Otsikko Sivu. 5 kalliokiviaineksen ottamiseen Henttalanmäen alueella sekä aloittamislupa 94 Lausunto Äänekosken Energia Oy:n vesilain mukaisesta

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Ympäristölautakunta AIKA kello 15:00-17:11 PAIKKA Metsä Fibre Oy, Lastuvintti LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 91 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 92 Pöytäkirjan tarkastaminen 4 93 Morenia Oy:n maa-aineslain 4 :n mukainen lupahakemus 5 kalliokiviaineksen ottamiseen Henttalanmäen alueella sekä aloittamislupa 94 Lausunto Äänekosken Energia Oy:n vesilain mukaisesta 7 hakemuksesta Syvälahden pohjavedenottamon rakentamiseen ja veden ottamiseen siitä, sekä valmisteluluvasta 95 Lausunto Äänekoski-Vaajakoski vesireitin 9 yhteistarkkailuohjelmaesityksestä vuosille Piilolanniemen asemakaavan muutos Korttelin 308 asemakaavan muutos Maankäyttö- ja rakennuslain 13 a -luvun hulevesien erityisiä 27 säännöksiä valvovan viranomaisen määrääminen Äänekosken kaupungissa 99 Ympäristölautakunnan kokousjärjestelyt vuonna Viranhaltijapäätökset Tiedoksiantoasiat 33

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Tuikka Kimmo 15:00-17:11 puheenjohtaja Lax Lauri 15:00-17:11 varapuheenjohtaja Hakala-Koivusalo Tarja 15:00-17:11 jäsen Lakanen Liisa 15:00-17:11 jäsen Lampinen Raimo 15:00-17:11 varajäsen Pasanen Kauko 15:00-17:11 jäsen Tarvainen Veikko 15:00-17:11 jäsen POISSA Kiiskinen Kari kh:n puheenjohtaja Lunttila Tommi kh:n edustaja MUU Sihvonen Pirkko 15:00-17:11 ympäristöpäällikkö Leppänen Jaana 15:00-17:11 johtava ympäristötarkastaja Rautjärvi Tommi 15:00-17:11 rakennuttajapäällikkö Tavaststjerna Arto 15:00-17:11 johtava rakennustarkastaja ALLEKIRJOITUKSET Kimmo Tuikka Puheenjohtaja Pirkko Sihvonen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarja Hakala-Koivusalo Lauri Lax PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ klo rakennusvalvontatoimistossa Anitta Siekkinen

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Ympäristölautakunta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen YMPL 91 Kuntalain mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Ympäristölautakunta on päättänyt hallintosäännön 29 :n pe rusteella, että kokouskutsu varsinaiseen kokoukseen toimitetaan jä senille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, vähin tään neljä päivää ennen kokousta jaettavalla esityslistalla. Tämä kokouskutsu on postitettu Ehdotus: Päätös: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin.

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Ympäristölautakunta Pöytäkirjan tarkastaminen YMPL 92 Hallintosäännön 40 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Ympäristölautakunta on päättänyt, että lautakunta valit see kes kuudestaan kutakin kokousta varten kaksi pöytäkirjan tarkasta jaa. Pöytäkirja tarkastetaan kokousta seuraavana perjantai na tai mi käli se on pyhäpäivä, ensimmäisenä sitä seuraavana arki päivänä. Tar kas tettu pöy tä kirja pi de tään ylei sesti näh tä vä nä tar kas tusta seu raa vana maanantaina, tai mi käli se ei ole työpäivä, en sim mäisenä työ päi vä nä sen jäl keen klo rakennusvalvontatoimistossa, osoite Hallintokatu 4, Äänekoski. Edellisen pöytäkirjan tarkastajina olivat Raimo Lampinen ja Veikko Tarvainen. Ehdotus: Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi kaksi lautakunnan jäsentä. Päätös: Valittiin Lauri Lax ja Tarja Hakala-Koivusalo.

