PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Viranomaislautakunta 13.01.2016 AIKA 13.01.2016 klo 17:14-19:10 PAIKKA Pudasjärvi kaupungintalo, kokoustila Kotka KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 2 Pöytäkirjantarkistajien valinta 5 3 Pöytäkirjan tarkastus- ja antopäivän vahvistaminen 6 4 Kokous- ja viranhaltijapöytäkirjojen nähtävänä pitäminen vuonna 2016 7 5 Lausunto / Kurenalan yleiskaavaehdotuksesta 8 6 Poikkeamishakemus / Arvo Kettunen 17 7 Poikkeamishakemus / Lasse ja Juulianna Pelttari 23 8 Lausunto / Pudasjärven Kurenalan pohjoisen osan asemakaavan osittaisesta 25 muutoksesta 9 Suunnittelutarveratkaisu / Kauko ja Kaarina Keskiaho 30 10 Tiedoksisaatettavat asiat 32 11 Muut esille tulevat asiat 33 Merk. Puheenjohtaja Heikki Putula Pöytäkirjanpitäjä Marjut Valkola Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 2 Viranomaislautakunta Aika 13.01.2016 klo 17:14-19:10 Paikka Pudasjärvi kaupungintalo, kokoustila Kotka OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Putula Heikki 17:14-19:10 Puheenjohtaja Törrö Marja-Leena 17:14-19:10 Varapuheenjohtaja Haataja Auri 17:14-19:10 Jäsen Simu Kerttu 17:14-19:10 Jäsen Manninen Paula 17:14-18:43 Jäsen Kortetjärvi Paavo 17:14-19:10 Jäsen Jussila Jari 17:14-19:10 Jäsen Honkanen-Rönkkö 17:14-18:17 Jäsen Sari Kellolampi Juho 17:14-19:10 Jäsen Stenius Sanna 17:14-19:10 Jäsen Talala Reijo 17:14-19:10 kh:n edustaja Talala Eero 17:14-19:10 Esittelijä Valkola Marjut 17:14-19:10 Sihteeri POISSA Pesonen Mika Jäsen Timonen Tomi Kaupunginjohtaja Riekki Vesa Kh:n puheenjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Heikki Putula Puheenjohtaja Marjut Valkola Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 1-11 PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Pudasjärvi 15. 01.2016 Marja-Leena Törrö Auri Haataja PÄÄTÖKSEN ANTA- Tässä kokouksessa lupa-asiassa tehdyt päätökset annetaan jul- MISPÄIVÄ LUPA- kipanon jälkeen ASIASSA Päivämäärä 25.01.2016 JULKIPANO- Tässä kokouksessa lupa-asiassa tehtyjä päätöksiä koskeva il- TODISTUS moitus on ollut julkipantuna (MRL 142) Pudasjärven kaupungin ilmoitustaululla Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 3 PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ kaupunginvirastossa 22.01.2016 klo 9:00-11:00. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 4 Viranomaislautakunta 1 13.01.2016 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus VIRANOMA 1 Tarkastusinsinööri ehdottaa: Viranomaislautakunta toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 5 Viranomaislautakunta 2 13.01.2016 Pöytäkirjantarkistajien valinta VIRANOMA 2 Tarkastusinsinööri ehdottaa: Viranomaislautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkistajaa. Päätös: Kokouksen pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Törrö Marja-Leena ja Haataja Auri. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 6 Viranomaislautakunta 3 13.01.2016 Pöytäkirjan tarkastus- ja antopäivän vahvistaminen VIRANOMA 3 Kokouksen pöytäkirja tarkastetaan 15.01.2016 ja antopäiväksi vahvistetaan 25.01.2016. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 7 Viranomaislautakunta 4 13.01.2016 Kokous- ja viranhaltijapöytäkirjojen nähtävänä pitäminen vuonna 2016 VIRANOMA 4 Kuntalain 63 :n mukaan on säädetty, että kunnan toimielimen pöytäkirja siihen liittyvine valitusosoituksineen on sen jälkeen, kun se on tarkistettu, pidettävä yleisesti nähtävänä kunnan virastotalossa tai muussa sopivassa paikassa, mikäli toimielin tai sen puheenjohtaja katsoo nähtävänä pitämisen tarpeellisena. Tarkastusinsinöörin päätösehdotus: Viranomaislautakunta päättää, että viranomaislautakunnan ja viranhaltijoiden pöytäkirjat pidetään yleisesti nähtävinä kokousviikon jälkeen seuraavana perjantaina kello 9:00 11:00 kaupunginviraston rakennusvalvontatoimistossa ja asiakaspalvelupisteessä. Mikäli kaupunginvirasto on ao. päivänä suljettuna, niin nähtäväpitopäivä siirtyy seuraavaksi kaupunginviraston aukiolopäiväksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 8 Viranomaislautakunta 5 13.01.2016 Lausunto / Kurenalan yleiskaavaehdotuksesta VIRANOMA 5 Pudasjärven kaupungin maankäyttöinsinööri Markku Mattinen on pyytänyt Pudasjärven viranomaislautakunnalta lausuntoa ARKTON Suunnitteluryhmä Oy / Oulun Yke Oy:n /Harri Lindroosin tekemästä Kurenalan yleiskaavaehdotuksesta 8.2.2016 mennessä. Yleiskaavalla osoitetaan alueen keskeisten maankäyttömuotojen ja toimintojen (pysyvä asutus, elinkeino- ja työpaikkatoiminnot, virkistys- ja ulkoilutoiminnat, suojelualueet, koulut, liikenne ja reitistöt) järjestelyt ja niiden yhteensovittaminen. Keskeisiä osa-alueita ovat ydinkeskustan kehittäminen ja valtatie 20:n liikenne- ja liittymäjärjestelyjen kehittäminen ja tien hyödyntäminen keskeisenä osana Pudasjärven kaupungin kehittämistä. Laadittava yleiskaava toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin asemakaavan muuttamista koskevan suunnittelua ohjaavan vaikutuksen osalta. Kaava-alue käsittää Pudasjärven kaupungin keskustan Kurenalan sekä siihen rajoittuvia haja-asutusalueita lähinnä kaava-alueen koillisosassa Kivarijärven etelärannalla ja eteläosassa valtatien varrella sekä lounaisosassa Tuulijärven rannalla. Suunnittelualueen laajuus on yhteensä n. 16 km2. Kurenalan yleiskaava oli kaavan laatimisen käynnistyessä 2005 jo osin vanhentunut. Aiemman vuonna 1984 hyväksytyn kaavan tarkastelujakso ulottui vuoteen 2000. Laadittavan yleiskaavan tarkastelujakso yltää vuoteen 2025. Kaavalla pyritään edistämään Kurenalan maankäyttöä kuntastrategian päämäärien saavuttamiseksi. Kurenalan keskusta sijoittuu liikenteellisesti vilkkaan VT 20:n varteen Iijoen varrelle. VT 20 ja Iijoen hyödyntäminen on yksi suunnittelua ohjanneista tavoitteista. Yleiskaavan uusimisen yhteydessä on tarvetta hyödyntää molempia em. tekijöitä ydinalueen kaupunkirakenteen ja -kuvan kehittämisessä. Maakuntakaavan uusiminen on aloitettu syksyllä 2010. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen liittyy mm. lakimuutoksiin, tarkistettuihin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä uusitun maakuntasuunnitelman sekä liiton muiden strategioiden toteuttamiseen. Keskeisenä pääteemana uudistamisessa ovat energia liittyen ilmastonmuutoksen hallintaan. Kaavassa tarkastellaan mm. energiantuotantoalueita ja siirtoyhteyksiä, sekä energiatehokasta yhdyskunta- ja aluerakennetta. Kaavan uusimiseen liittyvä 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Kaavaan sisältyy myös erityisesti Kurenalan taajamaa koskevia ohjausvaikutuksia liittyen Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 9 Viranomaislautakunta 5 13.01.2016 mm. kaupan palvelu- ja aluerakennetta ja liikennerakennetta. 2. vaihekaava on tullut vireille 2013, luonnos oli nähtävillä keväällä 2015. Kaava koskee mm. maaseudun asutusrakennetta, kulttuuriympäristöjä ja virkistys- ja matkailualueita. Aluetta koskeva kunnanvaltuuston hyväksymä Kurenalan yleiskaava on laadittu vuonna 1984. Osayleiskaavan uudistaminen on ollut kertaalleen vireillä 1995, jolloin alueelle on laadittu yleiskaavaluonnos, tuolloin kaavaa ei kuitenkaan viety ehdotuksena hyväksymiskäsittelyyn. Kurenalan keskusta on ydinalueen osalta toteutunut laaditun kaavan mukaisesti. Lievealueiden asuin- ja teollisuusaluevaraukset niihin liittyvine liikennejärjestelyineen ovat toteutuneet kaavassa osoitettua suppeampina. Suunnittelutilanne onkin muuttunut kasvuennusteiden osoittauduttua toteutuvaa tilannetta suuremmiksi. Taajaman asemakaavat on laadittu useassa otteessa ja kaavoja on vaiheittain uusittu kaavamuutosten myötä. Pääosa voimassa olevasta kaavasta on laadittu 1970- luvulla, asemakaavan vanhimmat osat ovat 1960-luvulta. Kaavamuutoksia on laadittu mm. VT20 liittymä-järjestelyihin sekä liike- ja asuntorakentamiseen liittyen valtatien lähialueella. Laajennuksia ja muutoksia on laadittu mm. kaava-alueen eteläosaan valtatien molemmin puolin, muutoksiin sisältyy työpaikka- ja liikealueiden varauksia, asuntoalueita ja liikenne- ja liittymäjärjestelyjen muutoksia. Viimeisimmät kaavamuutokset (2013-2015) taajamassa kohdistuvat Iijoen pohjoisrannalle valtatien molemmille puolille. Suurimmat muutokset kohdistuvat valtatien länsipuolelle (uuden koulun aluevaraus, uudet pientalo- ja kerrostaloalueet). Kurenalan asemakaavat kattavat keskustan rakennetut alueet, sen sijaan esim. Ranuantien varren toiminnot ja jokivarren yläjuoksun maatalous- ja kyläasutusalueet jäävät asemakaava-alueen ulkopuolelle. Kaava-alueeseen liittyviltä luonnonsuojelu- ja Natura 2000 alueilta on olemassa kattavat luonnonympäristöselvitykset, varsinaiselle yleiskaava-alueelle sen sijaan ei ole aiemmin laadittu yhtenäisiä ja kattavia selvityksiä. Yleiskaavoitustyön kanssa yhtä aikaa on Pudasjärven kaupunki yhdessä Tiehallinnon Oulun tiepiirin kanssa laatinut Pudasjärven liikenneturvallisuussuunnitelman, suunnitelma on valmistunut 2006. Valtatien varteen toteutettavan Kurenalan uuden liikekeskuksen toteutukseen liittyen on edelleen vuonna 2014 tehty uusia suunnitelmia valtatien ja taajama-alueen liikennejärjestelyjen osalle. Olennaisin poikkeus aiemmin laadittuihin ja hyväksyttyihin suunnitelmiin on valtatielle esitettävä uusi kiertoliittymä, jonka kautta liikenne ohjataan keskusta-alueelle valtatien molemmille puolille. Viimeisin tähän ratkaisuun liittyvä suunnitelma on laadittu 31.10.2014 / Destia Oy. Kurenalan kauppapaikan kehittämisen yleissuunnitelma Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 10 Viranomaislautakunta 5 13.01.2016 valmistui vuonna 2014. Selvityksen mukainen ratkaisu perustuu uuden liikekeskuksen toteuttamiseen Kurenalan keskustan vanhan koulun paikalle, mikä edellyttää suojeltavaksi esitetyn koulun purkua. Liikenne alueelle ja keskustaan esitetään johdettavaksi VT 20:lle toteutettavan uuden kiertoliittymän kautta. Tavoitteena on vetovoimaisen, valtatien liikennevirtaa hyödyntävän liikekeskuksen kehittäminen. Kurenalan kulttuurihistoriallisten kohteiden kartoitus valmistui marraskuussa 2007 / Kurenalan rakennusinventointi 2007, Inventointiraportti. Selvityksen laati Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura. Kaupungin toimitilasuunnitelmiin (2014) kuitenkin sisältyy mm. vanhojen koulukiinteistöjen purkutavoitteita, jotka ovat osin ristiriidassa kartoitukseen liittyvien suojelutavoitteiden kanssa. Pudasjärven kuntasuunnitelma 2012 2018 on valmistunut vuonna 2011. Kuntasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota asuinympäristön viihtyisyyden parantamiseen ja asumisen houkuttelevuuteen, mihin liittyvät mm. kaupungin modernin yleisilmeen rakentaminen (tiet, valaistus, viher- ja virkistysalueet, jokien maisemointi) ja nuorille suunnattujen liikkumis- ja urheilumahdollisuuksien kehittäminen (jäähallin, keilahallin, jalkapallokentän ja uimarantojen rakentaminen). Kaavoituksen kehittämiseen liittyen kuntasuunnitelmassa mainitaan myös uusien houkuttelevien asuinalueiden toteutus ja joki- / järvimaisemien hyödyntäminen. Koko yleiskaava-alueen kaavaluonnoksen pohjakarttana käytetään 1:10 000- mittakaavaista maastokarttaa. Keskusta-alueen tarkasteluissa ja luonnoksissa on hyödynnetty asemakaavan 1:2000-mittakaavaisia pohjakarttoja. Lisäksi suunnittelussa on hyödynnetty viistoilmakuva-aineistoa ja työn aikana kuvattua inventointikuvaaineistoa. Laadittuun suunnitteluaineistoon liittyvät lähtötieto- ja tavoiteraportti, kauppaja liikepaikkaselvitys, rakennevaihtoehtotarkastelu, kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennuskohteiden inventointi sekä Kurenalan yleiskaavan luontoselvitys. Suunnittelussa on huomioitu myös laaditut uudemmat liikennejärjestelyjä ja liikepaikkojen toteutusta koskevat suunnitelmat ja selvitykset. Merkittävä osa kaava-alueesta on kaupungin omistuksessa. Muut alueet ovat pääosin yksityisomistuksessa, vähäinen osuus alueista on erilaisten yhteisöjen omistuksessa. Valtion omistuksessa olevia alueita ei yksittäisiä tontteja lukuun ottamatta suunnittelualueelle sijoitu. Kurenalan väkiluku on vaihdellut 4500 asukkaan molemmin puolin vuodesta 1985, vuonna 2005 asukasmäärä oli n. 4550. Kurenalan keskustan väkiluvussa ei ole ennustettavissa / oletettavissa olennaista muutosta myöskään lähivuosina. Vanhenevan väestön muuttaessa maaseudulta keskustaan ikärakenne kuitenkin muuttuu ja asukkaiden keski-ikä nousee, oppilasmäärät ovat vastaavasti olleet laskussa. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 11 Viranomaislautakunta 5 13.01.2016 Kaupallisista palveluista valtaosa sijoittuu keskustaan. Keskusta-alueella ovat lähes kaikki päivittäin tarvittavat kaupalliset ja hallinnolliset palvelut sekä terveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelut. Urheilu- ja virkistyspalveluista Pudasjärveltä puuttuvat lähinnä suurempi palloiluhalli, jäähalli ja elokuvateatteri, taajamassa on uimahalli. Pudasjärven keskustaan on valmistunut uusi päiväkoti 2013, uusi koulurakennus valmistuu vuonna 2016. Koulun valmistumisen myötä vanhojen koulurakennusten kohtaloa on selvitetty, ainakin osaa niistä uhkaa purku. Eri aikakausien erilaisista rakennustavoista ja siihen liittyvästä rakennuskannan kerroksellisuudesta keskusta-alueen yleisilme on paikoin epäyhtenäinen. Alueen keskipisteeksi on aiemmin mielletty linja-autoasema ja siihen liittyvä avoin aukio pysäköintialueineen. Tälle alueelle on kaavan laatimisen aikana noussut uusi liikerakennus, joka osin hallitsee keskeisen alueen taajamakuvaa. Asemakaavassa toriaukioksi tarkoitettu alue pääkadun itäpuolella ei juuri erotu taajamakuvassa. Kaupunkikuvan kannalta keskeisimmät elementit liittyvät ydinkeskustan liikealueiden ohella valtatie 20 tienvarsimaisemiin ja Iijokeen. Valtatien viimeaikaiset liikennejärjestelyt ovat hieman parantaneet tilannetta taajaman kannalta verrattuna aiempaan läpikulun sujuvuuteen painottuneeseen liikenneympäristöön. Joen ja jokivarsimaiseman merkitys kaupunkikuvassa on vaatimaton, jokea ei juuri pysty havaitsemaan valtatieltä tai liikekeskustasta, ranta- ja jokimaiseman kokeakseen on erikseen hakeuduttava rannan virkistysalueille. Virkistysalueiden kunnostuksen myötä kaupunkilaisten mahdollisuudet nauttia joesta ja sen tarjoamista maisemista ovat parantuneet ydinkeskustan puistoalueilla. Keskustassa liikerakennusten ja asuin liikerakennusten kerrosluku kaavassa on pääosin II, asuin kerrostaloja on toteutettu 2- ja 3-kerroksisina. Osalla toteutuneiden AL-ALK-YHkortteleiden rakentamisesta nykyinen käyttö ja rakentamistapa ei täysin vastaa kaavan käyttötarkoitusta, tehokkuustavoitteita tai kerroslukua. Kaupunkikuvan kehittämisen kannalta merkittävimpiä osia on ydinkeskustan liikerakentamisen alue, valtatie 20:n tienvarsialue ja Iijoen ranta-alueet keskustassa. Kaavan uusimisen myötä tulee paikoin harkittavaksi myös kerroslukujen korottaminen niin toiminnallisista kuin kaupunkikuvallisistakin syistä. Nykyisen asemakaavan reservialueet mahdollistavat nauhamaisen työpaikka- ja liikerakentamisen VT 20:n varrelle. Tienvarteen sijoittuu jo paikoin teollisuustoimintoja sekä joen pohjois- että eteläpuolelle. Näiden toimintojen lisääminen tienvarteen on usein ongelmallista kaupunkikuvan kehityksen kannalta. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 12 Viranomaislautakunta 5 13.01.2016 xxx Laadittavalla kaavalla pyritään tiivistämään rakennetta, asumista ohjataan keskustan läheisyyteen. Myös liike- ja palvelurakentamisen osalta pyritään kehittämään ja tiivistämään rakennetta. Kilpailukyvyn parantamiseen liittyen hyödynnetään valtatien varren liikennevirtoja ja ohjataan valtatien varren liikerakentamisen alueita siten, että uudet liikepaikat tukevat myös keskustan kehittymistä. Keskustassa ranta-alueella on toistaiseksi suunnittelematonta aluetta, joka on osoitettu asemakaavassa maa- ja metsätalousalueena. Muutoin liikekeskustan osalta toimintojen ja kaupunkikuvan selkiyttäminen edellyttävät muutoksia jo rakennettuun ympäristöön ja paikoin myös asemakaavan uusimista. Kaavan uusimisen myötä tulee paikoin harkittavaksi myös kerroslukujen korottaminen niin toiminnallisista kuin kaupunki-kuvallisistakin syistä. Nykyisen asemakaavan reservialueet mahdollistavat nauhamaisen työpaikka- ja liikerakentamisen VT 20:n varrelle. Tienvarteen sijoittuu jo paikoin teollisuustoimintoja sekä joen pohjois- että eteläpuolelle. Näiden toimintojen lisääminen tienvarteen on usein ongelmallista kaupunkikuvan kehityksen kannalta. Varsinaiset työpaikka- ja teollisuusalueet, joille näkyvyys valtatieltä ja suora tieliittymä sille ei ole itseisarvo, olisi luontevampaa ohjata ensisijaisesti erillisten kokoojateiden varteen kaavoitetuille alueille. Myös tehtävillä liikenneratkaisujen muutoksilla voidaan vaikuttaa taajamakuvaan VT 20:n varrella. Merkittävimmät viimeaikaiset taajamakuvan muutokset liittyvät jo toteutettuihin keskustan kahteen asuin kerrostaloon, päiväkotiin, keskustan päivittäistavarakauppaan ja rakenteilla olevaan uuteen koulurakennukseen VT 20:n länsipuolelle ja Iijoen pohjoispuolelle. Kaava-alueella vapaita liikerakentamisen - asuin liikerakentamisen alueita on keskusta- alueella ainoastaan joen pohjoispuolella VT 20 varressa. Keskustassa on muutamia rakentamattomia / vajaasti 1-kerroksisena toteutettuja AL- ALKtontteja. AL-ALK - tonttien kerrosluku asemakaavassa on II-III, e= 0,5-0,6. Joitakin näistä on ilmeisesti vapautumassa tehokkaampaan rakennuskäyttöön, kaupunki on mm. hankkinut haltuunsa kaupungintalon viereiset vanhat ja osin huonokuntoiset puurakennukset. Vapaita, kaavoitettuja omakotitontteja oli kaavoituksen käynnistyessä kaava-alueella yhteensä n 200 kpl, joista keskustan tuntumassa (< 1 km) n. 1/3. Loput vapaat tontit sijoittuvat tätä kauemmaksi. Valtaosa vapaista tonteista sijoittuu hajalleen jo rakennetun alueen sekaan. Ydinkeskustan tuntumassa on vanhojen asemakaavojen tontteja rakennettu 2000 - luvun puolella arviolta hieman vajaat 50 kpl. Uusia omakotitontteja ja siten kokonaan uusia