VaLas 3/2015 Varhaiskasvatuksen tavoitteet Varhaiskasvatuslaki 580 / 2015. Laki tulee voimaan 1.8.2015 Tässä laissa tarkoitetun varhaiskasvatuksen tavoitteena on; o edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia o tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista o toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset o varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö o turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä o antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasaarvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa o tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä o kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuullisen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen o varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin o toimia yhdessä lapsen sekä vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä
Sisältö: - PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS - AJANKOHTAISTA: LTOL:n terveiset jäsenille: OAJ:n linjaukset lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodissa 1.8.2015 alkaen/ OAJ:n laatima ohjeistus päiväkodinjohtajille tilanteisiin, joissa ryhmien muodostamisessa kaivataan linjauksia/ Varhaiskasvatussuunnitelma/ LTOL tiedottaa: vaikutetaan hallitusohjelman varhaiskasvatusta koskeviin heikennyksiin! - Vantaan Opettajien Paikallisyhdistys ry:n Tiedote Vantaan päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten johtajille, rehtoreille ja koulunjohtajille, sekä opettajille - LUOTTAMUSMIEHILLÄ ON ASIAA: Luottamusmiehet tapasivat Sole Askola-Vehviläisen 8.5.2015, Menettelytapaohjeet vuosiloman siirtoon/ Työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke - TYÖSUOJELUVALTUUTETULLA ON ASIAA - ILMOITUSTAULU: VANTAAN LASTENTARHANOPETTAJAYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014, Jäsenilta kevätkokouksen jälkeen 21.4.2015, Meikkauskoulutuksesta/ Eltojen jäsen- ja koulutusillan kuulumisia/ Hetkessä kiinni - YHTEYSTIEDOT PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS 31.5.2015 Olen puulla päähän lyöty kuten varmaan te kaikki muutkin. Juuri kun luulimme saavamme muuta Eurooppaa kiinni ja saimme ensimmäisen vaiheen uudessa Varhaiskasvatuslaissa eteenpäin ja hyväksytyksi, niin uusi hallitus repäisee pohjan koko lailta pois! Aivan käsittämätöntä, ettei osata ajatella mistä syntyy säästöjä pitkällä aikavälillä! Meidän täytyy pitää huolta lapsistamme ja heidän kokonaisvaltaisesta kehityksestään, jotta heistä voi kasvaa hyvän itsetunnon omaavia, osaavia, omatoimisia ja innovatiivisia veronmaksajia. Ihmettelen mikä idea on siinä, että lapsilta viedään oikeus tasa-arvoiseen koulutukseen. Varhaiskasvatuslain tavoitteena on edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Se ei tule toteutumaan näillä säästötoimenpiteillä. Kaikki päiväkodit, joissa olen käynyt (ja niitä on paljon) tilat on suunniteltu nykyisten säädösten mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ruokatilaan mahdu enempää pöytiä eikä siten yhtään lisää lapsia syömään muiden kanssa. Nukkumatilaan ei mahdu yhtään sänkyä enempää, ellei kehitetä kolmen kerroksen kerrossänkyä. Eteisissä ei riitä naulakoita uusille lapsille mihin voisi omat vaatteensa ja tavaransa laittaa. Mihin siis sijoitamme nämä ryhmän 3 uutta lasta? Tulee todella kalliiksi laajentaa kaikkien päiväkotien tilat, jotta lisälapset tiloihin mahtuisivat. Tämä tuo mukanaan lisääntyvän metelin, stressin lapsille, lisää käsiteltäviä vuorovaikutussuhteita sekä aikuiselta saatavaa aikaa vielä vähemmän. Miten voimme taata laadukkaan, pedagogisen varhaiskasvatuksen? Esiopetuksen jälkeen eskarilaiset eivät saa jäädä ammattilaisten hoiviin, vaan heidät voi heittää ihan kenen tahansa hoteisiin, koska kerhotoimintaa ei säädellä millään lailla. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen kotona olevien vanhempien lapsille aiheuttaa lisää eriarvoistumista. Nämä säästöt vaikuttavat lasten lisäksi myös henkilökuntaan. Vastuu ja huoli lasten yksilöllisestä huomioimisesta lisääntyvien lasten myötä kasvattavat myös henkilökunnan stressiä ja sitä myöten väsymistä sekä sairaslomia. Sairaslomiin palkataan sijaisia - jos sellaisen jostain saa - henkilökunta vaihtuu ja taas lapsilla on uusi ihminen, johon pitäisi voida luottaa. Osa henkilökunnasta väsyy niin, että vaihtavat kokonaan alaa, miten siis voimme taata mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä, joka uudessa Varhaiskasvatuslaissa määritellään?
Nämä hallitusohjelman säästöt ovat kaikkien tutkimusten mukaan järjenvastaisia. Nyt on siis aika vaikuttaa ja kovalla äänellä! Liitto on jo samana päivänä, kun hallitusohjelma julkistettiin, laittanut ensimmäisen viestin eteenpäin, jossa se syvästi paheksuu hallitusohjelmaa. Liitolta on lehden tullessa painosta varmasti jo tullut tiedote, mitä kaikkea asian eteen on tehty. Lehden painoon mennessä on ollut suunnitteilla pitää Vain kaksi kättä nettiyhteisön järjestämä mielenilmaus varhaiskasvatukseen suunniteltuja leikkauksia vastaan 10.6.2015. Lähtö Rautatientorilta klo 18.00 Kansalaistorille. Paikalla tulee olemaan valtaisa määrä kansalaisia puolustamassa laadukasta varhaiskasvatusta ja kutsu tilaisuuteen kaikki, joita asia jolloin tavalla koskettaa (henkilökuntaa, vanhempia, lapsia). Jos sinulla on jokin idea, miten VLY voisi vaikuttaa, niin laitapa postia minulle! Hallitus aloittelee pohtimaan toimenpiteitä kehittämispäivässä 6.6. Susanna Attila, puheenjohtajanne, attila.susanna@gmail.com, susanna.attila@vantaa.fi AJANKOHTAISTA Hei Lastentarhanopettajaliiton jäsenet! Lastentarhanopettajaliiton kulunut toimintavuosi on ollut edunvalvonnallisesti merkittävää aikaa. Varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuussa ja laki astuu voimaan elokuun alussa. Lain tulkinta on herättänyt monia kysymyksiä kuntatasolla, joten olemme yhdessä OAJ:n kanssa laatineet tueksenne päiväkotien lapsiryhmien muodostamista selventävät ohjeet: toimintaohjeen päiväkodin johtajille lapsiryhmien muodostamiseen liittyvissä ongelmatilanteissa sekä ohjeen varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisesta. Lisäksi mukana on kooste uudessa laissa varhaiskasvatukselle määritellyistä tavoitteista, jotka ovat kaiken toiminnan lähtökohtana (liitteet löytyvät tämän tiedotteen jälkeen!). Tavoitteet kannattaa tulostaa huoneentauluksi ja tiedoksi myös vanhemmille. Mikäli tarvitsette apua lain tulkinnassa, niin olkaa yhteydessä OAJ:n asiantuntijoihin tai LTOL:n toimistoon. Myös esiopetuksen velvoittavuus astuu voimaan elokuun alussa ja uudet esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet viimeistään elokuussa 2016. Lastentarhanopettajaliiton kuluvan vuoden teema Lastentarhanopettajan laaja-alainen osaaminen saa jatkoa vuonna 2016 teemalla Varhaiskasvatuksen laaja-alaiset osa-alueet. Teema viittaa jo hyväksytyn esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä uusien 1.8.2017 käyttöön otettavien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden käytäntöön viemiseen. Opetushallituksesta tulee 1.8.2015 lähtien varhaiskasvatuksen asiantuntijavirasto. Opetushallituksessa aloittaa elokuussa kolme uutta varhaiskasvatuksen asiantuntijaa, jolloin myös perustetaan Opetushallituksen uusi varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän opetuksen osasto. Tältä osin varhaiskasvatuksen sisällön ohjaus ja kehittäminen saavat uutta potkua. Ajankohtaista tietoa varhaiskasvatusasioista löydät liiton facebook- ja nettisivuilta. Kannattaa käydä tutustumassa!
