PUKKIMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

ÄÄNEKOSKI PUKKIMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 14.12.2009 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 14.12.2009

1 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 14. päivänä joulukuuta 2009 päivättyä karttaa. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken asemakaavan 2. kaupunginosan kortteleita 2025, 2026, 2032, 2033 ja 2035 sekä katu- ja puistoalueita Asemakaavan muutoksella muodostuvat Äänekosken asemakaavan 2. kaupunginosan korttelit 2025, 2026, 2035 ja 2036 sekä katu- ja puistoalueet. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä palvelujen äärellä. Kaavan sijaintikartta kansilehdellä. Kaavan nimi ja tarkoitus Pukkimäen asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on luoda Pukkimäen rakentamattomalle alueelle korkeatasoista kerrostalo- ja pientalorakentamista. Kaavan laatija Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, p. 020 632 2035 kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen, p. 020 632 2036 sähköposti: etunimi.sukunimi@aanekoski.fi Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 25.6.2007 Ilmoitus vireilletulosta Sisä-Suomen lehdessä, Pikkukaupunkilaisessa ja kaupungin ilmoitustaululla 31.5.2008 ja 4.6.2008. Nähtävilläolot Valmisteluvaiheen kuuleminen 2. 27.6.2008 Ehdotusvaiheen kuuleminen 29.10. 30.11.2009 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto 14.12.2009 1

2 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 2. TIIVISTELMÄ... 3 3. LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1. Alueen yleiskuvaus... 3 3.2. Luonnonympäristö... 3 3.3. Rakennettu ympäristö... 3 3.4. Maanomistus... 4 3.5. Suunnittelutilanne... 4 Maakuntakaava... 4 Yleiskaava... 5 Asemakaava... 6 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat... 6 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 7 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.3. Asemakaavan tavoitteet... 8 4.4. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 8 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1. Kaavan rakenne... 12 5.2. Aluevaraukset... 13 5.3. Kaavan vaikutukset... 16 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 16 Liikenteelliset vaikutukset... 16 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 Vaikutukset kulttuuriympäristöön... 16 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 16 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 17 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 17 7. KAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLÄOLO JA KAAVAEHDOTUKSEN TARKISTUKSET.. 17 LIITTEET Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Puiston yleissuunnitelma Liite 3 Tonttijako Liite 4 Asemakaavan seurantalomake Liite 5 Rakennustapaohjeet (kaupunginhallitus hyväksynyt 2.11.2009) Muut kaavaan liittyvät selvitykset ja suunnitelmat - Maakuntakaavan selvitys maakunnallisesti arvokkaista kohteista - Äänekosken rakennusinventointi 1982 - Uuden Äänekosken rakennusinventointi 2006 (Juuso Väisänen / Keski-Suomen museo) - Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnos lähtötietoaineistoineen - Koivistolta Klubinmäelle Äänekosken kulttuuriympäristöohjelma 2006 - Pukkimäen aluesuunnitelmaluonnokset (Arkkitehtisuunnittelu Tommi Luukkonen Oy, 2008) 2

