden, kehon asentojen ja tilan kielellä vanhemman ja vauvan välillä liikesarjoja, mikroskooppisia sekvenssejä, jotka kertovat heikosta tai hyvästä vanhemman mentalisaatiosta, kyvystä korjata vv mismatch = Embodied mentalizing (PEM) (Tronick 2005; Shai & Belsky 2011)
12 Mitä eri reittejä vanhemman mentalisaatiota voidaan arvioida? Embodied mentalization, liike-sekvenssit: Esim. Mitä tapahtuu liikkeiden kielellä kun: - äiti tulee hyvin lähelle vauvaa ja kutittelee häntä -millä kaikella tavalla vauva reagoi tähän kehollaan? (nauraa, kihertää, vetää itseään suppuun, vetäytyy) -miten äiti reagoi vauvan liikekieleen? (vetäytyykö kauemmas vai jatkaako koskettelua hyvin lähellä?) -mitä sen jälkeen tapahtuu (ahdistuuko vauva lisää vai rentoutuuko? Miten äiti vastaa siihen, nostaako syliin?)
13 Mitä eri reittejä vanhemman mentalisaatiota voidaan arvioida? Haastattelujen avulla: kysymyksillä, jotka etsivät jokaisen vanhemman maksimaalista RF kykyä suhteessa tähän lapseen -odotusaikainen haastattelu (PI) -vanhemmuuden haastattelu (PDI) Itsetäytettävin kyselylomakkein -odotusaikana (P-PRFQ) -postnataalisesti (PRFQ) -leikki-ikäisten vanhemmilla (PRFQ)
14 Millainen on hyvä RF mittari: -arvioi kykyä useammassa vuorovaikutussuhteessa (lapsi, puoliso, muut läheiset) -arvioi kykyä myös kuormittavissa tilanteissa -ajassa liikkuva: mennyt, nykyisyys, tulevaisuus -antaa mahdollisuuden ilmaista monipuolisesti mentalisaation erilaisia muotoja -perustuu nykyhetkeen ja tarkkoihin kuvauksiin vuorovaikutuksen episodeista (ns. episodiseen muistiin)
15 Pregnancy Interview (PI) Parent Development Interview (PDI) (Slade ym. 2002/2004/2011) puolistrukturoituja haastatteluja kysymystä + kannustavia kysymyksiä (etsitään maksimaalista RF kykyä) kesto 1-1,5 tuntia Mukana kysymyksiä: -AAI:sta (4) (George et al. 1996) -WMCI:sta (1) (Zeanah et al. 1994) -ORI:sta elementtejä (Object Relations Inventory) (Blatt et al. 1997)
16 PI ja PDI Laadittu arvioimaan nimenomaan vanhemman mentalisaatiota Toimivat pienenä interventiona itsessään Toistaiseksi eniten käytetty ja paras menetelmä
17 PI ja PDI Tutkimuskäytössä: ääni-nauhoitetaan aukikirjoitetaan, siitä arviointi ulkopuolinen, sokea arvioitsija erillinen pienryhmäkoulutus
18 PI ja PDI tarkka vastausten arvioinnin ohjeistus (manuaali) skaala välillä -1-9, kuvaa jatkumoa reflektiivisessä kyvyssä mitä korkeampi score, sen parempi reflektiivinen kyky arvioidaan sekä yksittäisten vastausten että koko haastattelun RF taso
19 Pregnancy Interview, kysymysten aihepiirit: Kokemus ja tunteet raskaaksi tulosta/raskaana ollessa Lapsen isän/puolison reaktiot raskauteen Mielikuvat vauvasta Mielikuvat suhteesta vauvaan Vauvan tarvitsevuus Suhde omaan äitiin odotusaikana Kokemukset omista vanhemmista, vaikutus Ajatukset vauvan tulevaisuudesta
20 Parent Development Interview, kysymysten aihepiirit: Näkemys ja mielikuvat lapsesta, itsestä, ja suhteesta lapseen tällä hetkellä Kokemukset vuorovaikutustilanteista lapsen kanssa Kokemus vanhempana olosta Omien tunteiden vaikutus lapseen ja toisinpäin Kokemus omista vanhemmistaan kun oli pieni Omien varhaisten kokemusten vaikutus omaan vanhemmuuteen Lapsen itsenäistyminen, erotilanteet Tähänastinen aika, lapsen tulevaisuus, isovanhemmuus
21 keskeistä ei ole niinkään kysymysten sisältö ja aihepiiri vaan miten ne on rakennettu, mitä ne etsivät haastattelijalla oltava hyvä tuntuma siihen mitä niillä haetaan
22 osa kysymyksistä on laadittu siten, että ne pakottavat pohtimaan kokemusta ja tunnetilaa, omaa tai toisen ihmisen/lapsen Esim. Mistä huomaat jos vauva pahoittaa mielensä tai on poissa tolaltaan? Miten sen voi aivan ensimmäiseksi nähdä hänestä? osa kysymyksistä antaa siihen mahdollisuuden Esim. Missä asioissa haluaisit olla äitinä samanlainen kuin oma äitisi oli sinulle kun olit pieni? Voitko kertoa esimerkin?
