VINKIN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELIN 23 ASEMAKAAVANMUUTOS A_059 Ehdotus KAAVAMUUTOS- KOHDE Viistoilmakuva kaava-alueesta Asemakaavan selostus luonnos 24.10.2016 OAS Tekninen lautakunta 1.9.2016 57 Vireilletulosta kuulutettu viikko 37 v.2016 Luonnos Tekninen lautakunta 1.9.2016. 57 Luonnos nähtävillä 15.9.- 5.10.2016 Ehdotus Tekninen lautakunta xx.xx.2016. xx Ehdotus Kaupunginhallitus xx.xx.xxxx xx Ehdotus nähtävillä xx.xx.-xx.xx.xxxx Hyväksyminen Kaupunginhallitus
1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee Sastamalan Vinkin kaupunginosan korttelin 23 tonttien 2-3 asemakaavan muuttamista. Ote ajantasakaavasta Asemakaava, jota muutetaan: 1) Vammalan kaupungin 13 kaupunginosan kortteli 23, joka on tullut voimaan 2005. Kaavamuutosalueen pinta-ala on yhteensä 2,1978ha. Kaava on laadittu Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelussa suunnittelutiimin omana työnä ja suunnittelutyön vastaavana on toiminut: Merja-Liisa Hannuksela Maankäyttöpäällikkö Sastamalan kaupunki Maankäyttö / yhdyskuntasuunnittelu Aarnontie 2 A, 38200 Sastamala puh. 0500 776 138, merja-liisa.hannuksela@sastamala.fi Kaavahake on kuulutettu vireille viikolla 37 vuonna 2016.
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan Vinkin teollisuusalueella, Punkalaitumentien ja Ahertajankadun rajaamalla alueella. Asemakaavan suunnittelualue kantakartalla 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on. Asemakaavan työnumero on A 059/2016. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa olemassa olevan teollisuustoiminnan laajentuminen, siten että laajentuminen voi tapahtua nykyisin voimassa olevan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YU-2). 2
1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus ja maankäyttösopimus... 8 3.1.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.3.1 Osalliset... 12 4.3.2 Vireilletulo... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 13 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 13 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 13 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 13 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 14 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 14 4.5.2 Valitun vaihtoehdon vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 14 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 14 Kaavamuutoksesta laadittiin vain yksi vaihtoehto.... 14 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 14 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.1.2 Palvelut... 15 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 15 5.3 Aluevaraukset... 15 5.3.1 Korttelialueet... 15 5.4 Kaavan vaikutukset... 15 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 15 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 16 5.4.3 Muut vaikutukset... 16 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 16 5.6 Nimistö... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 16 3
6.2 Toteutuminen ja ajoitus... 17 6.3 Toteutuksen seuranta... 17 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2. Asemakaavaluonnos 15.8.2016 pienennös LIITE 3. Asemakaavaluonnoksen/ ehdotus havainnekuva LIITE 4. Luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet niihin LIITE 5. Tonttijaon muutoskartta LIITE 6. Ehdotuksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet niihin LIITE 7. Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Alueella voimassa olevan Vammalan kaupungin 13 kaupunginosan kortteli 23 kaavamateriaali ja kaavan suunnitteluaineisto Vammalan Vinkin teollisuusalueen laajennuksen luontoselvitys, Tmi Mira Ranta, 2004 4
