YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

Kaavanro YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVASELOSTUS 5.6.2017 päivättyyn kaavaehdotus PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus 132/10/02/03/2016

2 S i v u PAIMION KAUPUNKI YKSYKKÖSEN YRITYSALUE, ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti ja koko... 3 1.3 Asemakaavan nimi ja tarkoitus... 4 1.4 Asemakaavan liiteasiakirjat... 4 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 7 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset... 9 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.2.1 Osalliset... 10 4.2.2 Vireille tulo... 10 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 13 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 14 4.4.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 14 4.4.2 Esitetyt mielipiteet ja vastineet... 14 4.4.3 Esitetyt muistutukset ja vastineet... 14 4.4.4 Nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.1.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 15 5.1.3 Aluevaraukset... 15 5.2 Kaavan vaikutukset... 16 5.2.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus kaavaratkaisuun... 16 5.2.2 Rakennettu ympäristö... 16 5.2.3 Tekninen huolto... 16

S i v u 3 5.2.4 Liikenne... 16 5.2.5 Sosiaalinen ympäristö ja palvelut... 16 5.2.6 Kaupalliset palvelut... 17 5.2.7 Viheralueet... 17 5.2.8 Luonnonympäristö... 17 5.3 Ympäristön häiriötekijät... 17 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 17 5.5 Nimistö... 17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 17 6.1 Toteuttamisen ajoitus... 17 6.2 Toteutuksen seuranta... 17 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Selostus koskee 5.6.2017 päivättyä asemakaavaa. 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi YksYkkönen yritysalue, Iso-Iivarintien asemakaava Kaava-alueen määrittely Asemakaavalla muodostuu korttelit 1010-1012, katu- ja liikennealuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. Kaavan laatija Paimion kaupunki Tekninen ja ympäristöpalvelut / Kaavoitus Juha Suominen, kaavoitusinsinööri (YKS 451) Diaarinro 132/10/02/03/2016 Osallistumis- ja 12.9.2016 arviointisuunnitelma Vireille tulo Ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla 11.10.2016 Kaavan käsittely Ympäristölautakunta 24.1.2017 Kaupunginhallitus 1.2.2017 Ympäristölautakunta 20.6.2017 Kaupunginhallitus..2017 Hyväksyminen Ympäristölautakunta..2017 Kaupunginhallitus..2017 Kaupunginvaltuusto..2017 Asemakaava on tullut voimaan..20 1.2 Kaava-alueen sijainti ja koko Suunnittelualue sijaitsee Paimion keskustasta neljä kilometriä etelään Turku Helsinki moottoritien liittymän 11 kaakkoispuolella. Alue rajoittuu pohjoisessa moottoritiehen, lännessä Iso-Iivarintiehen, etelässä ja idässä metsäalueeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 13,5 ha.

4 S i v u Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti 1.3 Asemakaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavasta käytetään nimeä Iso-Iivarintie, jotta voidaan erottaa eri YksYkkösen yritysalueen asemakaavat. Kaavan laatimisen tavoitteena on osoittaa ohjeellisesti rajattu suunnittelualue Vistan osayleiskaavan (oikeusvaikutteinen) mukaiseen käyttöön. 1.4 Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014 Liite 3. Vesihuolto- ja kaukolämpöverkko Liite 4. Sähkö- ja televerkot Liite 5. Ympäristötekninen tutkimus Liite 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 7. Liikenne- ja meluselvitys 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maanomistajan kanssa käytiin neuvottelu 17.8.2016 ja maanomistaja jätti kaavoituksen käynnistämishakemuksen 23.8.2016. Maapoliittinen toimikunta käsitteli hakemusta kokouksessaan 23.8.2016. Ympäristölautakunta esitti 27.9.2016 kokouksessaan että kaupunginhallitus laittaisi vireille asemakaavan laatimisen. Kaupunginhallitus päätti 5.10.2016 ( 5) asemakaavoituksen aloittamisesta ja kuuluttaa vireille tulon. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kunnallislehdessä 11.10.2016. Osallistumis- ja arviontisuunnitelma hankkeesta on laadittu 15.9.2016. Asemakaavaluonnos on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä 8.2. - 10.3.2017 välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta saatiin viisi lausuntoa. Lausunnot ja vastineet on käsitelty kappaleessa 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. -..20 välisen ajan (MRL 65 ja MRA 27 ). Ympäristölautakunta käsitteli asemakaavan..20. Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavan..20.