Lämmin kiitos varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laadun eteen kuluneen toimintavuoden aikana tekemästäsi työstä. Yhdessä olemme paljon enemmän! Aurinkoista kesää jokaiselle jäsenelle, nyt rentoudutaan ja nautitaan joutenolosta. Kesäterveisin, Anitta Pakanen, puheenjohtaja, Lastentarhanopettajaliitto LTOL ry OAJ:n linjaukset lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodissa 1.8.2015 alkaen Varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe tulee voimaan 1.8.2015. Laissa on vahvistettu varhaiskasvatuksen tavoitteita ja muita varhaiskasvatuksen toteuttamisen ja laadun reunaehtoja. Lapsiryhmien muodostamista koskeva linjaus on voimassa 1.8 alkaen siihen asti kunnes uuden hallitusohjelman kaavailemat muutokset ryhmäkokoihin tulevat voimaan. Lain 5a pykälässä säädetään määräykset päiväkotien lapsiryhmäkokojen muodostamisesta. Lain 5 a :n mukaan Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Lapsiryhmän muodostaminen Päivähoitolaissa ei säädetty lapsiryhmistä, vaan ainoastaan lasten ja henkilöstön välisistä suhdeluista. Varhaiskasvatuslakia säädettäessä tätä pidettiin merkittävänä puutteena, joka haluttiin korjata. Tavoitteena oli estää käytäntö, jossa samoihin lapsiryhmätiloihin otettiin lisää lapsia lisäämällä aikuisten määrää ryhmässä. Siksi varhaiskasvatuslaissa on nyt lapsiryhmän kokoa koskeva säännös 5a. Varhaiskasvatuslaissa olevan ryhmäkokosäädöksen lisäksi edelleen on voimassa päivähoitoasetuksen 6, jossa säädetään suhdeluvusta sekä suhdeluvusta poikkeamisesta Jaettaessa lapsia ryhmiin ja ryhmiä eri tiloihin on 1.8.2015 varhaiskasvatuslain mukaan ryhmäkoon lisäksi keskeisin periaate lasten hyvinvointi ja etu. Ryhmässä lapsien on mahdollista saavuttaa varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet, siinä voidaan huomioida lapsen yksilölliset tarpeet ja tuki sekä toteuttaa suunniteltua laadukasta varhaiskasvatusta turvallisesti. Lapselle on kyettävä turvaamaan ryhmässä vertaisoppimisen mahdollisuus sekä pysyvät ihmissuhteet. Ryhmän maksimikoko Lain mukaan yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Lakia säädettäessä eduskunnan valiokunnat korostivat antamissaan kannanotoissa, että laissa säädettävä ryhmäkoko on lasten lukumäärän osalta enimmäisraja, jota ei saa ylittää. Kokopäivähoidossa olevien alle kolmevuotiaitten ryhmässä voi olla enintään 12 lasta ja kolme vuotta täyttäneiden ryhmässä 21 lasta. Erillisessä osapäivähoidon ryhmässä, jossa lapsi on korkeintaan 5 tuntia päivittäin, yli kolmevuotiaiden lasten osalta ryhmässä yhtä aikaa läsnä olevien lasten enimmäismäärä on 39. Alle kolmevuotiaiden ryhmäkoko on tällöinkin 12.
OAJ:n näkemyksen mukaan 39 lapsen lapsiryhmässä, jossa lapset ovat enintään viisi tuntia, on mahdotonta toteuttaa varhaiskasvatuksen tavoitteet sekä huomioida lapsen yksilölliset tarpeet ja tuki sekä toteuttaa suunniteltua laadukasta varhaiskasvatusta turvallisesti. Nämä enimmäismäärät perustuvat siihen, että asetuksella säädettyjä lasten ja aikuisten välisiä suhdelukuja noudatetaan edelleen. Erilaisten ryhmien muodostaminen on mahdollista esimerkiksi eri-ikäisistä tai eri kielisistä lapsista. Ryhmät voivat aina olla myös pienempiä ja niissä voi toimia enemmän kuin kolme hoitoja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä, mutta lapsimäärää ei voi lisätä. Poikkeussäädös suhdeluvusta Varhaiskasvatuslain mukaisesta lapsiryhmäkoosta ei voi poiketa eli ryhmässä voi olla vain kolmen hoito- ja kasvatushenkilöstön mukainen määrä lapsia. Kunta voi kuitenkin edelleen poiketa lasten ja hoito- ja kasvatushenkilöstön välisestä suhdeluvusta, jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti hoidossa enempää kuin kokonaissuhdeluku edellyttää. Sosiaali- ja terveysministeriön tulkintaohje (Kuntainfo STM 9/2007) tästä poikkeussäännöksestä toteaa, että lapsia ei tule sijoittaa samalle paikalle, jos lapsilla on hoidontarvetta samoina ajankohtina. Samaa päivähoitopaikkaa käyttävät osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevat lapset voivat olla satunnaisesti ja lyhytaikaisesti samanaikaisesti paikalla esimerkiksi sen vuoksi, ettei aamupäivällä päiväkodissa olevaa lasta ole noudettu ennen kuin iltapäiväksi tuleva lapsi tuodaan päiväkotiin. Lähtökohtaisesti suhdeluvusta poikkeaminen ei voi jatkua päivittäin eikä se voi kestää koko hoitopäivän ajan, vaan sen tulee olla luonteeltaan lyhytaikaista. Suhdeluvusta voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen hoitoaikaa. Henkilöstömitoitusta tulee noudattaa myös henkilöstön sairaus- ja vuosilomien sekä muiden ennakoitavissa olevien poissaolojen, esimerkiksi koulutukseen osallistumisen vuoksi sekä mahdollisten lomautusten aikana varautumalla niihin etukäteen. Suhdeluvusta poikkeaminen ei näiden syiden perusteella ole asetuksen mukaan mahdollista. Saman päivän aikana tapahtuviin yllättäviin sairauslomiin tulee pyrkiä saamaan sijainen mahdollisimman pian. (Kuntainfo) Ryhmien sijoittaminen päiväkodin tiloihin Varhaiskasvatuslaissa säädetään ensimmäistä kertaa ryhmäkoon lisäksi myös varhaiskasvatuksessa käytettävistä tiloista ja niiden käytön suunnittelusta. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Sijoitettaessa ryhmiä eri tiloihin on arvioitava onko tila riittävän suuri otettaessa huomioon muun muassa lasten altistuminen melulle, stressille, väsymykselle ja suurelle määrälle vuorovaikutussuhteita ja mahdollistaako tilat lapsen tarpeita vastaavaan yksilöllisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon. Lain eduskuntakäsittelyssä haluttiin lisätä tilojen suunnittelua ja käyttöä koskeva momentti nimenomaan siksi, että lain haluttiin vähentävän lasten vuorovaikutussuhteiden moninaisuutta samoin kuin melua ja lasten kokemaa stressiä. Lain hengen mukaisena ei siten voida pitää toimintaa, jossa pysyvästi sijoitetaan samaan tilaan lapsia enemmän kuin kolmen aikuisen ryhmää vastaava määrä.
Tilaa arvioitaessa on käytävä läpi muun muassa ilmanvaihdon riittävyys. Päiväkotien suunnittelu RTohjeessa (RT 96-11003) esitetään päiväkotirakennukselle asetettavia tavoitteita ja suunnittelun ja mitoituksen lähtökohtia, ja mm. tuodaan esiin kokemuksen mukaisen tilamitoitustarpeen olevan vähintään 7 m2 lasten toimitilaa (kotialue/kotipesät, pienryhmä- ja yhteistilat) yhtä tilapaikkaa kohden. Lasten yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen ryhmiä muodostettaessa Mikäli lapsiryhmässä on erityistä hoitoa, kasvatusta tai opetusta tarvitseva lapsi on arvioitava erikseen tarvetta suuremmalle hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärälle, avustajalle, pienemmälle ryhmälle, sekä tilojen toimivuutta lapsen ja ryhmän näkökulmasta. Arviota tehtäessä voidaan pyytää tarpeen mukaan asiantuntijalausuntoja, mutta viimekädessä asian päättää palvelun järjestäjä. Perhepäivähoidossa olevien lasten varahoidon järjestäminen Varhaiskasvatuksen järjestäjä tietää ennalta, että perhepäivähoidossa olevilla lapsilla on tarve varahoitopaikkaan esimerkiksi perhepäivähoitajan sairastuessa tai ollessa vuosilomalla. Näihin tilanteisiin on varauduttava ennalta. Varahoitopaikkaa tarvitsevia lapsia ei voida sijoittaa päiväkotiin sellaisiin lapsiryhmiin, joissa on jo sinä päivänä läsnä enimmäismäärä lapsia. Ryhmien muodostamisen valvonta Varhaiskasvatusta järjestettäessä lasten turvallisuudesta huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää. Ammattitaitoisen hoito- ja kasvatushenkilöstön riittävä määrä, lapsiryhmän oikea koko sekä tilojen toimivuus ovat perusedellytyksiä lasten turvallisuuden takaamiseksi ja varhaiskasvatuslain tavoitteitten toteuttamiseksi. Kunnilla ja aluehallintovirastoilla on velvollisuus valvoa näiden toteutumista varhaiskasvatuksessa. Toiminta lapsiryhmässä Toiminnassa voi käyttää erilaisia toimintasuunnitelman mukaisesti jaettavia pienryhmiä, joita pedagogisesti pidetään tarkoituksenmukaisina. Ne voidaan muodostaa ryhmän sisältä tai tekemällä yhteistyötä muiden päiväkodin ryhmien kanssa. Toiminnallisia pienryhmiä muodostettaessa on muistettava sivistysvaliokunnan linjaus, mikä edellyttää, että toiminnan järjestäjän tulee aina arvioida sitä, hyötyykö lapsi vaihtuvista ryhmistä vai sopiiko lapsen persoonalle, iälle tai kehitykselle paremmin kiinteä lapsiryhmä, jossa lasten ja aikuisten vaihtuvuus ei ole kovin suuri. Tämä sama arvio on tehtävä ennen kuin vaihdetaan ryhmiä sillä perusteella, että lapsi täyttää kolme vuotta. Mahdollinen ryhmänvaihto on ajoitettava pedagogisesti järkevään ja lapsen edun mukaiseen ajankohtaan. Ryhmiä muutettaessa ja muodostettaessa on aina arvioitava lapsen etua hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen sekä turvallisuuden näkökulmasta. Enimmäisryhmäkoosta huolimatta lapset voivat edelleen osallistua yhdessä esimerkiksi koko päiväkodin yhteisiin tapahtumiin kuten mm. juhliin, retkiin ja muihin tapahtumiin.
Esiopetus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet lähtevät siitä, että esiopetuksen osalta lapset ovat omissa erillisissä ryhmissä. Opetusministeriö on antanut suosituksen opetusryhmien muodostamisesta esiopetuksessa (Esiopetus / suositus opetusryhmien muodostamisesta OKM 16.6.2000 / 37/ 400 /2000) Suosituksen mukaan opetusryhmään saa kuulua pääsääntöisesti enintään 13 oppilasta. Jos esiopetusta antavan opettajan ohella ryhmän työskentelyn osallistuu enimmän aikaa koulunkäyntiavustaja, lastenhoitaja tai mm tehtävään soveltuvan ammatillisen koulutuksen suorittanut henkilö, opetusryhmän enimmäiskoko voi olla kuitenkin enintään 20. Suositus täydentää lasten päivähoidosta annetun lain ja asetuksen säädöksiä. Sovellettaviksi tulevat hallituksen esityksen (HE 91/1999 vp) mukaan muun muassa päivähoitoasetuksen lapsiryhmien muodostamista ohjaavat säännökset hoito- ja kasvatushenkilöstön ja lasten määrän suhteesta. Päiväkodin kokopäiväryhmässä olevien esiopetusikäisten lasten ja hoito- ja kasvatushenkilöstön välillä noudatetaan suhdelukua 1:7. Tätä suhdelukua noudatetaan esiopetusta käyvän lapsen osalta myös varhaiskasvatuksessa ennen tai jälkeen esiopetuksen. Esiopetusta saava lapsi katsotaan tällöin kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevaksi, koska lapsi on yli viisi tuntia päivässä päiväkodissa. Jos esiopetus ja päivähoito kestävät yhteensä enintään viisi tuntia, yhtä opettajaa tai hoitajaa kohden ryhmässä voi olla enintään 13 lasta. Tämä kanta pohjautuu Valtioneuvoston koulutuspoliittiseen selontekoon eduskunnalle (VNS 4/2006 vp, s. 36-37). Järjestettäessä esiopetusta koulussa, on syytä muistaa, ettei koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ole esiopetusikäisille. Esiopetuksessa olevilla on lain mukainen oikeus varhaiskasvatukseen, jota voidaan järjestää myös koulun yhteydessä. Koulun tiloissa on mahdollista toimia myös päivähoidon ryhmiä. Vanhempien on tiedettävä tästä oikeudesta. Mikäli heille esitettäisiin lapselle järjestettäväksi jotakin muuta kuin varhaiskasvatusta esiopetusta enne tai jälkeen, on samassa yhteydessä tuotava selkeästi esille ne erot, jotka kyseisessä palvelussa on verrattuna varhaiskasvatukseen. Esiopetuksessa erityisessä tuessa olevien lasten osalta on noudatettava perusopetusasetuksen mukaisia ryhmäkokosäädöksiä. Eduskunnan oikeusasiamies on esiopetuksen järjestämistä koskevassa ratkaisussaan 30.10.2008 3889/4/06 näkemyksenään tuonut esiin, että ratkaisevaa ei saisi olla se, miten kunta on toiminnan nimennyt, vaan toiminnan sisältö. Muutoin menettely voi johtaa henkilömitoitusta ja kelpoisuutta koskevien säännösten kiertämiseen.