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavanmuutos on tullut vireille yksityisen maanomistajien aloitteesta. Asemakaavan muuttamisesta on laadittu maankäyttösopimus, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt kokouksessaan 16.5.2016 117. Sastamalan kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi 1.9.2016 asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja luonnoksen. Kaava kuulutettiin vireillä olevaksi viikolla 37 vuonna 2016. Kaavaluonnos suunnitteluaineistoineen pidettiin nähtävillä 15.9. 5.10.2016. Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen xx.xx.2016 ja kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville asettamista varten xx.xx.2016. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä xx.xx. xx.xx.2016 2.2 Asemakaava täydennetään ja korjataan suunnittelun edetessä Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin 23 asemakaavan mukaista käyttötarkoitusmerkintää (YU-2: Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue) siten, että se mahdollistaa viereisellä tontilla sijaitsevan tuotantohallin toimistotilojen laajentumisen alueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavamuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 5
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Vinkin kaupunginosan korttelin 23 tonteilla 2-3. Maasto viettää loivasti pohjoisen suuntaan. Suunnittelualueen Ahertajankadun pohjoispuolella on Vinkin vapaa-aikakeskus ja itäpuolella Ahertajankadun toisella puolen on kuntoradan paikoitusalue. VINKIN VAPAA-AIKAKESKUS FRESTEMSIN NYKYINEN HALLI RAKENTAMATON ALUE (YU-2) KUNTORADAN PAIKOITUSALUE 6
Kuva suunnittelualueen rakentamattomasta urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta, joka kaavamuutoksella on tarkoitus liittää Frestems Oy:n nykyiseen tonttiin. Frestems Oy:n olemassa oleva halli näkyy alueen takana. Kuva Ahertajankadulta Vinkin vapaa-aikakeskukseen päin. Vasemmalla suunnittelualue, oikealla kuntoradan paikoitusalue ja edessä Vinkin urheilukeskus. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemaselvityksessä ei ole todettu erityispiirteitä, maisemallisia häiriötekijöitä tai maisemaan liittyviä ongelmakohtia. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Alueelle on tehty luontoselvitys vuonna 2004. Luontoselvityksessä alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulaissa, metsälaissa, EU:n luontodirektiivissä tai vesilaissa määriteltyjä arvokkaita elinympäristöjä eikä myöskään kaavoituksessa erityishuomiota vaativia kasvi- tai eläinlajeja. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on osittain rakentamaton. Nykyisellä korttelin 23 tontilla 2 on Frestemsin teollisuushalli ja toimitilat. Suunnittelualueesta itään Ahertajankadun toisella puolella on kaupungin kuntorata/valaistut ladut ja alueen käyttöä palveleva paikoitusalue. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Vinkin urheilukeskus ja eteläpuolella on asemakaavoitettua teollisuusaluetta, joka on osittain rakentamatonta ja osittain rakennettua. 7
Vinkin vapaa-aika keskus Kuntoradan paikoitusalue Rakentamaton alue (YU-2) Frestems Oy Rakennettua ja rakentamatonta teollisuusaluetta 3.1.4 Maanomistus ja maankäyttösopimus Suunnittelualueena olevan Vinkin korttelin 23 tontin 1 omistaa Sastamalan kaupunki. Asemakaavanmuutoksesta on tehty maankäyttösopimus ja alustava sopimus alueen varaamisesta Frestems Oy:lle. Frestems Oy Selin V-M Maanomistuskartta, vihreät alueet ovat Sastamalan kaupunginomistuksessa. 8
3.1.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Sastamalan kaupunki Maakuntakaava Vuonna 2007 vahvistetussa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on osoitettu työpaikkaalueeksi (TP). Maakuntakaavassa TP- merkinnällä on osoitettu liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita. Alueelle voidaan sijoittaa asumista, jos siihen ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Ote maakuntakaavasta Suunnittelualueen sijainti Kaupunkirakennesuunnitelma 2030 Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymässä Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Suunnitelmaa käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se vaikuttaa Sastamalan tulevaan kehittämiseen. Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja se ohjaa kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty kolmitasoinen keskusverkko: - PÄÄKESKUS, Vammala 9
- ALUEKESKUS, Mouhijärvi - PAIKALLISKESKUKSET, Suodenniemi, Karkku, Kiikka, Keikyä, Kiikoinen ja Stormi Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena. Kaupunkirakennesuunnitelmassa suunnittelualue on keskustan ja Vt 12 eteläpuolisella alueella. Suunnittelualueen sijainti Ote kaupunkirakennesuunnitelmasta Yleiskaava Kaupunginvaltuuston 28.4.2014 19 hyväksymässä 11.6.2014 lainvoimaisessa keskustaajaman rakenneosayleiskaavassa alue on teollisuus- ja varastoaluetta T. Merkinnällä osoitetulla alueella pääasiallisia toimintoja ovat teollisuuden ja varastointi toiminta 10
