HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014 Laatimisvaiheen kuuleminen (asukastilaisuus) 4.12.2013 Ympäristölautakunta, kaavaluonnos, palautettu 162 27.11.2012 Laatimisvaiheen kuuleminen (Kaavaneuvottelut kiinteistönomistajien kanssa ja asukastilaisuus) 13.11.2012 Ympäristölautakunta 125 9.10.2012 Ympäristölautakunta 112 10.1.2012 Ympäristölautakunta, vireilletulo 7
Kaavamuutosalue.
Suunnittelualueen sijainti kartalla.
Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (Kuvalähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 2.6.2010). Erillispientalovaltainen asuntoalue (AP) Aluemerkintä sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluita, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Uudistettaessa asemakaavoja AP-alueella tulee laatia tarpeelliset rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset selvitykset.
Ote voimassaolevasta kantakaupungin yleiskaavasta. Ote ajantasa-asemakaavasta ja tontteja koskeva kaavamääräyksestä.
Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajanalueina. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikkatai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua.
Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä.
Sommitteluluonnos: vinoittaiset näkymät rakennusten limitse jatkavat alueelle ominaista väljää kortteleiden rajautumista katutilassa. Sommitteluluonnos: korttelin sisälle muodostuu vinoittaisesti toisiinsa liittyviä rakennuksiin rajautuvia pihoja. Puoliavoin korttelirakenne hengittää.
Havainnekuva: Asemakaavan mahdollistama kortteliympäristö, ei mittakaavassa.
Ote kaavakartasta. Tontit 5 ja 14 sisältävät kadun reunaan sijoittuvan, miljöölle tyypillisen ja kaupunkitilallisesti arvokkaan pienipohjaisen asuinrakennuksen. Tontit 4 ja 15 sisältävät takatontille sijoittuvan rakennuksen. Jako näihin kahteen tyyppitonttiin muodostaa jäsennellyn kaupunkitilan. Tyyppitonttien rakennusalojen sijoittelulla avataan näkymiä kadulta korttelin sisälle, jolloin kaupunkitila on tunnelmaltaan hallitun ilmava. o o o o