pienimuotoisia asuinalueita on vastikään kaavoitettu keskustan eteläpuoliselle alueelle VT 20 itäpuolelle. Vapaita yksittäisiä rivitalotontteja Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 13 Viranomaislautakunta 5 13.01.2016 kaava-alueella sijoittuu vähäisessä määrin joen molemmille puolille. Keskustassa on kaavoitettuna ja pääosin toteutettuna muutama yksittäinen asuinkerrostalokortteli, suurin kaavassa osoitettu kerrosluku kortteli on ollut III. Uudempi liike ja palvelurakentaminen keskusta-alueella ovat toteutuneet 2-kerroksisena siten, että katutasossa on liiketiloja, toiseen kerrokseen sijoittuu pääosin toimistotiloja vähäisessä määrin asuntoja. Keskustaan on viime vuosina toteutettu muutamia uusia 4- kerroksisia asuin kerrostaloja taajaman pääraitin varrelle. Uusia asuin kerrostalojen tontteja on kaavamuutoksilla suunniteltu Iijoen pohjoisrannalle. Kaava-alueella on yksittäisiä 1-kerroksisena toteutettuja tontteja, jotka mahdollistaisivat 2-kerroksisen, tehokkaamman (e= 0,5 0,6) asuin-liikerakentamisen. Näistä III (IV) kerroksisiin osiin rajautuvilla tonteilla voitaisiin harkita myös kerrosluvun korottamista, mikä saattaisi edistää myös asuntojen toteutumista näihin rakennuksiin. 2-kerroksisena kaavoitettuihin osiin rajautuvilla tonteilla voidaan tonttien käyttöä edelleen tarkastella asemakaavan uusimisen kautta uudelleen myös asuntorakentamisen ja kaupunkikuvan kannalta. Potentiaalisia pientalo-, kytkettyyn- tai kerrostalorakentamiseen soveltuvia alueita keskustassa voisivat olla lähinnä nykyisen rakenteen toteutumattomat AL-tontit ja niihin ja rakennettuun liikekeskustaan liittyvä maa- ja metsätalousalue. Alueelle on mahdollista toteuttaa rakentamista siten, että myös rannan virkistyskäyttöedellytyksiä voidaan edelleen kehittää. Muutoin keskustan asemakaava on siinä määrin toteutunut, ettei merkittäviä muutosmahdollisuuksia ole. Esiin noussut vanhojen koulukiinteistöjen mahdollinen purkaminen tosin vapauttaisi näiden alueiden käytön uusille käyttötarkoituksille. Uutena mahdollisena, joskin taajamasta hieman irrallisena alueena on noussut Tuulijärven ranta-alue kaava-alueen lounaisosassa. Alue soveltuisi ainakin yhteisrantaiseen rakentamiseen, rannalle sijoittuva muinaismuisto- ja luontoarvoiltaan merkittävä alue rajoittavat maankäyttövaihtoehtoja. Kaava-alueelta ei ole tietoja varsinaisista uhanalaisista lajeista, mutta joitakin alueellisesti uhanalaisia lajeja ja valtakunnallisestikin silmälläpidettäviä lajeja sekä huomionarvoisia ja harvinaisia lajeja alueella esiintyy. Kaava-alueella ei ole todettu esiintyvän sellaisia lajeja, jotka tarvitsisivat välitöntä suojelua. Kaava-alue on rajattu siten, että Natura-alue jää kokonaisuudessaan suunnittelualueen ulkopuolelle. Natura-alue Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 14 Viranomaislautakunta 5 13.01.2016 kuitenkin sijoittuu kaava-alueen välittömään yhteyteen siten, että kaavoituksen mahdolliset vaikutukset alueeseen on huomioitava. Pudasjärven keskusta on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä 20.12.2011 määritetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulvan rakentamisrajaukset kaava-alueella Iijoen ja Pudasjärven osalta on kaavaprosessissa alun perin määritetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuoden 1989 tulvan perusteella laatiman tulva-aluekartan perusteella. Kurenalan keskustan sillan alapuoliselle jokiosuudelle (n. 100 m sillasta) ja järvelle kosteudelle alttiille rakenteille alimmaksi sallituksi korkeustasoksi on määritetty +111,90 / N60 järjestelmässä ja +112,24 / N2000 järjestelmässä. Sillasta ylöspäin tulvakorkeudet joudutaan määrittämään rakennuspaikkakohtaisesti. Kivarijärveltä ei ole kerättyjä tulvakorkeustietoja, rakennusrajoitukset joudutaan tarkistamaan rakennuspaikkakohtaisesti tulvahavaintojen perusteella. Kosteudelle alttiiden rakennusosien alimmaksi sallituksi korkeustasoksi ympäristökeskus on lausunnoissaan määrittänyt ylimmän havaitun tulvakorkeuden yläpuolella + 1,0 m. Osa potentiaalisista uusista rakentamisalueista keskustassa sijoittuu tulva-alueelle, jolle rakentaminen edellyttää jopa noin kahden metrin suojavallia tai täyttöjä. Kurenalan yleiskaava-alueelle kohteista sijoittuu 9 seudullisesti ja 41 paikallisesti arvokasta kohdetta. Inventoitujen kohteiden lisäksi alueella on lähes 40 kohdetta, joilla ei ole varsinaisia suojeluarvoja, mutta jotka ovat paikallisesti mielenkiintoisia. Aiemmin maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltu Pietarila arvotettiin inventoinnissa seudullisesti arvokkaaksi. Suurin yhdyskuntateknisen huollon aluevaraus on kaukolämpölaitoksen alue keskustassa. Kaukolämpölaitos sijoittuu Kurenalan koulun läheisyyteen VT 20 itäpuolelle. Kaupungin suunnitelmien mukaan kaukolämpölaitos uudistetaan nykyisen lämpökeskuksen viereen, kaukolämpölaitosalueen rajausta tarkastellaan kaavasuunnittelussa kaupungin laatimien suunnitelmien pohjalta. Valtatie 20 muodostaa ainoan joen pohjois- ja eteläpuolia yhdistävän liikenneyhteyden, joten se toimii osana myös keskeisenä osana alueen sisäisen liikenteen verkkoa niin autoliikenteen kuin kevyen liikenteenkin osalta. Keskustassa on rakennetut kevyenliikenteen yhteydet tieverkon rinnalla, valtatiellä on useita alikulkuja taajaman alueella. Autoliikenteen osalta itä-länsisuuntainen liikenne tapahtuu samoin alikulun kautta joen eteläpuolella, pohjoispuolella kaikki liikenne ohjautuu VT 20 kautta. Joen pohjoispuolelle on esitetty muutoksia sekä katuverkkoon että valtatien liittymäjärjestelyihin urheilualueen tuntumassa. Valtatien liittymäjärjestelyjä on muutettu olennaisesti Urheilutien risteysalueella. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 15 Viranomaislautakunta 5 13.01.2016 Urheilutien ja valtatien liittymä on siirretty n. 100 pohjoiseen, jolloin nykyisen X-risteyksen sijaan muodostuu kaksi T-risteystä. Muutos perustuu ensisijaisesti liikenneturvallisuuden ja toimivuuden lähtökohtiin. Kaavassa on osoitettu Iijoen ylittävän uuden kevyenliikenteen sillan sijoitusvaihtoehdot kevyenliikenteen yhteystarvemerkinnällä. Kaupungin toimesta laaditussa ja hyväksytyssä Kurenalan kauppapaikan kehittämisen yleissuunnitelmassa keskustan koulurakennus on esitetty purettavaksi ja alueelle toteutettavaksi uusi liikekeskus. Liikekeskuksen toteutukseen liittyen suunnitelmassa on tarkasteltu uudelleen keskustan ja valtatien liittymävaihtoehtoja, minkä perusteella kaupunki on päätynyt esittämään kiertoliittymää VT 20:lle siten, että sekä Oulun että Kuusamon suunnasta tuleva autoliikenne saadaan sujuvasti ohjattua keskustan molemmin puolin sijoittuville liike- ja palvelualueille. Keskustan kokonaisrakenteen ulkopuoleisille alueille ei maankäyttöön pääsääntöisesti ole osoitettu merkittäviä muutoksia eikä uutta asutusta. Merkittävimpinä poikkeuksina ovat Nivankankaan alueelle osoitettu asuinalue, joka toiminnallisesti liittyy Törrönkankaan alueeseen (mm. hevosharrastustoiminnot) ja Tuulijärven ranta-alueelle yhteisrantaisena osoitettu asuinpientalorakentamisen reservialuevaraus. Ulkoilu- ja virkistysalueet painottuvat keskustaan ja rakennettujen alueiden lähiympäristöön, ulompana rakentamattomat alueet on osoitettu pääsääntöisesti maa- ja metsätalousalueina, jollei ole erityisiä syitä muuhun merkintään. Nämä alueet muodostavat osin myös alueen maankäytön reservin tulevaisuutta ajatellen. Nyt ulkoiluun ja virkistyskäyttöön osoitettavien alueiden säilyminen on tarkoitus turvata myös tulevaisuudessa. Kaavassa on huomioitu arvokkaat luontokohteet ja inventoidut kulttuurihistorialliset kohteet. Keskustan palveluasuntotyyppinen asuminen ja asuntorakentaminen palvelujen välittömään yhteyteen mahdollistavat monipuolisen ikärakenteen ja edistävät myös vanhusväestön kotona-asumisen mahdollisuuksia. Viher- ja virkistysalueiden lisäksi muun maankäytön kehittämisellä, erityisesti ydinalueen liikekeskusta ja valtatie 20:n tienvarren liikepaikat, pyritään osaltaan turvaamaan taajama-alueen säilyminen elinkelpoisena ja vireänä asuinympäristönä. Asian on valmistellut tarkastusinsinööri Eero Talala puh. 040 587 2275. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 16 Viranomaislautakunta 5 13.01.2016 Tarkastusinsinöörin päätösehdotus: Viranomaislautakunta päättää lausuntonaan esittää, että sillä ei ole huomautettavaa ehdotuksesta. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti,seuraavin huomautuksin. Ylimääräinen TP-merkintä poistetaan sekä yleiskaavassa esitetyt tielinjaukset pyritään osoittamaan kiinteistöjen rajojen mukaisesti. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 17 Viranomaislautakunta 88 16.12.2015 Viranomaislautakunta 6 13.01.2016 Poikkeamishakemus / Arvo Kettunen VIRANOMA 88 Arvo Kettunen hakee poikkeamista 26.11.2015 saapuneella hakemuksella MRL 171 nojalla MRL 58 1 mom:n säännöksistä Pudasjärven kaupungin Pudasjärven kylässä, Kurenalan eteläisen osan asemakaavan kortteliin 70 tonteille 4. Rakennuspaikan pinta-alan pinta-ala noin 3918 m 2. Arvo Kettunen on saanut 28.7.2010 lainhuudon kiinteistöön 615-409-2-462-M601. Rakennuspaikaksi on ajateltu, (Kurenalan eteläisen osan), asemakaavan ALK- aluetta. Se sijaitsee Ii-joen etelä puolella rajoittuen Jukolantiehen. Lähialueella on ns. valtion virastotalo YH-alueella, vieressä rakentamaton UL / P ulkoilu/puistoalue ja takana ns. teletalo YH-alueella. MRL 135 :n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että rakennushanke on voimassaolevan asemakaavan mukainen. Hakemuksen mukaan rakennuspaikalle rakennetaan 1-kerroksinen vanhusten hoivakoti kerrosalaltaan 1179,5 m2 (US250 mm 1160,5 kem 2 ). Hakija perustelee hanketta seuraavasti. Vanhusväestön määrä lisääntyy, ja Pudasjärvellä tarvitaan lisää vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkoja. Tontin sijainti sopii hyvin aiottuun toimintaan. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä palveluntuottajan, kiinteistön omistajan ja kaupungin kanssa. Tontilla on jo nykyisessä säilyvässä rakennuksessa samankaltaista toimintaa. Toiminta uudisrakennuksessa tulee olemaan rauhallista, eikä aiheuta häiriötä lähiympäristöön. Vähäisesti nykytilanteesta lisääntyvä ajoneuvoliikenne ei aiheuta häiriötä ympäristölle. Ajoyhteydet tontille on esitetty asemapiirroksessa (kaksi ajoneuvoliittymää). Uudisrakennus liitetään kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkostoon. Tontille järjestetään toiminnan vaatima ao. määräysten mukainen talousjätekeräily. Kaavapoikkeamisten perusteena on mahdollistaa tonttialueelle tulevaa monipuolista käyttöä siten, että säilytettävässä vanhassa rakennuksessa voidaan jatkaa nykyistä toimintaa, ja samanaikaisesti rakentaa tehostetun palveluasumisen uudisyksikkö tonttialueelle, mm. muistisairaiden vanhusten käyttöön. Toiminnallisista syistä uudisrakentaminen on yksikerroksista. Tontin peittoaste molemmilla tontin osilla A ja B on n. 38 %, mitä voitaneen esim. naapuritonttien vastaavien peittoasteiden valossa pitää ympäristöön sopivana ratkaisuna. Rakennusoikeudet jakaantuvat tontin osille sopivasti tällä jaolla. Säilytettävän rakennuksen tontille on järjestetty kolme autopaikkaa, sekä hieman piha-aluetta oleskeluun. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 18 Viranomaislautakunta 88 16.12.2015 Viranomaislautakunta 6 13.01.2016 Poikkeamishakemukseen on kuultu naapurit jotka ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Alueella on kaava ja tulevan rakennuspaikan kaavamerkintä on AKL eli asuin-, liike- ja toimistokerrostalojen korttelialue. P merkintä (palvelurakennusten korttelialue) olisi suoraan mahdollistanut rakennusluvan hakemisen. AK merkintä mahdollistaa myös vanhusten tai muu palveluasumisen sijoittamisen asuinrakennusten korttelialueelle vaikka kaavassa ei olekaan tätä koskevaa merkintää. Kuitenkin, jos kysymys on myös muualla asuville tarjottavista palveluista, jotka lisäävät esimerkiksi liikennettä, on toiminta syytä ilmaista kaavamerkinnällä ja määräyksellä. Koska erillistä määräystä ei ole on hakemuksesta tehtävä poikkeamispäätös. Lisäksi rakennuksen peittoaste saa olla kaavan mukaan tällä kiinteistöllä 30 %. Nyt esitetään peittoprosentiksi molemmille tonteille 38 %. Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon siten kuin jäljempänä säädetään. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisia tai häiriötä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia, joten poikkeamishakemuksen käsittely kuluu Pudasjärven kaupunginhallituksen toimivaltaan MRL 171 ja MRL 172 mukaisesti, koska kyseinen hanke: 1. ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle 2. ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista 3. eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Uuteen rakennukseen tulevat hoivakotihuoneet ovat ilmeisesti sellaisia että ne voidaan tulkita vanhusten tai muun palveluasumisen kaltaisiksi ennen varsinaisen rakennusluvan hakemista. Hakemuksessa on ilmaistu yhteistyö kaupungin kanssa jossa viitataan ilmeisesti keskusteluun rakennusluvan hakemiseen kyseiseen paikkaan. Rakennuksen massoittelu sopii kaupunkikuvallisesti alueelle ja tiivistää kaupunkikuvaa. Asiasta on keskusteltu maankäyttöinsinööri Markku Mattisen kanssa, ja hän yhtyy tarkastusinsinöörin näkemykseen. Poikkeamistarve asemakaavasta on vähäinen ja perusteltavissa suhteessa saman korttelin viereiseen vastaavaan rakennuspaikkaan. Poikkeamishakemuksen käsittely kuuluu Pudasjärven viranomaislautakunnan toimivaltaan MRL 171 mukaisesti. Kyseessä on rakentaminen AKL alueelle ja hanke on kaavan Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 19 Viranomaislautakunta 88 16.12.2015 Viranomaislautakunta 6 13.01.2016 Tarkastusinsinöörin päätösehdotus: vastainen. Pudasjärven kaupunginhallitus on kokouksessaan 4.6.2014 245 siirtänyt jatkodelegoinnilla päätösvallan viranomaislautakunnalle. Asian on valmistellut tarkastusinsinööri Eero Talala puh. 040-5872275 Viranomaislautakunta antaa päätösesityksen asiasta kokouksessa+ ja ottaa sen käsittelyyn mikäli kaikki naapurinkuulemiset on suoritettu ja niihin saatu lausunnot. Päätös: Viranomaislautakunta päättää siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen, naapurin kuuleminen kesken. VIRANOMA 6 Arvo Kettunen hakee poikkeamista 26.11.2015 saapuneella hakemuksella MRL 171 nojalla MRL 58 1 mom:n säännöksistä Pudasjärven kaupungin Pudasjärven kylässä, Kurenalan eteläisen osan asemakaavan kortteliin 70 tonteille 4. Rakennuspaikan pinta-alan pinta-ala noin 3918 m2. Arvo Kettunen on saanut 28.7.2010 lainhuudon kiinteistöön 615-409-2-462-M601. Rakennuspaikaksi on ajateltu, (Kurenalan eteläisen osan), asemakaavan ALK- aluetta. Se sijaitsee Ii-joen etelä puolella rajoittuen Jukolantiehen. Lähialueella on ns. valtion virastotalo YH-alueella, vieressä rakentamaton UL / P ulkoilu/puistoalue ja takana ns. teletalo YH-alueella. MRL 135 :n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että rakennushanke on voimassaolevan asemakaavan mukainen. Hakemuksen mukaan rakennuspaikalle rakennetaan 1-kerroksinen vanhusten hoivakoti kerrosalaltaan 1179,5 m2 (US250 mm 1160,5 kem2). Hakija perustelee hanketta seuraavasti. Vanhusväestön määrä lisääntyy, ja Pudasjärvellä tarvitaan lisää vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkoja. Tontin sijainti sopii hyvin aiottuun toimintaan. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä palveluntuottajan, kiinteistön omistajan ja kaupungin kanssa. Tontilla on jo nykyisessä säilyvässä rakennuksessa samankaltaista toimintaa. Toiminta uudisrakennuksessa tulee olemaan rauhallista, eikä aiheuta häiriötä lähiympäristöön. Vähäisesti nykytilanteesta lisääntyvä ajoneuvoliikenne ei aiheuta häiriötä ympäristölle. Ajoyhteydet tontille on esitetty asemapiirroksessa (kaksi ajoneuvoliittymää). Uudisrakennus liitetään kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkostoon. Tontille järjestetään toiminnan vaatima ao. määräysten mukainen talousjätekeräily. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 20 Viranomaislautakunta 88 16.12.2015 Viranomaislautakunta 6 13.01.2016 Kaavapoikkeamisten perusteena on mahdollistaa tonttialueelle tulevaa monipuolista käyttöä siten, että säilytettävässä vanhassa rakennuksessa voidaan jatkaa nykyistä toimintaa, ja samanaikaisesti rakentaa tehostetun palveluasumisen uudisyksikkö tonttialueelle, mm. muistisairaiden vanhusten käyttöön. Toiminnallisista syistä uudisrakentaminen on yksikerroksista. Tontin peittoaste molemmilla tontin osilla A ja B on n. 38 %, mitä voitaneen esim. naapuritonttien vastaavien peittoasteiden valossa pitää ympäristöön sopivana ratkaisuna. Rakennusoikeudet jakaantuvat tontin osille sopivasti tällä jaolla. Säilytettävän rakennuksen tontille on järjestetty kolme autopaikkaa, sekä hieman piha-aluetta oleskeluun. Poikkeamishakemukseen on kuultu naapurit jotka ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Alueella on kaava ja tulevan rakennuspaikan kaavamerkintä on AKL eli asuin-, liike- ja toimistokerrostalojen korttelialue. P merkintä (palvelurakennusten korttelialue) olisi suoraan mahdollistanut rakennusluvan hakemisen. AK merkintä mahdollistaa myös vanhusten tai muu palveluasumisen sijoittamisen asuinrakennusten korttelialueelle vaikka kaavassa ei olekaan tätä koskevaa merkintää. Kuitenkin, jos kysymys on myös muualla asuville tarjottavista palveluista, jotka lisäävät esimerkiksi liikennettä, on toiminta syytä ilmaista kaavamerkinnällä ja määräyksellä. Koska erillistä määräystä ei ole on hakemuksesta tehtävä poikkeamispäätös. Lisäksi rakennuksen peittoaste saa olla kaavan mukaan tällä kiinteistöllä 30 %. Nyt esitetään peittoprosentiksi molemmille tonteille 38 %. Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon siten kuin jäljempänä säädetään. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisia tai häiriötä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia, joten poikkeamishakemuksen käsittely kuluu Pudasjärven kaupungin toimivaltaan MRL 171 ja MRL 172 mukaisesti, koska kyseinen hanke: 1. ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle 2. ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista 3. eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 21 Viranomaislautakunta 88 16.12.2015 Viranomaislautakunta 6 13.01.2016 Tarkastusinsinöörin päätösehdotus: Uuteen rakennukseen tulevat hoivakotihuoneet ovat ilmeisesti sellaisia että ne voidaan tulkita vanhusten tai muun palveluasumisen kaltaisiksi ennen varsinaisen rakennusluvan hakemista. Hakemuksessa on ilmaistu yhteistyö kaupungin kanssa jossa viitataan ilmeisesti keskusteluun rakennusluvan hakemiseen kyseiseen paikkaan. Rakennuksen massoittelu sopii kaupunkikuvallisesti alueelle ja tiivistää kaupunkikuvaa. Asiasta on keskusteltu maankäyttöinsinööri Markku Mattisen kanssa, ja hän yhtyy tarkastusinsinöörin näkemykseen. Poikkeamistarve asemakaavasta on vähäinen ja perusteltavissa suhteessa saman korttelin viereiseen vastaavaan rakennuspaikkaan. Entinen Kemi-yhtiön hirsirunkoinen konttorirakennus ja varastorakennus on rakennettu vuonna 1929. Rakennuksissa on 1920-luvun klassismin tyylipiirteitä. Pihapiiri sijaitsee kauniilla paikalla Kurenalla. Kohde on paikallisesti merkittävä. Paikallisesti arvokas kohde on rakentamisajalleen ja seudulleen tyypillinen, ja alkuperäiset rakennus- ja tyylipiirteet ovat mahdollisista muutoksista huolimatta nähtävissä. Kohteella saattaa olla rakennushistoriallisen arvon lisäksi myös maisemallista arvoa. Mahdollinen purkulupa menee tiedoksi kunnanhallitukselle ja ELY-keskukselle. Kyseessä on rakentaminen AKL alueelle ja hanke on kaavan vastainen. Pudasjärven kaupunginhallitus on kokouksessaan 4.6.2014 245 siirtänyt jatkodelegoinnilla päätösvallan viranomaislautakunnalle. Asian on valmistellut tarkastusinsinööri Eero Talala puh. 040-5872275 Viranomaislautakunta päättää, että rakennus on mahdollinen MRL 171 mukaisesti, ja rakennuslupa sekä varastorakennuksen purkulupa on haettava 2 vuoden sisällä päätöksen antamisesta, muutoin lupa raukeaa. Tonttien peittoaste noin 38 % ja on kohtuullinen. Lisäksi viranomaislautakunta edellyttää, että varsinaisessa rakennusluvassa esitettävä asemapiirros laaditaan siten, että molempien tonttien käyttö ja korkeudet esitetään tarkemmin kuin varsinaisessa poikkeamishakemuksessa. Päätös: Viranomaislautakunta päättää, että rakennus on mahdollinen MRL 171 mukaisesti, ja rakennuslupa sekä varastorakennuksen purkulupa on haettava 2 vuoden sisällä päätöksen antamisesta, muutoin lupa raukeaa. Tonttien peittoaste noin 38 % ja on kohtuullinen. Lisäksi viranomaislautakunta edellyttää, että varsinaisessa rakennusluvassa esitettävä asemapiirros laaditaan siten, että molempien tonttien käyttö ja korkeudet esitetään tarkemmin kuin Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 22 Viranomaislautakunta 88 16.12.2015 Viranomaislautakunta 6 13.01.2016 varsinaisessa poikkeamishakemuksessa.paikoitusalueiden määrä tulee tarkastella myös rakennusluvassa. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 23 Viranomaislautakunta 7 13.01.2016 Poikkeamishakemus / Lasse ja Juulianna Pelttari VIRANOMA 7 Lasse ja Juulianna Pelttari hakevat poikkeamista 21.12.2015 saapuneella hakemuksella MRL 171 nojalla MRL 58 1 mom:n säännöksistä Pudasjärven kaupungin Pudasjärven kylässä, Kurenalan eteläisen osan asemakaavan kortteliin 301 tonteille 5. Rakennuspaikan pinta-alan pinta-ala noin 3300 m2. Lasse ja Juulianna Pelttari ovat saaneet 22.6.2015 lainhuudon kiinteistöön 615-409-2-502. Rakennuspaikaksi on ajateltu, (Kurenalan eteläisen osan), asemakaavan AO- aluetta. Se sijaitsee Iijoen etelä puolella rajoittuen Tuulimyllyntiehen ja Iijokeen. MRL 135 :n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että rakennushanke on voimassaolevan asemakaavan mukainen. Hakemuksen mukaan rakennuspaikalle rakennetaan 2-kerroksinen omakotitalo kerrosalaltaan 250 m2 ja 1-kerroksinen autosuoja kerrosalaltaan 30 m 2. Hakija perustelee hanketta seuraavasti. Rakennuspaikka sijaitsee Rimminkankaan asemakaava-alueella. Kaavassa korttelit on merkitty 1-kerros rakentamisen alueeksi. Poikkeamishakemuksessa haetaan lupaa rakentaa rakennuspaikalle 2-kerroksinen omakotitalo. Kortteleissa on jo rakennettu korkeampia kuin 1-kerroksisia omakotitaloja, joten hakija ei näe estettä 2-kerroksisen omakotitalon rakentamiselle. Mielestämme suunnittelemamme talo sopisi hyvin Mursunsaaren monimuotoiseen eri aikakausilta olevaan rikkaaseen rakennuskantaan. Mursunsaaressa on jo useita taloja, joissa on 2 asuin kerrosta. Muun muassa tonttimme tien toisella puolella on 2 tasoinen paritalo ja näköetäisyydellä uudehko 1,5 kerroksinen omakotitalo. Rakennuspaikkaamme joen puolelta tarkasteltuna, samassa jokinäkymässä on Pudasjärven uusi hieno korkeita isoja rakennuksia sisältävä hirsikoulukampus. Mielestämme 2 kerroksinen talomme sopisi hyvin samaan jokinäkymään. Poikkeamishakemukseen on kuultu naapurit. Yhden kiinteistön omistajat vastustavat hanketta ja kokouksessa luetaan heidän kannanotto asiaan. Muut kiinteistöjen omistajat ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon siten kuin jäljempänä säädetään. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisia tai häiriötä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia, joten poikkeamishakemuksen käsittely kuluu Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 24 Viranomaislautakunta 7 13.01.2016 Pudasjärven kaupungin toimivaltaan MRL 171 ja MRL 172 mukaisesti, koska kyseinen hanke: 1. ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle 2. ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista 3. eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Mursunsaarella on kortteleissa 304 ja 302 jotka ovat korttelin 301 vastapuolelle poikettu jo aikaisemmin kaavarajoituksesta rakentaa vain yhteen kerrokseen. Alueelle on tehnyt lopputyön Tiina Komulainen jossa hän suosittelee rakennusten kerrosluvuksi 1 1 ¾-kerrosta. Lopputyö ei ole sitova. Asiasta on keskusteltu maankäyttöinsinööri Markku Mattisen kanssa, ja hän katsoo, että MRL 172 :n mukaiset poikkeamisen edellytykset täyttyvät. Poikkeamistarve asemakaavasta on vähäinen ja perusteltavissa tasapuolisella kohtelulla viereisten korttelien myönnettyihin poikkeamislupiin. Mursunsaaren alkuperäinen rakentaminen on ollut korkeudeltaan 1 ½- kerrosta. I- kerrosrakentaminen on sitten tullut myöhemmin. Kyseessä on rakentaminen kaavassa merkitylle I alueelle jossa roomalainen numero osoittaa rakennuksen tai sen osan suurimman kerrosluvun. Koska hakija haluaa rakentaa omakotitalon 2-kerroksesiksi, on hanke kaavan vastainen. Pudasjärven kaupunginhallitus on kokouksessaan 4.6.2014 245 siirtänyt jatkodelegoinnilla päätösvallan viranomaislautakunnalle. Asian on valmistellut tarkastusinsinööri Eero Talala puh. 040 587 2275 Tarkastusinsinöörin päätösehdotus: Viranomaislautakunta päättää, että rakennus on mahdollinen MRL 171 mukaisesti ja myönteinen päätös perustuu MRL 172 mukaisuuteen. Rakentaminen tukee alueen monimuotoista rakentamista ja samalla toteutuu yhdenvertaisuusperiaate. Rakennuslupa on haettava 2 vuoden sisällä päätöksen antamisesta, muutoin lupa raukeaa. Kastuvat rakenteet on rakennettava vähintään 1 metriä korkeimman havaitun tulvarajan yläpuolelle. Rakennusluvan yhteydessä määritellään rakennuksen tarkka sijainti ja korkeustaso. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että Johannes ja Ulla Savikon lähettämä vastine naapurin kuulemiseen luettiin kokouksessa lautakunnanjäsenille. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 25 Viranomaislautakunta 8 13.01.2016 Lausunto / Pudasjärven Kurenalan pohjoisen osan asemakaavan osittaisesta muutoksesta VIRANOMA 8 Pudasjärven viranomaislautakunnalta on pyydetty lausuntoa Swecon laatimasta 2.12.2015 päivä tystä Pudasjärven Kurenalan pohjoisen osan asemakaavan osittaista muutosta koskevasta ehdotuksesta 8.2.2016 mennessä. Asemakaavan muutos tulisi Kurenalan pohjoisen osan asemakaavan kortteleihin 1,1,3, 12-14, 16-22 ja 28 sekä niihin liittyviin viher-, vesi-, liikenne- ja katualueisiin. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 1-3, 12-13, 16-22 ja 28 sekä niihin liittyvät viher-, vesi-, erityis-, liikenne- ja katualueet. Asemakaavan muutosalueet sijoittuvat Iijoen ja Pietarilantien varteen. Suunnittelualueen laajuus on noin 27,8 ha. 18.12.2012 kaupunginhallitus päätti kaavamuutoksen käynnistämisestä koulukeskuksen vaihtoehtoisille alueille (Poropudas, Jussinaho) ja Pietarilan asuntoalueelle. 19.12.2013 kaupunginhallitus päätti Pietarilan asuinalueen kaavatyön jatkamisesta erillisenä hankkeena (koulukeskuksen kaava) ja kaavamuutoksen laajentamisesta Varstatien alueelle kortteleihin 16-18 kaupungin omistamille maille. Asemakaavoituksen 1. vaihe on kuulutettu vireille 27.2 ja aineisto oli nähtävillä 4.3.2013 lähtien. Asemakaavoituksen 2. vaihe laajennetulla suunnittelualueella kuulutettiin vireille ja aineisto nähtäville 5.3.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivustolla. OAS on nähtävillä ehdotusvaiheen nähtäville panoon asti ja osalliset voivat ilmoittaa mielipiteensä sen riittävyydestä. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu taajamatoimintojen aluetta A. A- merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön ja Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 26 Viranomaislautakunta 8 13.01.2016 maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet ja tulvien hallintasuunnitelmat sekä varautua sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin. Kurenalan yleiskaava on laadittu vuonna 1984 ja sen uudistaminen oli vireillä 1995, mutta sitä ei viety ehdotuksena hyväksymiskäsittelyyn. Nyt vireillä oleva yleiskaavan päivitys on ehdotusvaiheessa ja ehdotus on nähtävänä ja lausunnolla. Tätä työtä varten tehtiin tarkentava luontoselvitys kesäkuussa 2013. Lähtötietona käytettiin Kurenalan osayleiskaava varten Natans Oy / Lassi Kalleisen laatimaa luontoselvitystä vuo-delta 2006. Kaavan laajennusalueille ei tehty luontoselvitystä (olevaa korttelialuetta). Suunnittelualue laajeni edelleen ja kesällä 2015 biologi Aija Degerman selvitti laajennusalueen tilanteen. Maanläjitysalueelta Ritolantien päästä löytyi silmälläpidettävää ahokissankäpälää, mutta se ei rajoita suunnittelua koska kasvupaikka ei ole luontainen. Kaava-aluetta halkoo Iijoki, johon arvokkaimmat luontotyypit liittyvät. Iijoen rannat on melkein kauttaaltaan rakennettu. Kaavamuutosalueelta ei ole havaintoja varsinaisista uhanalaisista lajeista. Meijerin kohta on luokiteltavissa metsälain mukaiseksi, erityisen tärkeäksi elinympäristöksi, joka tulisi jättää luonnontilaan. Luontoselvityksen laatijan mukaan suunnittelualueen asemakaavan muutoksen toteutuminen ei heikennä Natura-alueen luontoarvoja eikä sillä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin eikä alueen pesimälinnustoon. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :n mukaista varsinaista Natura-arviointia ei tarvita. Iijoen vedenkorkeus vaihtelee suuresti vuodenaikojen mukaan. Korkeimmillaan vesi on kevättulvien aikaan toukokuussa. Tulvan aiheuttamat rakentamisrajaukset kaava-alueella voidaan määrittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuoden 1989 tulvan perusteella laatiman tulva-aluekartan perusteella. Karttaan liittyy koko kaava-alueen kattavat tulvan korkeustiedot Iijoen pituusleikkaukseen sovitettuna. Kurenalan keskustan sillan alapuoliselle jokiosuudelle ja järvelle kosteudelle alttiille rakenteille alimmaksi sallituksi korkeustasoksi on määritetty +112,03 / N60. Tulvan rakentamisrajoituksia ja tulvahaittoja on vähennetty rakentamalla laajoja tulvapenkereitä. Lisäksi on hyödynnetty maaston luontaisia muotoja ja tiestöä osana tulvasuojausta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta saadun luvan mukaan keskusta-alueella on voitu rakentaa suositeltua korkoa alemmaksi (N60 +111,73 m) tulvapenkan sijaitessa alueella. Pöytäkirjantarkastajat: