Mikkelin kaupungin. arviointikertomus vuodelta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuustolle

Tekninen lautakunta 26.1.2016 8, liite 1 Mikkelin kaupungin arviointikertomus vuodelta 2014 Tarkastuslautakunta 27.5.2015 Kaupunginvaltuustolle

Sisällys 1. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan katsaus...3 2. Tarkastuslautakunnan työskentely...4 2.1 Kokoonpano ja työskentelytapa...4 2.2 Vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta tehdyt toimenpiteet...5 3. Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen...6 3.1 Kaupungin strategiset tavoitteet ja niiden toteutuminen...7 3.2 Keskushallinto...8 3.2.1 Konsernipalvelut...9 3.2.2 Ympäristölautakunta...9 3.2.3 Etelä-Savon pelastuslaitos...9 3.2.4 Liikelaitokset...10 3.3 Sosiaali- ja terveystoimi...11 3.3.1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta...11 3.3.2 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta...11 3.4 Sivistystoimi...14 3.4.1 Kasvatus- ja opetuslautakunta...14 3.4.2 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta...15 3.5 Tekninen toimi...15 3.5.1 Tekninen lautakunta...15 3.5.2 Maaseutu- ja tielautakunta...17 3.5.3 Rakennuslautakunta...17 3.5.4 Tilakeskus...17 3.6 Kaupunkikonserni...19 4. Talous ja investoinnit...20 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja talous...20 4.2 Investoinnit...24 4.3 Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma...25 5. Muut havainnot...26 5.1 Ympäristötilinpäätös...26 5.2 Henkilöstöraportti...27 5.3 Sisäinen valvonta, konsernivalvonta ja riskienhallinta...27 2

Juhani Oksman 1. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan katsaus Toimintavuosi 2014 oli Mikkelin kaupungin uuden kolmijalka -strategian ensimmäinen toimintavuosi. Kaupungin toiminnassa oli havaittavissa kolme tärkeää puutetta, jotka liittyivät edelleen talousvaikeuksiin, sosiaali- ja terveydenhoidon menojen suureen kasvuun ja henkilökunnan sisäiseen ilmapiiriin. Mikkeli putosi kaupunkien imagovertailussa sijalta 7 sijalle 27. Tultiin imago-kilpailussa kerralla pääsarjasta maakuntasarjaan. Kaupungin kehityshankkeet etenivät tavoiteltuun suuntaan, kun biopellettikoelaitos käynnistyi Pursialassa. Mikkelin alueelle elintärkeä toimiala matkailu alkoi kärsiä menetyksiä vuoden loppupuolella, kun EU:n päätöksellä voimaan tulleet talouspakotteet vähensivät tuntuvasti venäläisten turistien määrää. Mikkelin elinkeinotoiminnan kehittämiseksi aloitettiin kahden kehitysyhtiön yhdentymisen valmistelut. Jatkossa jää nähtäväksi, kuinka elinkeino- ja kehityshankkeiden eteenpäin vieminen tehostuu. Mikkelin kehitykselle tärkeä Lupaus-2016 -projekti etenee aikataulun mukaisesti, vaikka uuden digi-osaamisen ja vanhan manuaalikäytännön välillä on esiintynyt kitkaa monessa paikassa. Pitkän aikaa henkilökunnan sisäistä ilmapiiriä jäytänyt yksi asia lähdettiin viemään maaliin, kun tehtiin kaksikin selvitystä kiusaamiseen liittyvästä kysymyksestä. Toinen henkilökunnan käsittelyyn liittynyt kielteinen asia odottaa edelleen ratkaisuaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Vuotta 2014 sävytti useiden johtavien virkamiesten joukkopako tai ainakin niiden valmistelu. Vuosi 2014 oli tässä mielessä alkavan uudistuksen ja muutoksen aikaa. Hyvien saavutusten joukkoon on kirjattava, että Mikkeli on esimerkillinen liikuntakaupunki. Mikkeli palkittiin Suomen Urheilugaalassa Paavo Nurmi -palkinnolla ja mikkeliläiset ovat menestyneet muissakin urheilulajeissa kuin vain palloilulajeissa ja jääkiekossa. Menestyjiä ovat olleet Mikkelin Soutajien kaikki kesän osakilpailut voittanut naisjoukkue, nuoret nyrkkeilijät, hiihtäjät ja yleisurheilijat sekä judon harrastajat. Mikkelissä on erinomaiset mahdollisuudet vapaa-ajan liikuntaan, suorituspaikoista ei ole puutetta, on enemmänkin puute liikkujista. Huolestuttavat väestön terveyshaitat olisi käännettävissä parempaan suuntaan, jos ihmisiltä löytyisi tarvittava tahtotila muuttaa epäterveellisiä elintottumuksiaan. Tarkastuslautakunta haluaa kiittää tilintarkastajaa ja lautakuntansa sihteeriä tarkastustoiminnan suunnitelmallisesta järjestämisestä ja hyvästä yhteistyöstä. JUHANI OKSMAN Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 3

2. Tarkastuslautakunnan työskentely Tarkastuslautakunta on kunnan pakollinen toimielin, jonka tehtävät on määritelty kuntalain 74. :ssä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettäväksi tulevat hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Arvionsa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta tarkastuslautakunta esittää tässä arviointikertomuksessa. 2.1 Kokoonpano ja työskentelytapa Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan 12.11.2012 8 tarkastuslautakuntaan toimikaudeksi 2013-2016 yksitoista (11) jäsentä ja heille varajäsenet sekä nimesi lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Tämä arviointikertomus vuodesta 2014 on nykyisen tarkastuslautakunnan toinen arviointikertomus. Tarkastuslautakunnan työskentely painottui tilikauden aikana kaupungin toiminnan ja talouden seurantaan sekä johtavien viranhaltijoiden ja muiden henkilöiden kuulemiseen. Tarkastuslautakunnan kuultavina kokouksissa ovat olleet konsernitarkastaja Juha Vuorela, talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, ympäristöpalveluiden johtaja Arja Holopainen, liikunta- ja nuorisojohtaja Antti Mattila, Mikkelin Jäähalli Oy:n toimitusjohtaja Anssi Kaipainen, kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen, vs. yhdyskuntatekniikan päällikkö Pekka Kammonen, kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen, kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa, hallintojohtaja Ari Liikanen, työterveysliikelaitoksen johtaja Pirkko Valtola, Otavan opiston johtaja Matti Väänänen ja vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki. Lisäksi joulukuun 2014 kokouksessa lautakunta kuuli kaupungin pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Tarkastuslautakunnan jäsenet Elkharam Tiina Kurvinen Minna Kakriainen Markku Tullinen Hannu, varapuheenjohtaja Teittinen Leena Klèn Tanja Oksman Juhani, puheenjohtaja Roos Tea-Tuulia Rantalainen Erkki Aaltonen Janne Piispa Leevi Varajäsenet Suutari-Piispa Eija Puhakka Seija Alanen Juhani Ylönen Teijo Toijonen Merja Paasonen Arto Laukkanen Asko Mielonen Hannu Riikonen Marjukka Marttinen Jussi Rautio Tiia 4

Lautakunta on kokoontunut säännöllisesti ja kokouksia on pidetty noin kerran kuukaudessa. Varsinaisen arviointikertomuksen työstämisen tarkastuslautakunta on tehnyt omissa työkokouksissaan huhti- ja toukokuun 2015 aikana. Lautakunnalla on ollut arviointityötä varten käytettävissä mm. eri toimielinten pöytäkirjat, talousarvio 2014, käyttösuunnitelmat 2014, tilinpäätös 2014, henkilöstöraportti 2014, sosiaali- ja potilasasiamiehen laatima selvitys toimintavuodelta 2014 sekä tilintarkastajan raportit. Tilintarkastuksen on suorittanut JHTT-yhteisö PwC Julkistarkastus Oy vastuunalaisena tilintarkastajanaan JHTT, KHT Elina Hämäläinen. Vastuunalainen tilintarkastaja on ollut sihteerinä läsnä tarkastuslautakunnan kokouksissa ja hän on raportoinut tekemistään tarkastushavainnoista tarkastuslautakunnalle sekä suullisesti että kirjallisesti. Vuoden 2013 arviointikertomus käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 16.6.2014 77, jolloin kaupunginvaltuusto merkitsi sen tiedoksi ja päätti samalla pyytää kaupunginhallitusta hankkimaan selvitykset arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja saattamaan ne valtuuston tietoon syyskuun loppuun mennessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen antamat selvitykset kokouksessaan 13.10.2014 106. Kyseiset selvitykset käytiin läpi ja merkittiin tiedoksi tarkastuslautakunnan kokouksessa 29.10.2014. Lautakunta ei ollut tyytyväinen kaupunginhallituksen antamiin selvityksiin koskien talousarvion laadinnan realistisuutta (mm. sosiaali- ja terveystoimen toistuvat alibudjetoinnit ja ensihoidon kulujen puutteellinen ennakoiminen) ja se päätti, että asiaan palataan vuodelta 2014 laadittavassa arviointikertomuksessa. 2.2 Vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta tehdyt toimenpiteet 5

3. Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen Kaupungin organisaatio on hallintosäännön mukaan jaettu keskushallintoon (konsernipalvelut), sosiaali- ja terveystoimeen, sivistystoimeen ja teknisen toimen toimialaan. Edelleen kaupungin toiminnot on jaettu toimialoihin ja tulosalueisiin, jotka on sijoitettu toimielinten alaisuuteen. Kaupunginvaltuusto päättää toimialajaosta sekä määrittelee tulosalueet hyväksyessään kaupungin talousarvion. Vuoden 2014 talousarvion käyttötalousosassa on esitetty konsernipalveluiden, lautakuntien, liikelaitosten ja taseyksiköiden kaupunginvaltuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat. Määrärahojen sitovuustasoksi talousarviossa on määritelty bruttositovuus eli määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia lukuun ottamatta ruoka- ja puhtauspalveluita, joita sitoo nettotulos. Käyttötalousosassa on esitetty lautakuntien palvelusuunnitelmat ja toimenpiteet, joilla toteutetaan kaupunkistrategiaa. Kuntamaisemasta saadut tunnuslukutaulukot on esitetty seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan Mikkelin yksikön, kasvatus- ja opetuslautakunnan, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan, teknisen lautakunnan sekä rakennuslautakunnan osalta. Mikkelin Vesiliikelaitoksella ja taseyksiköistä Tilakeskuksella on toiminnallisten tavoitteiden lisäksi sitovaa korvaus peruspääomasta ja kaikilla liikelaitoksilla liikelaitosten liikeylijäämä sekä vakituisen henkilökunnan määrä. Liikelaitoksien tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, mutta niiden oleellisista poikkeamista on tiedotettava valtuustolle. Etelä-Savon pelastuslaitokselle toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja -kuluissa kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä ovat korkotulojen ja menojen netto. Investointiosassa Tilakeskus-taseyksikön investoinnit on määritelty sitoviksi hanketasolla lukuun ottamatta muutos- ja peruskorjaustöitä. Emokaupungin investointimäärärahat ovat sitovia bruttomäärältään. Kaupungin ja Tilakeskuksen investointikohteiden käyttötarkoituksen muutoksesta päättää kaupunginvaltuusto. Talousarvion käyttötalousosan lautakuntia sitovat palvelusuunnitelmat ja toimenpiteet (= toiminnalliset tavoitteet) on johdettu kaupungin strategisista päämääristä: 1. Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen 2. Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima 3. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Toiminnalliset tavoitteet on esitetty talousarviossa taulukkomuodossa sivun alareunassa olevan taulukon mukaisesti. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiassa Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Kaupungin toiminnallisten tavoitteiden esitystapa talousarviossa. 6

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämät arviointihavainnot perustuvat pitkälti Toteutuma -sarakkeessa tilinpäätöksessä esitettyihin toteutumaselvityksiin ja poikkeamiin sekä Kuntamaisemaohjelmasta saatujen tunnuslukutaulukoiden sanallisiin selvityksiin. Vuoden 2014 talousarviossa oli asetettu valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet myös kaupungin 13 merkittävimmälle tytäryhteisölle. Näiden toteutumista on selostettu tilinpäätöksessä yhteisöittäin vaihtelevalla tavalla, mutta selvityksistä saa hyvän kokonaiskuvan konserniyhtiöiden toiminnasta vuoden 2014 aikana. Tarkastuslautakunnan arviointityötä on vaikeuttanut kaupungin toiminnallisten tavoitteiden täsmällisten mittareiden puutteet sekä se, että toimenpiteiden ja toteutumaselvityksen välillä ei ole aina nähtävissä selkeää yhteyttä. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita maaseutu- ja tielautakunnan toimenpide Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen ja toimenpiteiden tekeminen ja sen toteutuma Osallistunut ohjausryhmän kokouksiin. Tämän esitystavan perusteella on mahdotonta arvioida, missä määrin valtuuston asettama toiminnallinen tavoite on toteutunut. Mikkelin kaupungin tilinpäätöksen luettavuutta häiritsee ja vaikeuttaa erittäin pieni tekstikoko, mistä tarkastuslautakunta huomautti jo edellisvuonna. Lisäksi tilinpäätöksessä on selostettu eräitä asioita useampaan kertaan, mikä tekee tasekirjasta sivumäärältään entistä laajemman. Tilinpäätös on julkinen asiakirja, jonka tulisi olla luettava ja selkeä kokonaisuus. 3.1 Kaupungin strategiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Mikkelin kaupungin strategia perustuu kestävään kasvuun sekä hyvinvointiin, jota tarkastellaan kolmesta eri hyvinvointinäkökulmasta: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön. Strategiaa on toteutettu kolmen hyvinvointiohjelman ja niille asetettujen päämäärien (a,b,c) kautta: 1. Asukkaiden hyvinvointiohjelma a. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen b. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla c. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen 2. Elinkeinojen hyvinvointiohjelma a. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen b. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen c. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu 3. Ympäristön hyvinvointiohjelma a. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen b. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen c. Rakennetun ympäristön laatu Hyvinvointinäkökulmia on talousarviossa konkretisoitu edellä esitetyillä eri päämäärällä (yhteensä 9 kpl). Kunkin päämäärän toteutumista seurataan määrällisillä mittareilla, joille on asetettu lähtö- ja tavoitetasot. Päämäärien toteutumiset on koottu tilinpäätöksessä taulukkomuotoon (indikaattorit, lähtötaso, toteutuma 2014, tavoite 2017). Taulukoista ilmenee, että eri tavoitteiden kohdalla on pääsääntöisesti edetty tavoitetason 2017 suuntaan, mutta poikkeuksiakin on. Lisäksi eräiden mittareiden osalta herää kysymys niiden todennettavuudesta ja luotettavuudesta (esim. alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohden, ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen määrä, ekologinen jalanjälki). Toteutumataulukot on esitetty tilinpäätöksessä toimialakohtaisesti. Koko kaupungin osalta eri hyvinvointiohjelmien toteuttamisesta ja toteutumisesta vuoden 2014 aikana voidaan todeta mm. seuraavaa: Asukkaat Vuoden 2014 aikana vakiintui Olkkari-toimintamalli, joka on nuorille suunnattu matalan kynnyksen palveluiden tuottamismalli. Malli tarjoaa nuorille ohjausta, tukea ja osallisuutta omien palveluiden kehittämiseen. Vuonna 2014 kaupungissa toteutettiin laajamittainen Täydellinen liikuntakuukausi, joka huomioitiin Urheilugaalassa Paavo Nurmi -palkinnolla. Mikkelissä päihteet aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia maan keskiarvoa enemmän. Mikkeliläiset juovat alkoholia n. litran enemmän kuin muut suomalaiset keskimäärin. Mikkeliläisten sairastavuus on pysynyt samalla tasolla. Naisten sairastavuus on koko maata pienempi, mutta miehillä huolestuttavia ovat erityisesti nuorten miesten tapaturmat ja myrkytykset sekä suuri itsemurhien määrä. 7

