Kaupunginhallitus 179 22.06.2015 Kaupunginhallitus 302 23.11.2015 Ympäristölautakunta 96 16.12.2015 Piilolanniemen asemakaavan muutos 275/10.02.03/2015 KH 22.06.2015 179 Metsä Fibre Oy ja Metsä Board Oy hakevat maanomistajina asemakaavamuutoksen laatimista entisen paperitehtaan ja Piilolanniemen eteläkärjen alueelle. Hakemus kaavan muuttamisesta on päivätty 13.4.2015. Kaavan hakija on ilmoittanut olevansa valmis osallistumaan kaavahankkeen kustannuksiin. Piilolanniemen kaavahankkeen pinta-ala on noin 24 ha. Kaavan laatimisesta vastaa Sweco Ympäristö Oy. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekoski 2020 osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä 11.10. - 12.11.2007. Osayleiskaavaluonnoksessa nyt laadittavana olevalle asemakaava-alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta (T), teollisuus- ja varasto/ viheraluetta (T/V), pientalovaltaista asuinaluetta (AP) sekä suojaviheraluetta (EV). Suunnittelualueella on voimassa Ympäristökeskuksen 11.12.1998 ja Korkeimman hallinto-oikeuden 14.2.2000 vahvistama Paperitehtaan asemakaavan muutos, jossa nyt laadittavana olevan asemakaavan kaava-alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT-1), suojaviheralueen korttelialueeksi, joka on varattu teollisuuden tarpeisiin (EV-1) sekä avoimena säilytettäväksi maisemanhoitoalueeksi, joka varataan teollisuusrakennusten korttelialueeksi siinä tapauksessa, että alueelle sijoitetaan paperi- tai kartonkikone. Suunnittelun lähtökohtana on Biotuotetehtaan rakentamisen vaatimat muutokset liikennejärjetelyihin. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuutta Tehtaankadun liittämiseksi teollisuusrakennusten korttelialueeseen ja osaksi yhtiön omistamaa teollisuustonttia. Kaavamuutoksessa päivitetään kaavamääräyksiä Piilolanniemessä ja suoja-alueella. Tavoitteena on Piilolanniemen maankäytön suunnittelu siten, että alueelle voitaisiin mahdollisesti sijoittaa Biotuotetehtaan tuottamaa energiaa hyödyntävää toimintaa. Suunnittelualueella tulee erityisesti huomioida alueen maisemalliset ja ympäristölliset lähtökohdat sekä toiminnan vaikutukset lähiympäristön asutukseen. Piilolanniemen kärjessä sijaitseva kaupungin jätevedenpumppaamo säilytetään ennallaan. Asemakaavasuunnittelussa selvitetään niemeen mahdollisesti suunniteltavan maankäytön aiheuttamat muutostarpeet alueella
Va. hallintojohtajan ehdotus: sijaitsevaan vesihuoltoverkostoon. (Valmistelu kaavasuunnittelija Henriikka Lonka, puh. 020 632 2036) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Piilolanniemen asemakaavan muutos saatetaan vireille. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - - KH 23.11.2015 302 Kaavaluonnoksessa Kuhnamontien ja Piilolanniemen kärjen välinen alue on kaavoitettu T-2 - merkinnällä teollisuus- ja va ras to ra ken nusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä ai heut ta maton ta toimintaa. Osa alueelle toteutuneesta kerrosalasta saadaan käyt tää myös liike- ja toimistotiloja varten Korttelialueelle ei saa sijoit taa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun kort te li alu een rajalla muu meluhuomioon ottaen päivällä 55 db ja yöllä 45 db. Koko T-2 - aluetta koskevan kaavamerkinnän perusteella ra ken nuspai kan maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kun nos taa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukai ses ti ennen rakennusluvan myöntämistä. Kaavaan lisätään ehdotusvaiheessa rakennuksen vesikaton ylim män kohdan korkeusasemat: teollisuusalueella rakennusten kor keut ta ei ole tarkoituksenmukaista määritellä kerrosluvuilla. Yleismääräyksillä ohjataan T-2 - korttelin rakentamatta jäävien osien hoi to ta soa: ne on rannassa ja vesistöön kohdistuvien täyttöalueiden osal ta hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisina. Lisäksi luonnok ses sa on määräykset hulevesien keräämisestä ja käsittelystä, mm. kaavassa edellytetään hulevesisuunnitelman esittämistä ra kennus lu pa pii rus tus ten tai tarvittaessa ympäristöluvan hakemisen yh teydes sä. Nykyinen Tehtaankatu on liitetty tonttiin siten, että pääosa POKE:n kam pus alu een liikenteestä tulisi jatkossa järjestettäväksi Kuh na montien ja/tai Piilolantien kautta. Nykyisen Tehtaankadun kautta kulkee jat kos sa biotuotetehtaan puutavara-autoliikenteen lisäksi huol to liiken ne mm. Piilolanniemen kärjessä sijaitsevalle pumppaamolle. Pumppaamon paikka säilyy ennallaan, mutta alueella sijaitsevia vesi huol to lin jo ja on jouduttu siirtämään. Nykyiset linjat on merkitty kaa-
Kaupunginjohtajan ehdotus: vaan ohjeellisin merkinnöin: linjojen siirto jatkossakin on mahdollista. T-2 - alueen ja Piilolanniemen asutuksen välissä on suojaviheralue, jol le saa rakentaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. Tehdasmuseo ja osa vanhoista tehdassaleista on kaavoitettu suo jelta vik si rakennuksiksi. Rakennusten ominaispiirteet ja luonne tulee säi lyt tää. Korjaus- ja muutostöistä on kuultava museoviranomaista. Tehdasmuseo edustaa tyypillistä 1800-1900 - luvun vaihteen teh dasark ki teh tuu ria ja se on tehdasalueen vanhin rakennus. Vanhat tehdas sa lit ovat valmistuneet 1897 1935 ja ne muodostavat yh te näi sen kokonaisuuden. Virran puoleinen itäjulkisivu on 1890- lu vul ta, län sipuo len julkisivua on käsitelty 1980- luvulla. Kaavaluonnoksen laatimista varten on tehty monipuoliset läh tö tie tosel vi tyk set: Luontoselvitys (Sweco Ympäristö, 2015), Lii ken ne sel vitys (Sweco Ympäristö, 2015), Hulevesiselvitys (Sweco Ympäristö, 2015), Arkeologinen inventointi 2015 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heis ka nen & Luoto Oy, 2015), Meluselvitys (Sweco Ympäristö, 2015). (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035) Kaupunginhallitus hyväksyy, että 17.11.2015 päivätyn luonnoksen pe rus teel la järjestetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mu kai nen valmisteluvaiheen kuuleminen Piilolanniemen ase ma kaava muu tok sen osalta. Pyydetään luonnoksesta lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ym päris tö lau ta kun nal ta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Metsä Fibre Oy:ltä, Met sä Board Oyj:ltä, Keski-Suomen ELY -keskukselta, Kes ki-suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen Pe las tus lai toksel ta sekä Liikennevirastolta. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - - YMPL 96 Asemakaavaluonnoksesta pyydetään ympäristölautakunnan lausunto mahdollisuuksien mukaan viimeistään 23.12.2015 mennessä. Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen pinta-ala on noin 24 hehtaaria. Kaava-alueen pohjoisosa on rakennettua aluetta. Alueen toiminnot liittyvät
pääasiassa metsäteollisuuteen. Rakennuksissa on maanomistaja Metsä Groupin toimintojen ohella vuokratiloissa toimivia yrityksiä. Kaava-alueen eteläosa on nykyhetkellä työmaa- ja peltoaluetta. Kaava-alueen länsiosassa ja eteläosan rannoilla on metsikköä. Kaava-alueen itäpuolelle, vesistön toiselle rannalle rakennettavan biotuotetehtaan puutavarakuljetukset tullaan tulevaisuudessa ajamaan kaava-alueen läpi kaava-alueen itäpuolelle rakennettavan sillan kautta. Kaava-alueen keskiosiin, nykyisten tehdasrakennusten eteläpuolelle tulee sijoittumaan Biotuotetehtaan rekkaparkki. Kaava-alueelle saattaa tulevaisuudessa sijoittua Biotuotetehtaaseen liittyvää teollisuutta ja teollisuuden tukitoimintoja. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsee Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (POKE), jolle on nykyisellään käynti myös Tehtaankadun katualueen kautta. POKE:n eteläpuolella, kaava-alueen lounaisreunalla sijaitsee pientaloalue sekä 60 -luvulla rakennettu Piilolan vierasklubi puistomaisine piha-alueineen. Eteläja itäreunasta kaava-alue rajoittuu Kuhnamon vesistöön. Vesistön itärannalla sijaitsee Metsä Groupin teollisuusalue. Pohjoisesta kaava-alue rajautuu rautatiehen, Kuhnamontiehen sekä Klubinmäen alueeseen. Alueen luonto. Alueet eivät ole luonnontilaisia, vaan kulttuurivaikutus näkyy selvästi esimerkiksi runsaana viljelykarkulaisten määränä. Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaisia tai huomioitavia putkilokasveja. Huomioitavia luontokohteita kaava-alueella ovat Sipisenkadun länsipuolen metsikkö ja Kuhnamon ranta-alueet. Alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen IV lajeista pohjanlepakkoa. Liito-orava ruokailee alueella. Sipisenkadun länsipuolen metsikkö sekä Kuhnamon rantametsä ovat lepakoiden kannalta merkittäviä. Kaava-alueen pohjanlepakkoalueet soveltuvat myös liito-oravalle. Liito-orava pääsee kulkemaan alueelle Piilolanniemen länsirantaa pitkin. Fasaani pesii alueella. Muita havaittuja lajeja olivat räkättirastas, punakylkirastas, pajulintu, peippo, kalalokki, töyhtöhyyppä, varis, talitintti, harakka ja kivitasku. Varsinaista lintukartoitusta alueelle ei tehty. Kaava-alueella ei sijaitse suojelukohteita. Kaava- alue rajautuu ranta-alueiltaan Kuhnamoon, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi, ns. MAALI- alueeksi (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys 2013). MAALI- alue on pinta-alaltaan 94 ha. Kuhnamon MAALI- alueen suosituksissa todetaan, ettei rantaan tulisi ohjata merkittävää lisärakentamista ja että alueelle tulee erityisesti varautua teollisuudesta mahdollisesti
aiheutuvien öljy- ja kemikaalipäästöjen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Kuhnamon MAALI-lintualueen kriteerilajit ovat (kevät): haapana, sinisorsa, jouhisorsa, tukkasotka, telkkä, uivelo, tukkakoskelo, isokoskelo, silkkiuikku, nokikana, töyhtöhyyppä, kalalokki ja harmaalokki. Näistä haapana, tukkasotka, telkkä, uivelo ja tukkakoskelo ovat Suomen kansainvälisiä vastuulajeja. Jouhisorsa ja tukkasotka ovat uhanalaisuudeltaan vaarantuneita. Uivelo on lintudirektiivin liitteen I laji. Rakennettu ympäristö ja arkeologia Kaava-alueen pohjoisosissa sijaitsee alueen teolliseen käyttöön liittyviä rakennuksia. Alueella sijaitsee Tehtaankadun katualuetta sekä tonttien sisäisiä ajoyhteyksiä. Lisäksi kaava-alueella sijaitsee useita sähkö-, vesi-, jätevesi- ja hulevesilinjoja sekä niihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. Piilolanniemen eteläkärjessä sijaitsee kaupungin vesihuollon kannalta merkittävä jätevesipumppaamo. Kaava-alueen olosuhteita on kartoitettu tarkemmin liikenne-, melu- ja hulevesiselvityksissä sekä arkeologisessa inventoinnissa. Kaava- alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Klubinmäen ja Metsä Boardin tehdasalueen vanhat osat on merkitty maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi ympäristöiksi. Kaava-alue sijoittuu Äänekosken tehdasalueelle, johon liittyy teollisuushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja rakennelmia aina tehtaan perustamisajalta lähtien. Kaava-alueella sijaitsee maakunnallisesti merkittävinä arvokkaina rakennuksina tehdasmuseo ja vanhat tehdassalit. Kaava-alueella sijaitsee lisäksi liikennekeskus. Arvokkaaseen tehdasympäristöön kuuluvat oleellisesti myös kaava-alueeseen rajoittuvat paloasema, konttorirakennus, taidemuseo (entinen Hammarénin talo) ja tehtaan vesivoimalaitos voima- ja uittokanavineen. Kaava-alueelta laaditun arkeologisen inventoinnin tuloksena ei löydetty yhtään muinaisjäännöstä. Yksi uusi arkeologinen kohde paikannettiin. Kohde käsittää Piilolan talon rauniot. Kohdetta ei kuitenkaan nuoren ikänsä puolesta voida pitää muinaisjäännöksenä. Kunnallistekniikka Kaava-alueen pohjoisraja sijaitsee lähellä Kuhnamontietä. Lännestä aluetta rajaa Tehtaankatu. Tehtaankadun alku (noin 350 m) on yleistä katualuetta. Yleinen alue päättyy tehdasalueelle johtavaan porttiin. Jätevesi-, hulevesi- ja vesijohtolinjat myötäilevät Kuhnamontien ja Tehtaankadun linjausta. Kaava-alueella, vesivoimalan vieressä sijaitsee lämpövoimala, josta alkaa kaukolämpölinja. Kaukolämpölinja johdetaan Kuhnamontietä länteen
ja Tehtaankatua pitkin pohjoiseen. Piilolanniemen eteläkärjessä on jätevedenpumppaamo, joka johtaa Äänekosken jätevedet Kuhnamon alitse Kuhnamon länsipuolella, Miilunlahden rannalla sijaitsevalle Äänekosken Energian jätevedenpuhdistamolle. Tehtaankatua pitkin johdetaan Äänejärven rannalta, Kuhnamontien pohjoispuolelta muodostuvat jätevedet. Tehtaankadun puolivälissä sijaitsee jätevedenpumppaamo, jonka jälkeen jätevesiä johdetaan painelinjassa noin 150 m matkan. Tehtaankadulle on sijoitettu myös kaksi hulevesiviemäriä. Hulevedet johdetaan Kuhnamoon teollisuusalueen eteläpuolella. Asemakaavan kuvaus Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu:1. kaupunginosan kortteli 1012 (osa) ja suojaviheraluetta. Alueella on erillinen sitova tonttijako. Koko kaava-alue kuuluu Äänekosken teollisuusalueen suojavyöhykkeeseen. Korttelin käyttötarkoitukseksi on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-2) sekä suojaviheraluetta (EV-1). T-2 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta toimintaa. Korttelialueelle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla muu melu huomioon ottaen päivällä 55 db ja yöllä 45 db. EV-1 Suojaviheralue. Suojaviheralueelle saa rakentaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. T-2 korttelialueen asemakaavalla suojeltaville rakennuksille on osoitettu erilliset, rakennuskohtaiset rakennusalat (sr-5). Muuta pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista varten on osoitettu yksi rakennusala. Tonttien kerrosala on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.70. Lisäksi on määrätty maaperän pilaantuneisuuden tutkimisesta. Kaavassa on osoitettu ohjeelliset osa-alueet merkittävimmille johdoille, ajoyhteyksille, pelastustoimelle ja yhdyskuntatekniselle huollolle. Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta noin 154 000 k-m2. Rakennusoikeuden määrä kaava-alueella kasvaa kaavamuutoksen myötä noin 4500 k-m2 (2,9 %). Yleiset määräykset Maisema ja luonto T-2 korttelin rakentamatta jäävät osat, joita ei käytetä ajotienä eikä pysäköintiin, on rannassa ja vesistöön kohdistuvien täyttöalueiden osalta hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisina.
EV-1 -alueen osat, joita ei käytetä ajotienä eikä melun estämiseen, on hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisina. Suojavyöhyke Kaava-alue kuuluu suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvaan konsultointivyöhykkeeseen. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista konsultointivyöhykkeelle on pyydettävä pelastusviranomaisen sekä tarvittaessa turvatekniikan keskuksen (TUKES) lausunto. Hulevedet Tehdasalueella muodostuvat hulevedet tulee kerätä ja johtaa hallitusti niin, ettei hulevesistä aiheudu maaperän tai pintaveden pilaantumisvaaraa. Ajoneuvoliikenteelle tarkoitetuilta piha- ja pysäköintialueilta muodostuvat hulevedet käsitellään öljyn- ja hiekanerotuskaivoissa. Hulevesisuunnitelma tulee esittää rakennuslupapiirustusten tai tarvittaessa ympäristöluvan hakemisen yhteydessä. Kemikaalien ja mahdollisten sammutusvesien käsittely ja keräily on suunniteltava sellaiseksi, että kemikaaleja ei pääse maaperään tai pintaveteen. Sadevesiviemäreiden tulee olla suljettavissa. Kaavan laatijan arvio kaavan vaikutuksista Kaavan laatijan näkemyksen mukaan nyt laadittavalla asemakaavalla on vain vähän suoria vaikutuksia. Kaavan vaikutukset liittyvät kaava-alueen ja sen välittömän ympäristön liikennejärjestelyihin. Kaava-alueella sijaitsevien teollisten toimintojen sijoittumiselle, luonteelle ja toteutustavalle asetettavia ehtoja ohjataan viranomaisten toimesta osana normaalia ympäristövaikutusten arviointi- ja ympäristölupamenettelyä. Näin ollen kaavan vaikutusten arvioinnissa keskitytään kaava-alueen tulevalle maankäytölle ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaava-alueelle laadittu asemakaavaehdotus toteuttaa Keski-Suomen maakuntakaavassa ja Äänekoski 2020 osayleiskaavan luonnosaineistossa kaava-alueen tulevalle maankäytölle asetettuja tavoitteita. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan laadittavassa asemakaavassa ei osoiteta sellaisia muutoksia, joista aiheutuisi suoraa vaikutusta ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Tätä on perusteltu mm. kaavahankkeen yhteydessä tehdyllä meluselvityksellä, jonka mukaan liikenteestä aiheutuvan melun ohjearvot eivät ylity lähimpien asuinrakennusten kohdalla, koulun sisätiloissa tai oleskelupihoilla. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavaluonnoksella on vähän suoria vaikutuksia alueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon ja vesistöön. Muutoksella luodaan kaavalliset edellytykset vesialueen
täytölle. Vesialueille sijoittuvat täytöt vaativat vesilain mukaisen luvan. Vesialueen ruoppauksen ja täytön vaikutuksia on tarkasteltu biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Hulevesiselvityksen mukaan alueelta Kuhnamoon purkautuva ravinnekuormitus pienenee ja kiintoainekuormitus kasvaa, kun nykyisin peltona oleva alue otetaan teollisuuskäyttöön. Kaavamuutoksella on vähän suoria vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisen huollon järjestämiseen. Liikennejärjestelyt selkenevät ja liikenneturvallisuus paranee kaava-alueella ja sen lähiympäristössä kaavamuutoksen myötä. Kaavassa osoitetuilla suojelumerkinnöillä parannetaan kulttuuriperinnön säilymisedellytyksiä alueella Teollisuusalueen sijoittaminen myös jatkossa samalle alueelle hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja on toimiva, taloudellinen ja ekologisesti kestävä ratkaisu. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus voidaan järjestää Keski-Suomen maakuntakaavan mukaisesti asemakaavan toteutuessa. Liikenne sekä energia-, vesi-, ja jätehuolto voidaan järjestää Keski-Suomen maakuntakaavan mukaisesti asemakaavan toteutuessa. Esityslistan mukana oheisaineistona jaetaan kaavaluonnoskartta. Muuhun aineistoon voi tutustua kaupungin verkkosivuilla http://www.aanekoski.fi/palvelut/asuminen-ja-ymparisto/kaavoituspal velut/kaavat/vireillolevatkaavat. Ympäristöpäällikön ehdotus: (Valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh. 020 632 3315) Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan kaavaluonnoksesta seuraavaa: Lähtökohtaisesti Piilolanniemi ei ole hyvä paikka teollisten toimintojen sijoittamiselle, kun otetaan huomioon nykyinen maankäyttö. Piilolanniemessä on pääasiassa pientalovaltaista asutusta, Piilolan palvelukeskus, Äänekosken terveysasema, Pohjoisen Keski-Suomen ammattioppilaitos, taidemuseo ja matkailuneuvonta sekä tulevalle lukiolle kaavoitettu tontti. Piilolanniemen itäpuolisella alueella on tärkeä merkitys suojavyöhykkeenä suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvaan nykyisen teollisuuden ja häiriintyvien kohteiden välillä. Alueen nykyinen asemakaava kuitenkin sallii teollisen toiminnan muutosalueen pohjois- ja keskiosaan, joten tältä osin ja biotuotetehtaan liikenteelliset tarpeet huomioon ottaen muutos on yleisen edun kannalta perusteltu, kun ympäristöhäiriöt minimoidaan eikä jäljellä olevaa vähäistä metsäluontoa hävitetä.