3 2. TIIVISTELMÄ Pukkimäen asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Äänekosken keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle rakentamattomalle alueelle korkeatasoista kerros- ja pientalorakentamista. Tavoitteena on luoda alueelle Äänekosken oloissa uudentyyppistä asuntojen ja ympäristön toteutustapaa, jonka yhteydessä on tarkoitus huomioida erityisesti myös ikääntyvä väestö. Maankäytön suunnittelu ja rakennusten hankesuunnittelu etenevät yhtä aikaa, jolloin rakennuttajille muodostuu hyvät valmiudet edetä nopealla aikataululla hankkeiden toteutukseen. Pukkimäen alueen kaavasuunnittelu ja toteutus etenevät kaupungin, maanomistajien ja rakennuttajien välisten maankäyttösopimusten ja esisopimusten pohjalta. Sopimuksissa on kyse mm. kaavoituskustannuksista, hankkeiden kiinteistöteknisestä toteuttamisesta sekä asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen tapahtuvasta tonttien luovutuksesta ja hinnoittelusta. Alueen suunnittelu on toteutettu ns. kumppanuuskaavoituksen periaatteella, jossa asuntosuunnittelua on tehty yhtäaikaisesti kaavasuunnittelun kanssa. Kumppanuuskaavoituksessa on ollut mukana kaupungin edustajien lisäksi rakentamattoman alueen maanomistajat (M-Real Oyj ja Rakennusliike Porrassalmi Oy) sekä alueen ideasuunnittelusta ja siihen pohjautuvasta rakennustapaohjeiden laadinnasta vastannut konsultti (Arkkitehtipalvelu Oy). Suunnittelun alkuvaiheessa alueelle laadittiin muutamia aluesuunnitelmaluonnoksia. Aluesuunnitelmaluonnoksista kaavaluonnoksen pohjaksi valittiin kahden vaihtoehdon yhdistelmä pienin täydennyksin. Suunnittelun alkuvaiheesta asti on oltu tiivisti yhteydessä alueen asukkaisiin. Asukkaiden kanssa on käyty läpi laadittuja luonnoksia ja keskusteltu eri vaihtoehdoista. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueena on Pukkimäen asuntoalueella sijaitseva rakentamatta jäänyt alue Äänekosken keskustan tuntumassa. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee terveyskeskus ja keskusta palveluineen on kävelymatkan päässä. 3.2. Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta luonnontilaista aluetta. Alueen kasvillisuus on sekametsätyyppistä. Alueelta on purettu rakennuksia, joiden pihapiireistä alueelle on jäänyt mm. punaherukkapensaita. Alueella ei ole luonnonsuojelullisia arvoja eikä alue ole liito-oravalle tyypillistä elinympäristöä. Alueella kasvaa muutamia yksittäisiä hyväkuntoisia mäntyjä, jotka on tarpeen huomioida kaavassa ja alueen rakentamisessa. 3.3. Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta. Kuhnamontien varrella sijaitsee kaksi uudehkoa yksikerroksista rivitaloa, joissa on vaalea tiiliverhous ja punaiset katot. Suunnittelualueelle Kuhnamontien ja Terveyskadun kulmaukseen sijoittuu yksi neljästä funkistalosta, jotka ovat paikallisesti merkittäviä maisemalliselta (kaupunkikuvalliselta) ja rakennushistorialliselta sekä teollisuushistorialliselta kannalta. Rakennukset ovat valmistuneet 1930-40- 3

luvulla ja ne ovat tyylillisesti yhtenäisiä. Talot liittyvät Pukkimäen maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. (Uuden Äänekosken rakennusinventointi 2006). Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee maakunnallisesti, rakennushistoriallisesti ja teollisuushistoriallisesti merkittävä arkkitehti Birger Brunilan tyyppipiirustuksiin perustuva 1920-luvun klassismia edustava asuntoalue. Suunnittelualueella aiemmin sijainneet vastaavat rakennukset on purettu ennen 1990-lukua. Alueella on useammanperheen asuintaloja ja niihin liittyviä talousrakennuksia. (Äänekosken rakennusinventointi 1982, Uuden Äänekosken rakennusinventointi 2006) Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Lönnrotinkadun varrella paikallisesti ja maisemallisesti merkittävä kahdeksan kaksikerroksisen kerrostalon muodostama yhtenäinen asuntoaluekokonaisuus, joka liittyy Pukkimäen maakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen. Rakennukset on rakennettu 1940-60-lukujen aikana. (Äänekosken rakennusinventointi 1981-1982, Uuden Äänekosken rakennusinventointi 2006) 4 3.4. Maanomistus Suunnittelualueen maanomistajia ovat Äänekosken kaupunki, M-Real Oyj ja Rakennusliike Porrassalmi Oy. 3.5. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa (Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualue on kaupunkikehittämisen kohdealueen (kk2, Äänekosken kaupunkialue) sisällä. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee keskustatoimintojen alue (c) sekä teollisuus- ja varastotoimintojen alue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). T/kem -merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueen lähiympäristönkin suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Suunnittelualue on lisäksi suojavyöhykkeen (sv) sisällä. Sv-merkinnän suunnittelumääräys edellyttää kunnan palo- ja pelastusviranomaisen sekä tarvittaessa Turvatekniikan keskuksen lausuntoa suunniteltaessa riskille alttiita toimintoja suuronnettomuusriskin kuuluvan alueen sisälle. Keski-Suomen maakuntakaava (Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama) 4

5 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksessa, joka on ollut nähtävillä 11.10. 12.11.2007, Pukkimäki on kaavoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä säilytettävää pientalovaltaista asuinaluetta (AP/s). Luonnos Äänekoski 2020 osayleiskaavasta (AIRIX Ympäristö Oy) 5

Asemakaava Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 29.2.1988. Voimassa olevassa kaavassa alueelle on suunniteltu pääasiassa 2-3-kerroksisten rivitalojen ja kerrostalojen tontteja. Rakennusoikeutta rakentamattomilla kortteleilla on asunnoille 13 650 k-m 2 ja autotalleille 1 470 k-m 2. 6 Ote ajantasa-asemakaavasta Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat - Maakuntakaavan selvitys maakunnallisesti arvokkaista kohteista - Äänekosken rakennusinventointi 1982 - Uuden Äänekosken rakennusinventointi 2006 (Juuso Väisänen / Keski-Suomen museo) - Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnos lähtötietoaineistoineen - Koivistolta Klubinmäelle -Äänekosken kulttuuriympäristöohjelma 2006 - Pukkimäen aluesuunnitelmaluonnos (Arkkitehtisuunnittelu Tommi Luukkonen Oy, 2008) 6

7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen M-Real Oyj ja Rakennusliike Porrassalmi Oy toimittivat keväällä 2007 kaupungille hakemuksen asemakaavan muuttamisesta Pukkimäen rakentamattomien kortteleiden (2025, 2026, 2032, 2033) ja niihin liittyvien alueiden osalta. Hakijoiden mukaan voimassa oleva kaava ei ole toteuttamiskelpoinen rakentamismääräyksien muuttumisen ja äänekoskelaisen asuntokysynnän suuntautumisen johdosta. Kaava on jäänyt pääosiltaan toteuttamatta. Kaupunki päätti yhdessä maanomistajien kanssa toteuttaa alueen kaavoituksen ns. kumppanuuskaavoituksella, jossa asuntosuunnittelua tehdään yhtäaikaisesti korttelikohtaisen suunnittelun ja kaavoituksen kanssa. Kaupunginhallitus teki päätöksen kaavamuutoksen vireilletulosta 25.6.2007. Kaavasta tiedotettiin Kaavoituskatsauksen 2007 yhteydessä. Kaavan vireilletulosta kuulutettiin kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla ja Sisä-Suomen lehdessä 31.5.2008 sekä Pikkukaupunkilaisessa 4.6.2008. 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - Keski-Suomen ympäristökeskus, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen liitto - Ääneseudun Energia Oy - Turvatekniikan keskus - CP Kelco Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 10.4.2008 ja sitä on täydennetty suunnittelun edetessä 23.5.2008 ja 1.10.2009 (LIITE 1). Suunnittelussa on pyritty tiiviiseen vuorovaikutukseen alueen asukkaiden kanssa. Suunnittelun alkuvaiheessa ennen varsinaisen kaavasuunnittelun aloittamista järjestettiin kaksi asukastilaisuutta (6.3.2008 ja 10.4.2008). Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 22.5.2008 Keski-Suomen ympäristökeskuksessa. Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos oli nähtävillä 2. 27.6.2008 Äänekosken kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi). Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Turvatekniikan keskukselta, Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski-Suomen museolta, tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta ja opetuslautakunnalta. Keski-Suomen liittoon on oltu yhteydessä, mutta liiton edustaja ei pitänyt lausuntomenettelyä tarpeellisena. Kaavaluonnoksesta ei annettu yhtään kirjallista mielipidettä. Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä 29.10. 30.11.2009. Kaavan vireilletulosta ja nähtävilläoloista on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla sekä Sisä-Suomen lehdessä ja Pikkukaupunkilaisessa. Lisäksi alueen suunnittelun vaiheista on kerrottu lehdissä useampaan otteeseen. 7

8 4.3. Asemakaavan tavoitteet Suunnittelun käynnistämisen yhteydessä tavoitteeksi asetettiin ns. kumppanuuskaavoituksen periaate, jolloin kaupunki, maanomistajat ja rakennuttajat luonnostelevat ja ideoivat yhteisvoimin alueen maankäyttöratkaisun ja sen pohjana olevat rakennuksia ja yleisiä alueita koskevat suunnitelmat. Lopputulokseen päädytään useiden vaihtoehtoisten mallien tutkimisen pohjalta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on luoda alueelle kaupunkikuvallisesti ja rakennusteknisesti korkeatasoista rakentamista, jossa erityistä huomiota kiinnitetään myös kaavan toteuttamiskelpoisuuteen. Hissillisten kerrostalojen lisäksi alueelle pyritään kaavoittamaan tontteja erityyppisille keskustaan soveltuville pientaloille, joiden asukkaat arvostavat keskeistä sijaintia ja kaupunkimaista toteutustapaa. Erityistä huomiota kiinnitetään senioriasumisen vaihtoehtojen selvittämiseen: alue sijaitsee keskeisellä paikalla ikääntyvää väestöä ajatellen keskustan ja kaupallisien palveluiden sekä terveyskeskuksen sijaitessa kävelyetäisyydellä. Kaavan toteuttamisessa pyritään yhteisjärjestelyihin mm. liittymien sekä leikki- ja oleskelualueiden rakentamisen osalta. Alueella suositaan keskitettyä lämmitysjärjestelmää. Yhtenäisen korkeatasoisen toteutustavan turvaamiseksi kaavaan liitetään rakennustapaohjeet sekä puistoalueen toteutusta koskeva suunnitelma. Rakentajia kannustetaan ottamaan huomioon hankkeiden toteutuksessa myös taiteen merkitys. Suunnittelu ja kaavoitus pyritään tekemään avoimesti tarjoten vaihtoehtoja, jolloin kaavoitusprosessi luo edellytykset asukkaiden todellisille vaikutusmahdollisuuksille. 4.4. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnittelutyön alkuvaiheessa alueelle laadittiin neljä vaihtoehtoista maankäyttöluonnosta, joiden pohjalta lähdettiin työstämään kaavaratkaisua. Kaikille vaihtoehdoille on yhteistä alueen läpi kulkeva puisto, joka jakaa alueen kahteen osaan. Alueen itäpuolelle terveyskeskuksen läheisyyteen pyritään sijoittamaan tehokkaampaa kerrostalorakentamista ja alueen länsipuolelle rivitalotyyppistä rakentamista. 8

