ASEMAKAAVAN SELOSTUS TUUSULAN KUNTA, RIIHIKALLIO, 8. kunnanosa Alueelle laaditaan erillinen sitova tonttijako. n muutos (nro 3547) laatija : Arkkitehti Antti Heikkilä p. 050 325 7666 / toimisto@anttiheikkila.fi kaavasuunnittelija Jaana Pohjola p. 040 314 3521 jaana.pohjola@tuusula.fi esittelijä: kaavoituspäällikkö Asko Honkanen p. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kuntakehitysltk hyv. pvm kunnanhallitus hyv. pvm valtuusto hyv. pvm luonnos ehdotus AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y E r k o n t i e 5 0 4 4 2 0 J ä r v e n p ä ä 0 5 0 3 2 5 7 6 6 6 t o i m i s t o @ a n t t i h e i k k i l a. f i w w w. a n t t i h e i k k i l a. f i
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Tuusulan Riihikallioon. Muutosalue on puisto Peurantien ja Kurjentien kulmassa. Puistoalueen pinta-ala on 3 926 m 2. Alue sijoittuu lähelle asemakaavoitetun alueen reunaa. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Nimi: Peurantie, n muutos Asemakaavanmuutoksen tarkoitus: Riihikallion kunnanosassa Peurantien Kurjentien risteyksessä sijaitsevan puistoalueen muuttaminen asumisen alueeksi. Puistoalueella toimii tällä hetkellä maalausalan yritys rakennusluvalla kaavan vastaisesti. Tarkoitus on kehittää aluetta asumiseen. kaavamuutosalueen sijainti: AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 1
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Alueen kaavoitus on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Maanomistajien kanssa on tehty kaavoituksen käynnistämissopimukset. 2.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan muutosta on tehnyt Arkkitehtitoimisto Antti Heikkilä Oy kunnan kaavoitustoimiston ja maanomistajan kanssa yhteistyössä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta pyydetään asiaan kuuluvien tahojen lausunnot ja ne ovat julkisesti nähtävillä mielipiteiden ja muistutusten esittämistä varten. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueiden nykytilasta Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue on tällä hetkellä puustoinen, pääosin rakentamaton maa-alue Peurantien ja Kurjentien risteyksessä. Asemakaavassa suunnittelualue on luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL). Puistoalueella toimii tällä hetkellä maalausalan yritys rakennusluvalla kaavan vastaisesti. Alueen kasvillisuus on runsasta ja osittain hoitamatonta. Luonnonympäristö Liikenne Alueella kasvaa runsaasti puustoa, mutta se ei sisällä merkittäviä maisemallisia arvoja. Alue on tällä hetkellä huonosti soveltuva virkistyskäyttöön sillä sijaitsevan n vastaisen toiminnan vuoksi. Kaavamuutosalue sijaitsee liikenneverkoston laitamilla. Peurantie on muodostunut alueella kokoojakatumaiseksi kaduksi. Peurantien yleisessä käytössä oleva osuus päättyy kaavamuutosalueen viereiseen risteykseen. Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö Kaavamuutosalueen lähiympäristö on pientalomaista asuinaluetta ja toteutunut eri vuosikymmenten kuluessa. Rakennuskanta on heterogeenistä, pääasiassa matalaa pientalorakentamista. Kaavamuutosalueen välittömässä läheisyydessä ei ole kulttuuriympäristöksi luonnehdittavia kohteita tai maisemakokonaisuuksia. AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 2
Tekninen huolto Kaava-alueen ja lähialueen kiinteistöt on liitetty alueelle rakennettuun kunnallistekniikkaan. Kaavamuutosalueen läpi kulkee viemärilinja, joka on tarkoitus säilyttää entisellä paikallaan myös uuden kaavan toteutuessa. Viemärilinja merkitään maanalaista johtoa varten varatuksi alueeksi kaavakarttaan. Ympäristöhäiriöt Maanomistus Alueella ei ole maankäyttöön vaikuttavia ympäristöhäiriöitä. Tuusulan moottoritie kulkee n. 150 m etäisyydellä suunnittelualueesta, mutta sen aiheuttama melu ei muodosta merkittävää häiriötä suunnittelualueella. Asemakaavan muutosalue on yksityisessä maanomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne, kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Alue on asemakaavoitettu. Taajamarakenteen tiivistäminen rakennetuilla alueilla on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen toimenpide. Uudenmaan maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa kaavamuutosalue on taajamatoimintojen aluetta. Tuusulan yleiskaava 2010 on oikeusvaikutukseton. Yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta. Uuden yleiskaavan 2040 laadinta on vireillä. Asemakaavassa suunnittelualue on luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL). Asemakaava on vuodelta 1964. Alue ei ole toteutunut n mukaisesti, vaan puistoalueella on yritystoimintaa. Ajantasa-ote on seuraavalla sivulla. AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 3
Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskielto Alueella on ohjeellinen tonttijako ja kiinteistöt ovat rekisterissä tiloina. Asemakaavaluonnos on laadittu tarkistetulle pohjakartalle. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Kaavamuutosaluetta koskevat päätökset Asemakaavan muutos on kuntakehityslautakunnan hyväksymässä kaavoitussuunnitelmassa 2014-2018. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Tuusulan uusi yleiskaava 2040 laaditaan koko Tuusulan kunnan alueelle. Yleiskaavaluonnos on hyväksytty kunnanhallituksessa kesäkuussa 2014. Yleiskaavasta on tarkoitus laatia strateginen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka tavoitevuosi on 2040. Uuden yleiskaavan kaavaluonnoksessa Peurantien kaavamuutosalue on merkitty AP-alueeksi. AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 4
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelutarve Voimassa olevassa ssa suunnittelualue on luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL). Puistoalueella toimii kuitenkin tällä hetkellä maalausalan yritys rakennusluvalla kaavan vastaisesti. Kunnan tavoitteena on tiivistää taajama-alueita ja kaavoittaa infrastruktuurin ja kunnallistekniikan piirissä olevia alueita asuin- tai muuhun käyttöön niiltä osin kuin on mahdollista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on kuntakehityslautakunnan hyväksymässä kaavoitussuunnitelmassa 2014-2018 Alueen kaavoitus on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Asemakaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville tulon yhteydessä. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 6.2. 19.2.2014 välisenä aikana Tuusulan kunnantalolla ja kunnan internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 8 mielipidettä / lausuntoa. Mielipiteet ja lausunnot ovat kaavaselostuksen liitteenä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Alla olevaa osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa: Kaava- ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat sekä yritykset ja alueella toimivat yhdistykset Viranomaiset: Uudenmaan liitto, ELY, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, museovirasto Tuusulan kunta Muut, mm.: Elisa Oyj, Teliasonera Oyj, Fortum sähkönsiirto Oy, Fortum Power & Heat, Tuusulan seudun vesilaitos Vireilletulo Alueen kaavoitus on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Asemakaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville tulon yhteydessä. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 6.2. 19.2.2014 välisenä aikana Tuusulan kunnantalolla ja kunnan internetsivuilla. AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 5
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Osalliset voivat jättää kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana mielipiteensä kirjallisesti Tuusulan kaavoitustoimistoon tai kunnan internetsivuilta löytyvällä lomakkeella. Muistutukset ja lausunnot liitetään vastineineen kaavaselostukseen, jonka perusteella tehdään päätös esitetystä sta. Halutessaan muistutusten jättäjät saavat tiedon kaavan etenemisestä kirjeitse. Kaavaprosessin luonnosvaiheessa järjestettiin lähialueen maanomistajille esittely- ja kuulemistilaisuus kunnantalolla 9.9.2014 klo 16-18. Tilaisuuteen kutsuttiin lähialueen asukkaita ja muita asiasta kiinnostuneita. Jos nähdään tarpeelliseksi, voidaan maanomistajat kutsua vielä kaavaprosessin loppuvaiheessa yleisötilaisuuteen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä n muutosehdotuksesta pyydetään lausunnot kunnan eri hallintokunnilta sekä viranomaisilta, joiden toimialaa kaavamuutos koskee. Lausunnot pyydetään myös alueella toimivilta asukasyhdistyksiltä. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on tiivistää taajama-alueita ja kaavoittaa infrastruktuurin ja kunnallistekniikan piirissä olevia alueita asuin- tai muuhun käyttöön niiltä osin kuin on mahdollista. Kunnan asettamissa tavoitteissa pyritään hyvään ja laadukkaaseen ympäristöön ja laadukkaaseen toteutukseen. Tavoitteena on myös n ajanmukaistaminen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tuusulan kunnan alueelle ollaan laatimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jonka luonnoksessa alue on merkitty AP-alueeksi. Mikäli kyseinen merkintä säilyy yleiskaavassa sen hyväksymiseen saakka, on myös tulevan yleiskaavan perusteella asuinkäyttö kaavamuutosalueella perusteltua. Taajamarakenteen tiivistäminen rakennetuilla alueilla on myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukainen toimenpide. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavamuutosalue sijaitsee pientalotonttien välissä. Voimassa olevassa ssa suunnittelualue on luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL). Pienten puistoalueiden virkistyskäyttö on vaikeaa etenkin, kun niiden kunnossapitoon on hankalaa osoittaa resursseja. Tavoitteena on muuttaa alue asuinkäyttöön, jolloin koko lähiympäristön yleisilme yhtenäistyisi ja kaavamuutosalue siistiytyisi. AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 6
TUUSULAN KUNTA luonnos 24.09.2014 ehdotus Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, niiden tarkentuminen ja osallisten tavoitteet Asukkaat, viranomaiset ja luottamusmiehet voivat kaavaprosessin aikana tuoda esille tavoitteitaan n muutoksen suhteen. Saadun palautteen perusteella arvioidaan, onko kaavamuutoksen tavoitteita joiltain osin syytä tarkistaa. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaprosessin alusta alkaen kaavamuutosaluetta on suunniteltu siten, että tonttitehokkuus on noin e=0,25. Ympäröivillä tonteilla tehokkuus on e=0,20. Korkeampi tehokkuus on perusteltu mm. alueen sijoittumisella katujen risteykseen ja myös sillä, että yleisemmin Riihikallion eteläosassa on tarpeen kaavoittaa pientalotonteille riittävän tehokasta rakentamista alueen hyvän sijainnin ja hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Asemakaavaprosessin alkuvaiheessa Niina Näsälä arkkitehti- ja ympäristösuunnittelu JKos Oy:stä on laatinut kaavamuutosalueelle alustavia tontinkäyttösuunnitelmia. Suunnitelmissa päädyttiin aluksi vaihtoehtoon, jossa alueelle on sijoitettu kolme paritaloa ja yksi rivitalo (ve 1). Myöhemmin suunnitelmia kehitettiin siten, että maanalainen johto pystyttiin säilyttämään nykyisellä paikallaan. Tällöin rakennusten määrä väheni neljästä kolmeen, joista kaksi oli rivitaloa (ve2) ve 1 AR K KI TE H TI TOI MI S TO AN T TI H EI K KI L Ä O Y ve2 (maanalainen johto säilyy) 7
TUUSULAN KUNTA luonnos 24.09.2014 ehdotus Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Edellä mainittujen vaihtoehtojen vaikutukset naapurustoon ovat hyvin samankaltaisia, sillä rakentaminen on molemmissa pientalomaista ja matalahkoa. Molemmissa vaihtoehdoissa esitettiin ajoliittymät sekä Peurantieltä että Kurjentieltä. Autopaikkojen määrä riippuu asuntojen määrästä (2 ap / asunto), molemmissa vaihtoehdoissa oli alueelle sijoitettu 9 asuntoa. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnittelun edetessä päädyttiin kuitenkin ratkaisuun, jossa Peurantien varteen osoitetaan kolme erillistä pientalotonttia. Tämä mahdollistaa alueen vaiheittaisen toteuttamisen paremmin ja samalla jää tarvittaessa myös mahdollisuus myydä tontteja yksityisille rakentajille. Tällöin ajoliittymiä tulee Peurantielle kolme kappaletta eli yksi liittymä tonttia kohti. Kyseinen vaihtoehto valittiin suunnittelun etenemissuunnaksi. Asemakaavatyön pohjaksi valittu vaihtoehto / alustava luonnos 13.8.2014 AR K KI TE H TI TOI MI S TO AN T TI H EI K KI L Ä O Y 8
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavaluonnoksessa kaavamuutosalueelle on sijoitettu neljä tonttia, joista kolme Peurantien varteen. Peurantien varressa olevien pienempien tonttien pinta-alat ovat 688 690 m 2. Alueen länsiosaan sijoittuvat suuremman tontin pinta-ala on 1860 m 2, ja sille on mahdollista rakentaa erillispientalojen lisäksi myös rivitalo. Maanalaiselle johdolle on varattu alue kaavamuutosalueen läpi. Kadun varrelle tulee istuttaa puita ja/tai pensaita. Maksimikerrosluku on kaksi. Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 3 926 m 2. Rakennusoikeutta on alueella yhteensä 982 k-m² (e=0,25). Autopaikkoja sijoitetaan tontille erillis-, pari- ja rivitaloille (kun alle 5 asuntoa) 2 ap / asunto. Tämä tarkoittaa n. 20 autopaikkaa yhteensä, riippuen asuntojen määrästä. AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 9
