Valkeakosken kaupunki 24.1.2011 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 24.1.2011 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA LINTULAN PARKKIALUE, KAAVA NRO 442 ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSASSA Kaava-alueen likimääräinen sijainti on merkitty karttaan punaisella. Alueen sijainti Asemakaavalla muodostuu Lintulan kaupunginosassa noin 3 km keskustasta pohjoiseen Valkeakosken kaupungin 8. kaupunginosan korttelin 28 tontit nro 1 4, korttelin 29 tontit nro 1 3 sekä lähivirkistysaluetta ja katualuetta Asemakaavan hyväksyi Valkeakosken kaupunginvaltuusto 7.3.2011 19.
SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ 2 LÄHTÖKOHDAT 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kaavakarttapienennös ja kaavamääräykset 3. Tonttijakokartat 4. Rakennustapaohje 5. Asemakaavan seurantalomake
1 TIIVISTELMÄ Valkeakosken kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavan vireilletulosta sekä luonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettamisesta nähtäville 11.10.2010. Kaavamuutosalueena on maatalousalueen osa Lintulan alueella Vanhankyläntien ja Linnunradan risteyskohdassa noin 3 km keskustasta pohjoiseen. Alue on osittain asfaltoitua pysäköintikenttää vuoden 2009 Asuntomessujen ajalta. Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Valkeakosken kaupunki. Alue on osa Lintulan pientalovaltaista asuntoaluetta, missä tonttikoot ovat tyypillisesti 1000 1500 m². Vanhankyläntien varrella rakennukset ovat pääasiassa jälleenrakennuskaudelta. Lintulan alueella, joka on rakentunut nopeaan tahtiin ensimmäisen asemakaavan vahvistumisesta lähtien, rakennuskantaan kuuluu pääasiassa puurakenteisia 1 1,5-kerroksisia valmispientaloja. Asemakaavan vireilletulosta sekä laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ilmoitettu kuulutuksella Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Vireilletulosta on tiedotettu keskeisiä osallisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä kaupunkisuunnittelun aulassa ja kaupungin Internet-sivuilla 19.10. 2.11.2010, ja ne on lähetetty tiedoksi keskeisille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on ollut mahdollista jättää mielipiteensä, ja kaupungin asianomaisilta virkamiestahoilta on pyydetty kommentit kaavaluonnoksesta. Rakennusvalvonnalla, ympäristöpalveluilla ja Valkeakosken Energialla ei ollut kommentoitavaa. Luonnoksesta ei saatu mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta on laadittu kaavaehdotus, jonka nähtäville asettamisesta kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 22.11.2010. Nähtävilläolosta on kuulutettu Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä tiedotettu keskeisiä osallisia kirjeitse. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä kaupunkisuunnittelun aulassa sekä kaupungin Internet-sivuilla 30.11. 29.12.2010. Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot kaupungin asianomaisilta hallintokunnilta ja muilta tarvittavilta tahoilta. Ehdotuksesta on voinut jättää kirjallisen muistutuksen sen nähtävilläoloaikana. Saaduissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa, eikä ehdotuksesta jätetty yhtään muistutusta. Lausunnon ovat antaneet rakennuslautakunta, tekninen lautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto, Valkeakosken Energia Oy, Pirkanmaan aluepelastuslaitos ja Pirkanmaan ELY-keskus. Kaavamuutoksen tavoitteena on täydentää Lintulan pientalovaltaista asuntoaluetta ja Vanhankyläntien katumiljöötä erillispientalotonteilla kohdassa, joka on jäänyt avoimeksi pysäköintikentäksi Asuntomessujen jälkeen. Alue on jäsentymätön, eikä palvele nykyistä kaavallista käyttötarkoitustaan maatalousalueena. Tonttikoot, rakennusoikeus ja rakentamistapa sopeutetaan lähiympäristöön. Erillispientalotonteille on alueella kysyntää. Tonttijako vahvistuu sitovana kaavan yhteydessä, ja asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman.
2. LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue sijaitsee Lintulan kaupunginosassa. Lintula on uusi pientalovaltainen asuinalue joka on vasta rakentunut, rakentumassa tai osittain vielä rakentumatta. Alueen rakennuskantaan kuuluu materiaaleiltaan ja väritykseltään vaihtelevia, pääasiassa kuitenkin puurakenteisia valmispientaloja. Vanhankyläntien varrella rakennuskanta on pääosin jälleenrakennuskaudelta. Suunnittelualueen luonnonympäristö on vaatimatonta. Alueella kasvaa muutama asuntomessuja varten istutettu pihlaja sekä erilaisia kesantopellon kasveja. Alueen eteläosassa sijaitsee Lintulan aluetta halkova valtaoja, jonka reuna-alueella kasvaa muutama koivu ja asuntomessuja varten istutettua heinää. Alue ei palvele enää maataloutta, mutta kesäisin maatalousalueen itäosassa laiduntaa lampaita. Maakuntakaava Kaavamuutosalue on osoitettu maakuntakaavassa pääasiassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Valtioneuvosto on vahvistanut maakuntakaavan 29.3.2007 (KHO 20.3.2008). Rakenneyleiskaava Oikeusvaikutuksettomassa rakenneyleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu osittain maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja osittain asuntoalueeksi (A). Rakenneyleiskaava on valtuuston 20.5.2006 hyväksymä. Osayleiskaava Alueella on voimassa 20.6.2005 hyväksytty Vanhankylän osayleiskaava, jossa suunnittelualue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Asemakaava Alueella on voimassa 27.11.2006 hyväksytty Lintulan asemakaava. Kaavamuutosalue on osoitettu maatalousalueeksi (MT).
3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavamuutosta on ryhdytty laatimaan Valkeakosken kaupungin aloitteesta. Tavoitteena on täydentää Lintulan aluetta erillispientalotonteilla kohdassa, joka on toiminut vuoden 2009 Asuntomessujen aikana parkkialueena. Alue on tällä hetkellä jäsentymätön, eikä vastaa yleiskaavan tai Lintulan ensimmäisen asemakaavan osoittamaa käyttötarkoitusta. Omakotitalotonteille on kysyntää erityisesti Lintulan alueella. Kaupunginhallitus on päättänyt 11.10.2010 kaavan vireilletulosta ja luonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettamisesta nähtäville. Asemakaavamuutoksen on laatinut Valkeakosken kaupunkisuunnittelu yhteistyössä maa- ja mittaustoimen ja teknisen viraston kunnallisteknisen toimiston kanssa. Keskeiset osalliset: Naapurikiinteistöt ja niiden haltijat Kaupungin hallintokunnat ja kaupunkikonsernin osat: rakennuslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto, tekninen lautakunta, vesihuoltolaitos, Valkeakosken Energia Oy, Pirkanmaan aluepelastuslaitos ja Pirkanmaan ELY-keskus Vireilletulo ja luonnos: Kaavoituksen vireilletulosta sekä luonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on kuulutettu Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä kaupunkisuunnittelun aulassa ja kaupungin Internetsivuilla 19.10. 2.11.2010, mistä on tiedotettu keskeisiä osallisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavaluonnosta on ollut mahdollista kommentoida, ja luonnoksesta on voinut jättää mielipiteensä. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty viranomaistahojen kommentit. Rakennusvalvonnalla, ympäristöpalveluilla ja Valkeakosken Energialla ei ollut kommentoitavaa kaavaluonnoksesta. Luonnoksesta ei saatu yhtään mielipidettä. Ehdotusvaihe: Luonnoksesta on laadittu kaavaehdotus, jonka kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 22.11.2010 asettaa julkisesti nähtäville. Nähtävilläolosta on kuulutettu Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ehdotuksen nähtävilläolosta on tiedotettu keskeisiä osallisia myös kirjeitse. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä kaupunkisuunnittelun aulassa ja kaupungin Internetsivuilla 30 vuorokauden ajan 30.11. 29.12.2010 kaavan yhteydessä laadittujen tonttijakojen ohella (MRA 27 ). Ehdotuksesta on pyydetty tarvittavat viranomaistahojen lausunnot, ja siitä on voinut jättää kirjallisen muistutuksen sen nähätävilläoloaikana. Saaduissa lausunnoissa rakennuslautakunnalla, teknisellä lautakunnalla, sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaostolla, Valkeakosken Energialla, Pirkanmaan aluepelastuslaitoksella ja Pirkanmaan ELY-keskuksella ei ollut huomautettavaa. Asemakaavaehdotuksesta ei myöskään jätetty yhtään muistutusta. Yleiskaavallinen tarkastelu: Tarkastelussa verrataan laadittua suunnitelmaa Vanhankylän osayleiskaavaan, jonka valtuusto on hyväksynyt vuonna 2005. Tarkastelulla arvioidaan suunnitelman vaikutuksia yleiskaavaan ja aiheuttaako suunnitelma esteitä yleiskaavaan tavoitteiden toteutumiselle. Suunnittelualueella sallitaan Vanhankylän osayleiskaavan mukaan vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen.