9 VAIHTOEHTO 1 A (AK 12220 k-m 2, AR 5360 k-m 2, yht. 17580 k-m 2 ) Kuva: Vaihtoehto 1A (Arkkitehtisuunnittelu Tommi Luukkonen Oy) - Kuhnamontien varrella kaksi V-kerroksista lamellitaloa ja Terveyskadun varrella neljä V VII-kerroksista pistetaloa, pysäköintialueet kadun ja talojen välisellä alueella - rivitaloja Lönnrotinkadulla (4 kpl) ja Terveyskadulla (2 kpl), kaikilla oma autokatos kadun varressa - Kuhnamontien rivitalot (4 kpl) pihapiirin muodossa, yhteiset paikoitusalueet Keskeiset vaikutukset: - kerrostaloilla avarat näkymät ja väljät piha-alueet - hissillisten kerrostalojen liittäminen olemassa olevaan rakenteeseen haasteellista etenkin Kuhnamontiellä - Lönnrotinkadun ja Terveyskadun rivitalojen sijoittelussa selkeä ympäristöön soveltuva periaate, hyvä ilmansuunta ja mahdollisuus mielenkiintoisiin piharatkaisuihin 9

10 VAIHTOEHTO 1 B (AK 12500 k-m 2, AR 5160 k-m 2, yht. 17660 k-m 2 ) Kuva: Vaihtoehto 1B (Arkkitehtisuunnittelu Tommi Luukkonen Oy) - Terveyskadun varressa viisi VII-kerroksista pistetaloa kaaren muodossa - rivitalojen periaate kuten VE 1A, mutta Lönnrotinkadulla autopaikat talojen välissä Keskeiset vaikutukset: - pistetalot muodostavat kauniin kaaren keskustan suuntaan ja erottuvat harmonisella tavalla vanhasta rakennuskannasta, edullinen sijoittelu järvinäköalojen kannalta - pysäköintialueiden toteutus rivitalojen välissä haasteellista (katokset, vaiheittainen toteutus?), vähemmän asuntoja kuin VE 1A:ssa 10

11 VAIHTOEHTO 2 A (AK 17550 k-m 2, AR 1000 k-m 2, yht. 18550 k-m 2 ) Kuva: Vaihtoehto 2A (Arkkitehtisuunnittelu Tommi Luukkonen Oy) - Kerrostalot IV V-kerroksisia lamellitaloja, jotka muodostavat katuja reunustavan tiiviin muurin Kuhnamontien ja Terveyskadun varrelle, autopaikat puiston puolella - Terveyskadun rivitalot kuten VE 1A ja 1B - Lönnrotinkadun kerrostalot sijoittuvat viuhkamaisesti korkeuskäyriä vastaan, pysäköintialueet kadun puolella Keskeiset vaikutukset: - kerrostaloissa hyvin tehokas kaupunkimainen toteutus, hyvä sijainti katujen suhteen ei ole optimaalinen järvinäköalojen kannalta, pysäköinnin sijoittelu estää asumistoimintojen suoran liittymisen piha- ja puistoalueisiin - Lönnrotinkadun kerrostaloalue moderni ja tyylikäs mutta toteutukseltaan haasteellinen: porrastettuja luhtitaloja, talotyypin kysyntä Äänekoskella? - pientalorakentamisen määrä hyvin vähäinen (Terveyskadun kaksi rivitaloa) 11