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Ympäristölautakunta Morenia Oy:n maa-aineslain 4 :n mukainen lupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseen Henttalanmäen alueella sekä aloittamislupa 751/ /2015 YMPL 93 Morenia Oy:n maa-aineslain (555/1981) 4 :n mukainen lupahakemus maa-aineksen (kalliokivi) ottamiseen sekä maa-aineslain 21 :n mukainen toiminnan aloittamislupa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Henttalanmäen alueella Hakija Osoite: Automaatiotie 1, OULUNSALO Y-tunnus Toiminta Toiminta sijaitsisi noin 5 kilometrin päässä Äänekosken keskustasta kaakkoon, Sarvelantien eteläpuolella Metsä Fibren tehdasalueen rajalla. Suunnitelman mukainen ottomäärä on k-m3 10 vuoden aikana. Keskimääräinen vuotuinen otto k-m3. Suunnittelualueen pinta-ala 4,65 ha ja varsinaisen ottamisalueen pinta-ala 2,13 ha. Kiinteistötiedot Ympäristöpäällikön päätösehdotus: Kunta: Äänekoski Kylä: Paadentaipale Kiinteistötunnus: Koivurinne Kiinteistön omistajat: Yksityiset omistajat Asia liittyy osaltaan BTT projektiin, joten hakija on kiirehtinyt hakemuksen käsittelyä. Hakemuksen kuulutusaika ja hakijan vastineen jättöaika päättyy (Valmistelu johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen, puh ) Ympäristölautakunta päättää myöntää Morenia Oy:lle maa-ainesluvan kalliokiven ottamiseen sekä aloitusluvan kokouksessa jaetun johtavan ympäristötarkastajan esityksen mukaisena. Lupapäätös tulee pöytäkirjan liitteeksi.päätös annetaan julkipanon jälkeen Päätös: Hyväksyttiin.

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Ympäristölautakunta Liitteet Liite 1 Morenia Oy:n maa-aineslain 4 :n mukainen lupapäätös

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Ympäristölautakunta Lausunto Äänekosken Energia Oy:n vesilain mukaisesta hakemuksesta Syvälahden pohjavedenottamon rakentamiseen ja veden ottamiseen siitä, sekä valmisteluluvasta 847/ /2015 YMPL 94 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa otsikon mukaisesta hakemuksesta, Dnro LSSAVI/4971/2015. Lausuntopyyntö on saapunut ja lausuntoa pyydetään mennessä. Ympäristöpäällikön ehdotus: Äänekosken Energia Oy hakee vesilain mukaista lupaa pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna Kulopalokankaan pohjavesialueelta Syvälahdessa. Hanke on tarpeen kaupungin kasvavaan vedentarpeeseen ja vedenjakelun turvaamiseksi poikkeustilanteissa sekä nykyisten vedenottamoiden toimintakuntoisuuden säilyttämiseksi. Vedenottamolle on suunniteltu rakennettavaksi kaksi siiviläputkikaivoa sekä yksi varakaivo. Pohjavedenottamo sijoittuu kiinteistöille ja , joiden omistajat ovat vuokranneet tarvittavat maa-alueet hakijalle. Hakijan mukaan suunnitellulla vedenottamohankkeella ei ole vaikutusta yksityiskaivojen käyttöön alueella. Hanke ei myöskään aiheuta haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoille. Hakija hakee vesilain mukaista valmistelulupaa töiden aloittamiselle ennen lupapäätöksen lainvoimaisesi tuloa. Valmistelulupa on tarpeen Äänekosken vedenjakelun turvaamiseksi. Töiden lykkääntymisestä aiheutuisi vahingollisia vaikutuksia seudun elinkeinoelämän kehitykselle. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusajan yleisesti nähtävillä Äänekosken kaupungintalolla. Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan, että se puoltaa vesilain mukaisen luvan ja valmisteluluvan myöntämistä kokouksessa jaetun johtavan ympäristötarkastajan esityksen mukaisesti. Lausunto kokonaisuudessaan tulee pöytäkirjan liitteeksi. Päätös: Hyväksyttiin Liitteet Liite 2 Lausunto Äänekosken Energia Oy:n vesilain mukaisesta

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Ympäristölautakunta hakemuksesta Syvälahden pohjavedenottamon rakentamiseen

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Ympäristölautakunta Lausunto Äänekoski-Vaajakoski vesireitin yhteistarkkailuohjelmaesityksestä vuosille / /2015 YMPL 95 Metsä Fibre Oy on yhteistarkkailuosapuolien (Metsä Fibre Oy/Metsä Board Oyj, CP Kelco Oy/Äänekosken tehtaat, Äänekosken Energia Oy/Teräväniemen ja Suolahden jätevedenpuhdistamot) edustajana toimittanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi Äänekoski-Vaajakoski vesireitin yhteistarkkailuohjelmaesityksen vuosille Em. viranomaiset pyytävät mennessä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa ohjelmasta. Tarkkailun tavoitteena on selvittää tarkkailuvelvollisten vesistökuormituksen (jätevedet ja lauhdevedet) vaikutuksia alapuolisten vesialueiden vesistöön sekä kalakantaan ja kalastukseen. Esitys sisältää myös Metsä Fibre Oy:lle ja Metsä Board Oyj:lle aluehallintoviraston päätöksessä LSSAVI 4/2015/1 ( ) määrättyjä erityisselvityksiä. Äänekosken ja Vaajakosken välistä vesireittiä kuormittavien toimijoiden vesistövaikutusten tarkkailua on tehty vuodesta 1975 lähtien ja se on toteutettu yhteistarkkailuna. Ohjelman runko on säilynyt pitkälti samana koko 40 vuoden ajan. Viimeisin tarkkailuohjelma on hyväksytty Keski-Suomen ELY-keskuksessa vuosille Uuden ohjelman mukainen tarkkailu aloitetaan vuoden 2016 alusta, jotta saadaan vertailuaineistoa tehtaan käynnistymisen jälkeistä tarkkailua varten. Vuosien tarkkailuohjelmaan on tehty joitakin muutoksia edelliseen verrattuna. Vesistötarkkailuun on sisällytetty ympäristöluvassa määrätyn natriumselvityksen edellyttämä osuus, minkä vuoksi Kuhnamolle on lisätty kolme uutta havaintopaikkaa. Sedimentistä määritetään haitta-aineita sekä useita alkuaineita. Kasviplanktontutkimusta on laajennettu Kuhnamon syvännehavaintopaikoille. Pohjaeläintutkimukseen on lisätty koskien pohjaeläinnäytteenotto sekä koskien vesiperhostoukkien rakennemuutosten tutkimus. Sedimenttinäytteet on esitetty otettavaksi havaintoasemilta Kuhnamo 4, Kuhnamo 5 ja Kuhnamo (vanha, virtaussuunnassa alin piste ko. järvellä), kolmen vuoden välein alkaen vuonna Suunnitelma jäätilanteen kehittymistä koskevan selvityksen tekemiseksi toimitetaan erikseen, eikä se sisälly nyt esitettyyn

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Ympäristölautakunta tarkkailuohjelmaan. Kalataloustarkkailuun on lisätty kaikuluotaustutkimukset ja raskasmetallianalyysit, mutta kalastuskirjanpito on jätetty pois tarkkailuohjelmasta. Tarkkailuun sisältyvät ympäristöluvassa vaaditut määräaikaiset tarkkailut sekä erilliset selvitykset: vedenoton ja lämpökuorman vaikutukset kalastoon ja kalojen vaellukseen (kalatieseuranta, telemetriatutkimukset) sekä vedenottoon joutuvien kalojen määrän selvittäminen. Vedenlaatuanalyysitulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua mm. Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Analyysitulokset toimitetaan neljännesvuosittain ELY-keskukseen, missä ne tallennetaan edelleen ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmään. Biotuotetehtaan ensimmäisenä toimintavuonna analyysitulosten lähetteeseen kirjataan mahdolliset toimintahäiriöt ja muut erityisolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa vesistötarkkailun tuloksiin. Pohjaeläintarkkailun tulokset tallennetaan ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä Hertan pohje-rekisteriin. Kasviplanktontulokset toimitetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään kasviplanktonrekisteriin ja piilevätarkkailun tulokset myös SYKElle. Kalataloudellisessa tarkkailussa kertyvät koeverkkokalastustiedot tallennetaan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin. Tarkkailun tulokset raportoidaan tutkimusvuotta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Yhteistarkkailuraportti toimitetaan mm. Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä paperikopiona että sähköisessä muodossa. Yhteenvetoraportissa tarkastellaan tuloksia ja niiden merkittävyyttä vedenlaadun, vesistön käyttökelpoisuuden ja ekologisen tilan sekä kalatalouden kannalta. Raportissa arvioidaan yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien aiheuttaman kuormituksen vaikutusta tarkkailualueen vedenlaatuun, ekologiseen tilaan, kalastoon ja kalastukseen. Saatuja tuloksia verrataan tarvittavilta osin mallinnuksessa saatuihin tuloksiin. Kalataloudellisen tarkkailun raportointi pyritään synkronoimaan vesistötarkkailuraportoinnin kanssa, mutta laajoina kalatalouden raportointivuosina 2017 ja 2020 kalataloustarkkailun raportit tehdään erillisinä muusta tarkkailusta. Tarkkailuohjelmaesitykseen, joka sisältää 40 sivua ja liitekarttoja, voi tutustua ELY-keskuksen internet-sivustolla: -> Keski-Suomi tai Pohjois-Savo - > ajankohtaista -> kuulutukset.