Kulttuurin harrastamisen kävijämäärissä oli havaittavissa positiivisia muutoksia (teatteri, uimahalli, orkesteri). Elinkeinot Mikkelin elinkeinorakenne on pk- ja mikroyritysvaltainen ja yli puolet näistä yrityksistä toimii palvelualoilla. Mikkelin seudulla perustetuista uusista yrityksistä (yhteensä 243 kpl) perustettiin 101 yritystä Uusyrityskeskus Dynamon avulla. Vuonna 2014 aloitettiin selvitys ja tehtiin myös päätös Mikkelin Seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n fuusioitumisesta Miktech Oy:öön. Mikkelin Entrepreneurship Societyn (yrittäjyysyhteisö) toimesta järjestettiin 48 tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 854 henkilöä. Hankintatoimea kehitettiin voimakkaasti vuoden 2014 aikana ja pyrkimyksenä oli mm. lisätä paikallisten yritysten elinvoimaa hankintojen läpinäkyvyydellä. Teollisuustontteja luovutettiin kymmenkunta kappaletta vuonna 2014. Satamalahden businessplan valmistui kesällä 2014 ja Satamalahden alueen kaavoitus on aloitettu ns. Veturitallien alueella. Ympäristö Metsä-Sairilan kaatopaikalle ja ESE:n Pursialan voimalaitokselle on tehty investointeja ympäristönäkökulmat huomioon ottaen, mm. jätteidenlajitteluhalli ja Pursialan 2. kattilan muuttaminen kokonaan puulle vuonna 2013 (avajaiset vuonna 2014). Hiilidioksidipäästöjen osalta viimeisin tieto on vuodelta 2012. Suurimpia päästöjen aiheuttajia olivat mm. liikenne (35 %), kaukolämmön tuotanto (21 %), kuluttajien sähkökulutus (13 %) jne. Luomutilojen määrä on pienentynyt vuonna 2015 voimaan tulleiden määräysten johdosta. Uusia kevyenliikenteen väyliä on rakennettu eri puolille Mikkeliä mm. Tuskuun; Ristiinan taajaman ja Pellosniemen välinen kevyen liikenteen väylä on valaistu. 3.2 Keskushallinto Keskushallinnon yleisenä tehtävänä on toimia kaupunginjohtajan apuna kaupungin johtamis-, kehittämis- ja edunvalvontatehtävissä sekä taloudenhoidossa. Keskushallinto tukee ja luo edellytyksiä toimialojen tulokselliselle toiminnalle ja seuraa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Keskushallintoon kuuluvia toimielimiä ja liikelaitoksia olivat vuonna 2014 kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, Etelä-Savon Työterveys Liikelaitos, Etelä-Savon pelastuslautakunta, Mikkelin Vesiliikelaitos, Otavan Opiston Liikelaitos, keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta ja Mikkelin seudun ympäristölautakunta. 3.2.1 Konsernipalvelut Konsernipalvelut tukee kaupunginjohtajaa johtamis-, kehittämis- ja edunvalvontatehtävissä. Konsernipalveluille oli asetettu talousarviossa 2014 yhteensä 6 kaupungin strategiasta johdettua, valtuustotason sitovaa tavoitetta. Tavoitteet toteutuivat pääosin, mutta esim. yritysten nettolisäystavoitteesta 140 yritystä/vuosi jäätiin tuntuvasti toteutuman oltua 82 yritystä. Montako yritystä samaan aikaan lopetti toimintansa, kun työttömyysprosentti on ollut koko ajan kasvussa? Konsernipalveluihin sisältyvä hallintopalvelut toteuttaa lupausta ensimmäisestä digitaalisesta kaupungista Suomessa Lupaus2016-ohjelman puitteissa. Ohjelman merkittävin kehittämiskohde vuoden 2014 aikana oli uuden toiminnanohjausjärjestelmän (KuntaERP) käyttöönoton valmistelu vuoden 2015 alusta. Selvityksen tekeminen aluejohtokuntien uudesta aluejaosta ja kylien neuvottelukuntien asemasta siirtyi vuodelle 2015. Mikkelin kaupunginhallitus hyväksyi marraskuussa 2014 konsernitarkastajan valmistelemana Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan -ohjeen. Ohjeen tarkoituksena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kaupunkikonsernin hyvää hallintoa ja johtamista. Ohjeessa todetaan mm, että Ohje koskee kaikkia kaupunkikonsernin toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kaupunkikonsernin toimintaa, josta Mikkelin kaupunki vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden myötä. Onko ohje käyty läpi konserniyhtiöiden kanssa? Keskushallinnon toimintamenot ilman ruoka- ja puhtauspalveluita olivat alkuperäisessä talousarviossa 34,1 milj. euroa ja niitä lisättiin tilikauden aikana 0,1 milj. eurolla. Vuoden 2014 lopullinen toteutuma oli yhteensä 31,2 milj. euroa, joten alkuperäinen talousarvio olisi määrärahojen osalta riittänyt. Sen sijaan tulot alittuivat hieman eli 0,1 milj. euroa, minkä valtuusto hyväksyi maaliskuussa 2015. 8

Nettobudjetoidun ruoka- ja puhtauspalvelut -yksikön toimintakate toteutui yli 0,5 milj. euroa budjetoitua paremmin johtuen suureksi osaksi henkilöstökulujen alittumisesta. Toimintatulot yhteensä 12,9 milj. euroa ylittivät budjetin 0,1 milj. eurolla ja toimintamenot yhteensä 12,5 milj. euroa alittuivat budjettiin nähden 0,4 milj. eurolla. Talousarviossa tavoitteeksi oli asetettu asiakkaiden tietämyksen lisääminen tarjotun ruoan kokonaisravintoainesisällöstä sekä ravintoaineen %-osuus viitteellisestä päiväsaannista. Tätä tavoitetta oli tarkoitus toteuttaa hankkimalla asiakaskäyttöön mobiililaitteet, joita ei vuoden 2014 aikana kuitenkaan hankittu. Tilinpäätöksessä perusteluna tälle on ilmoitettu, että ruoka- ja puhtauspalveluilla ei ollut euroja hankkia ko. laitteita. 3.2.2 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan alaisuudessa toimiva Ympäristöpalvelut-yksikkö vastaa kuntatason ympäristöterveydenhuollon ja ympäristön suojelun tehtävistä Mikkelin seudulla. Ympäristölautakunnalle oli asetettu talousarviossa yhteensä 7 valtuustotason sitovaa tavoitetta, joiden toteutumaselvitykset tilinpäätöksessä eivät kaikilta osin kerro tavoitteen toteutumista. Esimerkiksi tavoitteen Todetuista sisäilmaongelmista kärsivien kaupungin omistamien kiinteistöjen osuus kaupungin koko kiinteistömassasta: määrä vähenee 20 %. toteutumana todetaan, että Sisäilmatyöryhmän kokoonpanoa on vahvistettu ja työryhmä on päivittänyt toimintaohjeet sisäilmaongelmien hoidossa. Erilliset tunnuslukutavoitteet sen sijaan saavutettiin hyvin, mm. terveysvalvonnan tarkastukset ja ympäristölupavelvollisten kohteiden tarkastukset. Määrärahoja käytettiin 1,8 milj. euroa eli vajaat 0,1 milj. euroa talousarviota vähemmän. Toimintakate ylittyi 0,2 milj. eurolla, kun tuottoja kertyi suunniteltua enemmän. Tilinpäätöksen mukaan menosäästöä tuli henkilöstömenoissa, kun terveystarkastajan virka oli täyttämättä puoli vuotta. Mistä viran täyttöviive johtui? 3.2.3 Etelä-Savon pelastuslaitos Etelä-Savon pelastuslautakunnan alaisuudessa taseyksikkönä toimiva Etelä-Savon pelastuslaitos toteutti vuoden 2014 toiminnassaan pelastustoimen vuosien 2014 2017 palvelutasopäätöstä mm. onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä sekä turvallisuuskoulutuksessa ja -kasvatuksessa. Pelastuslaitos on ollut kiitettävän aktiivisesti mukana erilaisissa hankkeissa, joilla on vahvistettu häiriötilanteiden aikaista toimintaa ja johtamista. Mikkelin kaupungin vuoden 2014 talousarvion sivulla 2 todetaan, että Etelä-Savon pelastuslaitokselle toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Talousarviossa 2014 Pelastuslaitokselle oli asetettu kaupunkistrategian mukaisesti sivun alareunassa kuvatut tavoitteet toimenpiteineen ja vastuutuksineen. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Ei yhtään läheistä ystävää %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 6,5 tavoite: ammattikoululaiset 24 tavoite: lukiolaiset 5 Palokuntanuorisotyön toimintaedellytysten turvaaminen. Pelastusjohtaja ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Mikkelin mainekuvankehitys: tavoite: imagotutkimuksen 4. sija tavoite: yleinen yritysilmasto 3,5 Turvallisuuspalvelut toimivat valvontasuunnitelman mukaan. Pelastuspäällikkö/Savonlinna LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä %-osuus: tavoite 90 Pelastustoiminnan toimintavalmius ja toimintakyky pidetään hyvänä vaarallisten aineiden ja öljyntorjunnan osalta. Pelastuspäällikkö/Pieksämäki 9

Tilinpäätöksestä puuttuivat kokonaan tavoitteiden toteumaselvitykset. Velvoite valtuuston asettaminen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden raportoinnista tilinpäätöksessä koskee kaikkia kaupungin toimielimiä, joten pelastuslaitoksen tulee jatkossa hoitaa toiminnallisten tavoitteiden raportointi tilinpäätöksessä asianmukaisella tavalla. Pelastuslaitoksen talous toteutui nettomääräisesti talousarviota paremmin, mutta liikevaihtotavoitteesta 18,7 milj. euroa (muutettu talousarvio) jäätiin 1,8 milj. euroa ja vastaavasti henkilöstökulut alittuivat 2 milj. eurolla (muutettu talousarvio). Mistä näin suuret poikkeamat johtuivat? 3.2.4 Liikelaitokset Mikkelin kaupungilla on kolme kunnallista liikelaitosta, joille valtuusto asettaa sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Liikelaitosten kirjanpito on eriytetty kaupungin kirjanpidossa ja liikelaitosten johtokunnat laativat tilikaudelta omat erillistilinpäätökset. Etelä-Savon Työterveys Liikelaitos saavutti hyvin sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Liikevaihtotavoite 5 milj. euroa ylittyi 0,8 milj. eurolla ja liikeylijäämä toteutui yli 0,2 milj. euroa suunniteltua paremmin. Tilikauden ylijäämä oli 0,6 milj. euroa. Liikelaitoksen taseessa oli tilinpäätöksen 2014 jälkeen ylijäämää 2,2 milj. euroa. Liikelaitos yhtiöitettiin vuoden 2015 alusta, kun sen toiminnot siirrettiin liiketoimintasiirtona Etelä-Savon Työterveys Oy:lle. Mikkelin Vesiliikelaitos saavutti kaupunginvaltuuston sille asettamat toiminnalliset tavoitteet. Vesijohtoveden laatu säilyi hyvänä eikä vakavia jakeluhäiriöitä sattunut. Tilinpäätöksen mukaan liikelaitoksen veden ja jäteveden yhteishinta oli 22. halvin maan 35 suurimman vesilaitoksen joukossa. Tämä sijoitus parani edellisvuodesta, jolloin sijoitus oli 31. Veden hinta perustuu vesihuoltolain määräyksiin, joiden mukaan vesihuollon maksuilla tulee pitkällä aikavälillä kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Vesiliikelaitoksen vuoden 2014 liikevaihtotavoite 10,4 milj. euroa ylittyi 0,4 milj. eurolla. Liikeylijäämätavoite 2,3 milj. euroa ylittyi 1 milj. eurolla, kun poistot toteutuivat lähes 1 milj. euroa arvioitua pienempinä. Mistä poistojen näin iso budjettipoikkeama johtui? Kaupungille maksettiin korvausta peruspääomasta 0,5 milj. euroa ja tilikauden tulos oli 2,8 milj. euroa. Taseessa on tilinpäätöksen 2014 jälkeen ylijäämää 8,4 milj. euroa ja vapaaehtoisia varauksia 2,7 milj. euroa. Kassa oli tilinpäätöksessä nollilla, kun vesilaitoksen rahavarat vajaat 0,2 milj. euroa olivat lainasaamisena kaupungin konsernitilillä. Otavan opiston tavoitteet toteutuivat suunniteltua paremmin. Otavan Opiston Liikelaitoksen toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuivat edellisvuoden tavoin suunniteltua paremmin. Opiskelijamäärään sidottu valtionosuusrahoitus toteutui 0,4 milj. euroa budjetoitua pienempänä. Liikelaitos onnistui kompensoimaan valtionosuusrahoituksen vajeen projekti- ja myyntituottojen kasvattamisella sekä ostojen vähentämisellä. Se teki 0,2 milj. euron ylijäämän eli talousarvion ylijäämätavoite hieman ylitettiin. Toisen asteen rahoitusuudistus tulee toteutuessaan muuttamaan merkittävästi verkkokoulutuksen valtionosuusperusteita. Samoin vapaan sivistystyön valtionosuudet tulevat laskelmaan. Nämä nyt nähtävissä olevat muutokset tuovat isoja haasteita opiston tulevaan toimintaan. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan liikelaitos on tiedostanut hyvin tulevat muutokset ja ryhtynyt jo nyt ennakoiviin toimenpiteisiin. 10