12 VAIHTOEHTO 2 B (AK 15250 k-m 2, AR 3300 k-m 2, yht. 18550 k-m 2 ) Kuva: Vaihtoehto 2B (Arkkitehtisuunnittelu Tommi Luukkonen Oy) - Kerrostalot IV V-kerroksisia muurimaisia lamellitaloja kuten VE 2A, mutta pysäköintialueet kadun puolella - Terveyskadulla muista vaihtoehdoista poiketen kolme rivitaloa - Lönnrotinkadun kolme rivitaloa kuten VE 1B, Kuhnamontien varrella kolme IV Vkerroksista kerrostaloa. Keskeiset vaikutukset: - Terveyskadun kerrostalot muodostavat hyvin tiiviin muurimaisen vaikutelman keskustan suuntaan, pihanpuoleisten asuntojen hyvä liitos vapaa-alueisiin - Terveyskadun kolmas rivitalo sulkee tyylikkäästi rakentamisalueen kulman - Kuhnamontien varren kerrostaloryhmä irrallinen 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Kaavasuunnittelun pohjaksi valittiin yhdistelmä vaihtoehdoista 1A ja 1B: - kerrostalot toteutetaan VI VII -kerroksisina pistetaloina, jotka sijoittuvat Terveyskadun äärelle kaaren muotoon (VE 1B) - kaksikerroksiset pientalot sijoitetaan Terveyskadun ja Lönnrotinkadun varteen VE 1B:n periaatteella, toiminnot tontilla kadun reunasta lukien: autokatos oleskelupiha asuinrakennus yläpiha - pientalojen tonteilla varaudutaan erilaisten talotyyppien sijoittamiseen alueelle yhtenäisellä periaatteella (rivitalot / paritalot / omakotitalot) - Kuhnamontien länsipäähän osoitetaan korkeintaan kaksikerroksista rakentamista vanhusten tai erityisryhmien palvelukeskusta ja siihen liittyviä asuntoja varten 12

Alueen välittömässä läheisyydessä kävelyetäisyydellä on monipuolinen palveluvarustus. Pistetalojen maantasokerroksiin on lisäksi luotu kaavalliset edellytyksen pienimuotoisten liike- ja toimistotilojen sijoittamiselle: kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi on mahdollista rakentaa liike- ja toimistotiloja 150 k-m². Kaavassa alueen keskellä on puistoalue, johon kaikkien kerrostalotonttien pihat suoraan liittyvät. Pukinpuisto kulkee alueen läpi muodostaen yhtenäisen laajan viheralueen Kuhnamon rantapuiston kanssa. Puistoalueilla sijaitsee tai niille on helposti järjestettävissä esteettömät ja vaihtelevat kulkuväylät myös ikääntyvää väestöä varten. Leikkiin ja oleskeluun tarkoitetut alueet on sijoitettu alueen keskellä sijaitsevalle Pukinpuistoon liittyvälle VK-1-alueelle. Aluetta rajaavia katuja ovat Terveyskatu, Kuhnamontie ja Lönnrotinkatu. Pysäköintialueet ja autokatokset sijaitsevat kaikilla tonteilla kadun varressa, jolloin piha-alueet on rajattavissa kaduista autokatoksilla ja asuntojen liittyminen puistoalueisiin on luontevaa. Alueelle ei osoiteta kaavassa uusia katuja. Pientalojen autokatoksiin, jotka liittyvät vähäliikenteisiin katuihin (Lönnrotinkatu, Terveyskadun pää), sallitaan suorat liittymät. Vilkasliikenteisen Terveyskadun varrelle sijoittuvilla pistetaloilla on yhteiset liittymät (saman liittymän kautta kulku kahdelle tontille). 13 5.2. Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet YSA-1 Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue Tontille voi sijoittaa kunnan tai yksityisen toimesta esim. vanhusten tai vammaisten palveluasuntoja. Tontin kerroslukuna on ½ k I ja rakennusoikeutena 2000 k-m 2. Rakennusalat on osoitettu sitovana, mutta pienehköjä talousrakennuksia (piharakennus, jätekatos tms.) voi sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle eikä niitä lasketa kerrosalaan kuuluvaksi. Tontille on kaavoitettu laaja rakentamattomaksi jäävä alue leikkiä ja oleskelua varten. AK-1 Asuinkerrostalojen korttelialue Terveyskadun ja Kuhnamontien varrelle on kaavoitettu hissillisille kerrostaloille viisi tonttia, joilla kerrosluku on VI u ½ ja rakennusoikeus 2200 k-m 2. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa maanpinnan tasoon liike- ja toimistotiloja enintään 150 k-m² sekä erillisiä talousrakennuksia ja autotalleja enintään 100 k-m². Pienehköt talousrakennukset voi sijoittaa myös rakennusalan ulkopuolelle. Kunkin porrashuoneen pinta-alasta kerrosalaan lasketaan ainoastaan 15 k-m². Kaavamääräyksellä pyritään mahdollistamaan tavanomaista väljempien porrashuoneiden suunnittelu mm. ikääntyvän väestön tarpeet huomioon ottavalla tavalla. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap/asunto, minkä lisäksi kullekin tontille edellytetään vähintään 3 vieraspaikkaa. Autokatokset tulee sijoittaa Terveyskadun varteen siten, että katoksen ja tontin rajan väliin sijoitetaan yhtenäinen pensasistutus. Autokatoksen enimmäispituus on 20 m. Asuinkerrostalojen ja autokatosten julkisivuista ja katoista on annettu kaavamääräykset (ju-2, k-2). Niiden lisäksi kaavaan liittyy rakennustapaohjeet, joita tulee noudattaa rakennuksia sekä piha-alueita suunniteltaessa. 13