S i v u 5 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..20. Asemakaava on tullut voimaan..20. 2.2 Asemakaava Suunnitelmassa alueelle mahdollistetaan Vistan osayleiskaavassa osoitettu maankäyttö. Alueelle liikennöinti tapahtuu suunnittelualueen eteläosasta, Voimatietä pitkin. Suunnittelualueen läpi Iso-Iivarintien suuntaisesti kulkee katu (Energiatie), josta on tehty yksi sivukatu (Biotie). Korttelin 1010 pinta-ala on n. 3 ha ja tonttitehokkuus e=0.80, rakennusoikeutta n. 24 000 k-m². Korttelialueelle saa rakentaa toimitilarakennuksia. Korttelialueelle ei sallita yli 4 000 k-m² suuruisia kaupan yksikköjä, eikä päivittäistavarakauppaa. Korttelialueella päärakennusmassat tullaan sijoittamaan Iso-Iivarintien suuntaisina rakennusalueeseen kiinni. Korttelin 1011 pinta-ala on n. 1 ha ja tonttitehokkuus e=0.80, rakennusoikeutta n. 7 650 k-m². Korttelialueelle saa rakentaa toimitilarakennuksia. Korttelialueelle ei sallita yli 4 000 k-m² suuruisia kaupan yksikköjä, eikä päivittäistavarakauppaa. Korttelin 1012 tonttien 1 ja 3 pinta-ala yhteensä on n. 4,2 ha ja tonttitehokkuus e=0.80, rakennusoikeutta n. 33 300 k-m². Korttelialueelle saa rakentaa toimitilarakennuksia. Korttelialueelle ei sallita yli 4 000 k-m² suuruisia kaupan yksikköjä, eikä päivittäistavarakauppaa. Korttelin 1012 tontin 1 päärakennusmassat tullaan sijoittamaan moottoritien suuntaisina rakennusalueeseen kiinni. Korttelin 1012 tontin 2 pinta-ala on n. 0,9 ha ja tonttitehokkuus e=0.50, rakennusoikeutta n. 4 400 k-m². Korttelialueelle saa sijoittaa energiaa tuottavan voimalaitoksen. Toiminnan hajuhaittoja aiheuttavan raaka-aineen vastaanotto, varastointi ja käsittely on sallittu vain sisätiloissa, joista ei saa tulla hajua ulkoilmaan. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamisesta vastaavat Paimion kaupunki, Paimion Vesihuolto Oy ja yksityiset tahot. Paimion kaupunki ja Paimion Vesihuolto Oy yhteistyössä rakentavat katualueet ja kunnallistekniikan. Toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun kaava on saanut lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Turku Helsinki moottoritien liittymän 11 kaakkoispuolella, vielä asemakaavoittamattomalla alueella. Alueen läpi on kulkenut tieyhteys moottoritieltä maantielle 110 ennen moottoritieyhteyden Paimio Muurla avaamista liikenteelle. Tieyhteyden poistumisen jälkeen alueelle on istutettu puustoa. Kuva 2. Suunnittelualue lännen suunnasta

6 S i v u 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin ihmisen uudelleen muokkaamaa. Geologisen tutkimuskeskuksen tietojen perusteella maaperä on hiekkaa, hiekkamoreenia, savea, täytemaata ja kalliota. Alueella on aiemmin sijainnut kaupungin kaatopaikka ja myöhemmin maankaatopaikka sekä toiminut moottoritiehankkeen läjitysalueena, joka on saattanut aiheuttaa maaperän pilaantumista. Vistan osayleiskaavassa alueella on mahdollisesti pilaantuneen maa-alueen kohdemerkintä. Kaavassa on määräyksiä kohteen tutkimisen ja pilaantuneen maa-aineksen poistamisen osalta ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä. Suunnittelualue osittain sijoittuu Vistan osayleiskaavassa merkitylle suojelualueeksi tarkoitetulle alueelle (S-1). Alueella ei ole tiedossa olevia luontokohteita tai uhanalaisten kasvi- ja eliölajien esiintymisympäristöjä. Liite 5. Ympäristötekninen tutkimus Kuva 3. Suunnittelualueella oleva moottorirata. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Suunnittelualueen länsipuolella liikenneasema palveluineen, muuten Paimion keskustan monipuoliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Alueelle on rakennettu motocrosspyörille tarkoitettu moottorirata, jossa toiminta on satunnaista. Suunnittelualueen länsipuolella on vireillä oleva asemakaavan muutoshanke, jossa alue suunnitellaan paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin. Alueen ympäristöhäiriöitä pääsääntöisesti aiheuttavat liikennemelut. Vesihuoltoverkostot sekä sähkö- ja televerkot kulkevat suunnittelualueen reunalla. Liite 3. Vesihuolto- ja kaukolämpöverkko Liite 4. Sähkö- ja televerkot

