Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Samankaltaiset tiedostot
Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Pellon käytön strategiset valinnat

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Miksi mitata lohkokohtaisia satoja?

SOPIVA SOPIVA. nurmiseokset. Jokainen tila on erilainen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Varmista säilörehun laatu

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Maidontuotannon kannattavuus

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Nurmesta uroiksi Nurmes - Hyvärilä

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Säilörehunurmet kg ka

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Ympäristö ja viljelyn talous

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Maitotilan resurssitehokkuus

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

REHUOHRAN TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2016

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Rehuanalyysiesimerkkejä

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Hyödyllinen puna-apila

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Monipuolisuutta Viljelykiertoon- hanke

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Transkriptio:

Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta 10 snt/kg ka säilörehun hinnassa on 5 snt/maitolitra

Tuotantokustannuksiin vaikuttaa Satotaso!! Konekustannukset Pellonkustannukset Muuttuvat kustannukset

Tuotantokustannus yleiskustann us 44 2 % rakennukset 169 9 % pelto ja ojitus 351 20 % koneet 368 21 % Keskimääräinen säilörehun tuotantokustannus NurmiArtturi kylvö 29 2 % työ 155 9 % lannoitus 188 11 % kasvinsuojel u 11 1 % muut muuttuvat 452 25 % Lähde NurmiArtturiaineisto Lähde ProAgria lohkotietopankki 2016

Säilörehun tuotantokustannukset NurmiArtturi-tiloilla tiloilla senttiä/kuiva-ainekilo 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kustannukset keskimäärin Säilörehun tuotantokustannukset senttiä/kg ka Pienin tuotantokustannus Suurin tuotantokustannus Yleiskustannukset Työkustannus Rakennukset Pelto ja ojitus Koneet Muuttuvat kust.

Urakoinnin käyttö 35 Säilörehun tuotantokustannukset NurmiArtturitiloilla senttiä/kuiva-ainekilo 30 25 20 15 10 5 Yleiskustannukset Työkustannus Rakennukset Pelto ja ojitus Koneet Muuttuvat kust. 0 Käytetään urakointia Ei käytetä urakointia

Hehtaarisadolla merkittävä vaikutus tuotantokustannukseen senttiä/kg ka 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Säilörehun tuotantokustannus y = -0,0023x + 42,124 R² = 0,3011 0 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 satotaso, kg ka/ha

Hyvä sato vähentää pellon tarvetta Satotasot vaihtelivat tilojen välillä 4 000 kg:sta 10 000 kg:aan hehtaarilta Sama rehumäärä pienemmältä pinta-alalta säästää työtä viljelyssä ja korjuussa Urakoitsijallekin maksetaan enemmän todellisesta korjuutyöstä kuin tiellä ajosta, kun satotaso on suurempi. Mahdollisuus lisätä lehmämäärää ja maidontuotantoa litraa/ha

Enemmän maitoa samalla pinta-alalla alalla Meijerimaidon määrä säilörehuhehtaaria kohden 16000 54 14000 13586 53 Meijerimaitoa litraa/ha säilörehua 12000 10000 8000 6000 4000 9198 10911 52 51 50 49 48 47 Säilörehun osuus % kuiva-aineesta 2000 46 0 4000-5999 6000-6999 8000-9100 Säilörehusato kg ka/ha 45 Meijerimaitoa litraa/säilörehuhehtaari Säilörehun osuus % kuiva-aineesta ruokinnassa

Nurmien satopotentiaali käyttöön Satotason nosto tehostaa viljelyyn käytettävien panosten hyödyntämistä Sama sato pienemmältä alalta Vähemmän aikaa ja polttoainetta Yli jäävälle alalle muuta tuottoa Suurempi sato samalta alalta Vähemmän ostorehuja Enemmän eläimiä

Hyvä sato edellyttää pellolta hyvää kasvukuntoa Säilörehusadot vaihtelivat suuresti tilojen välillä ja varsinkin eri lohkojen välillä. Satoihin vaikuttivat pellon vesitalous, viljavuus ja ravinnetilanne. Parhaat sadot tuotettiin tiheillä ja puhtailla kasvustoilla, joilla oli tarpeen mukaan tehty täydennyskylvö ja rikkakasvien torjunta Korjuuajan oikea ajoitus vaikutti satoon Kolmen korjuun taktiikalla päästiin yli 10 000 kg/ha kuiva-ainesatoihin lohkoittain tarkasteltuna

Hyvä sato edellyttää pellolta hyvää kasvukuntoa Peltojen kasvukunto vaihtelee Viljelytoimiin laitettavat panokset menevät hukkaan jos pellolla ei ole edellytyksiä hyvään satoon Joko kunnostaminen Vesitalous kuntoon - ojitus ph liian matala - kalkitus Ravinnetasapaino ravinnepuutosten korjaaminen Maan rakenteen parantaminen Tai pelto muuhun käyttöön

Säilörehun tuotantokustannuksen osuus maidontuotantokustannuksissa Keskimäärin 18,6 senttiä meijerimaitolitraa kohti Tilakohtainen vaihtelu 12,7 25,5 senttiä/meijerimaitolitra Kokonaiskustannus ruokintakustannuksissa 1,7 4,9 euroa/lehmä/päivä Pienimmän ja suurimman kustannuksen erotus Noin 50 000 euroa 40 50 lehmän karjassa noin 130 000 euroa 110 120 lehmän karjassa vuodessa Muuttuvat kustannukset keskim. 6,2 senttiä meijerimaitolitraa kohti Tilakohtainen vaihtelu 2,5 12 senttiä/meijerimaitolitra

Säilörehun kilpailukykyinen hinta hyvälaatuinen rehu kohtuullisen sulava rehu hyvä satotaso harkitut koneostot urakoinnin kilpailutus

Säilörehun tuotantokustannus selville KasviTalousosio WebWisussa Vertailutiedot lohkopankissa TuottoPehtorin mallilaskelmat Excel Ota yhteyttä, niin selvitetään tuotantokustannus!

Kysymyksiä?