23 Vastauksen tarkkuus ja tuoreus tärkeää Noo äiti oli aina semmonen rakastava, ja niinku hellä, et oli olemassa niinku aina meitä varten, et ei ajatellu koskaan itteään
24 Jaa, toi onki vaikee nyt täytyy vähän miettiä no ehkä esimerkiks semmonen tuntu hyvältä, et ku meitä oli siis kaks siskosta, ja äiti oli siis yksin, yksinhuoltaja, meil ei ollu paljo rahaa, siis me oltiin aika köyhiä, ni äiti ompeli meille melkein kaikki vaatteet ite ja mä muistan kun äiti ompeli meille aina uudet oikean kokoset kylpytakit, sitä mukaa kun me kasvettiin, eri väriset, ja lauantaisin oli meiän saunavuoro, ni saunan jälkeen äiti puki meiät niihin kylpytakkeihin ja otti istumaan syliin, kummalleki polvelle, ja piti meitä siinä et pysyttiin lämpimänä, ja oli ostanu limsaa, siinä sit istuttiin niin se tuntu hyvältä, et tuntu niinku et äiti halus selvästi että meillois hyvä olla, et olis vähä niinku erilaista, lauantaita ni määkin haluaisin tehdä jotain semmosia, pieniä luksushetkiä, et, et lapsella ois hyvä olla, ei siihen niin paljo rahaa tarvi
25 Arvioinnissa: mitä vastauksista haetaan löytyykö merkkejä siitä, että vanhempi pohtii mielen tiloja (omia, lapsen, toisen): ajatuksia, toiveita, tunteita, tarkoituperiä jne. pohtiiko niiden merkitystä ja vaikutusta käyttäytymiseen pohtiiko niiden vaikutusta toisiinsa paljonko merkkejä löytyy minkälaisia ne ovat
26 Mentalisaation merkit vastauksissa: Pohtii lapsen reaktiota/käyttäytymistä ja sen alla olevaa kokemusta, liittäen ne osuvan tuntuisesti (asettuu lapsen perspektiiviin): mä yritin rauhottaa häntä siihen sänkyyn, ilmeisesti eri tavalla ku ennen, jotenki kiireessä kai, ja hän huomas sen, ei hän tykänny, hän itki vaan, hermostu entistä enemmän, koska hän oli niinku ihan ihmeissään et miks äiti onkin nyt tommonen
27 Tuo esiin, miten toisen ihmisen kokemusta ja tunnetta ei voi varmuudella tietää: Vaikea tietää, mitä hän siitä ymmärsi kun hän oli niin pieni, varmaan jotakin kumminkin Saattaa olla, että hän jopa pelkäsi siinä tilanteessa
28 Tuo esiin, että mielen tiloja voi joskus myös kätkeä toiselta: mä en tiennyt mihin mä olisin sen kiukkuni purkanu, ei hänen kuullen voi huutaa, ei se hänen syy ollu, joten mä vaan jotenkin tukahdutin sen, ei hän ehkä edes huomannu mitään
29 Huomioi miten kahden ihmisen kokemukset samasta tilanteesta voivat olla ihan erilaisia: Hän se vaan polski kylvyssä ja hosu ja kilju ja hänellä oli varmaan tosi hauskaa, mut mulla oli kamalaa, tiäkkö, kun mä pelkäsin koko ajan että hän liukastuu ja lyö päänsä tai jotain, mut en mä silti halunnu häntä estää ku hänellä oli niin kivaa
30 Näkee, miten oma tunnetila voi vaikuttaa siihen miten tulkitsee lapsen käyttäytymistä: Sit joskus kun mulla on huono päivä niin mä toivoisin et hän halais mua ni hän työntääki mua pois...kyl mä arvaan et hänellä on sillon joku kiinnostava juttu just meneillään mut silti mul tulee semmonen olo, et apua, hän ei välitä musta enää, se tuntuu pahalta, mut mä tiedän kyllä et se ei ole totta, et se on vaan mun ongelma eikä hänen
31 Näkee, miten lapsen kyky käsittää ja kokea tilanteita muuttuu kehityksen myötä: Musta tuntuu et nykyään hän tietää jo että mä reagoin tietyllä tavalla siihen kun hän heittää sen tutin huitsin kauas ja hän selvästi oikeen odottaakin sitä, mut ennen hän ei sillai osannu...