3.1.4 Maanomistus S i v u 7 Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Paimion kaupungilla on maanomistusta suunnittelualueen luoteis- ja eteläosassa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 10.6.2013 käynnistää Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 3.6. 10.7.2015. Suunnittelualueelle ei esitetty muutoksia vuoden 2004 maakuntakaavaan. Kaava-alue on osoitettu edelleen työpaikkatoimintojen alueeksi (TP) ja kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (punainen aluerajaus). Kaupunki esitti kaupunkikehittämisen kohdealueen laajentamista 110-tielle saakka sekä työpaikkatoimintojen alueen laajentamista idän suuntaan. Kuva 4. Ote vaihemaakuntakaavaluonnoksesta, ei mittakaavassa. Vaihemaakuntakaavaehdotus on nähtävillä 2.6.2017 saakka. Suunnittelualueen osalta työpaikkatoimintojen alue (TP) on laajennettu hieman idän suuntaan. Uutena aluerajausmerkintänä suunnittelualue kuuluu teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueeseen (harmaa aluerajaus) ja kaupunkikehittämisen kohdealue (punainen aluerajaus) rajoittuu moottoritien liittymään. Kuva 5. Ote vaihemaakuntakaavaehdotuksesta, ei mittakaavassa. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Vistan osayleiskaavan muutos, joka on Turun hallinto-oikeuden päätöksellä 2.4.2014 vahvistunut. Liite 2. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014

8 S i v u Kuva 6. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014 Yleiskaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät: Asemakaava Suunnittelualue on asemakaavoittamaton. Rakennusjärjestys Paimion kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.6.2011. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaavoituksen pohjakarttaa mittakaavassa 1:2000. Maankäyttösopimukset Hankkeesta laaditaan maankäyttösopimukset, jonka osapuolina ovat yksityiset maanomistajat ja Paimion kaupunki.

S i v u 9 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Ympäristötekninen selvitys Suunnittelualueelta laadittiin syksyllä 2016 selvitys, jossa tutkittiin alueen mahdollista pilaantuneisuutta. Näytteenottoja suoritettiin kairaamalla ja koekuoppatutkimuksin yhteensä 25 kappaletta. Riskiarvioinnin perusteella kohteessa ei ole kunnostustarvetta, vaikka maaperästä löytyi kynnysarvojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Kyseisten maa-aineiden toimittamisesta suunnittelualueen ulkopuolelle on ilmoitettava valvovalle ympäristöviranomaiselle. Liite 5. Ympäristötekninen tutkimus Liikenneselvitys selvitys Suunnittelualueelta laadittiin selvitys, jossa tutkittiin suunnittelualueen ja suunnittelualueen länsipuolella olevan kaavamuutosalueen liikenteellisiä vaikutuksia. Maankäyttömuutokset eivät tule vaikuttamaan valtatien 1 toimivuuteen ja sujuvuuteen. Asemakaavat ja niiden synnyttämät liikennemäärät eivät myöskään aiheuta sujuvuustai toimivuusongelmia eritasoliittymän ramppien (liittymä 11) liikenteessä. Maankäytön synnyttämät liikennemäärät eivät ole niin suuria, että liikenteellisiä toimivuus- tai sujuvuusongelmia esiintyisi myöskään seututien 110 ja Iso-Iivarintien kanavoidussa liittymässä. Kävelyn ja pyöräilyn väylän rakentaminen Iso-Iivarintien suunnittelualueelle parantaisi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta alueella. Suojatieylityksen lisääminen Iso-Iivarintielle nelihaaraliittymän pohjoispuolelle on välttämätön jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisen liikkumisen kannalta. Nopeusrajoituksen lasku 50 km/h (nyk. 60 km/h) parantaisi Iso-Iivarintien turvallisuutta ja sujuvuutta liikennemäärien kasvaessa ja uuden maankäytön muodostuessa. Nopeusrajoituksen lasku helpottaa myös uuden nelihaaraliittymän toimivuutta ja sivukaduilta Iso-Iivarintielle liittymistä. Meluselvitys Melualuelaskennan päivä- ja yöaikaisissa tuloksissa läheisillä asuinkiinteistöillä Valtatien 1 eteläpuolella ei ole juuri eroa nykytilanteen ja ennustetilanteen 2040 välillä. Valtatien 1 pohjoispuolella ero nykytilanteen ja ennustetilanteen 2040 välillä on merkittävämpi Valtatietä lähimmän asuinkiinteistön piha-alueella, missä päiväaikana sovellettava 55 db:n ohjearvotaso ylittyy ennustetilanteessa. Yöaikaisen melun osalta nyky- ja ennustetilanteen 2040 välillä ei ole merkittävää eroa Valtatien 1 pohjoispuolella sijaitsevien asuinkiinteistöjen piha-alueilla. Lisäksi on huomioitava, että melun lähde on Valtatie 1, eikä suunnitellulla maankäytöllä ole siihen merkittävää vaikutusta. Mikäli tuo alue jatkossakin osoitetaan asumiseen, tulisi Valtatie 1:n pohjoispuolelle rakentaa melueste. Melun ohjearvot ulkona eivät koske toimisto-, liike-, teollisuus- ja muita yritystoiminnan kiinteistöjä, mutta liike- ja toimistohuoneille on voimassa päiväajan keskiäänitason 45 db ohjearvo, mikä tulisi huomioida asemakaavassa. Korttelin 1012 pohjoisosassa päiväajan keskiäänitaso ulkona on enimmillään 72 db. Siten sinne sijoitettavien rakennusten ulkovaipan ääneneristävyys tulisi olla pohjoisilla julkisivuilla vähintään 27 db ja muilla 25 db. Nämä ovat asuinrakennuksille tyypillisiä arvoja, joita ei tarvitse merkitä asuinalueen asemakaavaan, mutta liikerakennuksessa suuret ikkunapinnat saattavat heikentää ääneneristävyyttä ja asia kannattaa tuoda ilmi. Muualla suunnittelualueilla päiväajan keskiäänitaso on enintään 65 db, jolloin ääneneristävyydeksi riittää 20 db, mikä on liike- ja teollisuusrakennuksissa yleensä saavutettu ilman erityistoimia. Liite 6. Liikenne- ja meluselvitys

10 S i v u 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Iso-Iivarintien asemakaavalla lisätään kaupungin alueella olevaa yrityksille tarkoitettua tonttitarjontaa. Alue on asemakaavoittamatonta, Vistan osayleiskaavassa alue on osoitettu työpaikka-alueena. Alueen yksi maanomistaja toimitti elokuussa 2016 kaupungille hakemuksen asemakaavoituksen käynnistämisestä. Kaupunki on käynyt suunnittelualueen maanomistajien kanssa neuvotteluja alueen suunnittelusta. Asemakaavamuutos on käynnistetty hakijan ja kaupungin yhteisestä aloitteesta syksyllä 2016. Kaupunginhallitus päätti kaavoituksen aloittamisesta 5.10.2016. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueen kiinteistöjen omistajat sekä haltijat Paikkakunnalla vaikuttavat yhdistykset Paimion kaupungin ao. hallintoelimet Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Varsinais-Suomen maakuntamuseo Caruna Oy 4.2.2 Vireille tulo Asemakaava on tullut vireille 11.10.2016. Vireille tulosta on ollut ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla 11.10.2016. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on asetettu nähtäville 11.10.2016. Liite 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos, lausunnot ja mielipiteet Kaavaluonnos on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 8.2. - 10.3.2017 välisenä aikana. Esitetyt mielipiteet ja vastineet kohdassa 4.5.1. Asemakaavaehdotus, muistutukset ja lausunnot Kaavaehdotus on ollut MRL 27 :n mukaisesti nähtävillä. -..2017 välisenä aikana. Esitetyt muistutukset ja vastineet kohdassa 4.5.2. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu Kaavasta on viranomaisten kanssa neuvoteltu 17.1.2017.

Viranomaisten antamat lausunnot Kaavaluonnos Varsinais-Suomen liitto, 27.3.2017 S i v u 11 Varsinais-Suomen liitto toteaa, että vähittäiskaupan sääntelyä koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen valmistelu on edennyt hallituksen esitykseksi eduskunnalle. Laki on tarkoitettu tulevaan voimaan keväällä 2017. Käynnissä olevan Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan prosessi on ollut pysähdyksissä maankäyttö- ja rakennuslain muutosvalmistelun vuoksi. Muutoksen jälkeen seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön raja Paimiossa on 4 000 k-m². Asemakaavaluonnoksen mukaan kortteleihin on osoitettu yhteensä lähes 70 000 k-m ² rakennusoikeutta. Kaavamääräyksissä todetaan yleiskaavan mukaisesti, että alueelle saa sijoittaa paikallisesti merkittäviä, paljon tilaa vaativia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Varsinais-Suomen liitto toteaa, että kaavaan osoitetusta runsaasta rakennusoikeudesta ja kaavamääräyksissä monikossa mainituista vähittäiskaupan suuryksiköistä johtuen, tulee kaavassa selkeästi määritellä ja perustella alueen reunaehdot vähittäiskaupan suuryksiköistä muodostuvalle keskittymälle. Yleiskaavan mukaista määräystä: Alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että rakennusten ja tonttien julkisivut erityisesti pääväylien suuntaan muodostavat yhtenäisen siistin ja tasapainoisen kokonaisuuden. ei ole otettu asemakaavassa huomioon. Tältä osin kaavaehdotusta tulee kehittää. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Kaavaehdotuksessa tarkennetaan vähittäiskaupan suuryksiköiden määritelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on tullut voimaan 15.4.2017 ja seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön raja Paimiossa on 4 000 k-m². Vistan osayleiskaavan mukaisesti suunnittelualueelle saa sijoittua paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, mutta ne eivät saa muodostaa seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan keskittymää. Iso-Iivarintien suuntaista rakentamista tullaan tarkentamaan kaavaehdotuksessa ja rakentaminen osoitetaan päärakennusmassaltaan rakennusalueeseen kiinni sijoittuvaksi. Moottoritien suuntaisena ainoastaan korttelin 1012 tontin 1 osalta voidaan pääväylien suuntaista rakentamista määrätä toteutettavaksi. Korttelin 1012 tontin 2 käyttötarkoitus poikkeaa muista käyttötarkoituksista, tällä hetkellä ei ole mahdollisesta toimijasta eikä tontin suunnittelusta tietoa (rakennukset, piha-alueet, säiliöt, putket, jne.) mitkä vaikuttavat toimintaan. Tavoitteena on kuitenkin rakennuslupavaiheessa ohjata päärakennusmassa moottoritien suuntaisesti ja rakennusalueeseen kiinni. Korttelin 1012 tontin 3 muoto on pohjois-eteläsuuntainen ja vain pieni osa tontista on moottoritien vieressä. Varsinais-Suomen elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus, 27.2.2017 Vähittäiskauppaan liittyen Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa että KTY-2 kaavamääräys ei ole kaavaselostuksen mukainen ja se tulee ehdotusvaiheeseen korjata. Asemakaavan rakennusoikeuden kokonaismäärän takia on vähittäiskaupan käyttöön sallittavaa rakentamista syytä rajata yleiskaavan mukaisesti. Asemakaavassa sallittavan kaupan yksikön tulee jäädä kooltaan alle seudullisen rajan. Seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan keskittymä on yleiskaavassa kielletty, eikä maakuntakaava mahdollista alueelle merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan yksikköjä.