Vanhankylän osayleiskaava tullaan uusimaan kaupunginhallituksen 11.10.2010 hyväksymän kaavoitusohjelman mukaisesti. MRL 39 kohta 1 Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys: Suunnittelualueen muuttaminen asemakaavan tasolla asumiselle poikkeaa yleiskaavalla osoitetusta maankäytöstä. Asumisen osalta Vanhankylän osayleiskaavan tavoitteena on rakenteen täydentäminen siten, että uusi asutus ei poikkeaisi nykyisestä. Suunnitellut erillispientalot eivät poikkea yleisesti ottaen ympäröivästä rakennuskannasta, mutta eivät vastaa maatalousalueelle osoitettua rakentamista. Vanhakylä ja Lintula sijaitsevat kaupungin laajenemis- ja tiivistämissuunnalla, minkä vuoksi Vanhankylän rakennetta tiivistetään tulevaisuudessa. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen jo rakennetun kunnallistekniikan piirissä tukee taloudellisuutta ja ekologista kestävyyttä. Maatalousalue on jäänyt pientaloasutuksen ja virkistysreittien keskelle, eikä siten palvele kaavallista käyttötarkoitustaan, minkä vuoksi alueen osan osoittaminen asemakaavassa asumiselle ja virkistykselle tukee yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Suunnittelualueen muuttaminen asumiselle toteuttaa yleiskaavan tavoitetta rakenteen täydentämisestä asutuksella siten, että virkistysmahdollisuudet säilyvät. Suuri osa maatalousalueesta jää maisemapelloksi. MRL 39 kohta 2 Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö: Suunnittelualue sijoittuu rakennettuun ympäristöön, jonne kunnallistekninen verkosto on jo rakennettu. Asemakaavamuutoksella tehostetaan kunnallisteknisen verkoston käyttöä. MRL 39 kohta 3 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus: Kysyntä omakotitalotonteista erityisesti Lintulan alueella on kasvanut vuoden 2009 Asuntomessujen jälkeen. Vanhankylän alue, joka liittyy Lintulan alueeseen, sijaitsee kaupungin laajenemis- ja tiivistämissuunnalla ja tulee jatkossa tiivistymään asumisen tarpeita varten. Vanhankylän osayleiskaavaa laadittaessa alueen on katsottu tukeutuvan keskustan palveluihin. Suunnittelualueen läheisyyteen Lempääläntien varrelle on osoitettu alue liiketoimintaa varten, ja kilometrin etäisyydellä Vanhankyläntien varrella keskustaan päin sijaitsee lähin päiväkoti sekä ratsastuskeskus ja niiden välittömässä läheisyydessä kouluja. MRL 39 kohta 4 Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi-, ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla: Suunnittelualue sijoittuu olemassa olevien teiden varsille siten, että uutta katualuetta rakennetaan muutamia kymmeniä metrejä. Alue on hyvin saavutettavissa sekä keskustan että Tampereen ja Lempäälän suunnista. Kunnallistekniikka on jo rakennettu suunnittelualueen välittömään läheisyyteen koko Lintulan alueen rakentamisen yhteydessä. Suunnitelmalla täydennetään olemassa olevaa asutusta kaupungin laajenemissuunnalla, jossa liikennejärjestelyjä kehitetään alueen tulevaisuuden tiivistämisen myötä.
MRL 39 kohta 5 Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön: Alueelle on mahdollista järjestää hyvä elinympäristö. Asemakaavalla osoitettu käyttötarkoitus ei vaaranna mahdollisuutta turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Erillispientalotontit ja lähivirkistysalue sopeutuvat ympäröivään rakenteeseen täydentäen sitä luontevasti, eikä alueella sijaitse ympäristön häiriötekijöitä. MRL 39 kohta 6 Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset: Maatalousalueen osan muuttamisella asumiselle ei ole kaupungin elinkeinoelämän kannalta haitallisia vaikutuksia. Maatalousalueeksi osoitettu alue ei palvele osayleiskaavallista käyttötarkoitustaan. MRL 39 kohta 7 Ympäristöhaittojen vähentäminen: Alueella ei esiinny ympäristöhaittoja, kuten pilaantunutta maa-ainesta. Asemakaava-alue tukeutuu olemassa olevaan rakenteeseen, ja kaavamuutoksella edistetään kestävän kehityksen periaatteita. MRL 39 kohta 8 Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen: Suunnittelualueella ei sijaitse rakennuksia. Maatalousalueen osan muuttaminen asumiselle ja virkistyskäyttöön muuttaa maisemakuvaa, mutta suuri osa maatalousalueesta säilyy edelleen maisemapeltona. Asuminen ei uhkaa merkittävästi maiseman ja luonnonvarojen säilymistä. MRL 39 kohta 9 Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys: Suunnittelualue sijaitsee Lintulan kaupunginosassa, jonne on ensimmäisen asemakaavan yhteydessä osoitettu runsaasti lähivirkistysalueita, jotka liittyvät laajempaan virkistysverkostoon. Myös osa kaavamuutosalueesta osoitetaan lähivirkistyskäyttöön. Virkistykseen soveltuvia alueita on kaava-alueella ja sen lähiympäristössä riittävästi. Johtopäätöksenä asemakaavan muutos ei aiheuta esteitä osayleiskaavan tavoitteiden toteutumiselle, eikä kyseinen suunnitelma edellytä Vanhankylän osayleiskaavan muuttamista. Asemakaavalla voidaan toteuttaa osayleiskaavan yleisiä tavoitteita, ja suunnittelualueella on mahdollista järjestää hyvä elinympäristö asumiselle. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamuutosalue muodostuu Lintulan asemakaava-alueella sijaitsevasta maatalousalueen osasta. Kaava-alueen pinta-ala on 0,8317 hehtaaria. Asemakaavan muutoksella muodostuu seitsemän uutta erillispientalotonttia sekä lähivirkistys- ja katualuetta. Tonttien pääkäyttötarkoituksena on erillispientalojen korttelialue (AO) ja rakennusoikeutena 310 k-m². Rakennusoikeus vastaa Lintulan alueelle osoitettua rakentamistehokkuutta. Kerrosluvuksi on merkitty II, mutta myös matalampi rakentaminen on mahdollista.
Tonttijako laaditaan sitovana kaavan yhteydessä. Vaikutukset kuntatalouteen: Katuverkko lisääntyy lyhyellä pistokadulla, ja lisäksi johtosuunnitelman toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia. Muutoin vaikutus on positiivinen, koska alue tulee luovutettavaksi nopealla aikataululla ja vastaa Asuntomessujen jälkeiseen tonttikysyntään. Kustannusarvio katu- ja johtosuunnitelmien toteuttamiselle on noin 88 400 euroa, josta katusuunnitelman osuus on noin 17 700 euroa. Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen: Asuntojen määrä Lintulan alueella ei muutu merkittävästi. Alueelle kohdistuva liikenne on pääasiassa henkilöautoliikennettä. Vanhankyläntielle rakennetaan yksi uusi liittymä, mutta nopeudet tiellä ovat maltilliset, eikä rakentaminen näin ollen aiheuta merkittävää uhkaa liikenneturvallisuudelle. Vaikutukset palveluihin: Asuntojen määrä lisääntyy Lintulan alueella, mutta muutos ei ole niin merkittävä, että se aiheuttaisi lisätarvetta kuntapalveluille. Alueen läheisyyteen rakentuu liikekeskus, ja alue tukeutuu pääasiassa keskustan palveluihin. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön: Asemakaavan muutoksella Vanhankyläntien varteen ja Lintulan alueelle rakentuu kaksi uutta korttelia seitsemälle omakotitalolle. Rakennetusta ympäristöstä tulee tiiviimpi, mikä tukee tavoitetta yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä olemassa olevaan kunnallistekniikkaan tukeutuen. Kaava-alueen lähiympäristö on juuri rakentunut tai rakentumassa lukuun ottamatta Vanhankyläntien varteen rakentuneita omakotitaloja. Rakentaminen täydentää aluetta luontevasti, ja rakennustapaohje noudattaa ympäröivän alueen ohjeita ja ominaispiirteitä. Vaikutukset alueen asukkaisiin: Asuntojen ja korttelialueen määrä lisääntyy Lintulan alueella ja Vanhankyläntien varrella, mutta muutos ei ole merkittävä ottaen huomioon koko Lintulan alueen rakentumisen ja täydentymisen alueen ensimmäisen asemakaavan vahvistumisesta lähtien. Lintula on alkanut rakentua vuoden 2009 Asuntomessuja varten, ja täydentynyt edelleen. Alueella on laajat virkistysalueet, eikä seitsemän uutta omakotitalotonttia vaaranna niiden olemassaoloa. Rakennukset sijoittuvat osittain Asuntomessuja palvelleelle pysäköintialueelle, ja pientalokorttelit sopeutuvat luontevasti ympäröivään omakotiasutukseen. Vaikutukset luontoon ja virkistysalueisiin: Kaavamuutos vaikuttaa totuttuun maisemaan, joka muuttuu avoimesta tilasta rakentamisen myötä suljetummaksi. Vanhankyläntieltä avautuvia näkymiä kuitenkin säilytetään, ja suuri osa maatalousalueesta jätetään Lintulan maisemapelloksi. Virkistysmahdollisuudet eivät heikkene kaavamuutoksella. Osa kaava-alueesta osoitetaan lähivirkistyskäyttöön, mikä liittyy laajempaan virkistysalueeseen. Vaikutukset luontoon ja virkistysmahdollisuuksiin eivät ole merkittäviä. Kaavamuutoksella on vaikutuksia rakennettuun ja luonnonympäristöön, mutta vaikutukset eivät ole erityisen merkittäviä, koska kyseessä on pinta-alallisesti suppea asemakaavan muutos jo asumista varten rakennetulla alueella. Rakentaminen sopeutuu sijoittumiseltaan, mittakaavaltaan ja ilmeeltään olemassa olevaan asutukseen, ja maisematilaa säilytetään. Muutos ei aiheuta merkittäviä kunnallisteknisiä investointeja eikä ympäristön häiriötekijöitä, ja se vastaa todelliseen kysyntään ja edistää rakennetun kunnallistekniikan ottamista käyttöön täydellä kapasiteetilla.
Nimistö: Asemakaavalla muodostuu uutta katualuetta, joka on nimetty Allinpoluksi. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. Kaavakarttaan liittyy rakennustapaohje. Valkeakoskella 24.1.2011 Anna-Maria Nevalainen kaavasuunnittelija
Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 442 Lintulan parkkialue, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), tark. 15.11.2010 Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan, miksi kaava laaditaan, kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelutyön aikana, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Kaava-alueen likimääräinen rajaus on merkitty karttaan punaisella. 1. Suunnittelualueen sijainti ja yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee vuoden 2009 Asuntomessualueella Lintulassa, messujen työntekijöille ja kutsuvieraille pysäköintialueeksi varatun alueen kohdalla. Alue on tällä hetkellä rakentamatonta, puutonta ja raivattua aluetta peltomaisemassa. Rakennuskanta ympäristössä koostuu osin jälleenrakennuskauden pientaloista ja osin messuja varten rakennetuista uusista pientaloista. Aloitteen asemakaavamuutoksen laatimisesta on tehnyt Valkeakosken kaupunki. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto.
2. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Asemakaavatyön tavoitteena on muodostaa Lintulan alueelle lisää omakotitontteja, joista on runsaasti kysyntää. Suuri osa laajan omakotitaloalueen keskelle jätetystä maisemallisesta peltoalueesta säilytetään kuitenkin avoimena näkymien muodostumista ja lampaiden laiduntamista varten. Kaavamuutoksella tehostetaan alueelle jo rakennetun kunnallistekniikan käyttöä ja tiivistetään yhdyskuntarakennetta Valkeakosken laajenemissuunnassa. 3. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) muodostavat maankäytön suunnittelun ylimmän tason. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Suunnittelualueelle ei kohdistu erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Asemakaavan muutos toteuttaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä koskevaa tavoitetta. Maakuntakaavoitus Maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymässä ja valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa (KHO vahv. 20.3.2008) maakuntakaavassa kaavamuutosalue on osoitettu pääasiassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Ote maakuntakaavasta
Yleiskaavoitus Valtuusto on 20.5.2006 hyväksynyt Valkeakosken rakenneyleiskaavan, joka on oikeusvaikutukseton. Tässä kaavassa kaavamuutosalue on osoitettu osittain maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja osittain asuntoalueeksi (A). Ote rakenneyleiskaavasta Valtuusto on 20.6.2005 hyväksynyt Vanhankylän oikeusvaikutteisen osayleiskaavan, jossa kaavamuutosalue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Ote Vanhankylän osayleiskaavasta.
Asemakaavoitus Aluetta koskee valtuuston 27.11.2006 hyväksymä Lintulan asemakaava. Tässä asemakaavassa kaavamuutosalue on osoitettu maatalousalueeksi (MT) Ote olemassa olevasta asemakaavasta. 4. Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL9 ). Kyseisellä kaavamuutoksella ei ole erittäin merkittäviä vaikutuksia. Kaavamuutoksen vaikutukset kohdistuvat mm. yhdyskuntarakenteeseen, maisema- ja taajamakuvaan sekä liikenteeseen. Kaavalla on myös yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Asemakaavoitukseen liittyy yleiskaavallinen tarkastelu. 5. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisinä osallisina tässä kaavamuutoksessa voidaan pitää kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajia sekä sen vaikutusalueen asukkaita. Muita osallisia ovat Valkeakosken kaupungin hallintokunnat, Valkeakosken Energia Oy, Pirkanmaan aluepelastuslaitos ja Pirkanmaan ELY-keskus. Lisäksi kaavahankkeen osallisia ovat kaikki, jotka täyttävät edellä olevan osallisuuden määritelmän. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisten luetteloa voidaan työn edetessä täydentää.
6. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoitukseen liittyvä julkinen aineisto kootaan tutustuttavaksi kaavoituksen eri vaiheissa nähtävilläolojen ajaksi. Aineisto on nähtävillä kaupungintalolla sekä kaupungin verkkosivuilla www.valkeakoski.fi. Kaavatyön aloitus, vireilletulo ja valmisteluvaihe Kaavoitustoimessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustavista luonnostelmista työstetään nähtäville asetettava kaavaluonnos Asemakaavoituksen vireilletulosta sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos ovat nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin Internet-sivuilla 14 vrk:n ajan. Luonnoksesta pyydetään viranomaisosallisten kommentit. Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön ja he voivat määräajassa esittää kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Mielipiteisiin laaditaan vastineet. Ehdotusvaihe Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta laaditaan virallinen kaavaehdotus. Kaupunginhallituksen hyväksymä asemakaavaehdotus (kaavakartta, kaavaselostus sekä vastineet luonnosvaiheen palautteeseen) ovat nähtävillä kaupungintalolla sekä kaupungin Internet-sivuilla 30 vrk:n ajan. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ulkopaikkakuntalaisille osallisille ilmoitetaan nähtävilläolosta kirjeellä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Osalliset voivat jättää nähtävilläoloaikana kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kaavan hyväksyminen Suunnittelutyön tuloksena saadaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavakartta ja -selostus. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallintooikeuden ratkaisusta on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Kaavan voimaantulo Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. 7. Toteutunut / tavoitteellinen aikataulu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluvaiheen aineisto nähtävillä syksyllä 2010. Asemakaavaehdotus nähtäville talvella 2010 2011 Asemakaavan hyväksyminen keväällä 2011. 8. Yhteystiedot Lisätietoja kaavoitustoimesta puh. 040 335 6043 tai sähköpostilla kaavoitus@vlk.fi. Kaavasuunnitelmat sekä niitä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä kaupungintalolla rakennusvalvonnan aulassa (Sääksmäentie 2, nk. B-porras).