OAJ:n laatima ohjeistus päiväkodinjohtajille tilanteisiin, joissa ryhmien muodostamisessa kaivataan linjauksia Omalle esimiehelle toimitettava lomake, jolla päiväkodin johtaja voi ilmaista näkemyksensä päiväkodin päivähoitojärjestelyistä ja pyytää lisäohjeita. Muokkaa malli vastaamaan oman päiväkotisi tilannetta. Ota itsellesi kopio allekirjoitetusta paperista, jotta voit myöhemmin näyttää toteen, että olet reagoinut asianmukaisesti puutteisiin. Voit myös lisäksi lähettää paperin sähköisenä, niin sinulle jää todiste paperin lähettämisestä. (Lisää oman esimiehesi nimi) VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN (lisää päiväkodin nimi) PÄIVÄKODISSA Päiväkodinjohtajana olen vastuussa siitä, että toiminta johtamassani yksikössä on lakien ja asetusten mukaista sekä laadukasta, suunnitelmallista ja turvallista. Katson velvollisuudekseni ilmoittaa - johtamassani päiväkodissa noudattamani ryhmänmuodostusperiaatteet (liite, liitä OAJ:n tekemä linjaus ryhmänmuodostamisesta) sekä - pyytää kirjallista ohjeistusta siihen, kuinka toimitaan eräissä tilanteessa uuden varhaiskasvatuslain voimaantultua 1.8.2015. Katson tämän meillä edellyttävän seuraavaa ryhmien muodostusta nyt tiedossa olevien lasten osalta (Liitteenä ryhmät ja henkilöstö ryhmissä.) Kaipaan yhteistä ohjeistusta seuraaviin tilanteisiin: Miten toimitaan tilanteissa, jos osapäivähoidossa oleva lapsi syystä tai toisesta kuitenkin tulee päiväkotiin sellaisena aikana, jolloin hänen oma lapsiryhmänsä on täynnä? Sijoitetaanko hänet ryhmiin, joissa on tilaa? Miten toimitaan mikäli kaikki ryhmät ovat täynnä? Kuinka menetellään perhepäivähoidossa olevien lasten osalta heidän tullessa päiväkotiimme varahoitoon, mikäli kaikki ryhmät ovat täynnä? Lisäksi totean, että henkilöstön sairastuessa tai ollessa poissa muusta perustellusta syystä, rekrytoin mahdollisimman pian sijaisen. Mikäli sijaista ei ole saatavissa pyydän kirjallisia toimintaohjeita siitä, miten minun tulee toimia yllämainituissa tilanteissa, kun henkilöstöä ei ole käytettävissä laissa ja asetuksessa säädettyä määrää. ssä kuun. päivänä 20 Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatuslaki tulee voimaan 1.8.2015. Lain mukaan varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu pedagogiikka. Opetushallitus on varhaiskasvatuksen asiantuntijavirasto. Opetushallituksen tehtävänä on laatia muun muassa valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Tämä työ käynnistyy syksyllä 2015. Lakisääteiset paikalliset ja lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään elokuussa 2017. Lain mukaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajakelpoisuuden omaava henkilö. Lain perustelumuistion mukaan suunnitelman laatiminen perustuu henkilöstön vahvaan ammatillisuuteen, näkemykseen ja arviointiin lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheesta sekä lapsen vuorovaikutuksen ja systemaattisen havainnoinnin kautta saatuun tietoon. Lisäksi perustelumuistiossa todetaan, että varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa korostuu pedagoginen osaaminen, mikä on vahvinta kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon omaavalla lastentarhanopettajalla. Siksi varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen tulisi ensisijaisesti olla kasvatustieteen kandidaatin tehtävä. Päiväkodeissa on tähän saakka laadittu lapsikohtaisia suunnitelmia, jotka ovat perustuneet sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta annettuun lakiin. Suunnitelmia laadittaessa on noudatettu THL:n suositusta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista ja laadittu niiden pohjalta tai kunnan antaminen suositusten mukaan lapsikohtaisia suunnitelmia. Voimaan tuleva varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikkaa. Laissa määritellyt varhaiskasvatuksen tavoitteet korostavat mm. lapsen oppimisen edellytyksiä, koulutuksellista tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista. Varhaiskasvatuksen tavoitteiden uudistuminen, lain korostama pedagogiikka uudistaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen palveluja merkittävästi. Laissa ja lain perustelumuistiossa korostetaan hyvin selkeästi lastentarhanopettajan vastuuta lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa. Lain määrittelemät varhaiskasvatuksen tavoitteet tulevat voimaan 1.8.2015. Päiväkodeissa tavoitteita aletaan toteuttaa heti. Tavoitteiden toteuttamiseen, pedagogisen toiminnan kirkastamiseen sekä uuteen toimintakulttuuriin, vaikuttaa merkittävästi lain määrittelemä lastentarhanopettajan vastuu, joka on otettava huomioon toiminnassa ja tehtäväkuvissa. LTOL TIEDOTTAA: VAIKUTETAAN HALLITUSOHJELMAN VARHAISKASVATUSTA KOSKEVIIN HEIKENNYKSIIN! Uuden hallituksen neuvottelutulos strategiseksi hallitusohjelmaksi julkistettiin keskiviikkona 27. toukokuuta. Varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta ohjelma sisältää seuraavia tyrmistyttäviä leikkausja säästötoimenpiteitä; -Subjektiivisen oikeuden rajaaminen osa-aikaiseksi vuonna 2016 silloin, kun jompikumpi vanhempi hoitaa kotona perheen pienempää lasta äitiys- tai vanhempainvapaalla. Rajauksen piiriin lisätään myös työttömät vuonna 2017.
-Päiväkotien ryhmäkokoja kasvatetaan siten, että yli 3-vuotiaiden ryhmissä suhdeluku kasvatetaan 1/8 joka merkitsee 21 lapsen ryhmän peruskoon kasvattamista 24. Asetuksen poikkeamissääntö jää voimaan eli osa-aikaisten tai osa-päiväisten lasten osalta tuo ryhmäkoko voi kasvaa lähelle 30. -Esiopetusikäisiltä lapsilta otetaan pois oikeus varhaiskasvatukseen, mikä merkitsee sitä, että lakisääteisen maksuttoman esiopetuksen jälkeinen aika voidaan hoitaa kunnissa kerhotoiminnalla. Kerhotoiminnasta ja leikkitoiminnasta puretaan säädökset eli sitä voi toteuttaa kuka tahansa, miten tahansa. Suomessa lähes 80 % esiopetusikäisistä osallistuu päiväkotien kokopäiväryhmissä esiopetukseen eli tämä koskettaa yli 40 000 lasta vuosittain. Esiopetukseen noudatetaan tämän toteutuessa suhdelukua 13/1 ja iltapäivät eri kerhotoimijoiden toimesta säätelemättömissä ryhmissä. -Varhaiskasvatuslain jatkovalmistelusta ei hallitusohjelmassa ole mitään mainintaa. Mikäli edellä mainitut hallitusohjelman kirjaukset toteutuvat, näyttää tilanne koko varhaiskasvatuksen, lastentarhanopettajien ja muun henkilöstön sekä lasten ja perheiden näkökulmasta todella pahalta. LTOL:n kanta hallitusohjelman varhaiskasvatusta koskeviin kirjauksiin löytyy sekä LIITON VERKKOSIVUILTA että FACEBOOKISTA. Lastentarhanopettajaliitto on tiedottanut asiasta laajasti ja näkemyksiämme on uutisoitu runsaasti sekä valtakunnallisissa että maakunnallisissa tiedotusvälineissä. Olemme olleet aktiivisesti yhteydessä myös uuteen hallitukseen ja eduskuntaan. NYT ON AIKA VAIKUTTAA! Strategisen hallitusohjelman sisältämien asioiden toteuttamiseen tähtäävä toimenpideohjelma laaditaan kesäkuun aikana. Samalla alkaa valtion vuoden 2016 budjetin valmistelutyö, joka valmistuu elokuussa pidettävässä hallituksen budjettiriihessä. Vaikuttamistyötä tehdään jo mm. seuraavilla tavoilla: Facebookista löytyvät ryhmät Varhaiskasvatuksen ääni kentältä eduskuntaan ja Vain kaksi kättä (Instagram-tili:#vainkaksikatta) 10. kesäkuuta ollaan järjestämässä eri paikkakunnilla Vain kaksi kättä -mielenilmauksia Käykää allekirjoittamassa ja välittäkää allekirjoitettavaksi Varhaiskasvatuksen tulevaisuus: Ei kasvaville ryhmille! adressi! Edellä mainitut hallitusohjelmakirjaukset edellyttävät toteutuakseen uuden eduskunnan päätökset hallituksen tuleviin esityksiin ko. asioissa, joten yksikään kirjaus ei ole toteutumassa tulevan toimikauden alkaessa elokuussa! Voimme vaikuttaa, kun toimimme yhdessä ja laajalla rintamalla. Kyseessä on koko varhaiskasvatuksen kentän yhteinen asia, joten nyt on aika laittaa kaikki peliin ennen hyvin ansaittua kesälomaa! HUOM! (Aiemmin tässä lehdessä ilmoitettu) VK-lain 1. vaiheeseen liittyvä ohjeistus mm. lapsiryhmien muodostamisesta on edelleen paikkansa pitävä ja edunvalvonnan näkökulmasta vahvasti käyttöön otettava.