12 S i v u Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on vireillä. Mikäli muutos tulee voimaan, katsotaan kaupan suuryksiköksi 4 000 k-m² suuruiset myymälät. Luonnoksen kaavamerkintää KTY voi pitää sopivana, kun kaavalla ei sallita yli 4 000 k-m² suuruisia kaupan yksikköjä. Liikenteeseen liittyen todetaan, että kaavoituksen yhteydessä tulee laatia riittävä liikenteellinen selvitys ja meluselvitys, koska alue on asemakaavoittamaton ja alueen rakentaminen saattaa aiheuttaa runsaasti liikennettä sekä melua. LT alueen riittävyyttä on vaikea arvioida, koska maantien 2352 tiealueen nykyiset rajat ovat vaikeasti havaittavissa kaavaluonnoksesta. Moottoritien varren EV aluetta tulee jatkaa itään luonnoksen M alueelle saakka ja rakennusalueen raja tulee olla vähintään 40 m (ohjeistus 50 m) päässä moottoritien lähemmän ajoradan keskilinjasta mitattuna. Lyhyempää etäisyyttä voidaan perustella olemassa olevalla moottoritien reunakaiteella. Hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn tulee kiinnittää huomioita kaavoituksessa, sillä hulevesiä ei pääsääntöisesti sallita johtaa maanteiden sivuojiin. Yleiskaavan S-1 alueen osoittaminen osittain M alueeksi ei aiheuta huomauttamista. Maaperän osalta jo laadittua ympäristöteknistä selvitystä voidaan pitää riittävänä. Niiden alueiden, joilla on todettu jätetäyttöä, maaperän kaivutöiden yhteydessä esille tulevat jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli rakennustöiden yhteydessä kuitenkin todetaan tutkimuksesta poiketen haittaaineita, joista voi aiheutua terveys- tai ympäristöhaittaa tai vaaraa, on rakennustyöt keskeytettävä ja maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiltä osin kokonaan uudelleen. Selitysraportin johdannossa on virheellisesti todettu alueen kaavoittaminen asuinkäyttöön. Se ei ole kuitenkaan kaavan tarkoitus, eikä kaavaluonnoksen mukaan mahdollista. Raportin johdannon teksti on syytä oikaista. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Vähittäiskauppaan liittyen kaavamääräyksiä tarkennetaan. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on tullut voimaan 15.4.2017 ja seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön raja Paimiossa on 4 000 k-m². Liikenteeseen liittyen asemakaava-aluetta ja myös viereisen kaavamuutosalueen koskien on laadittu liikenne- ja meluselvitykset, jotka ovat selostuksen liitteenä. Liikennealue- ja katualuevaraukset ovat selvityksen mukaan riittävät mahdollisesti tarvittaville laajennuksille. Pohjakartan väriä tummennetaan, EV aluetta jatketaan M alueelle saakka ja moottoritien varressa olevia rakennusalueen rajoja tarkistetaan. Alueelle laaditaan myöhemmin kunnallistekniset suunnitelmat, jossa tarkoituksena on mm. osoittaa hulevesien johtaminen suunnittelualueelta moottoritien pohjoispuolelle nykyisen verkoston kautta. Ympäristötekniseen selvitykseen liittyen asemakaavassa on annettu määräys, jossa kerrotaan, että maa-aineksien poisviemisestä alueelta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Selostuksen johdanto korjataan. Varsinais-Suomen maakuntamuseo, 17.3.2017 Varsinais-Suomen maakuntamuseo toteaa, ettei sillä ole omalta toimialaltaan huomautettavaa kaavahankkeesta. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Ei vaikutusta.

Caruna, 7.3.2017 S i v u 13 Carunan lausunnossa todettiin, että tarvitaan useita puistomuuntamoita. Kaavaluonnoksessa on jo huomioitu puistomuuntamoiden rakentamisen salliminen, mahdollisesti kaavaehdotuksessa voidaan vielä tarkemmin määritellä sijainnit. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Kaavassa on määräys, jossa sallitaan puistomuuntamon rakentaminen korttelialueelle. Tarkemmat sijainnit eivät välttämättä ole tarpeen. Tekninen lautakunta, 23.2.2017 Tekninen lautakunta toteaa, ettei sillä ole huomauttamista kaavaluonnokseen, sillä kaavoitus on laadittu yhteistyössä infra- ja vesihuoltohenkilökunnan kanssa ja kunnallistekniset asiat ovat huomioitu kaavaluonnoksessa. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Ei vaikutusta. Kaavaehdotus 4.3 Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000. Päätöstä tarkistettiin 13.11.2008 tavoitteiden sisällön osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jäi voimaan. Lisäksi valtioneuvosto on 22.12.2009 päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Iso-Iivarintien asemakaavassa käsitellään kokonaisuuksia 1, 2 ja 4. Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamista. Tavoitteena on, että valtioneuvosto voisi päättää uudistetuista tavoitteista loppuvuodesta 2017. Tavoitteet uudistetaan, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin alueidenkäytön valtakunnallisiin haasteisiin. Ehdotus valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevaksi valtioneuvoston päätökseksi valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin ja hallitusohjelman linjausten mukaisesti siten, että tavoitteet koskevat nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia, ja ovat nykyistä täsmällisempiä ja konkreettisempia. Maanomistajien tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on osoittaa suunnittelualue Vistan osayleiskaavan mukaiseen käyttöön ja tarjota uusi elinkeinotontteja hyvien liikenneyhteyksien varrelta.

14 S i v u 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.4.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnittelualueen sijainti moottoritien liittymässä asetti alueen liikenteelliselle suunnittelulle tiettyjä reunaehtoja. Ajuritie oli jo olemassa suunnittelualueen länsipuolelle eikä vastakkaisliittymä ollut paras vaihtoehto. Suunnittelualueen länsipuolella on kaavasuunnittelu myös käynnissä ja sinne ajoneuvoliittymä Iso- Iivarintieltä on osoitettu n. 250 metriä Ajurintien tiestä etelän suuntaan. Varsinais- Suomen ELY-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta päädyttiin sijoittamaan myös suunnittelualueen ajoneuvoliittymä samaan kohtaan, josta on hyvät näkymät sekä pohjoisen että etelän suuntiin. Kaavasuunnittelussa tavoitteena oli Vistan osayleiskaavassakin määrätyn kaavamääräyksen mukaan, päärakennusmassat tulee sijoittaa pääliikenneväylien (Iso-Iivarintien ja Turku-Helsinki moottoritien) suuntaisena. Rakennusmaiksi oli tarkoitus osoittaa isoja tontteja. Iso-Iivarintien suuntaisena kulkisi rinnakkaistie, josta osoitettaisiin yksi pistotie. Pistotien päähän osoitettaisiin energiahuollon alue. Moottoritien varteen on tarpeellista osoittaa suojaviheraluetta mahdollisia johto- ja liikuntaväyliä varten. Vistan osayleiskaavassa suunnittelualueen koillisosa on osoitettu suojelualueeksi tarkoitettu alue (S-1), jossa myös muinaismuistoalue Rekottilan linnavuori sijaitsee moottoritien pohjoispuolella. Asemakaavasuunnittelussa ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi osoittaa pientä metsäaluetta muuksi kuin maa- ja metsätalousalueeksi, jossa on jo tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä. 4.4.2 Esitetyt mielipiteet ja vastineet Kaavaluonnoksesta ei saatu mielipiteitä. 4.4.3 Esitetyt muistutukset ja vastineet 4.4.4 Nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnitelmassa kaavoitetaan vielä asemakaavoittamaton YksYkkösen yritysalueen neljännes moottoritien liittymässä. Kaavassa on osoitettu tuleva rakennuskanta pääteiden suuntaisesti tapahtuvaksi ja alueen liikennöinti sekä pysäköinti tapahtuu rakennusmassojen takana. Asemakaava käsittää toimitilarakennusten korttelialueita (KTY-2) joille saa sijoittaa toimisto-, tuotanto-, varasto- sekä myymälätiloja, jotka eivät ole vähittäiskaupan suuryksiköitä. Korttelialueille saa sijoittaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksiköitä. Energiahuollon alue (EN) on osoitettu Bioenergian päähän. Moottoritien suuntaisesti alueella on suojaviheralue (EV) ja suunnittelualueen koilliskulmassa maa- ja metsätalousalue (M). Iso-Iivarintie on osoitettu yleisen tien alueena (LT). 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 13,5 hehtaaria ja alueen rakennusoikeus on osoitettu tehokkuuslukuna. KTY-2 -alue: Kaavalla muodostuu korttelialuetta 81 520 m² ja rakennusoikeutta 65 210 k-m². LT alue: Kaavalla muodostuu aluetta 14 500 m².

