Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Samankaltaiset tiedostot
Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Aperehuruokinnan periaatteet

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Hyödyllinen puna-apila

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Maississa mahdollisuus

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Säilörehun tuotantokustannus

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Poikima-aika haaste ja mahdollisuus

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Herne lisää lehmien maitotuotosta

MaitoManagement 2020

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Tankki täyteen kiitos!

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Kaura lehmien ruokinnassa

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Rehuanalyysiesimerkkejä

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

KPI-Avain valiolaiselle maitotilayrittäjälle

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Sari Kajava, Annu Palmio

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Maitotilojen talouden benchmark-työkalut

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Säilörehunurmet kg ka

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä ja

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Herne säilörehun raaka-aineena

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Pellon käytön strategiset valinnat

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

SOPIVA SOPIVA. nurmiseokset. Jokainen tila on erilainen

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

Transkriptio:

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi

Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät?

Säilörehulla menetettyä tai ansaittua Yksi D-arvon 10 pykälää merkitsee väkirehukustannusta noin 50 /lehmä/vuosi Rautalangasta: tavoite 680, saavutettu 620, tilalla 100 lehmää= 6*50 *100=30 000 Toisen yrittäjän palkka vai mitä, meni muuten just viemäriin kun rehu tehtiin myöhässä. Tai paljonko menee rahaa lisävalkuaisen ostoon, kun säästät lannoituksessa. 1kg/lehmä/päivä lisää rypsiä 300 /tn hinnalla 100 lehmän karjassa. 325päivää*1 kg*100* 0,30 = 9750, paljonko sillä saisi salpietaria? Joulukuun hinnoilla 43,7 tonnia seleeniss

Onko rehua tarjolla aina ja riittävästi? Kuka tyhjentää pöydän ja miten? -vieläkin on ongelmana, että ei tiedetä paljonko ja mitä meni

Säilörehun ominaisuudet - ruokinnallisesti NDF ja indf Sulavuutta Valkuaista Kivennäisiä Analysoitua tietoa, ei mutua.

Kuiva-aine tiedon tärkeys Kuiva-aineen pikamääritys tilakäynnillä Vertailu aiemmin otettuun analyysiin ja uusi analyysi, jos edellisestä aikaa Esimerkki 240 g/kg ka mitattu käynnillä 7/16 298 g/kg ka vanhan analyysin mukaan (tehty 5/16) 50 % 211 g/kg ka uusi rehuanalyysi Anne Anttilan dia 55 % 60 % Vaikuttaa seoksen väkirehu% jos säilörehun määrää ei muuteta!

Navettahavainnot Sonta Puhtaus Maito Pitoisuudet Muut rajoitteet

Ruokinnan suunnittelu säilörehun ehdoilla Mustialan malliin Päivälaskemista koottua tietoa Laskentajakso 26.06.2016 26.07.2016 24.08.2016 24.09.2016 27.10.2016 24.11.2016 Tuotantokauden vaihe, pv poikimisesta 141 131 126 148 143 148 Meijerimaito, l/lä/pv 30,1 29,1 31,9 29,3 31,4 28,3 Maidon rasva-% 3,95 3,91 3,97 4,04 4,11 4,15 Karkearehun kuitu, g/kg ka 267 255 238 378 261 307 Maidon valkuais-% 3,15 3,15 3,21 3,32 3,45 3,49 Rehukustannus, snt/l 14,11 13,59 13,02 13,29 14,23 12,94 Ostorehukustannus, snt/l 7,70 7,43 7,09 8,25 8,61 6,56 Maitotuotto-rehukustannus, snt/l 18,97 18,96 20,13 21,20 20,92 22,54

Tarkastellaan laskelmia 27.10 ja 24.11 Mistä johtuu ostorehukustannuksen muutos 8,61snt pienenee 6,56 snt Erotus 2,05 snt/maitolitra Mustialan maitomäärä 2016 n. 728 000 l (ei vielä virallinen) 2,05 snt* 728 000 l= 14 924 vuoden ostorehulaskussa, jos tämä olisi pysyvä ero seuranta kannattaa ja toimenpiteet sen mukaan

Käytettyjen säilörehujen erot 27.10 24.11 Ka 283 306 MJ 10,3 10,7 Rv. 119 132 OIV 79 84 PVT 1 8 Kuitu551 569 indf 94 82 D 641 670 Hyvä säilörehu riittää, ei tarvita täydellistä!

Hyvälle säilörehulle haetaan oikeat työparit ja säilörehun annetaan näyttää kykynsä! Lisäkomponenttien tarvetta voi tulla määrästä tai laadusta: säilörehua tuli vähän tai se on märkää, kuidutonta, energia vähissä yms. Pitää muistaa, että 1snt ostorehukustannusta /maitolitra = 100 lehmän karjassa 10 tn keskituotoksella 10 000.

45 lehmän karjassa keskimääräisillä säilörehuilla päästiin 8500 säästöön vuodessa. 200 lehmän karjassa tiukka analysointi vaihtelevilla ja erittäin märillä rehuilla, säästettiin 55 000. Toimenpiteet/muutokset tehtiin aina päivälaskelman antamien tietojen perusteella.

Ostorehukustannusten erot Kalleimmat ostorehukustannukset ovat noin 15 snt/meijerimaitolitra. Edullisimmat jopa vain 2,5 snt Keskiarvo tallennetuissa päivälaskelmissa 8,3 snt 10tn meijerimaitolitralla kallein lehmä ruokitaan 1500 /vuosi, edullisin 250 ja keskiarvo tila ostaa 830 Entä ne tilat, joilla ei asiaa ole edes laskettu, oletko sinä niiden joukossa?

Tila Hämeessä, päivälaskelmat 2 viikon välein, säilörehu on hyvää, ei täydellistä. Meijerimaito, l/lä/pv 28,8 25,3 24,7 23,0 26,6 26,4 30,3 34,2 32,8 35,9 35,1 35,0 Tuotantokauden vaihe, pv poik. 175 186 183 180 161 150 162 159 150 161 162 167 Ostorehukustannus, snt/l 3,38 4,11 4,87 5,16 2,29 2,68 3,34 2,71 2,56 2,69 2,65 2,59

Ruokinnan onnistumisen seuranta on talouden perusta! Päivälaskelmat ja säilörehun analysointi on välttämätöntä vähintään kerran kuussa ja/tai ruokinnan muutosten yhteydessä. Kannattivatko muutokset ja mitä tulokset meille kertovat! Haasta itsesi ja maitotila-asiantuntijasi!

Pellolta pöytään, hyvä säilörehu lähtee tilauksesta navetasta pellolle! Pellolla tuotetaan tilattua säilörehua, tilattu määrä! Navetassa tuotetaan paljon meijerimaitoa ja taloudellisesti! Lehmät ja hoitaja voivat hyvin! Pitää vain tehdä oikea tilaus ja ottaa se ajoissa vastaan!