Tiedote Vantaan päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten johtajille, rehtoreille ja koulunjohtajille, sekä opettajille Vantaan kaupunki on yksipuolisella päätöksellänsä ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla heikennetään uusien opettajien asemaa. Opettajien rekrytointi vasta ensimmäisestä työ-, VESO-päivästä tai koulutuspäivästä lukien on vakiintuneen käytännön vastaista ja vertautuu toimenpiteenä lomautukseen uuteen opettajaan kohdistuvien taloudellisten vaikutustensa suhteen. OAJ on osaltaan ryhtynyt asian suhteen toimenpiteisiin. Tämän vuoksi OAJ Vantaan Paikallisyhdistys ohjeistaa niin uusia opettajia kuin lukuvuoden alusta palkattavia määräaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa olevia opettajia pidättäytymään heikennyksen voimassaolon aikana useimmissa yksiköissä vakiintuneesta täysin vapaaehtoisesta ja toimivaksi osoittautuneesta käytännöstä saapua päiväkodille ja koululle pian elokuun alettua tulevan lukuvuoden toimintaa suunnittelemaan ja valmistelemaan. Linjausta ei ole suunnattu päiväkodin johtajia, rehtoreita tai koulunjohtajia vastaan. Päämääränä on saada työnantaja luopumaan heikennyksistä, jotka aikaisemmin mainittujen seikkojen lisäksi vaarantavat päiväkodin johtajien, rehtoreiden ja koulunjohtajien edellytykset toimia muutoinkin vaativassa tehtävässä. Osaltamme tuomme esille seikkoja, joita päiväkodin johtajien, rehtoreiden ja koulunjohtajien kannattaa huomioida rekrytointiheikennystilanteen yhteydessä 1) Lainsäädäntö ei anna mahdollisuutta opettajalle tutustua oppilaita koskeviin tietoihin. Samoin työnantajalla ei ole oikeutta luovuttaa luottamuksellisia tai salassa pidettäviä tietoja ennen palvelussuhteen voimassaoloa. 2) Mikäli uusi työntekijä tulee työpaikalle ennen palvelussuhteen alkamista, työnantajan ottamat vakuutukset eivät ole voimassa. 3) Mahdollisuus uuden opettajan perehdyttämiseen on vasta työ-/ virkasuhteen alettua. Niin OAJ kuin paikalliset yhdistykset ovat selkeästi ilmaisseet työnantajan toimenpiteen vahingolliset seuraukset, joista vastuu kuuluu työnantajalle. Ei päiväkodin johtajille, rehtoreille tai koulunjohtajille. Todettakoon, että asia koskee koko opettajakuntaa, näin ollen myös päiväkodeissa työskenteleviä lastentarhan- ja erityislastentarhanopettajia. OAJ Vantaan Paikallisyhdistys Koska jäsenistölle suunnattu ohjeistus on virallisen sopijaosapuolen yhdistyksen antama, ei työnantaja voi kohdistaa yksilöjäseneen painostustoimia ohjeiden noudattamisen johdosta.
LUOTTAMUSMIEHILLÄ ON ASIAA Luottamusmiehet tapasivat Sole Askola-Vehviläisen 8.5.2015 Tapaamisessa puhuttiin mm. seuraavista asioista: - Yhteistoimintakäytänteet VLY:n edustajien ja työnantajan edustuksen kesken. Olemme saaneet kuulla lastentarhanopettajia koskevia asioita vasta kun ne on jo päätetty. Yhteistoiminnan idea olisi kuitenkin keskustella ja etsiä erilaisia näkökulmia päätettäviin asioihin ennen päätöksen tekoa. Näin etenkin, kun päätöksiin liittyy henkilöstövaikutuksia. Päädyimme muutamiin vaihtoehtoihin yhteistoimintakeskustelun lisäämiseks toimintaa kehittämään. - S2-opetus ei ole vantaalaisessa varhaiskasvatuksessa tällä hetkellä määriteltyä kelpoisuuksien suhteen. Vertailun vuoksi: koulun puolella S2-opetusta saa antaa ainoastaan koulutuksen käynyt kelpoinen opettaja. Kuitenkin S2- juuret istutetaan jo varhaiskasvatuksessa, joten asiaan tulisi kiinnittää jo nyt huomiota. Lisäksi toiveemme on, että valmistavan opetuksen (esiopetus) sisältöä ja kellonaikoja täsmennettäisiin päiväkodin arkea myötäilevämmäksi. - puhuimme myös kelpoisten lastentarhanopettajien saamiseksi päiväkoteihin. Solen kertoman mukaan epäpätevyys-prosentti on tällä hetkellä 24% eli lähes neljännes opettajistamme varhaiskasvatuksessa on epäpäteviä! Tilannetta ei helpota se, että tietojemme mukaan joissakin päiväkodeissa lastentarhanopettajina työskentelee epäpäteviä vain sen vuoksi, että he ovat taitavia ja mukavia ja tilalle ei edes pyritä hakemaan kelpoista opettajaa. Tämä on ikävä kyllä lastentarhanopettajan työtehtävän ja ammatin arvostuksen puutetta. - Lto-pula on huomioitu myös työnantajapuolella, onhan tällä hetkellä lausuntokierroksella lastentarhanopettajan kirkastamistyöryhmän tuotos. Alun perin tuotos piti läpikäydä lastentarhanopettajien kanssa toukokuun aikana. Kuitenkin aikataulua on jouduttu jonkin verran pidentämään, jotta kaikkien lto:iden kanssa ehditään asiasta puhumaan ja alueittain saadaan tiedot kerättyä. Aikataulun mukaan kirkastamistyöryhmän mukaiset toimenpiteet piti ottaa käyttöön heti elokuun alusta, mutta nyt sitäkin on siirretty syksymmälle. Solen mielestä nyt on tärkeää, että toimenpiteet tehdään kunnolla ja ajan kanssa, eikä puolivillaisesti. Tästä olimme yhtä mieltä. Työryhmän toimenpiteet tulevat johtamaan lähitulevaisuudessa lastentarhanopettajan työn vaativuuden arvioinnin päivittämiseen. Yhteistoimintaan liittyen VLY teki tänä keväänä kannanoton yhdessä Vantaan Opettajien Ammattiyhdistyksen kanssa. Kannanotossa nostimme esille tavan, jolla uusia nimikkeitä (taidepedagogit ja KOT-lastenhoitajat) tuotiin varhaiskasvatukseen. Samalla halusimme lisätä tietoa lto-koulutuksesta ja osaamisesta. Mikäli heräsi jotain asiaan liittyvää kysyttävää tai kommentoitavaa, olethan yhteydessä luottamusmiehiisi! terveisin, Susanna Attila ja Helena Lehtinen PYKÄLÄTIETOA : Menettelytapaohjeet vuosiloman siirtoon Jos vuosilomajärjestelmässä oleva viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa alkaessa tai sen aikana sairaana, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuva vuosiloma myöhäisempään ajankohtaan (KVTES IV luku 11 1mom.). Työnantajan tehtävä on laatia menettelytapaohjeet, joita vuosiloman aikana sattuneissa