Katu alue: EN alue: Kaavalla muodostuu aluetta 13 700 m². S i v u 15 Kaavalla muodostuu aluetta 8 780 m² ja rakennusoikeutta 4 390 k-m². ET alue: Kaavalla muodostuu aluetta 100 m² EV alue: M alue: Kaavalla muodostuu aluetta 6 100 m². Kaavalla muodostuu aluetta 10 000 m². 5.1.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava antaa edellytykset Vistan osayleiskaavan ja kaupungin maankäyttöstrategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiselle. Asemakaavamääräysten mukaan korttelissa 1010 päärakennusmassat tulee sijoittaa Iso-Iivarintien suuntaisina ja rakennusalaan kiinni. Korttelin 1011 tontti 1:ssä päärakennusmassat sijoitetaan rakennusalaan kiinni korttelialueen pohjoisosassa moottoritien suuntaisesti. 5.1.3 Aluevaraukset KTY-2 Toimitilarakennusten korttelialue Suunnittelualueelle on osoitettu kolme (3) toimitilarakennusten korttelialuetta. Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuusja varastorakennuksia sekä niiden yhdistelmiä. Alueelle ei saa sijoittaa yli 4 000 k-m2 kokoista kaupan yksikköä, eikä päivittäistavaran kauppaa. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla (e=0,80) ja kerrosten enimmäismäärä on kaksi (II). Liikenne- ja katualueet Iso-Iivarintie on osoitettu yleisen tien alueena (LT), josta lähtee kokoojakatuna (kk) osoitettu Voimatie. Tonttikatuina on osoitettu Energiatie ja Biotie. Alueen toimintojen tarvitsema pysäköinti sijoittuu korttelialueille ja autopaikkanormit on määritelty kaavamääräyksillä. EN Energiahuollon alue Suunnittelualueelle on osoitettu yksi energiahuollon alue. Alueelle saa rakentaa energiaa tuottavan voimalaitoksen. Toiminnan hajuhaittoja aiheuttavan raaka-aineen vastaanotto, varastointi ja käsittely on sallittu vain sisätiloissa, joista ei saa tulla hajua ulkoilmaan. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla (e=0,50) ja kerrosten enimmäismäärä on kaksi (II). ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Suunnittelualueelle on osoitettu yksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. EV Suojaviheralue Suunnittelualueelle on osoitettu yksi suojaviheralue. M Maa- ja metsätalousalue Suunnittelualueelle on osoitettu yksi maa- ja metsätalousalue.

16 S i v u 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus kaavaratkaisuun 1. Toimiva aluerakenne; Kaavaratkaisulla kehitetään Paimion YksYkkösen yritysaluetta maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaisesti. Suunnittelualue on maakuntakaavassa työpaikkatoimintojen aluetta (TP) kuuluu teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueeseen. Suunnittelualueesta on laadittu liikenneselvitys varmistamaan alueen liikenteellinen toimivuus. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Asemakaava-alue on rakentamatonta ja muodostaa yhden neljänneksen moottoritien eritasoristeysalueella ja kaavan mahdollistama ratkaisu muuttaa yhdyskuntarakennettava merkittävästi. Rakennusmassat tulevat muuttamaan kaupunkirakennetta aikaisempaa urbaanisemmaksi. Suunnittelualue on osa laajempaa yritysaluekokonaisuutta. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Suunnittelualueen läpi, Iso-Iivarintien suuntaisesti kulkee kunnallistekniikan verkostot. Kaavasuunnittelu on tehty yhteistyössä kaupungin teknisten palvelujen kanssa, alueen kunnallistekniset suunnitelmat valmistuvat kaavan saadessa lain. Uudisrakennukset voidaan liittää lähistöllä kulkevaan kaukolämpöverkkoon tai mahdollisesti alueelle rakennettavaan energialaitoksen toimittamaan verkostoon, molemmilla tuetaan uusiutuvaa energiaa. 5.2.2 Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutos tulee vaikuttamaan lähialueen rakennettuun ympäristöön, suurin muutos toteutumisen osalta tulee näkymään pohjois-eteläsuuntaisena Iso-Iivarintiellä sekä itä-länsisuuntaisena moottoritietä kuljettaessa. Rakentuessaan rakennuksien päämassat sijoittuvat Iso-Iivarintien ja moottoritien suuntaisina. Suunnittelualueelle ei sallita päivätavarakauppaa eikä seudullisesti merkittävää vähittäistavarakaupan keskittymää. Todennäköistä on että alueelle tulee sijoittumaan yrityksiä jotka tarvitsevat paljon tilaa säilytykseen ja hyvät liikenneyhteydet. Rakennusten sijoittamisista koskevilla kaavamerkinnöillä ja määräyksillä luodaan uusi toimitila-alue. 5.2.3 Tekninen huolto Suunnittelualue on rakentamaton, joten tekninen huolto tullaan rakentamaan kokonaisuudessaan uutena. Nykyisin suunnittelualueen eteläosassa Iso-Iivarintien suuntaisena kulkee runkovesijohto ja paineviemäri. Jotta suunnittelualueen rakentaminen voidaan toteuttaa järkevästi ja maisemakuvallisesti yhtenäisellä tavalla, tulee kyseiset linjaosuudet siirtää. Kaavasuunnittelussa on otettu huomioon eri vaihtoehtoreitit verkostoille johtovaruksia osoittamalla. 5.2.4 Liikenne Liikenne tulee rakentamisen myötä lisääntymään Iso-Iivarintiellä, moottoritien liittymissä ja maantiellä 110. Kaavassa on yleisen tien aluetta laajennettu mahdollisia kanavointeja varten. Iso-Iivarintieltä on osoitettu kokoojakatuna Voimatie, josta ei sallita tonttiliittymiä. Suunnittelussa on jo huomioitu mahdollisesti myöhemmin tarvittavat kevyen liikenteen yhteydet. 5.2.5 Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaavalla on vaikutusta alueen lähialueen asukkaiden elin- tai toimintaympäristöön. Korttelialueen rakentaminen muuttaa alueen ympäristöä kaupunkimaisemmaksi. Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu useita toimitilarakennusten korttelialueita joihin voi sijoittua paljon tilaa vaativan kaupan yksiköitä tai vähittäiskaupan suuryksiköitä. Päivittäistavaran suuryksikköjen sijoittaminen alueelle ei ole mahdollista. Kaava-alue on lähellä kaupunkikeskustaa, jossa keskustan palvelut ovat helposti saavutettavissa.