3.3 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen toimialan tarkoituksena on toimialaa koskevan lainsäädännön ja muiden säännösten nojalla huolehtia siitä, että palvelut on järjestetty määrällisesti ja laadullisesti yhteistoiminta-alueen kuntien väestöntarpeita vastaavasti. Toimialan tulee myös huolehtia siitä, että sille osoitetaan riittävästi voimavaroja ja että sosiaaliset ja terveysnäkökohdat otetaan huomioon muussa kaupungin kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Toimiala vastaa kaupungin tehtäviin kuuluvista sosiaalihuollon, sairaanhoidon ja terveydenhuollon sekä raittiustoimen tehtävistä. Sosiaali- ja terveystoimen alaisia toimielimiä ovat Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. 3.3.1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintaa ohjaa vuonna 2013 hyväksytty seudullisen sosiaali- ja terveystoimen järjestämis- ja kehittämissuunnitelma sekä terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma koko Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella. Lautakunnalle asetetut valtuustotason tavoitteet vuoden 2014 osalta toteutuivat pääsääntöisesti hyvin tai hyvään suuntaan. Tavoitteiden toteutumisesta voidaan mainita mm. seuraavaa: vanhuspalveluiden palvelurakennetta on kehitetty tavoitteiden suuntaan painopisteenä kotiin annettavat ja ennaltaehkäisevät palvelut vanhuspalvelulain mukaisia ikäihmisten terveystarkastuksia ei ole voitu tehdä kattavasti resurssipulan takia omaishoitoa on kehitetty ja kaikki kriteerit täyttävät ovat saaneet omaishoidontuen tai maksuttoman palvelun, mutta useissa tapauksissa nämä ovat toteutuneet asiakkaan näkökulmasta viiveellä kotihoidon toiminnan koordinoimiseksi on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä mielenterveys- ja päihdepalveluiden painopistettä on siirretty avopalveluiden ja kotiin annettavien palveluiden suuntaan terveyspalveluissa hoitajien vastaanottoaikoja on lisätty ja lääkäreiden ostopalvelua vähennetty seudullinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoalue on vielä selvitysvaiheessa Palvelutasoa eli hoito- ja hoivatakuun toteutumista on tilinpäätöksen mukaan seurattu säännöllisesti ja asiasta on tiedotettu väestölle seudun nettisivuston kautta. Palvelutasotavoitteen toteutumisesta olisi hyvä raportoida myös tilinpäätöksessä, koska hoitotakuussa on kyse kunnan vastuulla olevasta lakisääteisestä velvoitteesta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2014 talousarvio toteutui hieman suunniteltua paremmin. Säästöä syntyi henkilöstömenoissa ja palveluiden ostoissa, yhteensä menot alittuivat 81 tuhatta euroa. 3.3.2 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan palveluiden tuottamisen lähtökohtana on seudullinen järjestämissuunnitelma sekä palvelusopimukset. Valtuustotason tavoitteita lautakunnalle oli asetettu yhteensä 3 kpl ja lisäksi talousarvioon oli sisällytetty Mikkelin kaupungin osalta suorite- ja/tai taloustavoitteita aikuissosiaalityölle, aikuisten psykososiaalisille palveluille, erikoissairaanhoidolle, hoito- ja hoivapalveluille, kuntoutukselle, perhepalveluille, suun terveydenhuollolle, vammaispalveluille ja vastaanottopalveluille. Valtuustotason tavoitteiden toteutumisesta voidaan yhteenvetona todeta seuraavaa: mielenterveysasiakkaita siirrettiin tehostetusta palveluasumisesta kevyempiin asumismuotoihin (Miepä-hanke), tästä ei saatu säästöjä vielä vuonna 2014 mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kotikuntoutustoiminta käynnistettiin vuoden 2014 alussa päivystykseen luotiin alueellinen hoitoonohjauksen kriteeristö, jolla potilas ohjataan oikealle ammattilaiselle, oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan pilotoitiin systemaattinen puhelinkonsultaatio -toimintamalli, joka osoittautui kustannustehottomaksi tiimitoimintamalli alueellisesti ennakkoon sovittuihin potilasryhmiin perusterveydenhuollon kaksi akuuttiosastoa siirrettiin sairaalakampukselle osaksi päivystyshoidon prosessia; myös muita palvelupolkuja ja toimintojen keskittämistä sairaalakampukselle suunniteltiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksien vähentämiseksi ja toimintojen läheisyyden hyödyntämiseksi nuorten mahdollisimman varhaiseen ja oikea-aikaiseen tukemiseen ja auttamiseen luotiin yhteinen tietokonesovellusalusta (liputushanke) Olkkarin matalan kynnyksen ohjaus- ja ennaltaehkäisevä palvelutoiminta vakinaistettiin helmikuussa 2015 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma päivitettiin ja hyväksyttiin valtuustossa Sähköisten Hyvis-palveluiden käyttöönottoja suunniteltiin mahdollistamaan uudenmuotoisia matalan kynnyksen palveluita ja jalkautuvia palveluita 11

Aikuissosiaalityössä sekä sosiaalityön että toimeentulotuen asiakasmäärät toteutuivat olennaisesti suunniteltua suurempina. Toimeentulotukipäätöksen saaminen lain edellyttämän 7 arkipäivän kuluessa toteutui vain 82 %:ssa hakemuksista. Toimeentulotukien käsittelyajat eivät edelleenkään ole kunnossa. Asian hoitamiseen tulee panostaa entistä enemmän, jotta se ei aiheuta kaupungille enempää negatiivista julkisuutta ja pahimmillaan sakkomaksuja. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukilain soveltamisoppaan mukainen tavoite on, että kunnat käyttäisivät ehkäisevään toimeentulotukeen vähintään 3,3 % kunnan toimeentulotuen menoista. Sosiaali- ja potilasasiamiehen laatiman selvityksen mukaan tämä osuus on ollut Mikkelissä 2 % vuonna 2014. Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevän toimeentulotuen suuntaan säästäisi varmaankin toimeentulotuen kustannuksia myöhemmässä vaiheessa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta kaupunki joutui maksamaan 2,6 milj. euroa ja se ylitti alkuperäisen talousarvion yli 0,6 milj. eurolla (ns. KELA-sakkomaksu ). Aikuissosiaalityön määrärahat ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden kokonaisuudessaan yli 1,1 milj. euroa ja myös muutettuun talousarvioon nähden yli 0,6 milj. euroa. Aikaisempien vuosien ja vuoden 2014 lukujen (= asiakasmäärät ja eurot) perusteella vaikuttaa siltä, että talousarviota 2014 ei ollut laadittu realistisesti. Mikkelin kaupungin aikuisten psykososiaalisissa palveluissa mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen asiakasmäärän toteutuma oli 161, kun talousarviossa oli varauduttu 137 asiakkaaseen. Samoin päihdehuollon asumispalveluiden asiakasmäärä kasvoi merkittävästi (talousarvio 34/toteutuma 78). Alkuperäisessä talousarviossa aikuispsykososiaalisiin palveluihin oli varattu määrärahoja 6,6 milj. euroa ja lopullinen toteutuma oli tilinpäätöksessä lähes 9 milj. euroa eli vajetta oli peräti 2,4 milj. euroa. Tuotot yhteensä vajaat 1 milj. euroa toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Aikaisempien vuosien ja vuoden 2014 lukujen (= asiakasmäärät ja eurot) perusteella vaikuttaa siltä, että talousarviota 2014 ei ollut laadittu realistisesti. Erikoissairaanhoidon määrärahat ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden peräti 7,2 milj. euroa. Osittain ylitystä selittää kuntien maksettavaksi tullut ylimääräinen potilasvastuuvahinkokorvaus vammautuneiden osalta 1,5 milj. euroa. Tarkastuslautakunta odottaa selvitystä, mistä eri tekijöistä muu osa ylityksestä johtuu ja mitä mahdollisuuksia kaupungilla on vaikuttaa vuosi vuodelta kasvavien erikoissairaanhoidon kustannusten hallintaan. Hoito- ja hoivapalveluihin sisältyvät omaishoito, kotihoito, päiväkeskus, tehostettu palveluasuminen, pitkäaikaislaitoshoito sekä akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoito. Vuonna 2014 kaikki kriteerit täyttävät saivat myönteisen omaishoitotukipäätöksen. Määrärahoja näyttää kuitenkin jääneen käyttämättä ainakin omaishoidon nimenomaisesta tilikohdasta, joten osaavatko kaikki todelliset tarvitsijat hakea tukea ja tarjotaanko omaishoitajille riittävästi vapaapäiviä jaksamisen varmistamiseksi? Omaishoitajien määrä väheni edellisvuodesta 17:llä. Yhtälö vaikuttaa ristiriitaiselta, kun hoidettavien määrä kasvaa. Onko tiedottaminen ollut riittävää esimerkiksi palvelusetelien käytön osalta? Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä kasvoi edellisvuodesta 134:lla, mikä selittyy laitoshoidon purkamisella. Toiminnan suunta on saatu oikeaksi ja kotihoidossa on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä. Vanhustenhuollossa painopistealueina olevat ennakoiva toiminta, kuntoutus ja muut kotiin annettavat palvelut vaativat asianmukaiset resurssit. Miten resurssien riittävyydestä on varmistuttu, kun otetaan huomioon tämän palvelun kasvava tarve? Päiväkeskushoitopäivät alittuivat olennaisesti suunnitellusta (tavoite 59.293/toteutuma 34.281 eli 57,8 %), mutta kulut yhteensä 2 milj. euroa toteutuivat lähes budjetin mukaisesti. Hoitopäivien alittuminen selittyy kesä- ja joulukuun pidennetyillä sulkuviikoilla, jotka toteutettiin kaupungin ohjeen mukaan, jotta talouden sopeuttamistavoitteet toteutuivat. Miten talouden sopeuttamistavoitteet toteutuivat, kun asiakasmäärät vähenivät ja kulut kuitenkin kasvoivat? Tehostetun palveluasumisen hoitopäivät ylittyivät suunnitellusta 2,2 % (= +3.794 hoitopäivää). Hoitopäivän hinta 114 euroa saatiin pysymään edellisen vuoden tasolla minikilpailutuksen ansiosta. Pitkäaikaislaitoshoidon hoitopäivät ylittyivät suunnitellusta 26,9 % (= +2.434 hoitopäivää) paikkamäärän kasvettua 7:llä. Hoitopäivän hinta oli 189 euroa ja se kasvoi edellisvuodesta 27 eurolla. Määrärahojen ylitys oli lähes 0,7 milj. euroa. Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoidossa hoitopäivät yhteensä 48.199 nousivat edellisvuodesta 5.933:lla eli14 %, vaikka osasto 2 suljettiin syksyllä 2014. Hoitopäivän hinta 242 euroa oli 20 euroa edellisvuotta pienempi. Missä määrin kuntoutuksen henkilöstöresursseja riittää kotona asuville? Kokonaisuudessaan hoito- ja hoivapalveluiden määrärahojen käyttö toteutui 1,7 milj. euroa talousarviota pienempänä ja se myös väheni edellisvuodesta 0,9 milj. euroa. Nämä luvut osoittavat, että tehdyt toiminnalliset muutokset ovat olleet oikeansuuntaisia. 12