Kerrostalojen leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa yhteiskäyttöisinä VK-1 - alueelle, johon kaikki tontit suoraan liittyvät. Maankäyttösopimuksen mukaisesti kaupunki vastaa VK-1 -alueen rakentamisesta. Tonttien piha-alueet ja VK-1 -alue on rakennettava yhtenäisesti eikä alueiden välisiä rajoja saa aidata. Rajavyöhykkeelle tulee istuttaa marjapensaista ja hedelmäpuista yhtenäinen alue asemakaavan liitteenä olevan puistosuunnitelman periaatetta noudattaen. AK-1 -tontteja koskeva tonttijako hyväksytään tämän asemakaavamuutoksen yhteydessä. 14 AK-2 Asuinkerrostalojen korttelialue Terveyskadun ja Kuhnamontien kulmauksessa sijaitsevalle funkistalolle on osoitettu kerrosluku II ja rakennusoikeus 690 k-m 2 voimassa olevan asemakaavan mukaisesti (600 k-m² + a 90 k-m²). Rakennus kuuluu osana kaupunkikuvallisesti merkittävään neljän funkistalon ryhmään, joista taloista kolme sijoittuu Terveyskadun varrelle kaavamuutosalueen pohjoispuolelle. Tässä kaavamuutoksessa mukana olevalle tontille on merkitty kaavamääräys, joka on tarkoitus jatkossa lisätä myös muille po. taloryhmän tonteille: Uudet asuin- ja piharakennukset sekä vanhojen rakennusten muutokset on suunniteltava siten, että ne sijainnin, muodon, materiaalien, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueelle tyypillisten rakennusten ominaispiirteitä. Rakennuksen julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. AP-6 Asuinpientalojen korttelialue Terveyskadun ja Lönnrotinkadun päihin on kaavoitettu alueet pientaloille, joiden kerrosluku on ½kI II ja tehokkuusluku e=0,35. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia enintään 10 k-m²/asunto. Alueelle voi rakentaa rivitaloja, paritaloja tai omakotitaloja siten, että asuinrakennusten päätyjen etäisyys toisistaan on enintään 10 metriä. Tavoitteena on verrattain tiivis keskustan tuntumaan soveltuva pientalorakentaminen, jonka toteuttamisessa tulee noudattaa kaavamääräyksiä ja kaavan liitteenä olevaa rakennustapaohjetta. Rakennukset ja autokatokset voidaan rakentaa myös kiinni tontin rajaan tontinomistajien yhteisellä sopimuksella ja palomääräykset huomioiden kuitenkin niin, ettei yhtenäisen rakennusmassan pituus ylitä 18 metriä. AP-6 tonteilla on autopaikkanormi rivitaloasunnoille 1,3 ap/asunto, paritaloille ja omakotitaloille 2 ap/asunto. Autopaikat sijoittuvat tontin kadunpuoleiseen reunaan rakennettaville paikoille rakennustapaohjeen mukaisella tavalla. Tavoitteena on yhtenäinen katunäkymä riippumatta tontille rakennettavan talon tyypistä. AP-6 alueen tontit lohkotaan leveydeltään kulloinkin suunnitteilla olevan talotyypin tarpeen mukaisesti, joten tonttijaon hyväksyminen kaavan yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista. AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Kortteli 2035 on kaavoitettu rakennusluvan mukaisen toteutuksen osoittamalla tavalla kuitenkin siten, että tonttialuetta on laajennettu Pukinpuiston suuntaan taloyh- 14