5.2.6 Kaupalliset palvelut S i v u 17 Asemakaava ei salli alueelle päivittäistavarakaupan sijoittumista, joten ei ole odotettavissa myöskään haitallisia vaikutuksia tai muutoksia nykyiseen palveluverkkoon. Todennäköisempää on, että alueelle tulee sijoittumaan yritys joka tarvitsee monipuoliset ja hyvät liikenneyhteydet. Iso-Iivarintien asemakaavan myötä YksYkkösen yritysalue laajenee ja tuo yritykset aivan moottoritien liittymään näköalapaikalle. 5.2.7 Viheralueet Kaavassa ei ole osoitettu viheralueita. Suunnittelualueen koillisosassa mäkialue on osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M) ja moottoritien varteen on jätetty suojaviheralue (EV) mahdollisia johtovarauksia sekä muita suojaustarpeita varten. 5.2.8 Luonnonympäristö Asemakaavamuutoksella luonnonympäristö rakentuessaan muuttuu sekapuu- ja polkuverkostoalueesta rakennetuksi liikealueeksi. Rakentamiseen osoitetulla alueella piha-alueiden luonnonympäristöön vaikuttavat oleellisesti ihmisen toimet. 5.3 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella suurin häiriötekijä tulee olemaan liikenne. Suunnittelualueelle on osoitettu energiahuollon alue, jonne saa sijoittaa energiaa tuottavan voimalaitoksen. Toiminnan hajuhaittoja aiheuttavan raaka-aineen vastaanotto, varastointi ja käsittely on sallittu vain sisätiloissa, joista ei saa tulla hajua ulkoilmaan. Toimitilarakennusten korttelialueella olevilla tonteilla tapahtuvaa melua, tärinää ja muita ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa teollista ja muuta toimintaa ohjataan voimassa olevan ympäristölainsäädännön mukaisesti ympäristöluvalla. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita ja ilmenevät kaavaluonnoksesta. Kaavaratkaisu on oikeusvaikutteisen Vistan osayleiskaavan maankäyttöratkaisun mukainen rakentamiseen osoitetuilla alueilla. 5.5 Nimistö Asemakaavassa on osoitettu kolme uutta katua; Voimatie, Energiatie ja Biotie. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 6.1 Toteuttamisen ajoitus Asemakaava valmistuu hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2017 aikana. Alueen jatkotoimenpiteet voidaan toteuttaa heti kaavan hyväksymispäätöksen lainvoimaistumisen jälkeen mahdollisesti syksyllä 2017. 6.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutuksessa katualue ja kunnallistekniikka rakennetaan ensin, jonka jälkeen päästään toteuttamaan korttelialueita. Katujen toteuttamissuunnitelmista vastaa Tekninen ja ympäristöpalvelut toimiala, vesihuoltoverkoston toteuttamissuunnitelmista vastaa Paimion Vesihuolto Oy. Rakennusluvat myöntää rakennusvalvonta, joka valvoo myös lupaehtojen noudattamisesta. Paimiossa..20 Markku Kylén Tekninen johtaja Juha Suominen Kaavoitusinsinööri