Vanhuspalveluiden asiakasmäärät kasvavat vuosittain, mikä asettaa haasteita niin toimintaan kuin talouteenkin. Henkilöstömäärä ei kasva asiakasmäärän suhteessa, joten toimintatapoja on edelleen kehitettävä palvelujen turvaamiseksi. Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee, kuten sivun alareunassa oleva Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema kaavio osoittaa. Kuntoutuksessa avofysioterapian käyntimäärät lisääntyivät, vaikka puolet vuodesta toimittiin yhden toimijan vajeella. Välitöntä asiakastyötä lisättiin toimintatapoja tehostamalla. Rintamaveteraanikuntoutusta myönnettiin valtion varoista kaikille Mikkelissä kuntoutusta hakeneille. Kuntoutuksen määrärahojen käyttö ylittyi hieman muutettuun talousarvioon nähden. Perhepalveluissa avohuollon kustannukset ylittyivät talousarvioon nähden 0,5 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 0,25 milj. eurolla. Vuoden 2014 aikana oli useita ensi- ja turvakotisijoituksia. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kustannukset nousivat edellisvuodesta 0,3 milj. euroa, vaikka lukumäärä 147 väheni edellisvuodesta 12:lla. Ennaltaehkäisevään toimintaan ja nuorten ongelmien varhaiseen puuttumiseen on panostettava jatkuvasti mm. sähköisten palveluiden ja eri toimijoiden yhteistyön avulla, jotta vältytään vielä suuremmilta kustannuksilta korjaavassa työssä kuten lasten- ja nuorisopsykiatriassa ja lasten sijaishuollon laitossijoituksissa. Sosiaali- ja potilasasiamiehen laatiman selvityksen mukaan kullakin lapsen asioista vastaavalla lastensuojelun työntekijällä on vuonna 2014 ollut Mikkelissä vastattavanaan 78 lapsen asiat, mikä määrä on melkein kaksinkertainen Talentian suositukseen nähden (40 lasta/lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä). Suun terveydenhuollon palveluissa eli hammashoidossa lääkäritilanne on parantumassa. Palvelua saaneiden asiakkaiden määrä 17.381 jäi selvästi talousarviotavoitteesta 22.650, mutta käyntikertojen määrä 26.479 ylittyi tavoitteesta 3,3 %:lla. Palveluiden turvaamiseen kuntalaisille mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kustannukset yhteensä 4,9 milj. euroa toteutuivat 151 euron tarkkuudella edellisen vuoden suuruisina. Vammaispalveluiden palveluasumisessa oli vuoden 2014 lopussa 52 asiakasta (edellinen vuosi 49) ja hoitopäivien määrä kasvoi 2.675:lla. Kuljetuspalveluiden kustannuskehityksen hillitsemiseksi suunniteltu kuljetusten välittämisen ja yhdistelyn Kyytineuvo-yksikkö ei toteutunut suunnitellusti vuonna 2014. Kuljetuskustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 80 tuhannella eurolla ja asiakasmäärä 51:llä. Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä kasvoi 70:llä. Laitoshoidon purka- Väestön vanhenemista ja huoltosuhteen muutosta ilmaiseva kaavio. 13

minen on lisännyt asiakkaita vammaispalveluiden avopalvelupuolelle (kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, päivätoiminta). Vammaispalvelukulut ylittivät alkuperäisen talousarvion peräti 2,2 milj. eurolla ja vielä muutetun talousarvionkin 0,7 milj. eurolla. Vastaanottopalveluissa avohoito- ja vastaanottoasiakkaiden määrät ylittyivät talousarvioon nähden ja vastaavasti terveysneuvonta-asiakkaiden määrät toteutuivat talousarviota pienempinä. Kouluterveydenhuollon käynnit ovat lisääntyneet ja mistä se kertoneekaan? Pankalammen asiakkaiden ja lääkärikäyntien lisääntyminen selittynee Haukivuoren, Hirvensalmen ja Anttolan vastaavien lukujen vähenemisellä. Ensineuvon toiminta on parantunut mm. takaisinsoittoajan ja aukioloaikojen pidentämisellä. Miten on varmistuttu, että odottava osapuoli osaa tiedostaa takaisinsoittoajan tosiasiallisen pituuden? Vastaanottopalveluiden määrärahat alittuivat talousarvioon nähden 1,4 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan toimintamenot olivat alkuperäisessä talousarviossa 212,5 milj. euroa ja vuoden 2014 lopullinen toteutuma oli yhteensä 223,3 milj. euroa, joten alkuperäinen talousarvio ylittyi määrärahojen osalta peräti 10,8 milj. eurolla. Valtuusto myönsi tilikauden aikana lisämäärärahoja 7,8 milj. euroa ja hyväksyi tilikauden päättymisen jälkeen loput määrärahaylitykset 3 milj. euroa. 3.4 Sivistystoimi Sivistystoimen tehtävänä on toimialaa koskevien lakien ja muiden säännösten nojalla tarjota laadukkaita varhaiskasvatus-, esiopetus-, perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluja sekä vapaa-aika- ja kulttuuripalveluja. Sivistystoimen alaisia toimielimiä ovat kasvatus- ja opetuslautakunta sekä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta. 3.4.1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunnalle oli talousarviossa 2014 asetettu 11 valtuustoon nähden sitovaa tavoitetta, joita on tilikauden aikana toteutettu pääsääntöisesti hyvin. Toimintakertomuksen yleisessä tekstiosassa on ilmauksia, jotka eivät avaudu lukijalle. Esimerkkeinä voidaan mainita lauseet: "Aiemmin todettu hallinnollinen riskitekijä sijaistamisten osalta on pyritty ratkaisemaan aukottomasti kaikilla tasoilla. ja "Tätä tavoitetta kohti mennään toukokuussa valmistuneen lukiokoulutuksen kehittämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden (12 toimenpidettä) toteuttamisen merkeissä, kärkenä opetuksen kehittäminen." Tilinpäätöksen kieliasun selkeyteen ja asioiden täsmälliseen ilmaisuun tulee kiinnittää parempaa huomiota. Hankerahoituksella on voitu paikata henkilöstökulujen ylitystä, jolloin on pysytty budjetissa ja saatu säästöjä. Opetushenkilöstön pätevyystilanne on hyvä. Ryhmäkokojen pienentäminen on onnistunut 0,7 milj. euron valtion rahoituksella. Opetustilojen järkevä käyttö tarkoittaa kooltaan sopivien tilojen vuokrausta ko. opetukselle. Niinpä esimerkiksi kansalaisopiston käyttöön osoitetut liian suuret tilat Päämajatalolla rasittivat tarpeettomasti opiston taloutta. Jatkuvat sisäilmaongelmat koulutiloissa ovat häirinneet opetusta ja sairastuttaneet sekä oppilaita että henkilökuntaa. Kouluterveydenhoito toimii pääosin asianmukaisesti, mutta puutteena ovat täyttämätön psykologin virka ja alituiseen vaihtuvat keikkalääkärit. Varhainen puuttuminen oppimisvaikeuksissa (esim. liputus) ja nollatoleranssi kiusaamisessa ovat aiempaa paremmin hallinnassa. Etsivä nuorisotyö kärsii resurssien puutteesta. Valtuuston yhdeksi tavoitteeksi päättämä 3,5 luontopäivää vuodessa koululaista kohti vaikuttaa kovin vähäiseltä. Ekologisen jalanjäljen osalta voidaan todeta, että tulostamisessa voisi ilmeisesti säästää totuttuja tapoja muuttamalla. Otavan opiston toiminnan monipuolinen jatkuminen näyttää olevan tulevaisuudessa taloudellisesti haasteellista, muttei mahdotonta. Valtionosuuksien säilyminen nykytasolla on epävarmaa, mikä vaikuttaa välittömästi koulutuksen rahoitukseen. Varhaiskasvatuksen aamu- ja iltapäiväkerhot ovat toimineet kiitettävästi. Päiväkotien täyttöastetavoitetta ei saavutettu (tavoite 95 % / toteutuma 86,1 %). Nuorisotyön henkilöstön määräaikaisuus ja suuri vaihtuvuus vaikeuttavat nuorisotakuuseen pyrkimistä. Sama tekijä haittaa etsivää nuorisotyötä. Kansalaisopisto on suoriutunut tehtävästään kiitettävästi. Kurssimaksut tulisi jatkossakin pystyä pitämään tasolla, joka sopii myös pienituloisille. Toivottavasti kansalaisopistopalvelut voidaan turvata tasapuolisesti koko Mikkelin alueella. Kasvatus- ja opetuslautakunnan määrärahat olivat alkuperäisessä talousarviossa 88,2 milj. euroa, lisämäärärahat talousarviomuutoksilla 0,1 milj. euroa ja lopullinen toteutuma 87,5 milj. euroa. Vastaavasti tulot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 0,7 milj. eurolla johtuen kasvaneista kotikuntakorvauksista sekä ennakoitua suuremmasta avustusrahoituksesta. Talousarviomuutokset huomioon ottaen lautakunnan toimintakate toteutui 1,2 milj. euroa suunniteltua parempana. 14

3.4.2 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnalle oli talousarviossa 2014 asetettu 6 valtuustoon nähden sitovaa tavoitetta, jotka pääosin toteutuivat. Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioon oli sisällytetty lisäksi suorite- ja/tai taloustavoitteita kulttuuripalveluille, museoille, kirjastoille, liikunta- ja nuorisopalveluille sekä kaupunginorkesterille. Avustusmäärärahat eri kulttuurijärjestöille jaettiin lähes kokonaan, mikä merkittävältä osalta mahdollisti näiden onnistuneen toiminnan. Mikkelin kulttuurielämä on jatkunut monipuolisena ja vireänä. Kulttuuripalveluissa tavoitteet niin kulttuuritilaisuuksien kävijöiden kuin tulojenkin osalta ylitettiin. Mikkelin teatterin uudeksi katsojaennätykseksi tuli 58.464. Museotoimen kävijätavoitteesta jäätiin lähes 18 % (toteutuma 21.353/tavoite 25.900), mikä johtui mm. Päämajamuseon jatkuneesta remontista. Museotoimi pysyi hyvin talousarviossa, kun säästöjä saavutettiin tilapäisen työvoiman palkoissa ja Päämajamuseon tilavuokrissa. Kirjastojen toiminnassa lainamäärät ovat edelleen vähentyneet, mutta verkkopalveluiden käyttö on vastaavasti kasvanut. Kirjastotoimi pysyi hyvin talousarviossa mm. henkilöstökulusäästöjen vuoksi. Mikkeli palkittiin täydellisestä liikuntakuukaudesta. Yksi menestyvistä mikkeliläisistä urheiluseuroista on Mikkelin Soutajat. Kuvassa Mikkelin Soutajien naisjoukkue, joka voitti kesällä 2014 kaikki naisten SM-soutujen osakilpailut ja oli Suomen paras naisten kirkkovenejoukkue. Liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta on ollut esimerkillistä. Kuntalaisille on pystytty järjestämään laadukkaita ja monipuolisia palveluita, mikä on näkynyt paitsi hyvinä saavutuksina eri urheilulajeissa niin myös valtakunnallisena tunnustuksena. Vuonna 2014 Mikkelissä toteutettu laajamittainen Täydellinen liikuntakuukausi sai Urheilugaalassa Paavo Nurmi -palkinnon. Aktiivisella liikunta- ja nuorisotoimella on myös arvokas ennaltaehkäisevä vaikutus terveydellisestä näkökulmasta. Orkesterin toiminta on ollut menestyksellistä. Se on pystynyt kasvattamaan esiintymiskertojen määrää ja erityisesti Suomessa pidettyjen konserttien kuulijamäärä on kasvanut. Mikkeli voi olla ylpeä orkesteristaan. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan määrärahat olivat alkuperäisessä talousarviossa 16,6 milj. euroa, lisämäärärahat talousarviomuutoksilla 0,2 milj. euroa ja lopullinen toteutuma 16,2 milj. euroa. Alkuperäinen talousarvio alittui 0,4 milj. eurolla eikä haettua lisämäärärahaa siis tarvittu. 3.5 Tekninen toimi Teknisen toimialan tarkoituksena on kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen vastata yhdyskuntarakenteen ja muun kaupunkiympäristön kehittämisestä sekä alueiden käytön suunnittelusta edellytysten luomiseksi kaupungin asukkaiden terveelliselle ja viihtyisälle elämiselle sekä elinkeinoelämän kehittymiselle. Toimiala huolehtii kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta, maanhankinnasta ja -luovutuksesta, kiinteistönmuodostuksesta, rakennusomaisuuden hallinnasta sekä kuntateknisistä palveluista ja rakennusvalvonnasta, pysäköinninvalvonnasta, maaseutu- ja lomituspalveluista sekä yksityistieasioista. Teknisen toimen alaisia toimielimiä ovat tekninen lautakunta, rakennuslautakunta sekä maaseutu- ja tielautakunta. Teknisen lautakunnan alaisuudessa taseyksikkönä toimii vuoden 2013 alusta perustettu Tilakeskus. 3.5.1 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta on lähtökohtaisesti tilaajaorganisaatio. Toimintakertomuksessa todetaan kuitenkin, että se on myös tuottajaorganisaatio. Miten tekninen lautakunta on paneutunut roolijakoon? Teknisen toimen voidaan katsoa suoriutuneen tehtävistään yleisesti katsoen hyvin ja vuodelle 2014 talousarviossa asetetut valtuustotason toiminnalliset tavoitteet pääosin saavutettiin. Taulukkomuotoisen esitystavan tavoitteiden ja toteutumaselvitysten kohdalla ei tosin aina käy yksiselitteisesti ilmi, miten kyseisen tavoitteen saavuttamisessa on onnistuttu. Myös asiakastyytyväisyys tulisi ottaa huomioon onnistumisen arvioinnissa nykyistä paremmin. Jos mittarina käytetään ainoastaan tuottajapuolen omaa arviota, kuva onnistumisesta ei ole objektiivinen. Kuntamaisema-taulukoihin sisältyvät numeeriset tiedot aiheuttavat hämmennystä. Esimerkiksi tasekirjan sivulla 141 pysäköinninvalvonnan osalta esitetty tau- 15