Kaavoitettavalle alueelle toteutumassa oleva asennuskenttä on rakennusaikana aiheuttanut melua ja huomattavaa tärinähaittaa lähiasutukselle. Toiminta on tilapäistä. Myöhemmin alueelle on tarkoitus toteuttaa rekkojen punnitus- ja mittauspiste ja pysäköintitila rekoille. Tämä toiminta yksin saattaa olla luonnoksessa esitetyn kaavamääräyksen (korttelialue, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta toimintaa) vastaista, ellei riittävän laajaa ja puustoista suojavyöhykettä häiriintyvien kohteiden suuntaan pystystä järjestämään. Luonnoksessa esitetty suojaviheralue vaikuttaa tähän nähden liian suppealta. Sen alueelle on sallittu toteutettavaksi meluvalli tai muu melua estävä rakenne, mutta pölyä ja pakokaasuja suodattaa vain rehevä puusto. Yleismääräyksen mukaan EV-alueen osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä melun estämiseen, on hoidettava istutettuina tai luonnontilaisen kaltaisina. Näin ollen kaavamääräys mahdollistaa päästöjä suodattavan puuston hävittämisen ja luontoarvojen tuhoamisen EV-alueella. Melusuojaus ja tiestö tulee voida toteuttaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella siltä osin kuin se ei vielä ole rakennettu, eikä suojaviheralueella. Piilolanniemen kärki muutosalueella on voimassa olevassa kaavassa osoitettu ensisijaisesti avoimena säilytettäväksi siten, että rantaan jää puustoinen vyöhyke. On erityisen tärkeää, että rantavyöhyke säilyy luonnontilaisen kaltaisena, minkä vuoksi tämä tulee kaavassa osoittaa luonnosta selkeämmin. Nyt lausuttavana olevassa luonnoksessa ranta on osa laajaa harmaata teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Ainoastaan yleismääräyksellä edellytetään, että korttelin rakentamatta jäävät osat, joita ei säilytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on rannassa ja vesistöön kohdistuvien täyttöalueiden osalta hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisina. Kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnissa keskitytään kaava-alueen tulevalle maankäytölle ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa todetaan, että kaava-alueella sijaitsevien teollisten toimintojen sijoittumiselle, luonteelle ja toteutustavalle asetettavia ehtoja ohjataan viranomaisten toimesta osana normaalia ympäristövaikutusten arviointi- ja ympäristölupamenettelyä. On syytä huomauttaa, että kaikki teollisuusrakentaminen ei ole ympäristölupaa vaativaa ja hyvin harvoin tarvitaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Näin olleen selostuksessa mainittuja arviointeja ei välttämättä tehdä rakentamisvaiheessakaan, tai jos tehdään, vaikutuksiin ei ole valvonnallisesti mahdollisuus puuttua. Kun jo liikenteen melu on huomattavaa, vaikkakaan ei meluselvityksen mukaan ylittäisi ohjearvoja, jää T-2 korttelissa jo kaavamääräys huomioon ottaen kovin vähän pelivaraa muulle, melua aiheuttavalle toiminnalle.
(Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla muu melu huomioon ottaen päivällä 55 db ja yöllä 45 db.). Kun yhtenä kaavahankkeelle asetettuna tavoitteena on selvittää mahdollisuudet sijoittaa Piilolanniemen kärkialueelle biotuotetehtaan energiantuotantoon perustuvaa toimintaa, joka ei aiheuttaisi merkittävää haittaa läheiselle asutukselle, vaikuttaa siltä, että sinänsä kannatettava tavoite on selvitysten osalta vielä puutteellinen. Myönteistä on, että kaavaluonnosta varten on tehty monipuoliset lähtöselvitykset. Erityisesti hulevesiselvitys tuo uutta tietoa ja siinä esitetyt suositukset on otettu suoraan kaavamääräyksiksi. Meluselvitystä voidaan pitää vain suuntaa antavana, koska laskennassa on huomioitu ainoastaan tehtaalle tuleva rekkaliikenne sekä liikennöinti rekkaparkissa ja jouduttu tekemään osin epävarmoja lähtötilanneoletuksia. Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyi päätösehdotuksen ympäristöpäällikön ehdotuksesta siten täydennettynä, että meluvalli tulee merkitä kaavaan, merkintä ulottaa Piilolaanniemen kärjen nykyiseen viheralueeseen saakka, sekä veloittaa kaavamääräyksellä istuttamaan meluvalliin riittävän ja ympärivuotisen suojavaikutuksen aikaansaamiseksi esim. matalaa havupuustoa. Lisäksi myös Piilolanniemen kärjen vielä metsäisenä olevaan osaan tulee merkitä selkeä suojavihervyöhyke, joka tulee säilyttää luonnontilan kaltaisena. Suojaviheralueilla puiden kaatamiseen tulee edellyttää aina maisematyöluvan hakemista (myös kulkuteiden ja meluesteiden rakentamiseen liittyen). - - - - -