Kuva 3. Palvelulupausten konkretisointi / työryhmätyöskentely Mitä lupaukset voisivat tarkoittaa käytännössä?

Samankaltaiset tiedostot
Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42

ARMOTONTA TYÖINTOA ilolla, asenteella ja ammatillisuudella

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Kuovit päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Maikkulan päiväkodin toimintasuunnitelma

Sateenkaari Koto Päiväkodit täynnä pieniä ihmeitä

Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

Yksikön toimintasuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Yksikön toimintasuunnitelma

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Laululinnun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma

Kisakentän päiväkodin toimintasuunnitelma

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

Veisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Aapiskukko-Kotinummi

Ilo ja oppiminen näkyviksi

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA

VASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kaunokki-Metsätähti

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kaarelan perhepäivähoito

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Raisio KASVUN PAIKKA

PIENRYHMÄTOIMINNAN MUISTILISTA

Sinettiseura uudistus etenee

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Leppäsuo-Lapinlahti

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Haikara-Ruuti

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa

Yksikön toimintasuunnitelma

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna

Varhaiskasvatusyksikkö Katajanokka-Masto-Suomenlinna. Toimintasuunnitelma

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma

Itsearviointi ja laadunhallinta

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Transkriptio:

Kuva 3 Palvelulupausten konkretisointi / työryhmätyöskentely Mitä lupaukset voisivat tarkoittaa käytännössä? 24.11.2011

1 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. Idealaatikot / lasten toiveiden huomiointi Vuorovaikutus/arviointitoiminta: kyselyt, haastattelut, keskustelut, havainnoinnit / palautejärjestelmät (vrt. lapsille, vanhemmille asiakkaille) Lapsi saa olla mukana itseään koskevissa päätöksissä (esim. vasu, leops, oppimissuunnitelma, hojks; vaikuttaminen opittaviin asioihin/toiminnan suunnitteluun, harrastusmahdollisuuksien valinnanvapaus)

MEILLÄ AIKUISET KUNNIOITTAVAT LAPSIA, TIEDOSTAVAT HEIDÄN YKSILÖLLISYYTENSÄ SEKÄ KOHTELEVAT HEITÄ REILUSTI JA TASAPUOLISESTI. 2 Lasta kehutaan, kiitetään ja kannustetaan. Integrointi toteutuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arjessa. Kaikissa yksiköissä huomioidaan lapset omana asiakasryhmänään. Lapsi kohdataan sellaisena kuin hän on. Kaikilla yhteiset säännöt; tasapuolisuus. Kiva Forssa (vrt. koko kylä kasvattaa). Toiminnan suunnittelun pohjalla varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja musiikin perusopetuksessa ovat lapsen vasut ja oppimissuunnitelmat.

MEILLÄ AIKUISET PYRKIVÄT TOIMINNASSAAN LASTEN JA NUORTEN KANSSA LÄSNÄ OLEVAAN JA KIIREETTÖMÄÄN KOHTAAMISEEN JA TURVALLISEN ILMAPIIRIN LUOMISEEN JA YLLÄPITÄMISEEN. 3 Positiivisen henkisen ilmapiirin luomiseen tähtäävät toimet on jokaisessa yksikössä huomioitu ja sovittu. Jokaisessa yksikössä on turvallisuussuunnitelma ajan tasalla ja riskien arviointi tehty ja henkilöstö on niihin perehtynyt. Yhteiset säännöt tukevat toiminnan johdonmukaisuutta. Aikuiset pyrkivät suunnitelmallisesti kiireettömään vuorovaikutukseen ja toimintaan (mm. aikataulutus/asioille aikansa ja paikkansa, pysäkit/seisakkeet, lapsen kohtaaminen arjessa, töissä ollaan töissä).

MEILLÄ AIKUISET TOIMIJAT SITOUTUVAT KEHITTÄMÄÄN AMMATILLISTA OSAAMISTAAN JA TOIMIMAAN YHTEISTYÖSSÄ. 4 Yksiköiden sisäiselle ja keskinäiselle yhteistyölle on aikoja ja paikkoja huom! esimiesten vastuu (esim. toimialan/palvelualueiden/yksiköiden yhteiset foorumit). Esimiehet huolehtivat, että työyksiköissä käsitellään uutta ammatillista tietoa sekä toimintaympäristöön liittyvää tietoa (esim. pedagogiset keskustelut, tutustuminen alan tutkimustietoon ja kirjallisuuteen, tiedon jakaminen täydennyskoulutuksista, ajantila-keskustelut). Kaikissa yksiköissä toteutuu kehityskeskustelu-prosessi. Liikunta- ja kulttuuripassi- ja reggio -yhteistyö. Toimialalla mahdollistetaan suunnitelmallinen täydennyskoulutus. Suunnitelmallinen rekrytointi ja perehdytys(esim. yhteistyö oppilaitoksiin, tavoitteet rekrytoinnille, toimialan ja palvelualueiden kokonaisuus)

MEILLÄ ON TAVOITTEENA YHTEISÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN. 5 Jokaisessa yksikössä järjestetään säännöllisesti juhlia ja tapahtumia, joiden suunnitteluun ja toteuttamiseen otetaan mukaan myös asiakkaita lapsia ja vanhempia. Kaikissa yksiköissä huomioidaan toiminnassa paikallisuus, forssalaisuus. Toimiala järjestää säännöllisesti toimintaa, tapahtumia, kohtaamispaikkoja lapsille (mm. konsertit, näyttelyt, esitykset). Jokaisella yksiköllä on suunnitelmallista yhteistyötä lähiyhteisöjen kanssa. Toimialalla tehdään aktiivista yhteistyötä kaupungin muiden lapsitoimijoiden kanssa (esim. seurat, seurakunnat, yhdistykset). Toimialan sisällä tehdään suunnitelmallista moniammatillista yhteistyötä palvelualueiden ja yksiköiden kesken. Toimialan viestinnässä ja toiminnassa huomioidaan tarvittaessa kaupungin muut toimialat. Toimialan työntekijät hipluttelevat yhdessä säännöllisesti.

MEILLE MONINAISUUS ON ARVOKASTA. 6 Yksiköiden toiminnassa huomioidaan suvaitsevaisuuteen kasvattaminen. Yksikköjen oppimisympäristöissä/toimitiloissa tehdään näkyväksi erilaiset perhetaustat, kulttuurit ja kansainvälisyys. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat toimialan tulevien vuosien täydennyskoulutusteemoja. Toiminta suunnitellaan niin, että lapsi pystyy osallistumaan omien mahdollisuuksiensa ja katsomuksensa mukaan (esim. esteettömyys, moniaistisuus).

MEILLÄ AIKUINEN ON LAPSELLE HYVÄNÄ ESIMERKKINÄ. 7 Toimialalla työskentelevät aikuiset noudattavat hyviä tapoja sekä yhteisesti sovittuja sääntöjä. Työyksiköissä on yhteisesti sovitut säännöt aikuisten käyttäytymisestä. Kaikki aikuiset kantavat aikuisen vastuuta ja puuttuvat epäasialliseen käyttäytymiseen. Jokaisessa yksikössä edistetään kestävää kehitystä. Toimialalla aikuiset antavat työskennellessään lapsille mallin myönteisestä suhtautumisesta elämään.