työkyvyttömyystilanteissa noudatetaan. Yleisten ohjeiden lisäksi tarvitaan ohjeet, joita noudatetaan kesäloman aikana. Kesää koskevissa ohjeissa on otettava huomioon esimerkiksi se, että esimieskin on lomalla. Henkilöstön tulee saada ennen loman alkua menettelytavat sekä yhteystiedot, kenelle työkyvyttömyydestä ilmoitetaan sekä minne ja milloin lääkärintodistus toimitetaan. Työkyvyttömyyseläke/osatyökyvyttömyyseläke Pääsääntönä on, että palvelussuhde päättyy eläkelaitoksen toistaiseksi myöntämään työkyvyttömyyseläkkeeseen. Osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iän tai ammatillisen eläkeiän (esim. 55 v, 58 v tai 60 v) täyttymistä seuraavan kuukauden alusta. Tämä koskee henkilöitä, jotka ovat jääneet osatyökyvyttömyyseläkkeelle aikaisintaan 1.2.2006. Jos henkilö on jäänyt osatyökyvyttömyyseläkkeelle ennen 1.2.2006, hänen on tarkistettava vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohta osatyökyvyttömyyseläkettä maksavalta eläkelaitokselta. Joka tapauksessa ao. henkilön on hyvä kääntyä näissä asioissa oman eläkelaitoksensa puoleen. Työntekijän työsuhde lakkaa ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa, kun asianomainen eläkelaitos on päätöksellään myöntänyt työntekijälle täyden työkyvyttömyyseläkkeen toistaiseksi (KVTES luku VIII 6 ). Tämä tapahtuu, kun työntekijän ehdoton oikeus sairausajan palkkaan on loppunut (KVTES V luku 2, 3 tai 4). Jos työnantaja on saanut päätöksestä tiedon myöhemmin, työntekijän työsuhde päättyy tiedoksisaantikuukauden päättyessä. Määräystä ei sovelleta Kelan myöntämään työkyvyttömyyseläkkeeseen. Viranhaltijaan sovelletaan lakia kunnallisesta viranhaltijasta ja sen sisältö on vastaava kuin edellä (34 kohta 4). Jos eläkkeellä oleva henkilö aloittaa uuden palvelussuhteen OVTES:n alaisessa työssä, työnantaja harkitsee, maksaako vuosisidonnaista lisää aiemman virkasuhteen perusteella (OVTES Osio A 13 1 mom. kohta 2). Vastaavaa määräystä ei ole KVTES:ssa, joten työkokemuslisä tulee maksaa myös eläkkeellä olon aikaisissa palvelussuhteissa. TYÖSUOJELUVALTUUTETULLA ON ASIAA Kuinka sinä vietät kesälomasi? Onko se lepoa vai suorittamista? Oletko virkistynyt lomasi jälkeen? Siinä muutama kysymys vastattavaksi. Tutkijoiden mukaan aivoja virkistää tehokkaimmin vaihtelu. Aivot pitävät yhtä lailla tekemisestä ja haaveilusta, ja erityisesti lomalla ne kaipaavat sopivassa suhteessa elämyksiä ja lepoa. Jos jokaisen lomapäivän ohjelmoi etukäteen, voi stressi loman aikana lisääntyä eikä suinkaan vähentyä. Ensimmäinen lomaviikko kannattaa ottaa kaikessa rauhassa ja lähteä liikkeelle vasta sen jälkeen. Loman vaikutus kestää tutkimusten mukaan melko vähän aikaa, joten vuoden aikana kannattaa pitää useampia lomajaksoja. Lomalla ei kannata kuluttaa samoja voimavaroja kuin töissä. Jos työskentelee hektisessä työssä, lomalla nauttii hiljaisesta ja rauhallisesta yksinolosta. Ja päinvastoin. Muutama ohje onnistuneen loman suunnitteluun 1. Loman alun voi viettää kaikessa rauhassa 2. Lomaa voi jättää myös käytettäväksi myöhemmin
3. Lomalla sopivasta ohjelmaa ja jouten oloa 4. Lomalla ei tarvitse olla koko ajan tavoittavissa 5. Lomalla ota huomioon myös itsesi Virkistävää ja palauttavaa lomaa sinulle! Matti Nurmi, työsuojeluvaltuutettu ILMOITUSTAULU VANTAAN LASTENTARHANOPETTAJAYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1. HALLITUKSEN JA SEN NIMITTÄMIEN TAHOJEN TOIMINTA Hallituksen toiminnan keskeisiä painopisteitä olivat vuonna 2014 mm. edunvalvonta (palkkaus ja työolot) sekä lastentarhanopettajien, erityislastentarhanopettajien ja johtajien työssäjaksaminen. Hallitus kokoontui vuoden 2014 aikana yhteensä 10 kertaa. Yhdistyksen yleiskokoukset pidettiin 7.5.2014 ja 3.11.2014 VLY:n toimistolla. Hallituksen kehittämisillat pidettiin 28.1.2014 ja 28.11.2014 VLY:n toimistolla. Hallituksen perinteisiä ruokakokouksia pidettiin tänä vuonna vain yksi 6.6.2014 klo 18.00 Radisson Blu Plaza Hotellissa koska vuoden viimeinen kokous pidettiin 6.12. Ruotsin-laivalla pikkujoulujen yhteydessä. Hallituksen jäsenet kouluttautuivat aktiivisesti erilaisissa OAJ:n ja LTOL:n järjestämissä yhdistystoimintaan liittyvissä koulutuksissa mm. varhaiskasvatusseminaari. Educa-risteilylle 25. 26.1.2014 osallistui hallituksesta Susanna Nousiainen, Leena Toivonen, Helena Lehtinen, Sara Lehtonen, Sanna Tilli sekä Sirpa Tammenkoski. Varhaiskasvatuspäivänä 13.2.2014 emme järjestäneet yhteistä tapahtumaa jäsenillemme ja lapsiryhmille, vaan yksiköitä kannustettiin kehittelemään omia tapahtumia laadukkaan varhaiskasvatuksen puolesta. Hallituksen edustajia kävi eduskunnassa 21.5. tapaamassa vantaalaisia kansanedustajia. Keskustelunaiheena oli mm. tekeillä ollut Varhaiskasvatuslaki sekä päiväkotien arki. VLY lähetti vuoden aikana päättäjille ja virkamiehille kannanottoja sekä sähköpostia Varhaiskasvatuslain tiimoilta. Paula Ojalehto kävi jälleen maaliskuussa Tikkurilan lukiolla pitämässä opiskelijainfon lastentarhanopettajan työnkuvasta. Tikkurilan lukion opiskelijainfo koettiin edelleen hyödylliseksi ja toimintaa päätettiin jatkaa myös tulevina vuosina. Paikalla oli tänä vuonna n. 20 opiskelijaa. Yhdistys on vuoden aikana muistanut kaikkia 50, 60, 65 ja 70v. täyttäviä jäseniään onnittelukortein. VLY tilasi edelleen vuonna 2014 Lastentarha-lehdet Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggrothille ja Varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläiselle.
VLY toimi tiiviisti vuoden 2014 aikana yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden lto-yhdistysten (HELA, ELY) kanssa uuden OAJ Pääkaupunkiseudun Alueyhdistyksen kautta. Ltol-jaosto kokoontui vuoden 2014 aikana n. kerran kuussa. Jaosto mm. organisoi yhteisen laki-illan sekä valmisteli kannanottoja polttavista aiheista. Vuoden aikana on pidetty säännöllistä yhteyttä myös LTOL:oon sekä OAJ:öön ja OAJ:n Vantaan Opettajien paikallisyhdistykseen mm. valtuutettujemme ja edustajiemme kautta. VLY:n toimintaa toteutettiin koulutus- ja virkistysjaoston sekä johtajajaoston ja elto-jaoston järjestämillä koulutus- ja virkistystapahtumilla. VLY:n omia kotisivuja on muokattu luettavampaan ja jäseniä tavoittavampaan suuntaan. Sivuille on lisätty myös linkki OAJ Pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen sivuille. Valas on pitänyt paikkansa myös kotisivuilla sähköisessä muodossa. Facebook-sivut ovat olleet ahkerassa käytössä erilaisten artikkelien välittäjänä. VLY:n hallituksesta perustettiin viestintätiimi, joka kokoontui kerran (31.3.) pohtimaan viestintään ja tiedottamiseen liittyviä asioita. Vuoden 2014 keväällä osallistuttiin LTOL- ja OAJ-valtuustovaaleihin Espoo-Vantaa-vaalipiirin puitteissa. VLY:stä tuli valituksi kaksi varsinaista edustajaa: Susanna Nousiainen ja Leena Toivonen, jotka aloittivat toimintansa valtuustojen toiminnan käynnistyttyä toukokuussa 2014. Lisäksi LTOL:n hallitukseen varajäseneksi valittiin 3/2014 VLY:stä Salla Sutinen. Hallitus 2014 Puheenjohtaja: Susanna Nousiainen (3.10. alkaen Susanna Attila) o Varapuheenjohtaja: Salla Sutinen o Muut hallituksen jäsenet: Salla Sutinen, Sanna Tilli, Miia Keränen, Sara Lehtonen, Janica Porkka, Erja Kangasharju ja Helena Lehtinen. o Hallituksen varajäsenet: Leena Toivonen (3.9. alkaen Leena Laaksonen), Anna-Mari Ukkonen, Sirpa Tammenkoski, Tiina Järvinen, Riitta Arolainen, Paula Ojalehto ja Milla Salonen. Hallituksen tehtävät vuonna 2014: Sihteeri: Sanna Tilli. Jäsensihteeri: Tiina Järvinen Valaan toimittaja: Helena Lehtinen Taloudenhoitaja: Leena Toivonen (13.9. alkaen Laaksonen) Lakkopäällikkö: Sara Lehtonen, vara: Miia Keränen Jaostot: Koulutus- ja virkistysjaosto: puheenjohtaja Anna-Mari Ukkonen Muut jaoston jäsenet: Sirpa Tammenkoski, Salla Sutinen, Erja Kangasharju, Miia Keränen ja Sara Lehtonen Edunvalvontajaosto: Kokoonkutsujana Susanna Nousiainen/Attila Muut jaoston jäsenet: varapuheenjohtaja, luottamusmiehet ja heidän varansa