32 Pohtii, miten kokemukset omista vanhemmista vaikuttavat käyttäytymiseen oman lapsen kanssa: Mä muistan kun mun äiti hermostu tosi paljon aina noissa samoissa tilanteissa kun mä olin ite pieni, ja mä pelkäsin sitä, mä varmaan yritän aina sen takia rauhottua ensin ite ku mä en halua et Sallista tuntuu samalta...
33 Näkee miten oma tunne ja lapsen tunne vaikuttavat toinen toisiinsa: hän oli varmaan joteski onnellinen ku mä leikin sitä hänen kanssaan niin kauan se oli vähän ku että mitä innostuneempi hän oli ni sitä kauemmin mä halusin jatkaa, ja sit hän oli aina vaan enemmän innoissaan me niinku innostettiin toisiamme koko ajan lisää ja se tuntu hienolta...
34 Näkee vanhemman merkityksen lapsen kokemuksen säätelijänä: Mä vein hänet sit tälle uudelle hoitajalle vähän aikasemmin, sillai pari tuntia ennen, kun mä aattelin et ollaan siin ens yhessä et Santeri ehtii vähä tottua ennen ku mä lähden ettei tunnu sitte hänestä niin pahalta mä oon huomannu et hän tarttee multa semmosta apua
35 Ei oleta toisen tietävän asioita, vaan pohjustaa riittävästi. Miettii miltä toisesta mahtaa tuntua se mitä itse kertoo Tää voi nyt kuulostaa susta kummalliselta, mutta ja sit Janne tuli ja otti homman haltuun mut hetkinen, sä et ole tainnu kuullakaan Jannesta, eli siis Janne on mun siskon mies
36 Itsetäytettävät kyselylomakkeet Parental Reflective Functioning Questionnire (PRFQ) (Luyten et al. 2009): leikki-ikäisten lasten vanhempien versio Odotusaikainen ja postnataalivaiheen versio (P-PRFQ) (Pajulo et al. 2010): yhteistyössä Turku Finn Brain, Yale Child Study Center, Anna Freud Center Pitkä versio 39 kysymystä, lyhyt kysymystä Kokeilun, faktoroinnin ja validoinnin alla, testataan osuvuutta haastattelutulokseen
37 Vastausten skaala 1-7 Osassa kysymyksistä paras vastaus skaalan päinvastaisessa päässä tai keskellä jotta optimaalista vastausta ei voisi päätellä
38 Mahdollistaa mentalisaation tutkimisen suurilla aineistoilla: taso, vaihtelu väestöissä Finn Brain: 4000 perhettä, lapsen seuranta raskaudesta aikuisikään Vanhemman varhaisen mentalisaation yhteys muihin vanhemmuuden riski-ja suojaaviin tekijöihin (esim. päihdeongelma, psyykkiset häiriöt, kiintymyssuhde, koettu stressi) Yhteys lapsen kehitykseen (
39 Odotusaika: P-PRFQ Minusta ei ole mielekästä yrittää vielä tässä vaiheessa miettiä miltä vauvasta tuntuu tai mitä hän kokee (LH) Pohdin nykyään paljon sitä miltä minusta tuntui kun olin itse pieni (HL) Luulen, että tulen aina tietämään miksi toimin vauvan kanssa niin kuin toimin (M)
40 Toddler PRFQ Lapseni käyttäytyy usein niin hämmentävällä tavalla, että minun on turha edes yrittää ymmärtää sitä (LH) Olen usein utelias ja kiinnostunut saamaan selville, miltä lapsestani tuntuu (HL) Pystyn aina ennustamaan, mitä lapseni tulee seuraavaksi tekemään (M)