15 tiön, kaupungin ja rakennuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti (piha-alueen luiska liitetty tonttiin). 5.2.2 Muut alueet VK-1 Leikkipuisto, yhteiskäyttö Pukkimäen asuntoalueen keskeisen puiston (Pukinpuisto) yhteyteen on suunniteltu leikkipuisto, jonka kaupunki toteuttaa asemakaavan liitteenä olevan puistosuunnitelman periaatetta noudattaen. VK-1 - alue on varattu yleisen virkistyskäytön lisäksi tornitalojen (tontit 2025-12, 2025-13, 2025-14, 2025-15 ja 2025-16) yhteiskäyttöön tarkoitettuja leikki- ja oleskelualueita sekä rakennuksia ja rakennelmia varten. Kerrostalotonteille ei ole tarpeen rakentaa tonttikohtaisia leikki- ja oleskelualueita: keskitetty ratkaisu luo edellytykset viihtyisän ja tavanomaista monipuolisemman virkistyskohteen toteuttamiselle. Alueelle on mahdollista rakentaa 80 k-m 2 :n rakennus esimerkiksi taloyhtiöiden asukkaiden yhteistä harrastustoimintaa varten. Alueella sijaitsee merkittäviä männikköjä, joista keskeiset puuryhmät tulee säilyttää. VL Lähivirkistysalue Kuhnamontien ja Snellmaninkadun kulmauksessa sijaitseva virkistysalue on tarkoitettu kehitettäväksi siistinä luonnontilaisena alueena voimassa olevan asemakaavan kaavamerkinnän mukaisesti. VP Puisto Pukkimäen asunto-alueen liittää laajaan Kuhnamon rantaa reunustavaan virkistysalueeseen Pukinpuisto, joka on tarkoitettu rakennettavaksi puistoksi. Kuhnamontien suunnasta kulkee alueen halki rantaan valmiit väylät, joihin uusi asutus verkostoineen liitetään. Liitteenä on puistoalueen yleissuunnitelma, jonka mukaan VK-1 ja VP alueet on tarkoitus toteuttaa. Katualueet ja energiahuolto Kuhnamontiellä on varauduttu kevyen liikenteen väylän rakentamiseen tulevan kadun peruskorjauksen yhteydessä. Ajorataa reunustamaan tulee sijoittaa puurivit. Terveyskadun ja Pukinpuiston välille on suunniteltu uusi kevyen liikenteen väylä. Kaavassa edellytetään rakennuksien liittämistä kaukolämpöverkkoon. Liittymisvelvollisuutta ei ole, mikäli rakennukseen tulee uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä (esim. maalämpö, aurinkolämpö) tai talo on matalaenergiatalo. Liittymisvelvollisuus ei myöskään koske alueella jo olevia rakennuksia tai niiden laajennuksia eikä niihin liittyviä uusia talousrakennuksia. (MRL 57 a ). 15

16 5.3. Kaavan vaikutukset Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Alue liittyy kiinteästi olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja infrastruktuuriin. Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen kytkentäkustannukset muodostuvat hyvin kohtuullisiksi: vesihuoltoverkosto kulkee alueen lävitse ja aluetta ympäröi kaukolämpö- ja katuverkosto. Kaavalla muodostetaan tehokasta ja tiivistä yhdyskuntarakennetta, joka käyttää kävelyetäisyydellä alueesta sijaitsevia palveluja. Uuden kaava-alueen avaaminen luo rakentamisaikaisia työpaikkoja usean vuoden ajalle. Lisäksi kaavan toteuttamisella voi katsoa olevan huomattavaa sosiaalista merkitystä pitkään rakentamattomana ja unohdettuna olleen keskeisen alueen muuttuessa jälleen kaupunkimaiseksi rakennuskohteeksi: Pukkimäki herää henkiin. Hissillisiin kerrostaloihin sijoittuu noin 130-150 asuntoa ja kaavaratkaisussa on pyritty ottamaan huomioon korostetusti ikääntyvän väestön tarpeet. Kaava voi antaa Pukkimäellä lapsuutensa viettäneelle mahdollisuuden palata juurilleen kerrostaloasuntoon. Liikenteelliset vaikutukset Alueen keskeinen sijainti luo edellytykset kevyen liikenteen runsaalle osuudelle työmatkaja asiointiliikenteessä. Suunnittelualue rajoittuu olemassa olevaan katuverkkoon, jota pitkin on toimivat yhteydet ulkoiseen liikenneverkkoon. Paikallisliikenteen pysäkki sijaitsee terveyskeskuksen pihassa alueen välittömässä läheisyydessä. Nykyisellään Terveyskadun varressa on erillinen korotettu jalkakäytävä, jonka leventämistarve selvitetään kadun saneeraussuunnittelun yhteydessä. Alueen asukasluvun kasvu lisää paineita myös Kuhnamontien kunnostamiselle ja erillisen kevyen liikenteen väylän rakentamiselle kadun varteen. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavaratkaisulla luodaan modernia kaupunkikuvaa, jossa erityistä huomiota kiinnitetään alueen rakentamistavan yhtenäisyyteen ja uuden alueen liittymiseen Pukkimäen olemassa olevaan rakennuskantaan. Kaavaan liittyy määräykset rakennusten julkisivujen ja kattojen osalta sekä erilliset rakennustapaohjeet, joita tulee noudattaa rakennuksia sekä piha- ja pysäköintialueita suunniteltaessa. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden alueen rakennusoikeus kasvaa yli 1000 k-m2, mutta vastaavasti myös viheralueiden osuus kasvaa merkittävästi: tornitalojen myötä vapaa-alueiden määrä ja merkitys korostuvat. Viiden tornitalon muodostama kaari keskustan suuntaan luo alueelle omaleimaisen ilmeen ja erottaa uuden alueen Terveyskadun varren muusta rakennuskannasta. Vaikutukset kulttuuriympäristöön Suunnittelualue ei ole välittömästi yhteydessä Pukkimäen maakunnallisesti merkittävään suojeltujen 1920-luvun asuinrakennusten alueeseen eikä kaavaratkaisu vähennä tuon alueen arvoa. Terveyskadun ja Kuhnamontien kulmaukseen sijoittuu paikallisesti merkittävä kaksikerroksinen funkistalo, joka liittyy kaava-alueen koillispuolelle sijoittuvien samanlaisten rakennusten ryhmään. Funkistalon ominaispiirteiden säilyttäminen on huomioitu kaavamääräyksissä, joita on tarkoitus soveltaa jatkossa myös sen naapureihin. Lönnrotinkadun varrelle suunniteltujen asuinpientalojen sopeutuminen mittasuhteiltaan ja rakentamistavaltaan olemassa olevaan rakennuskantaan on varmistettu kaavamerkinnöillä ja kaavaan liittyvällä rakennustapaohjeella. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alueen kasvillisuus ja puusto on inventoitu kaavasuunnittelun aikana ja maisemallisesti merkittävät puut on osoitettu kaavassa säilytettävinä. Alueen puiston ja yhteiskäyttöisen 16