Johtajajaosto: Kokoonkutsujana Milla Salonen o Muut jaoston jäsenet: Anna-Mari Ukkonen, Leena Toivonen (13.9. alkaen Laaksonen) ja Helena Lehtinen Eltojaosto: Kokoonkutsujana Paula Ojalehto o Attila) Muut jaoston jäsenet: Salla Sutinen, Riitta Arolainen ja Susanna Nousiainen (3.10. alkaen Paikallisyhdistyksen hallituksessa mukana VLY:stä 2014: Susanna Nousiainen (3.10. alkaen Attila), Leena Toivonen (13.9. alkaen Laaksonen) ja Tiina Järvinen vara: Salla Sutinen, Helena Lehtinen ja Sirpa Tammenkoski Alueyhdistyksen hallituksessa mukana VLY:stä 2014: Susanna Nousiainen (3.10. alkaen Attila), vara: Salla Sutinen Alueyhdistyksen lto-jaostossa mukana VLY:stä 2014: Salla Sutinen, Miia Keränen ja Susanna Nousiainen (3.10. alkaen Attila) vara: Milla Salonen, Helena Lehtinen ja Anna-Mari Ukkonen. LTOL:n hallituksessa mukana VLY:stä 2014: varajäsen: Salla Sutinen LTOL:n valtuustossa mukana VLY:stä 2014: Leena Toivonen (13.9. alkaen Laaksonen), Susanna Nousiainen (3.10. alkaen Attila) varajäsenet: Helena Lehtinen, Sirpa Tammenkoski, Salla Sutinen, Paula Ojalehto, Sara Lehtonen OAJ:n valtuustossa VLY:stä 2014: Leena Toivonen (13.9. alkaen Laaksonen), Susanna Nousiainen (3.10. alkaen Attila) 2. TALOUDELLINEN TOIMINTA Tilikaudella 1.1.2014-31.12.2014 VLY teki tappiota 2472,20e. Talous oli budjetoitu 900,00e alijäämäiseksi. Selvään, reilusti yli budjetoidun toteutuneeseen alijäämään vaikuttivat mm. Valaan nousseet painatuskulut, VLY:n maksama uuden toimitilan vuokravakuus, uuden tietokoneen osto hallitustyöskentelyyn ja luottamusmiesten käyttöön sekä uuden toimiston lattian maalaus sekä toimistotarvikkeet. Suuresta alijäämästä huolimatta VLY:n talous on edelleen vakaalla pohjalla ja toimintaa voidaan järjestää aktiivisesti. Olemme tukeneet vantaalaisia vähävaraisia lapsiperheitä joulun alla joulupuukeräyksen kautta 200 eurolla. Vuonna 2014 järjestetyistä tapahtumista kerättiin maltillisia omavastuita ja jäsenistölle tarjottiin mm. nimineulojen ja lastentarhanopettajan kalenterien yhteistilausmahdollisuutta.
3. EDUNVALVONNALLINEN TOIMINTA Vantaan Lastentarhanopettajayhdistys ry:n edunvalvontatoiminta oli vuonna 2014 aktiivista. Yhdistyksen edunvalvonnallisesta toiminnasta vastasivat ensisijaisesti VLY:n edunvalvontajaosto ja luottamusmiehet sekä pääluottamusmies. Lisäksi edunvalvonnassa olivat tiiviisti mukana VLY:n hallitus sekä OAJ:n toimisto ja luottamusmiesorganisaatio. Luottamusmiehillä oli jäsenmäärään sidottua ajankäyttöä 3,5 päivää viikossa. Tämä aika jaettiin luottamusmiesten kesken seuraavasti: Susanna Nousiainen/Attila 2,5 päivää viikossa, Helena Lehtinen 1 päivä viikossa. JUKOn ja KTN:n neuvottelujen vuoksi luottamusmieskautta jatkettiin yhdellä ylimääräisellä vuodella (1.8.2014-31.7.2015). Luottamusmiehet jatkoivat samoina, mutta pääluottamusmies vaihtui. Samalla tiivistettiin yhteistyötä uuden pääluottamusmiehen kanssa niin, että hän osallistui edunvalvontajaoston ja hallituksen kokouksiin entistä tiiviimmin. Vuoden aikana luottamusmiehet osallistuivat erilaisiin kokouksiin ja tapaamisiin sekä kouluttautuivat OAJ:n ja LTOL:n järjestämissä edunvalvontakoulutuksissa. Näitä olivat mm. Vantaan omat työsuojeluvaltuutettujen ja pääluottamusmiesten kokoukset ja pääkaupunkiseudun luottamusmiestapaamiset (26.2. ja 15.9.). Lisäksi luottamusmiehet osallistuivat Valtakunnallisille luottamusmiesten neuvottelupäiville (26.- 27.3.), KVTES:n kertauskurssille (7.-8.4.), LTOL:n alueellisille neuvottelupäiville (5.-6.9.) ja Pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen YT-koulutukseen (7.-8.10.)ja JUKO:n yhteistoimintapäiville (27. 28.10.) sekä tapasivat OAJ:n työmarkkina-asiamiehiä (16.12.). Luottamusmiehet olivat mukana myös seuraavissa tapahtumissa: Educa-risteily 26.- 27.1., sekä varhaiskasvatusseminaari 10. 11.10. Edunvalvontajaosto kokoontui vuonna 2014 viisi kertaa (6.2., 2.4., 18.9., 21.10., 27.11.) Jaoston tapaamisissa työstettiin mm. Sole Askola-Vehviläisen ja Sivistystoimen henkilöstöpäällikön Anne Mannerin (vaihtui vuoden 2014 aikana: Hannele Sandberg) tapaamisissa käsiteltäviä asioita sekä tehtiin VLY:n edunvalvonnalle pidemmän aikavälin tavoitteita. Varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläisen luottamusmiehet tapasivat kaksi kertaa (3.4. ja 20.10.). Tapaamisissa keskusteltiin mm. työaikakyselyn tuloksista, vantaalaisen varhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioista sekä lastentarhanopettajan työn kehittämiseen liittyvistä asioista. Sivistystoimen henkilöstöpäällikkö Hannele Sandbergin ja Hanna Pääkkösen yhdistyksen puheenjohtaja ja pääluottamusmies tapasivat kerran (2.10.). Tapaamisen aiheina olivat sopimukseen liittyvät asiat: johtajien työaika ja lastentarhanopettajien suunnitteluaika. Lisäksi edunvalvontajaosto kutsui varhaiskasvatuspäälliköt toimistolle (7.3.). Keskustelunaiheina olivat mm. lastentarhanopettajan työn tuki kentällä, työaikakyselyn tulokset sekä avoin viestintä. Syksyn aikana LTOL:n pedagogisen roolin kirkastustyöryhmään osallistui Susanna Attila ammattijärjestöjen edustajana. Hallituksesta työryhmässä oli mukana myös Sirpa Tammenkoski. Samaiseen työryhmään saimme myös eltojen edustajan tehtyämme kirjallisen pyynnön vaka-jorylle. Hyvän yhteistyön ansiosta saimme myös taidepedagogien seurantaryhmään yhdistyksen puheenjohtajan mukaan. Luottamusmiehet olivat jäsenistön tavoitettavissa luottamusmiesajankäytön lisäksi kaikissa yhdistyksen omissa tilaisuuksissa (jäsenillat, koulutus- ja virkistystapahtumat). Yksittäisiä jäseniltä esille nousseita kysymyksiä ja ongelmia työstettiin vuonna 2014 aktiivisesti eteenpäin. Lisäksi luottamusmiehet työstivät jäsenlehti VaLaaseen edunvalvontaan liittyviä tekstejä. 4. KOULUTUS JA VIRKISTYSJAOSTON TOIMINTA