Liite 2 Kaavakarttapienennös ja kaavamääräykset
Liite 3 Tonttijakokartat
Liite 4 Rakennustapaohje RAKENNUSTAPAOHJE Erityispiirteet Korttelit rinnastetaan Lintulan UUSIKYLÄ -kokonaisuuteen, jonka rakentamisessa toivotaan ympäristöystävällisiä piirteitä. Kerrosluku on enintään kaksi. Ajoneuvoliittymiä ei saa sijoittaa Vanhankyläntien varteen. Rakennusten sovittaminen maastoon Tontit suositellaan rakennettavaksi siten, että rakennukset ja kasvillisuus muodostavat pihapiiriä ja suojaavat ulkomelulta. Rakennukset on sijoitettava rakennusalalle, ja tontin tarpeetonta muokkaamista tulee välttää. Asuinrakennuksen sokkelikorkeuden tulee pääsääntöisesti olla vähintään 60 cm. Julkisivumateriaalit ja värit Rakennusten julkisivumateriaali on vapaasti valittavissa lukuun ottamatta muurattua valkoista tiiltä ja kalkkihiekkakiveä, mitkä eivät ole sallittuja. Eri materiaalien rinnakkaista käyttöä ei suositella. Julkisivulaudoituksen suunta saa vaihtua vain kerran. Julkisivuväreinä käytetään Perinne -teemaan värisävyjä. Pääväriksi soveltuu parhaiten eri väri kuin viereisillä tonteilla. Esimerkkivärit ovat nähtävissä rakennusvalvontatoimistossa. Katto Kattotyyppi on harjakatto. Katon harjan suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tulee olla vähintään 1:4 ja enintään 1:1,5. Sisäänkäynti Rakennuksen pääsisäänkäynti toteutetaan selkeästi erottuvana ja ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitetään yhden sisäänkäynnin muuttaminen tarvittaessa esteettömäksi. Varusteet Jätesäiliöt sijoitetaan aitaukseen tai hillittyyn katokseen tai ne maisemoidaan pensasistutuksilla. Autotallit ja piharakennukset Toteutetaan pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Rakennuksen runkosyvyys on enintään 6,5 m. Autotallin ovea ei sijoiteta kadun puolelle, jos autotalli sijaitsee tontin reunassa katualueen vieressä. Rakennusten katon kaltevuus on sama tai loivempi kuin asuinrakennuksessa. Tontin rajaaminen Pitkät ja suoraviivaiset aidat tai pensasistutukset tontin reunoilla eivät kuulu Lintulan kylämäiseen ympäristöön, mutta Vanhankyläntien varrella pensasaidat, puut ja istutukset ovat edellytyksenä alueelle tyypillisen katumiljöön luomiseen. Muualla kortteleissa tulee käyttää Lintulan alueelle tyypillistä rajaamista, eli erityyppisiä rajaamisen tapoja samanaikaisesti. Rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla on muodostettavissa piha-alueelle suojaisia paikkoja. Kasvillisuus Istutukset muotoillaan ryhmiksi suoraviivaisten rivien sijaan lukuun ottamatta Vanhankyläntiehen rajoittuvia tonttirajoja, joilla pensasaidat ovat sallittuja. Istutettavissa puulajeissa tulee välttää kasvutapansa tai lehdistön värinsä puolesta kovin huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin kannattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeleita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperianpihtaa, sembra- ja makedonianmäntyä. Kokonsa, kasvutapansa ym. ominaisuuksiensa puolesta alueelle suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbiankuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris) sekä lehtipuista koti- ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula). Voimakkaasti muotoon leikatut pensasaidat soveltuvat huonosti alueelle lukuun ottamatta Vanhankyläntien miljöötä.
Liite 5 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 908 Valkeakoski Täyttämispvm 26.04.2011 Kaavan nimi 442 / Lintulan parkkialue Hyväksymispvm 07.03.2011 Ehdotuspvm 22.11.2010 Hyväksyjä V- kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm 18.10.2010 Hyväksymispykälä 19 Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus 908V070311A19 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,0639 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Asemakaavan muutoksen pintaala [ha] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] 1,0639 Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1,0639 100,0 2170 0,20 0,0000 2170 A yhteensä 0,6997 65,8 2170 0,31 0,6997 2170 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,3017 28,4 0,3017 R yhteensä L yhteensä 0,0625 5,9 0,0625 E yhteensä S yhteensä M yhteensä -1,0639 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1,0639 100,0 2170 0,20 0,0000 2170 A yhteensä 0,6997 65,8 2170 0,31 0,6997 2170 AO 0,6997 100,0 2170 0,31 0,6997 2170 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,3017 28,4 0,3017 VL 0,3017 100,0 0,3017 R yhteensä L yhteensä 0,0625 5,9 0,0625 Kadut 0,0625 100,0 0,0625 E yhteensä S yhteensä M yhteensä -1,0639 MT -1,0639 W yhteensä