41 Parents First / Föräldrarskapet Främst / Vahvuutta Vanhemmuuteen: Kaikki alkoi arvioinnista
42 Kiitos!
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotReflektiivisyys nuoren kohtaamisessa
Välineitä työhön, ajankohtaista arkeen seminaari nuorten parissa toimiville 31.10.2014 MLL Hämeen piiri Päivi Naukkarinen, perhetoiminnan koordinaattori Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa Kunnioitus,
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotInterventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi
Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL Tutkimusryhmä Johtaja:
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotTyöhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotMENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY
MENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY NINA PYYKKÖNEN, PSL ERIKOISPSYKOLOGI, YKSILÖ- JA RYHMÄPSYKOTERAPEUTTI TYÖNOHJAAJA, JOOGAOPETTAJA MIND DYNAMICS OY Mitä on mentalisaatio? Mentalisaatio tarkoittaa ihmisen
LisätiedotTUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen
LisätiedotMentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa
Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen
LisätiedotPäätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto
Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotGepa Käpälä Jännittävä valinta
Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.
LisätiedotYksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista
Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotRaskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS
Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotKuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotAsukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta
Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotVUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
LisätiedotKokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi
Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotLAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA
LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotYHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista
YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden
LisätiedotELÄMÄNOTE-TUTKIMUS
11.4.2019 ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS Elämänote-tutkimus Pilotti tammikuussa 2019 7 tiedonkerääjää ja 7 haastateltavaa pääkaupunkiseudulla Kutsut, koulutus, käytännöt, haastattelurungot Levitys muihin hankkeisiin
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotAsiantuntijaorganisaation johtaminen
Asiantuntijaorganisaation johtaminen 18.10. 2018 Asiantuntijoiden johtaminen Taitoa vai taktiikaa seminaari Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Mervi Vähätalo Asiantuntijatalouden kehittämisohjelma
LisätiedotSuunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!
Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotU N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti
ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotMinkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu
Minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu Tarja.korpela@lamk.fi Palvelu on noussut strategisella tasolla kriittiseksi
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotTYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ
TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA
LisätiedotKoulun keinot haastavaan käyttäytymiseen
Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
Lisätiedot22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
LisätiedotKuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET
Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA
ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina
TERVETULOA VOIMANPESÄÄN Miian tarina Ajattelin, että tää on viimeinen ovi, jonka avaan. Oon hakenut apua jo niin monesta paikasta tuntuu, että kukaan ei osaa auttaa. Sossu sanoi, että mun kannattais mennä
LisätiedotU N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti
Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotVERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?
VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?
LisätiedotMiks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017
Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan
LisätiedotOsallistujan palautelomake
Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11
LisätiedotNUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1
kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää
LisätiedotMielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry
Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville 29.5.2018 klo 11-15, Kuopio RAPORTTI Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry TEEMAT KOULUNKÄYNTI - koulunkäyntiä helpottavat ja vaikeuttavat
LisätiedotPohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat
Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun
LisätiedotPERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA
PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotVahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä
Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011 Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Voiko näillä eväillä vanhemmaksi ryhtyä? Itsekin kun olen vajaa, kaipaan
Lisätiedot28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?
28.9.2011 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ
ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ VARHAISKASVATUS VASTAUSPROSENTIT Määräaikaan mennessä asiakkaista 48,81 % vastasi kyselyyn Esiopetus20 % Päiväkoti 30% Perhepäivähoito 63%. PERHEIDEN JA PÄIVÄKODIN
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotSOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki
SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,
LisätiedotEDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
LisätiedotVauva mielessä- Raskausajan päiväkirja
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on
LisätiedotAsiakkaiden ja terapeuttien korkean stressin ja vireystilan hetket pariterapiassa
Tapaustutkimus: Asiakkaiden ja terapeuttien korkean stressin ja vireystilan hetket pariterapiassa Anu Karvonen Markku Penttonen Jukka Kaartinen Virpi-Liisa Kykyri Jaakko Seikkula Psykologia 2014 Joensuu
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotStruktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
LisätiedotLapsen luovuttaminen adoptoitavaksi biologisen vanhemman kokemana. Lastensuojelun keskusliitto Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Taina Majuri
Lapsen luovuttaminen adoptoitavaksi biologisen vanhemman kokemana Lastensuojelun keskusliitto Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Taina Majuri Tutkimuksen taustaa Pro gradu-tutkimus Tampereen yliopiston
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotOmat rajat ja turvaohjeet
Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa
LisätiedotThe Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY
2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult
LisätiedotKim Polamo T:mi Tarinapakki
Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten
Lisätiedot