5.2 Korttelialueiden kaavamääräykset A-20 Asuinrakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa erillispientaloja, kytkettyjä pientaloja, paritaloja ja rivitaloja. Korttelialueelle saa rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autosuojia, varastoja ja lasikatteista tilaa enintään 20% kerrosalasta. Autopaikkoja on varattava seuraavasti: 1 ap / 60 k-m² tai vähintään 2 ap / asunto, jos asuntoja on vähemmän kuin 5; tai vähintään 1,5 ap / asunto, jos asuntoja on enemmän kuin 5. Puolet autopaikoista on sijoitettava autokatoksiin. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavassa ohjataan alueen rakentamista mm. rakennusalan rajoin sekä harjansuunta- ja kerroslukumerkinnöin. Lisäksi tonttien kadunpuoleisille rajoille on määrätty istutettavaksi puita ja pensaita. Kaavoituksen edustaja ohjaa rakennuslupavaiheessa rakentajia yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa sekä antaa lausunnot rakennushankkeista. Rakennuslupavaiheessa varataan myös Maakuntamuseolle mahdollisuus lausunnon antamiseen rakennussuunnitelmista. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenneverkkoon Alueen rakentaminen on luonteeltaan täydennysrakentamista, eikä se nosta merkittävästi alueen liikennemääriä. Liikenneverkko pystyy välittämään vähäisen ajoliikenteen lisäyksen. Liikenneturvallisuuden kannalta olisi hyvä, jos Peurantien varteen pystyttäisiin rakentamaan yhtenäinen jalkakäytävä kuten Kurjentiellä. Peurantien puolelle tulee kolme uutta ajoliittymää, Kurjentien puolelle yksi. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Uudisrakentaminen pyritään sijoittamaan siten, että se mahdollisimman vähän haittaa alueen nykyistä asutusta. Uudisrakentaminen on pientalomaista ja sopeutuu näin ollen alueen rakennuskantaan. Alue siistiytyy kun pääosin hoitamaton puistoalue rakennetaan. Kaavataloudelliset vaikutukset Alueen lisärakentaminen ei lisää kunnan kustannuksia infrastruktuurin rakentamiseksi, koska alueen katuverkko ja vesihuolto on jo rakennettu. Kaavamuutostyö ei aiheuta suuria kustannuksia kunnalle, koska työn suunnittelukustannuksista vastaa maanomistaja. Kunta veloittaa alueiden kaavoituksesta aiheutuvasta arvonnoususta korvauksen kulloinkin voimassa olevien maapoliittisten periaatteidensa mukaisesti. AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 1 0
5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole maankäyttöön vaikuttavia ympäristöhäiriöitä. Tuusulan moottoritie kulkee n. 150 m etäisyydellä suunnittelualueesta, mutta sen aiheuttama melu ei muodosta merkittävää häiriötä suunnittelualueella eikä sitä ole huomioitu luonnoksessa meluntorjuntatoimenpitein. 5.6 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan, yleiskaavaan ja muihin aluetta koskeviin suunnitelmiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alue on asemakaavoitettu. Taajamarakenteen tiivistäminen rakennetuilla alueilla on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen toimenpide. Maakuntakaava Asemakaava on edelleen maakuntakaavan mukainen (suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle). Yleiskaava Kaavaluonnos on sekä voimassa olevan oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan 2010 että luonnosvaiheessa olevan yleiskaava 2040:n mukainen. AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 1 1
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavaan liittyy havainnepiirros ja muuta havainnollistavaa materiaalia, joka ohjaa alueen rakentamista. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutoksen mukainen lisärakentaminen toteutunee vähitellen tulevina vuosina. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavoituksen edustaja ohjaa rakennuslupavaiheessa rakentajia yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa sekä antaa tarvittaessa lausunnot rakennushankkeista. Tuusulassa 24.09.2014 Antti Heikkilä, arkkitehti SAFA Asko Honkanen, kaavapäällikkö AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 1 2
7 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT 1. Ajantasa- 2. Kunnallistekniikan johtokartta 3. Asemakaavakartta ja määräykset 4. Havainnekuva 5. Asemakaavan seurantalomake 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja luonnoksesta saadut mielipiteet ja lausunnot sekä niihin laaditut vastineet 7. Käynnistämissopimus 8. Havainnekuvia AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 1 3