Suunnittelualue Ote keskustaajaman rakenneosayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 8.8.2005 vahvistettu asemakaava korttelin 23 osalta. Asemakaavassa tontti 1 on osoitettu urheilutoimintaa palvelevan rakennusten korttelialueeksi (YU-2) ja tontti 2 teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T-3) Ote asemakaavayhdistelmästä Rakennusjärjestys Sastamalan kaupungin voimassaolevan rakennusjärjestyksen valtuusto on hyväksynyt 10.11.2014. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2015 ja se on luettavissa kaupungin www-sivuilta 11
Kaavan pohjakartta Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:1000 mittakaavaan tehtyä kantakarttaa. Kantakartta on etrs-gk23 koordinaatissa ja N2000 korkeusjärjestelmässä. Sastamalan kaupungingeodeetti Arto Vuorijärvi on tarkastanut ja hyväksynyt kaavan pohjakartan. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavanmuutos on tullut vireille korttelin 23 tontin 2 omistajan aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavanmuutos on tullut vireille yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan muuttamisesta on laadittu maankäyttösopimus. Sastamalan kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi 1.9.2016 asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan luonnossuunnitelmat. Kaava kuulutettiin vireillä olevaksi viikolla 37 vuonna 2016. Kaavan laatii Sastamalan kaupungin maankäytön yhdyskuntasuunnittelu omana työnään. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Tässä asemakaavassa osallisia ovat Alueen ja lähinaapuruston maanomistajat ja asukkaat sekä alueella toimivat yritykset ja lisäksi kaikki kaupungin asukkaat Sastamalan kaupungin ydinprosessit Pirkanmaan aluepelastuslaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Satakunnan puhelin Caruna Oy Sastamalan vesi Kaavahankkeen osallisiksi voivat lisäksi ilmoittautua muutkin, joiden katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on kuulutettu viikolla 37 vuonna 2016. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). Asemakaavaluonnos ja selostus (luonnos) olivat nähtävillä valmisteluvaiheen vuorovaikutusta varten 1.9. 5.10.2016. Luonnoksesta ei jätetty huomautuksia eikä mielipiteitä. Kaavaehdotus oli nähtävillä. Täydennetään suunnittelutyön edetessä. 12
4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos toimitetaan tiedoksi mahdollisia lausuntoja ja kommentteja varten Ely-keskukselle, Pirkanmaan liitolle, Pirkanmaan maakuntamuseolle, Sastamalan vesilaitokselle, rakennuslautakunnalle ja Saspen ympäristöjaostolle. Lausunto saatiin Pirkanmaan maakuntamuseolta, joka totesi lausunnossaan, ettei kaavaalueelta tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. Alueelta ei myöskään ole tiedossa rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä erityisiä arvoja. Alueen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä, eikä maakuntamuseo edellytä alueen muinaisjäännösinventointia. Jos kaavaprosessin yhteydessä tulee kuitenkin tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi kiviröykkiöistä tai maakuopista, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon. Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus ilmoittivat, etteivät anna kaavamuutoksesta lausuntoa ja ettei heillä ole kommentoitavaa kaavamuutokseen. Kaavaehdotus toimitetiin tiedoksi. Täydennetään suunnittelutyön edetessä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin 23 asemakaavan mukaista käyttötarkoitusmerkintää siten, että se mahdollistaa viereisellä tontilla sijaitsevan tuotantohallin toimistotilojen laajentamisen alueelle. Suunnittelualue Ilmakuva suunnittelualueesta. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaupungin tavoitteena on vahvistaa Sastamalan kaupungin vetovoimaa laadukkaalla ja hyvällä elinympäristöllä, edistää asukkaiden hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä ja turvata yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja kasvua. 13