leikkipuiston suunnittelussa pyritään huomioimaan alueen puusto ja muut luonnon ja maiseman kannalta merkittävät kohteet, kuten kiviryhmät yms. Verrattuna voimassa olevaan kaavaan suunnittelualueella rakentamatta jäävän alueen osa tulee merkittävästi lisääntymään. Osa viheralueista on osoitettu rakennettavaksi (VP, VK-1) puistoksi ja osa luonnontilaisena hoidettavaksi (VL). Kaupunki on sitoutunut toteuttamaan kaavassa viheralueiksi osoitetut alueet korkeatasoisina kaavaan liittyvän viheralueiden yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. 17 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan toteutusta havainnollistava suunnitelma on kaavaselostuksen kansilehdellä. Alueen sisään jäävä puistoalue (Pukinpuisto) tulee toteuttaa liitteenä 2 olevan puistoalueen yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Alueen toteutusta kaavamääräyksen perusteella ohjaavat rakennustapaohjeet on liitteenä 5. Aluetta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon pelastustoimen erityistarpeet mm. pelastusteiden mitoituksen, toiminnan ja huollon kannalta. Erilliset pelastustiet ovat tarpeettomia, mikäli kerrostalojen huoneistoista on normaalin uloskäynnin lisäksi varatie, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista ilman palokunnan toimenpiteitä. Suunnittelun kuluessa on suositeltavaa neuvotella pelastuslaitoksen kanssa myös rakennusten paloturvallisuuteen liittyvistä näkökohdista (pelastustoimen hyökkäysreitit, savunpoistomahdollisuudet, mahdollisten erityisryhmien asuintilojen ja ympäristön suunnittelu ym.). 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Kaupunki on laatinut maanomistajien kanssa maankäyttösopimuksen, joka on hyväksytty ennen kaavaehdotuksen nähtävillepanoa. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kerrostalojen ja pientalojen rakentamisen voi arvioida käynnistyvän heti vuonna 2010. 7. KAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLÄOLO JA KAAVAEHDOTUKSEN TARKISTUKSET Kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana kaupungille ei toimitettu muistutuksia. Ehdotuksesta saatiin kolme lausuntoa (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, Keski-Suomen pelastuslaitos), joiden perusteella kaavaselostusta on täydennetty pelastustoimen erityistarpeiden osalta (kohta 6.1). Lisäksi alueen toteutusta kaavamääräyksen perusteella ohjaavat rakennustapaohjeet on otettu kaavan liitteeksi. Ohjeet, jotka kaupunginhallitus on erikseen hyväksynyt 2.11.2009, tulevat näin osaksi oikeusvaikutukset saavaa asemakaavaa. Ohjeet esitellään kaavan hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto päätti 14.12.2009 kaavaehdotuksen hyväksymisen yhteydessä, että alueen rakentamistapaohje käsitellään myöhemmin erillisenä kaavan käsittelystä. Samalla päätettiin kaavan yleismääräyksien ensimmäiseen kohtaan lisätä: tulee ohjeellisena noudattaa. 17

18 Äänekoskella 14. päivänä joulukuuta 2009 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen 18