Koulutus- ja virkistysjaosto kokoontui vuonna 2014 kahdeksan kertaa. Jaoston puheenjohtajana toimi Anna- Mari Ukkonen ja jäseninä Salla Sutinen, Sirpa Tammenkoski, Janica Porkka, Miia Keränen, Sara Lehtonen ja Erja Kangasharju (toukokuusta alkaen). Jaosto suunnitteli ja toteutti koulutuksia ja virkistystapahtumia VLY:n jäsenille heiltä saatujen toiveiden pohjalta. Jäsenistöllä oli mahdollisuus antaa palautetta ja toiveita muun muassa koulutusten yhteydessä koulutuksen arviointilomakkeen kautta. Jaosto järjesti vuoden 2014 aikana seuraavat koulutustapahtumat: Draamakoulutus järjestettiin 27.5. Kouluttajana VLY:n jäsen, lastentarhanopettaja ja puhe- ja draamataiteen aineenopettaja Laura Tuhkanen. Osallistujia oli 7. Omavastuun osuus oli 5 euroa. Laulupiirtämisen jatkokoulutus pidettiin 18.11. Kouluttajana oli menetelmän kehittäjä Minna Lappalainen Laulau Oy:stä. Osallistujia oli 14. Omavastuun osuus oli 15 euroa. Laulupiirtämisen perusteet koulutus järjestettiin 25.11. Kouluttajana oli menetelmän kehittäjä Minna Lappalainen Laulau Oy:stä. Osallistujia oli 20. Omavastuun osuus oli 15 euroa. Jaosto järjesti vuoden 2014 aikana seuraavat virkistystapahtumat: VLY:n toimiston tupaantuliaiset järjestettiin 14.3. Ohjelmassa oli ruokailun ja seurustelun lisäksi Bollywoodtunti, jonka piti Taina Huoman. Osallistujia oli 27. Naurujooga- ja rentoutusterapiailta pidettiin 3.4 Siimapuiston päiväkodissa. Osallistujia oli 9. Omavastuun osuus oli 5 euroa. Eckerö Linen miniristeily järjestettiin 8.6. Osallistujia oli 15. Omavastuun osuus oli 5 euroa. Teatterimatka Tampereelle Ihan tuuliajolla musikaaliin järjestettiin 25.10. Osallistujia oli 15. Omavastuun osuus oli 25 euroa. Pikkujouluristeily Tukholmaan järjestettiin 5.-7.12. Osallistujia oli 24. Omavastuun osuus oli 50 euroa. Hemmotteluilta Katin kauneuskulmassa pidettiin 16.12. Osallistujia oli 12. Omavastuun osuus oli 10 euroa. 5. ELTO-JAOSTON TOIMINTA Elto-jaoston jäseninä vuonna 2014 toimivat Paula Ojalehto (pj), Salla Sutinen, Riitta Arolainen sekä Susanna Attila (pj/lm). Jaosto kokoontui neljä kertaa. Keväällä, 10.4. järjestettiin vapaamuotoinen jäsenilta, jossa keskusteltiin ajankohtaisista ja jäsenten esiintuomista asioista. Syksyllä jaosto järjesti kolmepäiväisen Ryhmätheraplayohjaajan A-osa-koulutuksen, johon osallistui 15 jäsentä. Omavastuu koulutuksesta oli 40. Koulutuksen osalta tehtiin myös yhteistyötä kaupungin kanssa, joka osallistui kuluihin. Kuluneen vuoden aikana jaosto on työstänyt yhteistyössä luottamusmiesten, hallituksen, alueyhdistyksen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa kasvun ja oppimisen tuen asioita sekä käynyt vuoropuhelua kaupungin kanssa mm. eltojen koulutusasioista sekä tiedottamisesta. 6. JOHTAJAJAOSTON TOIMINTA
Johtajajaoston tehtävänä on mm. järjestää johtajajäsenille mielekästä virkistys- ja/tai koulutustoimintaa, hankkia yhdistykseen lisää johtajajäseniä sekä aktivoida jo yhdistyksessä olevia johtajia mukaan kaikenlaiseen toimintaan. Jaoston puheenjohtajana toimi vuonna 2014 Milla Salonen ja jäseninä Leena Laaksonen, Anna-Mari Ukkonen sekä Helena Lehtinen. Johtajajaoston toiminta painottui vuonna 2014 syksylle: uusissa Silkkitien tiloissa järjestettiin 1.10. porinailta ajankohtaisista asioista. Keskustelun aiheena oli mm. se, ettei lastentarhanopettajia löydy työsuhteisiin. Lisäksi perinteeksi suunnitellut johtajien pikkujoulut järjestettiin 6.11.2014. Pikkujouluihin kutsuttiin myös varajohtajat. Illan aikana oli mahdollisuus sekä hemmotteluun että kommentoida johtajan sen hetkistä työnkuvan laajuutta ja palkkausta. Jäsenilta kevätkokouksen jälkeen 21.4.2015 Jäsenillassa jaoimme kokemuksia siitä, onko ja miten taloissa käsitelty lto-työryhmän raporttia lastentarhanopettajien kesken ja siihen liittyviä lomakkeita yms. täytetty? Tiedot olisi pitänyt tulla lastentarhanopettajille omiin sähköposteihin ja käsittely olisi alun perin pitänyt olla tehtynä toukokuun loppuun mennessä, sillä työryhmän raportin mukainen lto-toiminta pitäisi olla käytössä elokuun 2015 alusta lähtien. Työryhmän raportti pitää sisällään lastentarhanopettajan työnkuvaan liittyviä tekijöitä, mm. suosituksia pedagogisesta toiminta-ajasta (jolloin lto olisi keskitetymmin työpaikalla, eikä täten tekisi työvuoroja, jotka alkavat ennen klo 7:ää tai vuorot jatkuisi klo 16.30 jälkeen). Toimintaa seurataan ja kyselyä tullaan tekemään työnantajan toimesta. Mikäli käsittelyä taloissanne ei ole vielä tehty, kannattaa sitä johtajalta kysellä. Jäsenillassa paikalla olleet olivat huolissaan siitä, että voiko käydä niin, että raportin mukaista toimintaa ei kuitenkaan tulla valvomaan riittävästi, vaan päiväkodit saavat tulkita raporttia miten haluavat? Illan aikana pohdimme, kenen tehtävä on tehdä päiväkotien työvuorot (johtaja/ varajohtaja), sekä mietimme Vantaan mainetta lastentarhanopettajien työnantajana. Tiedossa on, että joissakin päiväkodeissa ei haeta lastentarhanopettajia avoimina oleviin paikkoihin, vaan paikat täytetään epäpätevillä työntekijöillä Määräaikaiset toimet pitää kuitenkin aina laittaa auki, jos tehtävää ei hoida pätevä opettaja. Epäpätevän voi palkata korkeintaan vuodeksi kerrallaan, jos tehtävään ei ole päteviä hakijoita. Elokuun alusta voimaanastuva Varhaiskasvatuslaki herätti ajatuksia: sen mukaan kelpoinen lastentarhanopettaja vastaisi lasten Varhaiskasvatussuunnitelman tekemisestä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi esim. Vantaalla, jossa kelpoisia lastentarhanopettajia ei ole riittävästi? Pitäisikö sellaisissa päiväkodeissa, joissa on vain muutama kelpoinen opettaja, vastata kaikkien ryhmien vasuista? Lisäksi ryhmäkokoasiat ja siihen liittyvät tulkinnat pohdituttavat päiväkodin johtajia myöten kaikkia. Muistakaahan olla luottamusmiehiinne yhteydessä pohdintaa aiheuttavien asioiden tiimoilta! VLY suunnittelee paraikaa syksyn toimintaa ja pohdinnassa on mm. pedagogisia jäseniltoja, joissa voidaan yhdessä miettiä esim. varhaiskasvatuslakiin ja esiopetukseen liittyviä asioita! HUOM! Otan VaLasta varten mielelläni vastaan juttuja, jossa kerrotaan miten lastentarhanopettajan pedagogista työnkuvaa toteutetaan taloissanne! Jaetaan kokemuksia ja ajatuksia yhteisesti! Kiitos etukäteen terveisin, Helena Lehtinen