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavasta on laadittu vain yksi vaihtoehto. Laadittu vaihtoehto mahdollistaa nykyisen teollisuushallin laajentumisen toivotulla tavalla. 4.5.2 Valitun vaihtoehdon vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Kaavan vaikutukset on selostuksen kohdassa 5.4. 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Kaavamuutoksesta laadittiin vain yksi vaihtoehto. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavamuutoksesta laadittiin vain yksi vaihtoehto 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset VAIHE SUORITUS, TIEDOTTAMI- NEN, OSALLISTUMINEN VIREILLETULO OAS (MRL 63 ja 64 ) Vireille tulon kuulutus viikko 37/2016 ja OAS nähtäville LUONNOSVAIHE Luonnoksen hyväksyminen LUOTTAMUSELIN PVM, Tekla 57 Tekla 1.9.2016, 57 EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMINEN Kuulutus nähtävillä olosta viikko 37/2016 Luonnos nähtävillä Ehdotuksen hyväksyminen Kuulutus nähtävillä olosta viikko Ehdotus nähtävillä Ehdotuksen ja vastineiden hyväksyminen Kaavan hyväksymiskuulutus 1.9.- 5.10.2016 Tekla xx.xx.xxxx, Kh xx.xx.xxxx, Kh xx.x.xxx, xx Täydennetään suunnittelun edetessä 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutoksella ei tehdä merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttaisivat Vinkin teollisuusalueen rakenteeseen. 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue muodostuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta. 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutoksen kokonaispinta-ala on 2,1978 ha, joka on kokonaisuudessaan teollisuusrakennusten korttelialuetta. Korttelialueen tehokkuus e=0,4. 14
5.1.2 Palvelut Kaava-alue on Vinkin teollisuusalueella. Kaupallisten ja julkisten palveluiden saatavuus on erittäin hyvä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava-alue rajautuu pohjoisessa ja idässä Ahertajankatuun. Alueen pohjoispuolella on paikoitusalue ja Vinkin vapaa-aikakeskus ja itäpuolella kuntoradan paikoitusalue ja kuntorata. Korttelin pohjoispäähän on osoitettu leveä kaistale, jonka alueella tulee säilyttää luonnonmukaista puustoa ja muuta kasvillisuutta eikä sitä saa rakentaa piha-alueeksi. Kaistale toimii vapaa-aikakeskuksen ja teollisuusalueen suojavyöhykkeenä. Kuntoradan puoleiselle alueelle (Ahertajankadun varteen) on kaavassa määrätty istutettava alueen osa. Ote asemakaavayhdistelmästä 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet T-7 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 25 %:a käyttää tontilla sijaitsevaan teollisuustoimintaan liittyvään toimisto-, myymälä- ja ravintolapalvelujen rakentamiseen. Lisäksi tontille saa rakentaa yhden asunnon kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asuinrakennusta ei saa rakentaa erillisenä. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta on laajennettu rakentamattomalle alueelle, joka vanhassa kaavassa on osoitettu urheilutoimintaa palvelevan rakennusten korttelialueeksi (YU-2). Korttelialueen pohjoispäähän on kuitenkin jätetty noin 24 metrin leveä kaistale, joka tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Vanhassa kaavassa urheilutoimintaa palvelevien rakennusten rakentaminen olisi voinut tapahtua 5 metrin päähän rajasta. 15
5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kaava-alueen lähistöllä sijaitsevien virkistys- ja ulkoilureittien käyttö ei vaarannu. Kaavamuutoksella on vain urheilutoimintaa palvelevan rakennusten korttelialue muutettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. 5.4.3 Muut vaikutukset Kaavamuutoksella tuetaan yritystoiminnan kasvumahdollisuuksia. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. 5.6 Nimistö Uusia nimiä ei ole otettu käyttöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 16
Kaavoituksen havainnekuva 6.2 Toteutuminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavamuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvonnan tulee huolehtia, että rakennuslupasuunnitelmat ja asiakirjat ovat asemakaavan mukaisia ja että toteutus on kaavan ja kaavamääräysten mukainen. 17
Sastamalassa 24.10.2016 Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Lisätietoja asemakaavasta: Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela p. 0500 776 138 merja-liisa.hannuksela@sastamala.fi Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.sastamalankaupunki.fi. 18