lukko on tiedoiltaan vaikeaselkoinen: Yhteensä -sarakkeessa on esitetty kulut plus-merkkisinä, Tuotot sarakkeessa on pysäköintipalveluiden tuotot yhteensä esitetty miinus-merkkisinä, mutta pysäköintivirhemaksutulot on samassa taulukossa esitetty plus-merkkisinä. Myös pysäköintivirhemaksutulojen ja niitä vastaavien pysäköintivirhemaksujen kappalemäärien tarkastelu vuosilta 2013 (515.253 euroa/13.201 kpl) ja 2014 (351.617 euroa/10.700 kpl) johtaa toisistaan olennaisesti poikkeaviin virhemaksujen yksikköhintoihin eli 39 euroa ja 33 euroa. Millä nämä yksikköhintaerot kahden vuoden välillä selittyvät? Tilinpäätöksen mukaan virhemaksujen määrää ja perinnän tehokkuutta on vähentänyt henkilöstövaje. Mistä henkilöstövaje pysäköintipalveluissa johtui? Pysäköinninvalvonnassa käyttöönotettua rengaslukkoa voidaan pitää hyvänä asiana. Kaavoitustoimi on työskennellyt kovassa paineessa suurista tulevaisuusprojekteista johtuen. Tästä huolimatta erityisesti yritystoimintaa tukevat kaavaratkaisut pitäisi saada vietyä läpi kohtuullisessa ajassa. Toimintakertomuksen mukaan Mikkelissä on tällä hetkellä noin 138 luovutusvalmista pientalotonttia eli riittävästi useille vuosille. Työpaikkakehitystavoitteen vuoksi kaavoituksen painopistealuetta on siirretty asuinrakentamisesta liike-, teollisuus- ja kaupan kohteiden kaavoittamiseen. Kaavoituspuolen pitäisi olla ajan tasalla kokonaisvaltaisella tavalla eli niin asuntopoliittisen ohjelman päivityksen kuin elinkeino-ohjelmankin osalta. Kaavoituksen tulee vastata kysyntään, joten tarjonta ja palvelut tulee mitoittaa loppukäyttäjien tarpeet huomioon ottaen. Esimerkiksi Tuskuun on tulossa lisää tontteja, mutta onko muu palvelutarjonta otettu huomioon riittävissä määrin (lapsiystävällisyys, koulut, ruokakaupat jne.)? Asuntomessut 2017 -valmistelutyö käynnistyi vuoden 2014 aikana. Asuntomessujen toteutukseen ja markkinointiin tulee panostaa voimakkaasti, vaikka nykyinen taloustilanne luo asian toteuttamiseen todella haasteelliset lähtökohdat. Miten on varmistuttu, että rakennusaikataulu kaupungin osalta pitää ja että talojen rakentajat pääsevät ajoissa toimiin? Imagollisesti kaupungille on erittäin tärkeää, että alue valmistuu ajoissa. Myös rakentajien kannalta on tärkeää, että kohteet valmistuvat ajallaan, koska sanktiot ovat kovat. Asuntomessuja varten laadittiin kaksi kaavaa, MoisioKyyhkylän osayleiskaava ja Kirkonvarkauden asemakaava. Mistä johtui näiden kaavoitusten kustannusten nousu olennaisesti ennakkoarvioita korkeammiksi? Tarkastuslautakunta korostaa edelleen hankintamenettelyiden oikeellisuuden varmistamista kaikissa tilanteissa. Kun hankkeita kilpailutetaan ja arvioidaan, niin erityisesti laadun valvontaan ja jääviysasioihin niin kilpailutus-, tilaus- kuin toteutusvaiheessakin tulisi paneutua nykyistä huolellisemmin. Myös suunnitteilla olevien hankkeiden käytännön toimivuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Tilinpäätöksessä esitetyn mukaan teknisellä toimella on mm. liikenneväylien ylläpitoon tulossa ja katkolla isoja hankintoja (katuvalojen elohopealamppujen vaihtaminen, alueurakan kaikki alueet, Ristiinan alueet), joten hankintaosaamista tarvitaan. Toimintakertomuksessa todetaan, että Kunnallistekniikan rakenteiden korjausvelka kasvoi". Mistä syystä korjausvelka kasvoi ja mikä on sen määrä tällä hetkellä? Keskustan viheralueet ja puistot ovat edellisvuosien tapaan saaneet erityisesti kesäjakson ajalta kiitosta. Asuntomessualue sijaitsee Saimaan rannalla Kirkonvarkauden sillan tuntumassa. Sisäilmaongelmat niin kouluissa kuin muissakin kaupungin rakennuksissa on nyt tunnustettu, mutta onko niihin varauduttu riittävästi? Sisäilmaongelmat tulee ottaa vakavasti ja asianmukaisiin toimenpiteisiin tulee ryhtyä viipymättä varmistamalla samalla riittävä osaaminen ja tietotaito. Tilinpäätöksessä todetaan, että 16

kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat nousseet ennustamattomasti kunnostusohjelmasta esiin. Miten tämä menneisyyden ennustamattomuus on mahdollista, kun asia on ollut yleisessä tiedossa jo useita vuosia? Teknisen lautakunnan mukaan ympäristövastuisiin on varauduttu tekemällä varauksia muun muassa pilaantuneiden maiden ja vanhojen kaatopaikkojen kunnostusta varten. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä tehtiin 210.000 euron varaus Tikkalan entiseen kaatopaikkaan ja Suomenniemelle. Tilinpäätöksen liitetiedoista ilmenee, että kaatopaikkojen jälkihoitoon on varauduttu 1,2 milj. euron ja muiden alueiden jälkihoitoon 1,9 milj. euron pakollisilla varauksilla. Onko ympäristövastusiin varauduttu riittävästi kun otetaan huomioon mm. asuntomessualueella esille tulleet ongelmat? Teknisen lautakunnan määrärahat olivat alkuperäisessä talousarviossa 13,5 milj. euroa ja lisämäärärahat talousarviomuutoksilla 1 milj. euroa. Lopullinen toteutuma oli 14,8 milj. euroa, joten ylitystä tuli 0,3 milj. euroa. Tulot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 0,7 milj. eurolla, mutta jäivät muutetusta talousarviosta 49 tuhatta euroa. 3.5.2 Maaseutu- ja tielautakunta Lautakunnan hallinnoima 3-vuotinen Yksityistie toimivaksi -hanke päättyi vuonna 2014. Hankkeen puitteissa järjestettiin runsaasti koulutustilaisuuksia, joihin osallistui peräti 730 henkilöä. Hanke oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut ja se osoitti, että yksityisteihin ja niiden hallintoon liittyvä tiedontarve oli suuri. Kaupungin avustamat, hyvin hoidetut yksityistiet ovat osaltaan parantamassa syrjäseuduilla asuvien kuntalaisten elinoloja. Uusia maaseudun kehittämishankkeita ei talousarviosuunnitelmista poiketen aloitettu, minkä vuoksi niihin varattuja määrärahoja jäi käyttämättä. Yksityisteiden perusparannushankkeita sen sijaan toteutui arvioitua enemmän (tavoite 60/ toteutuma 89), kun liitoskuntien yksityistiekunnat hakivat avustuksia runsaasti. Toimintakertomuksen mukaan kaupungilla on ollut edelleen ongelmia saada korvaavaa henkilöstöä eläköityvien lomittajien tilalle, joten asiakkaita ei ole pystytty palvelemaan tarpeen vaatimalla tavalla. Lisäpaineita palvelujen tarjoamiseen toi Suomenniemen viljelijöiden siirtyminen Mikkelin kaupungin lomituspalveluasiakkaiksi vuoden 2014 alusta. Lomittajapulan takia ostopalveluita jouduttiin lisäämään. Lomituspuolen rekrytointiin olisi löydettävä uusia tapoja, sillä lomituksen rooli on tärkeä. Valtio maksaa lomitustoiminnan kaikki kulut hallintokuluja lukuun ottamatta, joten palvelun tuottaminen on kunnalle todella edullista. Maaseutu- ja tielautakunnan toimintamenot olivat talousarviossa 8,5 milj. euroa ja tilikauden lopullinen toteutuma oli 7,9 milj. euroa, joten talousarvio alittui määrärahojen osalta 0,6 milj. euroa. Vastaavasti myös tulot alittuivat talousarvioon nähden 0,6 milj. eurolla. Menojen ja tulojen alittumista selittää suurimmaksi osaksi edellä todettu lomittajien rekrytointiongelma. 3.5.3 Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta suoriutui tehtävistään hyvin henkilöstön pitkäaikaisista poissaoloista huolimatta. Anttolan ja Haukivuoren osalta rakennusvalvonnan palvelut keskitettiin Mikkelin virastotaloon loppuvuodesta 2014, taustalla toiminnan tehostaminen ja henkilöstön eläköityminen. Viranomaistoiminta rakennusvalvonnassa on yksi kaupungin mainekuvan rakentaja. Rakennuslautakunnan viranomaisroolin on oltava kaikissa tilanteissa läpinäkyvää, koska se valvoo myös kaupunkiorganisaation omia kohteita. Mikkelin kaupungissa oli edelleen vuonna 2014 voimassa kolme eri rakennusjärjestystä: Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen. Miten tämä rakennusjärjestysten päällekkäisyys on vaikuttanut käytännön toimintaan ja milloin Mikkelin kaupungin rakennusjärjestys on tarkoitus saattaa ajan tasalle? Rakennusvalvonnassa on vuoden 2014 talousarvion mukaisesti otettu käyttöön sähköinen lupaprosessi. Myös muut talousarviossa asetetut tavoitteet ja toimenpiteet toteutuivat. Rakennuslupien määrä oli ennakoitua suurempi, joten tulot ylittyivät. Rakennuslautakunta toimii Mikkelin kaupungin jätehuoltoviranomaisena laskuttaen viranomaispalvelut Metsäsairila Oy:ltä toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Mikkelin uudet jätehuoltomääräykset hyväksyttiin alustavasti rakennuslautakunnassa 16.12.2014 54. Rakennuslautakunnan toimintamenot olivat talousarviossa vajaat 1 milj. euroa ja tilikauden toteutuma 0,8 milj. euroa. Tulot toteutuivat 64 tuhatta euroa talousarviota suurempana. 3.5.4 Tilakeskus Taseyksikkönä toimivan Tilakeskuksen perustehtävä on huolehtia toimitilojen vuokraamisesta, hankkimisesta ja myymisestä sekä omistamiseen ja ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. Lisäksi Tilakeskus vastaa kaupunginvaltuuston hyväksymän Tilakeskuksen investointiohjelman mukaisista talonrakennusinvestoinneista. Tilakeskuksen toimintaa leimasivat vuoden 2014 aikana kiinteistöjen sisäilmaongelmat ja niiden korjaaminen lisämäärärahatarpeineen. Sisäilmakorjauksia tehtiin 9 koulurakennuksessa ja 5 päiväkodissa. 17

Kiinteistöjen korjausvelka oli tilinpäätöksen mukaan noin 1 % edellisvuotta suurempi ja suuruudeltaan 1.119 euroa/asukas. Tilinpäätöksessä käytetyn asukasluvun 54.616 ja laskutoimituksen mukaan korjausvelan määräksi 31.12.2014 saadaan 61,1 milj. euroa, jota lukua ei ole tilinpäätöksessä erikseen ilmoitettu. Talousarvioon sisältyneen toimenpiteen Kulttuuri- ja liikuntatilojen investoinneista ja rahoituksesta huolehtiminen; Hänninkentän huoltorakennuksen saneeraus ja laajennus, Naisvuoren uimahallin saneeraus, Urheilupuiston huoltotilojen saneeraus toteutumaselvitys puuttui tilinpäätöksestä kokonaan. Muilta osin Tilakeskus pääosin toteutti valtuuston sille talousarviossa asettamat toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet. Kiinteistöjen vuokrausaste 94 % laski edellisvuodesta 3 prosenttiyksikköä. Liikevaihto 31,2 milj. euroa koostui pääosin vuokratuotoista, joista ulkoisten vuokrien osuus oli 7,1 milj. euroa ja sisäisten 24,1 milj. euroa. Tilakeskuksen talous toteutui talousarviota paremmin liikevaihdoltaan ja muilta tuotoiltaan (+0,87 milj. euroa), mutta liikeylijäämä jäi tavoitteesta 1,1 milj. euroa. Liikeylijäämän alittuminen selittyy kertaluontoisilla poistoilla 1 milj. euroa, jotka tehtiin purettavien ja käytöstä poistettavien kiinteistöjen osalta kirjanpitolain säännösten edellyttämällä tavalla. Korvausta peruspääomasta maksettiin kaupungille 4,9 milj. euroa (= 3,7 % peruspääomasta) ja tilikauden tulos 1,5 milj. euroa alittui suunnitellusta 1 milj. eurolla. Tilakeskuksen nettoinvestoinnit olivat 10,4 milj. euroa. 3.6 Kaupunkikonserni Mikkelin kaupunkikonsernin muodostavat Mikkelin kaupunki ja sen määräysvallassa olevat tytäryhteisöt. Kaupunkikonserniin kuului vuonna 2014 yhteensä 18 osakeyhtiötä, 10 kiinteistöosakeyhtiötä ja 6 asuntoosakeyhtiötä. Osakeyhtiöistä 13:lle oli asetettu valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuoden 2014 talousarviossa. Seuraavassa taulukossa on lyhyesti kommentoitu näistä eräiden tavoitteiden toteutumista. Etelä-Savon Energia Oy (konserni) Mankala-hinnat eivät pysyneet pörssihintojen alapuolella eli tavoitetta ei saavutettu, sähkön myynnin tulos oli negatiivinen Kirjanpidollinen tulos oli edellisen vuoden tasolla, osingonjako kaupungille 2,86 milj. euroa Budjetoituun tulokseen ei päästy epäedullisten sääolosuhteiden vuoksi Etelä-Savon Koulutus Oy Toiminnan sopeuttaminen tila- ja henkilöstökulujen osalta onnistui Tulos toteutui 1,4 milj. euroa budjetoitua paremmin Kiinteistökehitys Naistinki Oy Tilojen vuokrausaste pysyi korkeana, Tuma-talo täynnä Uusia investointeja ei käynnistynyt, Satamalahden alueen hankkeen suunnittelu jatkui Yhtiö teki positiivisen tuloksen, tulos edellisvuotta parempi Metsäsairila Oy Jätteen hyötykäyttötavoitteet saavutettiin Jätehuollon perusmaksun käyttöönottoa valmistellaan Taloudelliset tavoitteet toteutuivat, tilikauden tulos edellisvuotta parempi Mikalo Oy Käyttöastetavoite hieman ylitettiin (tot. 97,01 % /tavoite 96 %), mutta se oli yhtiön historian alhaisin. Korjausvelka saatiin pidettyä kurissa, mutta se kasvoi kuntaliitoksen myötä. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos oli hyvä. Talous toteutui hyvin, asuintalovarausta kasvatettiin 2 milj. eurolla ja arvonalentumispoistoja kirjattiin 0,5 milj. euroa (Leppälaaksontien 2 taloa). Mikkelin Asumisoikeus Oy Tavoitteena ollut lähes 100 %:n käyttöaste on edelleen laskenut, koska suurilla asunnoilla ei kysyntää. Riikolankatu 1:n lämmitysjärjestelmä korjattiin. Taloudelliset tavoitteet pääosin saavutettiin. Mikkelin Jäähalli Oy Isot investoinnit jäähallin osalta on tehty. Vastikkeita jouduttiin korottamaan kesken tilikauden yhtiöjärjestyksen edellyttämällä tavalla. Mikkelin opiskelija-asunnot Oy Käyttöastetavoite 94,05 % ylitettiin toteutuman oltua 95,4 %; paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Tilikauden rahoitustulos oli positiivinen. MOAS 5 peruskorjattiin 1,6 milj. eurolla ja MOAS 2 0,7 milj. eurolla, molemmat rahoitettiin vapaarahoitteisella lainalla. 18

Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat, joitain investointeja siirrettiin seuraaville vuosille vuokralaisen toivomuksesta (Etelä-Savon Koulutus Oy) Kiinteistöjen vuokrausaste tulee pienenemään vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksiaan laaditun tilastrategian mukaisesti, erityisesti Otavan koulutilan rakennuskannan vuokraaminen tulee olemaan haasteellista. Mikkelin Ravirata Oy Päätapahtuma toteutettiin suunnitellusti (St Michel). Rataolosuhteiden vuoksi keskeytyneet T75-ravit maaliskuussa olivat iso imagotappio yhtiölle. Tavoiteltua tilinpäätöksen minimitasoa eli 0-tulosta ei saavutettu. Miktech Oy Yhtiö on toteuttanut omalta osaltaan laadukkaasti kaupungin kärkihankkeita; vuosi 2014 oli hankekauden viimeinen vuosi ja koko hankekanta päättyi 31.12.2014. Budjetoitua nollatulosta ei saavutettu, vaan tappiota tuli 21 tuhatta euroa Taloudellista riskiä vuodelle 2015 lisäävät uuden hankekauden käynnistymisviiveet ja Mikkelin Seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n fuusiosta aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset. Mikkelin Seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin ja yhtiö on toteuttanut omalta osaltaan laadukkaasti kaupungin kärkihankkeita. Uusien yritysten määrätavoitetta ei aivan saavutettu. Taloudellisissa tavoitteissa ei ollut poikkeamia. YIT Kuntatekniikka Oy Liikevaihtotavoite ylittyi 1 milj. eurolla ja muutkin taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Asiakastyytyväisyysmittauksen ja työntekijöiden työilmapiiritutkimuksen tulokset olivat hyviä. Miten nämä tutkimukset toteutettiin? Kiinteistöpalveluiden kilpailutus vuonna 2015 ratkaisee tähän toimintoon aikanaan kaupungilta liikkeenluovutuksella siirtyneen henkilöstön työllistymisen. 19

4. Talous ja investoinnit Mikkelin kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 oli 3,8 milj. euroa ylijäämäinen, kun alkuperäinen talousarvio oli 9.000 euroa ylijäämäinen. Tilivuoden aikana tehtyjen määrärahamuutosten jälkeinen talousarvio oli 8,8 milj. euroa alijäämäinen. Tilinpäätöksen 2014 jälkeen kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää 12,4 milj. euroa. Oleellisimmat erot alkuperäisen talousarvion ja tilinpäätöksen välillä ovat seuraavat: Toimintatuottojen ylitys Toimintakulujen ylitys Verotulojen ylitys Valtionosuuksien alitus Rahoitustuottojen (netto) ylitys Poistojen ylitys YHTEENSÄ EROT +1,2 milj. euroa - 4,7 milj. euroa +3,7 milj. euroa -1,4 milj. euroa +5,6 milj. euroa -0,7 milj. euroa +3,7 milj. euroa Toimintakuluissa erityisesti sosiaali- ja terveystoimen kulut ylittyivät merkittävästi alkuperäisestä talousarviosta eli 10,7 milj. euroa, josta Etelä-Savon sairaanhoitopiirin osuus oli 7,2 milj. euroa. Velkaa Mikkelin kaupungilla oli vuodenvaihteessa 171,6 milj. euroa eli 3.142 euroa asukasta kohden. Vuoden 2014 vuosikate oli 23,5 milj. euroa ja investoinnit (netto) olivat 17,9 milj. euroa. 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja talous Vuodelle 2014 asetettu tärkein taloudellinen tavoite oli velkamäärän kasvun estäminen. Tulosta arvioitaessa pitää ottaa huomioon tilivuoden aikana tapahtuneet poikkeukselliset asiat. Tällaisia ovat muun muassa myyntivoitot ja -tappiot (= myyntihinnan ja tasearvon erotus) ja muut kertaluonteiset menot ja tulot. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä kirjattiin kiinteän omaisuuden myyntivoittoja n. 5 milj. euroa. Satunnaisina erinä on pidettävä Ammattikorkeakoulun kiinteistöjä hoitavan kuntayhtymän ylijäämän palautusta 5,1 milj. euroa sekä potilasvahinkovakuutuksen lisälaskua 1,5 milj. euroa. Taseen 31.12.2014 vieraan pääoman muutokset edelliseen tilinpäätökseen verrattuna on koottu seuraavaan taulukkoon: 20

Vieras pääoma (1000 ) 31.12.2014 31.12.2013 Muutos Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 83.345 95.214-11.869 Lainat julkisyhteisöiltä 3.269 3.555-286 Saadut ennakot 560 700-140 Ostovelat 280 560-280 Muut velat 3.084 2.946 +138 Siirtovelat 1.183 0 +1.183 Yhteensä pitkäaikainen 91.720 102.975-11.255 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 78.469 67.369 +11.100 Lainat julkisyhteisöiltä 158 203-45 Lainat muilta luotonantajilta 6.384 3.505 +2.879 Saadut ennakot 1.298 1.418-120 Ostovelat 23.031 21.522 +1.509 Muut velat 3.278 4.329-1.051 Siirtovelat 21.639 22.772-1.133 Yhteensä lyhytaikainen 134.255 121.118 +13.137 YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA 225.975 224.093 +1.882 Taseen sanallisen analysoinnin yhteydessä olisi hyvä olla vertailu lyhytaikaisten saamisten ja lyhytaikaisen vieraan pääoman välillä, koska se vaikuttaa maksuvalmiuden arviointiin. Kaupungin lyhytaikaiset saamiset olivat tilinpäätöksessä 25,6 milj. euroa ja lyhytaikaiset velat 134,3 milj. euroa. Vastaavasti pitkäaikaisia saamisia oli 1,8 milj. euroa ja pitkäaikaisia velkoja 91,7 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset olivat 2,8 milj. euroa. Kaupungin taseen tunnusluvut ja niiden vertailu kriisikuntakriteereihin Tunnusluku 31.12.2014 31.12.2013 Kriisikuntakriteeristön raja-arvo Omavaraisuusaste, % 49,64 49,51 oltava yli 50 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56,4 57,3 oltava alle 50 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 12.448 8.664 alijäämän oltava pienempi kuin 27.300 Kertynyt yli-/alijäämä, / asukas 228 159 alijäämän oltava pienempi kuin 500 Lainakanta 31.12, 1000 171.624 169.845 oltava alle 224.000 Lainakanta 31.12, /asukas 3.142 3.110 oltava alle 4.100 Lainasaamiset, 1000 25.564 27.157 Asukasmäärä 54.616 54.614 Kassan riittävyys, pv 2,37 0,08 21

Lisäksi kriisikuntakriteerien mukaan vuosikatteen on oltava positiivinen ja tuloveroprosentti saa olla korkeintaan 20,25. Uudet kriisikuntakriteerit Uuden kuntalain mukaisia kriisikuntakriteerejä tullaan soveltamaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 tilinpäätöstä arvioitaessa. On kuitenkin hyödyllistä tarkastella jo vuoden 2014 tilinpäätöstä uusien kriteerien valossa. Uusissa kriteereissä pääpaino on siirretty koko kuntakonsernin tunnuslukuihin. Uudet kriisikuntakriteerit ovat: 1. Peruskunta ei pysty kattamaan taseeseensa kertynyttä alijäämää neljässä vuodessa. 2. Kuntakonsernilla on kertynyttä alijäämää yli 1.000 euroa asukasta kohden viimeisessä tilinpäätöksessä ja sitä edeltävässä vähintään 500 euroa. 3. Tai kaikki neljä seuraavista kriteereistä täyttyvät: 3.1. Kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen. 3.2. Kunnan tuloveroprosentti on +1 prosenttiyksikköä yli kuntien keskiarvon. 3.3. Kuntakonsernin lainamäärä ylittää 50 prosentilla maan keskiarvon (5.538 euroa vuonna 2013). 3.4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia. Seuraavassa tarkastellaan Mikkelin kaupungin ja kaupunkikonsernin tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä uusien kriteerien valossa. 1. Peruskunnan taseeseen kertynyt yli/alijäämä Kertynyt ylijäämä on tällä hetkellä 12,4 milj. euroa. Kaupungin menot ovat olleet jo monena vuonna keskimäärin 7 milj. euroa suuremmat kuin tulot. Talousarviot ja taloussuunnitelmat on saatu tasapainoon arvioimalla menoja alakanttiin ja tuloja yläkanttiin. Tilinpäätökset on saatu positiivisiksi ja taseeseen on saatu kerrytettyä ylijäämää satunnaisilla erillä, kun on myyty omaisuutta ja tehty rahoitusjärjestelyjä kaupungin määräysvallassa olevien organisaatioiden kanssa. Myös verotulojen maksatuksen aikaistaminen vuonna 2013 paransi tulosta kertaluontoisesti. Taloussuunnittelun avulla jouduttaneen siihen, että taseessa oleva kumuloitunut tulos muuttuu negatiiviseksi vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Silloin Mikkelillä pitää olla toteuttamiskelpoinen suunnitelma siitä, kuinka kertynyt alijäämä saadaan positiiviseksi viimeistään vuonna 2021. 2. Kuntakonsernin taseeseen kertynyt yli/alijäämää Mikkelin konsernin kertynyt ylijäämä on vuoden 2014 lopussa 21,7 milj. euroa. Kriteeristön mukaan alijäämän on tilikauden lopussa oltava alle 54,6 milj. euroa ja tilikautta edeltävässä tilinpäätöksessä 27,3 milj. euroa. Kuntakonserniin kuuluu positiivista tulosta tekeviä yksiköitä, joten tämä kriteeri on Mikkelille lievempi kuin kriteeri 1. 3.1. Kuntakonsernin vuosikate Vuoden 2014 vuosikate on 49,9 milj. euroa (43,9 milj. euroa vuonna 2013). Kuntakonsernin tuottavien yksiköiden ansioista konsernin vuosikate ei ole vaarassa mennä negatiiviseksi. 3.2. Kunnan tuloveroprosentti on +1 prosenttiyksikköä yli kuntien keskiarvon Mikkeli veroprosentti on 20,00. Vuoden 2015 tilastojen mukaan veroprosentti on sallituissa rajoissa, jos se on korkeintaan 20,75. 3.3. Kuntakonsernin lainamäärä ylittää 50 prosentilla maan keskiarvon (5.538 euroa vuonna 2013) Mikkelin konsernin velka on tällä hetkellä 434,4 milj. euroa (425,9 milj. euroa vuonna 2013.) Hyväksyttävän raja on Mikkelille 454 milj. euroa. Velkamäärä ylittyy mahdollisesti vuonna 2016. 3.4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus on 90,7 % (90,4 % vuonna 2013 ). Se saisi olla korkeintaan 50 %. Mikkelin kuntakonsernissa kohta 3.1. on turvallisen etäällä kriisirajasta. Sen kuuluessa neljän kriteerin ryhmään, joista kaikkien on täytyttävä, ei kohdilla 3.2, 3.3 ja 3.4 ole merkitystä kriisikuntaluokituksen kannalta. Mikkelin kannalta kriittisin on kriteeri 1. Se uhkaa painua hyväksyttävän rajan alle jo lähivuosina. Siksi on erittäin tärkeää, että tulojen ja menojen epätasapaino korjataan pikaisesti oikeilla toiminnallisilla muutoksilla eikä vain kirjanpidollisilla toimilla. Konsernin kassan riittävyys oli tilivuoden lopussa 12,7 päivää. Kassassa olevat varat vuoden lopussa ovat huolestuttavan vähäiset. Jos maksuliikenteessä tapahtuu yllättäviä vastoinkäymisiä, kaupungin ja koko konsernin kyky suoriutua velvoitteistaan vaarantuu. Mikkelin yrityskanta on paljolti mikro- ja pienyritysvaltaista. Mikkeliin tulee suhteellisesti paljon metsätuloja, joista verot maksetaan valtiolle. Kuntien välinen tasausjärjestelmä ei kompensoi kuntien välisiä eroja täy- 22

simääräisesti. Eläkeläisten osuus Mikkelin väestöstä on suuri. Muun muassa näistä syistä johtuen Mikkelin veropohja on noin kymmenen prosenttia pienempi kuin Suomen kuntien keskiarvo. Etelä-Savon huoltosuhde on Suomen maakunnista heikoin. Tämä tuo lisärasitusta sosiaali- ja terveysmenoihin. Mikkelin on tehtävä kaikki voitava elinkeinoelämän kehittämiseksi. On edistettävä sellaisten työpaikkojen syntymistä, jotka tuottavat hyödykkeitä ja palveluja, tuovat rahaa Etelä-Savoon ja edistävät alueen taloutta. Hankintojen kohdistaminen mahdollisuuksien mukaan oman alueen yrityksille on myös tehokasta elinkeinopolitiikkaa. Uusia työpaikkoja ei kaikista hyvistä ponnisteluista huolimatta synny nopeasti. Talouden korjaamiseksi tarvitaan myös muita keinoja. Säästöjä tulee tehdä kaikin tavoin, kunhan peruspalvelujen määrää tai laatua ei heikennetä. Liian raju menojen supistaminen voi johtaa kurjistumiskierteeseen. Suuri osa palvelumaksuista on säädelty valtiovallan taholta. Vapaasti hinnoiteltavien palvelujen taksojen korottaminen saattaa vähentää kyseisten palvelujen käyttöä eikä siten lisää kaupungin tuloja. Valtuusto on hyväksynyt periaatepäätöksen, jonka mukaan veroprosenttia ei koroteta tällä valtuustokaudella. Talousarviota laadittaessa määrärahoja ei saa tietoisesti alimitoittaa eikä tuloarvioita ylimitoittaa. Kun talousarviovuoden aikana joudutaan myöntämään lisämäärärahoja tai jälkeenpäin hyväksymään määrärahaylityksiä ja tuloarvioalituksia, talousarvion tasapainottamismahdollisuudet ovat hyvin vähäiset. Tällainen menettely on huomaamaton velanlisäysautomaatti, joka viivästyttää kaupungin talouden tasapainottamista eli valtuuston hyväksymän tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutumista. Lautakunta kiinnittää huomiota erityisesti erikoissairaanhoidon menojen vuodesta toiseen jatkuviin talousarvion ylityksiin. Talousarvioita laadittaessa oletetaan aina, että perus- ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen ja muukin toiminnan tehostaminen vähentää kustannuksia. Kuitenkaan laajaa yhdistämistä ei ole vielä tehty ja yhdistämisen jälkeenkin menee useita vuosia, ennen kuin yhdistämishyödyt tulevat näkyviin. Yhdistäminen voi päinvastoin aluksi jopa lisätä kustannuksia. Samanaikainen vanhusten osuuden kasvaminen lisää hoitotarvetta, joten yhdistymishyöty tulee näkymään pikemminkin kustannusten nousun hidastumisena kuin kustannusten alenemisena. Konserniyhtiöille ei tulisi asettaa suurempia osingonjako-odotuksia kuin mitä yhtiö voi oman toimintansa kehittämismahdollisuuksia riskeeraamatta jakaa. Investointibudjettiin tulisi laittaa myös sellaiset investoinnit, jotka tiedetään välttämättömiksi, mutta joille ei vielä ole tehty tarkkaa kustannusarviota. Arviosummakin on parempi kuin ei mitään summaa. Tulevan uuden jätevedenpuhdistamon investointi on pidetty erillään kaupungin muusta taloudesta. Tätä on perusteltu vesihuoltolain säännösten ja liikelaitoksen itsenäisen aseman perusteella. Vesilaitos korotti jo muutama vuosi sitten taksojaan perustellen korotusta tulevaan puhdistamoinvestointiin varautumisella. On annettu ymmärtää, että lähes puolet investoinnin arvosta eli lähes 20 milj. euroa kootaan jo etukäteen. Vuoden 2014 tilinpäätökseen on kirjoitettu Vesiliikelaitoksen jätevesipuhdistamon investointi oli suunniteltu katettavaksi vedenmyyntituloilla, mutta riittävää puskuria ei ole onnistuttu kokoamaan. Tämä antaa asiasta liian hyvän kuvan. Todellisuudessa minkäänlaista puskuria ei ole käytännössä olemassa. Vesiliikelaitoksen taseessa oleva kertynyt ylijäämä on jouduttu käyttämään muihin korjaus- ja uusinvestointeihin. Uusi jätevedenpuhdistamo joudutaan rahoittamaan kokonaisuudessaan vieraalla pääomalla. Pitävätkö aikaisemmin tehdyt laskelmat tulorahoituksen riittävyydestä edelleen paikkansa? Investointien jakamiselle tasaisesti taloussuunnittelukaudelle ei ole nykyisen korkotason vallitessa perustelua. Esimerkiksi koulukiinteistöjen saneerausta voitaisiin suorittaa reippaammin silloin, kun yksityinen rakentaminen on vähäisempää. Tarkastuslautakunta esitti vuoden 2013 arviointikertomuksessa toiveen, että kiinteistöjen arvioitu korjausvelka ja sen muutos tilikauden aikana ilmoitettaisiin tilinpäätöksessä erikseen, koska kyse on kaupungin kannalta merkittävästä taloudellisesta riskistä. Vuoden 2014 tilinpäätöksestä löytyy hyvin niukasti tietoa korjausvelasta. Tilakeskus on ilmoittanut kiinteistöjen korjausvelan olevan 1.119 euroa/asukas, missä on nousua 1 % edelliseen vuoteen. Tässä ovat mukana ilmeisesti vain Tilakeskuksen hallinnoimat rakennukset. Kunnallistekniikan korjausvelan määrästä ei ole edes summittaista arviota. Korjausvelkaa ei ole käsitelty tasekirjan sivulla 23 olevassa osassa Riskien arviointi ja niihin varautuminen. Missään ei ole myöskään tehty korjausvelkoihin liittyviä varauksia. Varausten kokonaismäärä on vain noin 3 milj. euroa, josta osa on tehty vanhojen kaatopaikkojen jälkitöitä varten. Homerakennuksiin liittyy merkittävä korjausvelka, joka olisi syytä käsitellä erikseen. 23

Valtatie 5:n rakentamiseen meni kaupungin rahaa vuonna 2014 noin miljoona euroa. 4.2 Investoinnit Vuoden 2014 investoinnit (netto) olivat 17,9 milj. euroa. Tilikauden poistot olivat 19,8 milj. euroa ja vuosikate 23,5 milj. euroa, joten kaupungin tulorahoitus oli tältä osin matemaattisesti riittävä (+3,7 milj. euroa). Tulorahoituksen todellinen riittävyys kuitenkin hupenee, kun otetaan huomioon aiemmin kohdassa 4.1 sivulla 20 mainitut tilikauden aikaiset ns. poikkeukselliset erät yhteensä nettovaikutukseltaan 3,6 milj. euroa. Alkuperäisessä talousarviossa nettoinvestoinnit olivat 16 milj. euroa. Bruttoinvestointien määrä toteutui 25,9 milj. eurona ja tuloja niihin saatiin 8 milj. euroa (avustukset, myynnit). Kuntaliitosopimuksen mukaisia investointeja tehtiin entisten Ristiinan ja Suomenniemen kuntien alueella noin 2,6 milj. eurolla. Investoinnit (netto) yhteensä 17,9 milj. euroa jakautuivat seuraavasti: Mikkelin kaupunki Mikkelin Vesiliikelaitos Etelä-Savon pelastuslaitos Tilakeskus 2,2 milj. euroa 4,4 milj. euroa 0,9 milj. euroa 10,4 milj. euroa Kaupungin suurimpia investointeja olivat katuinvestoinnit 1,4 milj. euroa, osakelisäykset 1,4 milj. euroa, Valtatie 5:n rakentaminen 1 milj. euroa, talouden toi- mintaohjausjärjestelmä KuntaERP:n hankinta 0,9 milj. euroa sekä kone- ja kalustohankinnat 0,8 milj. euroa. Myyntivoittojen osuus investointien tuloista oli 5 milj. euroa (mm. asunto-osakkeet 3,6 milj. euroa ja maaomaisuuden myyntivoitot 1,2 milj. euroa). Vesiliikelaitoksen investoinneista 2,3 milj. euroa kohdistui verkostorakentamiseen ja 2,1 milj. euroa laitosinvestointeihin. Laitosinvestoinneissa Hanhikankaan vesilaitoksen saneeraukseen ja laajennukseen käytettiin rahaa vuonna 2014 yhteensä 1,4 milj. euroa (3,6 milj. euroa vuonna 2013) ja kohteen rakentaminen jatkuu. Pelastuslaitoksen investoinnit yhteensä 1,4 milj. euroa olivat kalustohankintoja (palo- ja tarkastusautot, ambulanssit, testilaite, hälytysjärjestelmä). Avustuksia investointeihin saatiin 0,1 milj. euroa ja luovutustuloja 0,4 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarvion investointiosaan oli tuloina sisällytetty virheellisesti myös pelastuslaitoksen käyttötalousosan tuloja (sama virhe oli myös vuoden 2013 talousarviossa). Tämä päällekkäisyys näkyy tilinpäätöksessä investointiosan toteutumisvertailun isona 0,7 milj. euron tulojen alituksena, jonka valtuusto on hyväksynyt tilikauden päättymisen jälkeen. Sama virhe toistunee edelleen myös vuoden 2015 talousarviossa, joten asia tulee tarvittaessa korjata ja viedä valtuuston käsittelyyn talousarviomuutoksena tilikauden aikana. 24

Tilakeskuksen vuoden 2014 nettoinvestoinneista (yhteensä 10,3 milj. euroa) kohdistui uudisrakentamiseen 1,8 milj. euroa ja peruskorjauksiin 8,5 milj. euroa. Valtionavustuksia näihin hankkeisiin saatiin vajaat 0,4 milj. euroa ja käyttöomaisuutta myytiin 26 tuhannella eurolla. Suurimmat rakentamiskohteet olivat Haukivuoren yhtenäiskoulu 4 milj. euroa, Anttolan yhtenäiskoulu 1,3 milj. euroa, Taitolan tilamuutokset 1 milj. euroa, Päämajakoulu 1 milj. euroa, Ristiinan Vaarinsaari 0,7 milj. euroa, Ristiinan terveyskeskus 0,5 milj. euroa ja Ristiinan koulukeskus 0,4 milj. euroa. Lisääntyneistä sisäilmaongelmista johtuen kunnossapitomäärärahoja ja myös investointimäärärahoja jouduttiin kohdentamaan poikkeavan paljon sisäilmaongelmakorjauksiin. Sisäilmakorjauksia tehtiin 9 koulurakennuksessa ja 5 päiväkodissa. Investointien kohdalla tarkastuslautakunta peräänkuuluttaa edelleen niiden parempaa suunnitelmallisuutta ja kaupungin kiinteistöihin liittyvän suuren korjausvelan huomioon ottamista uusista hankkeista päätettäessä. Rakennusten korjausvelkaa on kertynyt tähän mennessä jo noin 61 milj. euroa. Myös rakennusaikaiseen valvontaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta hyvän rakennustavan vaatimuksista voidaan kaikilta osin varmistua. Vuoden 2014 aikana kaupunginvaltuustolle esitetyt lisämäärärahatarpeet ja maaliskuussa 2015 valtuustolla jälkikäteen hyväksytetyt vuoden 2014 huomattavat käyttötalous- ja investointiosan määrärahaylitykset ja tuloarvioalitukset kertovat, että ohjelma ei ole toteutunut vuoden 2014 osalta. Tilinpäätöksessä on annettu toimialoittain selvityksiä tasapainottamistoimenpiteiden toteutumisesta. Erityisen huolestuttavaa on, että sosiaali- ja terveystoimi ei ole kyennyt hillitsemään kulukehitystään ja se myös ylitti vuoden 2014 alkuperäisen talousarvion noin 10,7 milj. eurolla. Onko tasapainottamisohjelma tältä osin realistinen? Toimintakulujen kasvu edellisestä tilinpäätöksestä paljastaa, että palveluprosessien tuottavuudessa ei ole kokonaisuutena onnistuttu tai palvelutarve on kasvanut yli ennusteen. Muiden toimialojen osalta toimenpiteitä on saatu aikaan, mutta ohjelman toteuttamisaikataulussa ei ole kaikilta osin pysytty. Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaa päivitettiin loppuvuodesta 2014 vuosien 2015 2016 osalta ja valtuusto hyväksyi nämä päivitykset kokouksessaan 19.1.2015 8. Ohjelman keskeinen periaate Kaupunki jatkaa kasvustrategiaa, mutta hillitsee ja priorisoi investointeja siten, että absoluuttinen velkamäärä ei kasva. Palvelutuotannosta haetaan säästöjä siten, että peruspalvelutasosta pidetään huolta edellyttää kaupungilta aitoja rakenteellisia muutoksia ja tulopohjan realistista kasvattamista. 4.3 Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 21.1.2013 16. Ohjelmassa on kuvattu toimialoittain vuosien 2013 2016 toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi sekä arvioitu näiden toimenpiteiden tuloja lisäävät ja menoja vähentävät taloudelliset vaikutukset. Kokonaisuutena ohjelmassa päästiin noin 2 milj. euron tulojen lisäämiseen ja noin 7 milj. euron menojen vähentämiseen eli siis yhteensä 9 milj. euron positiiviseen taloudelliseen vaikutukseen. Suunnittelukauden suurimmat taloudelliset odotukset on kohdistettu perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen 2,5 milj. euroa sekä sosiaali- ja terveystoimeen 1,8 milj. euroa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen ja rakenteellisen integraation arvioitu vaikutus 4,8 milj. euroa on kohdistettu vuosille 2017 2020. Ohjelman tavoitteena on myös velkamäärän hallitseminen ja sen absoluuttinen pienentäminen 4,5 milj. eurolla suunnittelukaudella. Likolammen rannalle tuleva keskusta-alueen päiväkoti on esimerkki konserniyhteistyöstä. Päiväkodin rakennuttaa kaupungin tytäryhtiö Mikalo Oy ja kaupunki vuokraa tilat Mikalolta. 25

5. Muut havainnot 5.1 Ympäristötilinpäätös Mikkelin kaupungin tilinpäätökseen on sisällytetty ympäristötilinpäätös, joka on laadittu noudattaen Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuonna 2009 asiasta antamaa yleisohjetta. Ympäristön hyvinvointi on yksi Mikkelin kolmesta strategian tukijalasta. Se on Mikkelille tärkeä. Kunnan alueella on paljon peltoja, metsiä ja vesistöjä. Matkailu ja mökkeily ovat merkittäviä taloudellisia tekijöitä. Ympäristön ja luonnon vaaliminen on tärkeää nykyisten ja tulevien asukkaiden terveyden ja viihtyvyyden kannalta. Tarkastuslautakunta toteaa tyydytyksellä, että kaupunki on ottanut huomioon ympäristöasiat kiitettävästi. Vuoden 2014 aikana laadittiin yksityiskohtainen ympäristön hyvinvointiohjelma, jossa kuvataan kaupunkistrategiaan valituille ympäristön hyvinvoinnin vaikuttavuusindikaattoreille toimenpiteet, vastuutahot ja resurssit. Monet kaupungin tulevaisuuden kehittämishankkeista ovat kytköksissä ympäristöasioiden kanssa. Satamalahden alueen arkkitehtikilpailun tuloksena syntynyt kehitysvisio nojaa vesistön maisema-arvojen hyödyntämiseen. Vuoden 2017 asuntomessualue sijaitsee Saimaan rannalla ja sen läheisyydessä. Messualueella olevat ympäristöriskit on kartoitettu ja niitä eliminoidaan muun muassa maa-aineksen puhdistamisella. Mikkelin keskustaajama on rakennettu suurelta osin pohjavesialueen päälle. Pohjaveden pilaantuminen olisi suuri ympäristökatastrofi. Kaupunki suhtautuu kriittisesti maalämpöporakaivojen rakentamiseen pohjavesialueelle. Pursialan alueen pohjavettä suojellaan riskipitoisen veden poispumppaamisella. Tällä on estetty vaarallisten aineiden joutuminen juomaveteen. Paikallisia likaantuneita alueita on mm. Suomenniemellä Kaurian alueella ja Tikkalan vanhalla kaatopaikalla. Kunnostustoimenpiteet ovat työn alla. Uusi jätevedenpuhdistamo ja viemäriverkoston laajennukset tulevat olemaan Mikkeli lähivuosien suurhankkeita. Puhdistamon rahoittamisen vaihtoehtoja tutkitaan parhaillaan. Kaupunki on ollut mukana monissa ympäristönsuojelua tukevissa hankkeissa vuoden 2014 aikana. Kaupunki on osallistunut jätevesineuvojan palkkaukseen. Neuvojan pääasiallisena tehtävänä on ollut opastaa kuntalaisille oikeanlaista kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä haja-asutusalueilla. Kaupunki oli mukana Puulan länsiosan kuormitustekijöiden selvityshankkeessa, joka päättyi keväällä 2014. Mikkeli tuki vuonna 2014 Eväitä elämään lähiluonnosta -hanketta, jonka tavoitteena oli edistää ympäristökasvatusta Mikkelissä ja lähiympäristössä. Vuonna 2014 Mikkelissä valmistettiin ohje ympäristövaikutusten arvioimiseksi hankintojen yhteydessä. Kaupunki on järjestänyt ja osallistunut erilaisiin ympäristönsuojelua edistäviin tapahtumiin ja tempauksiin. Kaupunki oli mukana maailmanlaajuisessa Earth Hour -tapahtumassa 2014 ja järjesti kuntalaisille ja yhteisöille suunnatun Mikkeli siistiksi -kampanjan, jonka aikana kerättiin joukolla roskia eri puolilta kaupunkia. Lisäksi kaupunki palkkasi kesällä 2014 yhden kuukauden ajaksi joukon koululaisia (ns. iskuryhmä) ympäristön siistimistöihin. Kuukauden aikana koululaiset siivosivat mm. roskaantuneita alueita. Ympäristöpalveluiden ylläpitämä Urpolan luontokeskus oli avoinna yleisölle neljä kuukautta kesällä 2014. Mikkelin kokonaan omistama energiayhtiö Etelä-Savon Energia Oy (ESE) ei lähtenyt mukaan suunniteltuun uuteen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Sen si- 26

jaan ESE muutti toisen Pursialan kattilalaitoksen sellaiseksi, että siinä voidaan käyttää polttoaineena puuta sataprosenttisesti. Ympäristömenot vuonna 2014 olivat 7,8 milj. euroa. Tulot olivat 5,8 milj. euroa koostuen lähes yksinomaan jätevesimaksuista. 5.2 Henkilöstöraportti Mikkelin kaupungin henkilöstöpalvelut on laatinut toisena perättäisenä vuonna Kuntatyönantajien (KT) henkilöstövoimavarojen arviointi -raporttipohjan kanssa yhtenevän henkilöstöraportin. Henkilöstöraportin 2014 lähteenä on käytetty pitkälti henkilöstöhallintaja talousjärjestelmistä saatavia tietoja. Henkilöstöraportista nousee esille muutamia seikkoja, jotka herättävät lisäpohdittavaa. Ensinnäkin raportissa todetaan henkilöstökulujen alittaneen vuoden 2014 talousarvion 5,1 milj. eurolla. Näin suuri talousarviopoikkeama herättää hieman ihmetystä, kun talousarvioita 2014 laadittaessa oli jo ennakoitavissa tulevia eläköitymisiä sekä ensihoitajien siirtyminen sairaanhoitopiirin palvelukseen vuoden 2014 alusta. Raportissa todetaan, että määräaikaisten työntekijöiden määrä on selkeästi laskussa ja sijaiskäytäntöjä on kiristetty. On selvää, että esimerkiksi sijaisten käyttökielto vaikeuttaa eri tavalla eri toimialojen toimintaa. Mitä käytännön ongelmia sijaisuuskiellon toteuttamisessa on tullut esille ja ovatko tulkinnat kiellon soveltamisen osalta yhteneväiset ja tasapuoliset koko organisaatiossa? Henkilöstöraportissa viitataan kaupungin voimassa olevan henkilöstöstrategian mukaisesti toteutettuihin henkilöstön työhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen ja työoloihin vaikuttaviin toimenpiteisiin. Raportissa todetaan, että tehdyillä toimenpiteillä voidaan osoittaa olleen myönteisiä vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. Miten henkilöstön työhyvinvointia on vuoden 2014 aikana käytännössä mitattu ja miten laajalla foorumilla työhyvinvointiin liittyviä tuloksia organisaatiossa yleensäkin puretaan auki? Tarkastuslautakunta haluaisi myös selvityksen siitä, miten ja missä on määritelty Mikkelin kaupungin henkilöstöpolitiikka, johon henkilöstöstrategiassa viitataan. Vuoden 2014 aikana kaupungissa panostettiin esimiesten kouluttamiseen. Yhtenä keskeisenä tavoitteena tässä nähtiin mm. verkostoissa toimiminen, älykäs organisaatio ja tiedolla johtaminen. Miten esimieskoulutus on käytännössä vastannut näiden tavoitteiden saavuttamiseen ja miten kouluttaminen on näkynyt arjen johtamisessa? Jatkuvat organisaatiomuutokset sekä muutokset käytännön työssä ja työmenetelmissä aiheuttavat henkilöstössä jaksamisongelmia, työuupumusta ja myös epäselvyyttä työtehtävien sisällöistä. Tämän vuoksi tiedolla johtamisen ohessa pitäisi korostaa entistä enemmän myös tunneälyllä johtamista. Yleiset tutkimustulokset kertovat, että suorituskyvyn näkökulmasta tunteet ovat kovaakin kovempia asioita henkilöstöpolitiikan toteuttamiseen. Henkilöstöraportin mukaan sairauspoissaolojen määrä vaikuttaa olevan laskusuunnassa, mikä on todella hyvä asia. Eläkepoistuma näyttää vakiintuneen edellisten vuosien tasolle ollen noin 130. Henkilöstöraportti on tiivis ja monipuolinen kooste henkilöstöasioista ja se antaa hyvän poikkileikkauskuvan henkilöstöstä kaupungin voimavarana. Tarkastuslautakunta toivoo, että raporttia hyödynnetään kaupungin johtamisessa kaikilla toimialoilla. Yhdeksi isoksi haasteeksi nousee henkilöstöresurssien riittävä ja tasavertainen turvaaminen kasvavien säästöpaineiden alla. Yleinen suuntaus näyttää olevan, että esimerkiksi eläköityvien tilalle ei oteta uusia työntekijöitä, vaan tehtävät jaetaan organisaatiossa uudestaan. Tämä vaatii osaavaa ja ennakoivaa muutosjohtamista ja ns. hiljaisen tiedon siirtymisen varmistamista. 5.3 Sisäinen valvonta, konsernivalvonta ja riskienhallinta Mikkelin kaupungin tilinpäätöksessä sivulla 31 esitetty yhteenveto kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä on edellisvuoden tapaan sisällöltään varsin suppea. Samoin melko lyhyt on selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä tasekirjan sivulla 48. Tässä kohdassa todetaan hieman harhaanjohtavasti, että konserniohje olisi päivitetty vuoden 2014 aikana. Tosiasiallisesti sen päivitys on edelleen kesken, koska uutta konserniohjetta ei ole vieläkään hyväksytty. Konsernivalvonnan järjestämisen kohdalla ei ole lainkaan mainintaa konsernitarkastajasta, vaikka hänen toimenkuvaan kuuluu mm. kaupunkikonserniin kuuluville yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi sekä niiden hallinnon ja talouden kehityksen seuraaminen ja analysointi. Selvitys riskienhallinnasta on esitetty tasekirjan sivulla 23. Riskienhallinnan kohdalla puutteena on todettu, että riskienhallinta-analyysiin ei ole yhtenäistä järjestelmää. Korjausveloista ei ole tässä yhteydessä mitään mainintaa. Edellä todettujen selvitysten lisäksi tilinpäätökseen on sisällytetty myös kaikkien toimialojen, liikelaitosten ja taseyksiköiden omat selvitykset niiden sisäisen valvonnan järjestämisestä. Selvitykset vaikuttavat hieman kategorisilta ja esityksistä saa yleiskuvan, että kaikilla toimialoilla sisäinen valvonta toimisi eikä korjaavia toi- 27

menpiteitä tai erillisiä kehitystoimenpiteitä tarvittaisi. Mikkelin Vesilaitoksen kohdalla on yhtenä asiana todettu, että hankinnat ja sopimushallinta on vastuutettu. Vesilaitoksen johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuvia negatiivia seuraamuksia. Tästä herää kysymys, että onko Vesilaitoksen hankinnat ja niiden kilpailutukset hoidettu asianmukaisesti, kun hankintoja ei ole vastuuttamisen lisäksi mitenkään muuten kommentoitu. Kaupungin yhteenvedosta saa kuvan, että sisäiseen valvontaan yhtenä tärkeänä osana kuuluvaa sisäistä tarkastusta ei olisi vuoden 2014 aikana tehty lainkaan. Selvityksessä kerrotaan, että 1.4.2014 aloittanut konsernitarkastaja on keskittynyt vuoden 2014 aikana sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä sisäisen tarkastuksen käytänteiden luontiin. Tarkastuslautakunta odottaa selvitystä sisäisen tarkastuksen suunnitelmallisuudesta ja tarkastuksen käytännön toteutuksesta. Kaupunginhallitus toteaa sisäisen valvonnan selonteossaan, että sisäisessä valvonnassa ja toiminnassa ei ole poikkeamia tai huomauttamista. Tarkastuslautakunta kyseenalaistaa jo toistamiseen tämän toteamuksen ainakin talouden suunnittelun, realistisuuden ja seurannan sekä talousarvion sitovuuden noudattamisen osalta. Näin sen vuoksi, että tilikauden loppupuolella valtuustolle esitettiin hyväksyttäväksi isoja talousarviomuutoksia ja vielä tilikauden päättymisen jälkeen valtuustolla hyväksytettiin merkittäviä määrärahaylityksiä ja tuloarvioalituksia. Kaupungin hallintosäännössä todetaan talousarviomuutosten osalta seuraavaa: Talousarvioon tehtävät muutokset on esiteltävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Lautakuntien ja muiden taloudesta vastaavien tulee seurata talouttaan tarkasti koko tilivuoden ajan ja esittää välttämättömät määrärahojen ylitykset ja tuloarvioiden alitukset valtuustolle hyvissä ajoin, pääsääntöisesti jo ennen niiden toteutumista. Talousarviomuutoksia tehtäessä tulee hallintosäännön määräysten mukaisesti ottaa huomioon myös niiden vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin. Kaupungin sisäisessä valvonnassa, konsernivalvonnassa ja riskienhallinnassa on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan edelleen paljon kehitettävää. Konserniohjeen päivitys on edelleen kesken, koska sitä ei alun perin valmisteluvaiheessa käyty läpi yhdessä konserniyhtiöiden kanssa. Tilikauden aikana päivitettiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje ja se koskee nykymuodossaan koko kaupunkikonsernia. Käytiinkö tätä ohjetta läpi konserniyhtiöiden kanssa valmisteluvaiheessa lainkaan ja miten sen toimivuutta nyt käytännössä valvotaan? Tarkastuslautakunta toivoo, että uusi kaupunginjohtaja ottaisi sisäiseen valvontaan, konsernivalvontaan ja riskienhallintaan liittyvät asiat kaupungin nykyistä toimintatapaa napakammin haltuunsa. 28

Tarkastuslautakunta yhteiskuvassa: vasemmalta lukien Tiina Elkharam, Leevi Piispa, varapuheenjohtaja Hannu Tullinen, Erkki Rantalainen, Leena Teittinen, Tanja Klèn (edessä), Janne Aaltonen, varajäsen Juhani Alanen, puheenjohtaja Juhani Oksman ja Minna Kurvinen. Kuvasta puuttuu lautakunnan jäsen Tea-Tuulia Roos. Mikkelissä 27.5.2015 Juhani Oksman Puheenjohtaja Hannu Tullinen Varapuheenjohtaja Janne Aaltonen Juhani Alanen Tiina Elkharam Tanja Klén Minna Kurvinen Leevi Piispa Erkki Rantalainen Tea-Tuulia Roos Leena Teittinen 29