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Ympäristölautakunta Ympäristöpäällikön ehdotus: Esityslistan mukana oheisaineistona toimitetaan yhteistarkkailuohjelmaesityksen sisällysluettelo sekä keskeisiä taulukoita ja karttoja. (Valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh ) Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan seuraavaa: Tarkkailuohjelma vaikuttaa varsin kattavalta suhteessa lupaviranomaisten päätöksissä esitettyihin selvitysvelvoitteisiin ja vesistövaikutusten tarkkailuvelvoitteisiin. Äänekosken Energia Oy:n jätevedenpuhdistamoiden uusia lupia ja niihin sisältyviä vaikutustarkkailuja koskevia lupamääräyksiä ei kuitenkaan ole vielä käytettävissä. Teräväniemen jätevedenpuhdistamon lupa on pantu vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Tarkkailua on painotettu aikaisempaa enemmän biologisten tutkimusten suuntaan. Tämä on perusteltua, koska kuormituspaikan alapuolisen vesistön ekologinen tila Kuhnamossa on vain välttävä, kun taas kemiallinen tila on hyvä. Tavoitteena on hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vesireitillä vuoteen 2027 mennessä. Tämä tavoite on ehkä epärealistinen pohjasedimenttiin kertyneen vanhan vaikutuksen vuoksi. Sedimenttitutkimusten näytepisteiden sijainti ja edustavuus tulisi perustella (virtausolot, purkuputket, taustapitoisuus?). Sedimenttinäytteiden tarkempi vertikaalinen analysointi saattaisi auttaa arvioimaan vaikutuksen syntyaikaa ja siten nykyisten toimijoiden vastuuta vesistön tilan parantamisessa. Kalataloustarkkailuun esitetyt muutokset ovat perusteltuja. Koekalastusten rinnalle otettavat kaikuluotaukset ovat tarpeen tuomaan lisätietoa tehtaan lähialueen osalta. Verkkokalastuksen saaliskirjanpidosta luopuminen on hyväksyttävä, koska kirjanpitoon halukkaita kalastajia on nykyisin vaikea löytää. Verkkokoekalastuksen ulottaminen Äänekosken yläpuolisille pyyntipaikoille on tarpeen vertailutiedon saamisen kannalta. Kasvava lauhdevesikuormitus ja vedenotto voivat vaikuttaa kalojen vaellukseen Kuhnamon ja Keiteleen välillä. Aikaisemminkin käytössä ollen kalatieseurannan lisäksi esitettävä telemetriaseuranta on tarkoitettu tuomaan tietoa tilanteesta ennen - jälkeen uutta biotuotetehdasta, ja on sen vuoksi olennainen lisä tarkkailuun. Lämpökuorman leviämisen seurantaa varten Kuhnamolle ja Vatian pohjoisosaan perustettava kiinteä lämpötilaloggeriverkosto, jolla kerätään lämpötilatietoa eri syvyyksiltä, auttaa myös telemetriaseurannan tulosten tulkinnassa. Analyysitulosten lähetteeseen on esitetty kirjattavaksi mahdolliset

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Ympäristölautakunta toimintahäiriöt ja muut erityisolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa vesistötarkkailun tuloksiin biotuotetehtaan ensimmäisenä toimintavuonna. Vaikuttavien toimintahäiriöiden ja erityisolosuhteiden kirjaaminen tämän jälkeenkin on aiheellista, jos tällaisten tilainteiden esiintyminen näyttää jatkuvan yli käynnistymisvuoden. Oheismateriaali Tarkkailuohjelmaesitys

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Piilolanniemen asemakaavan muutos 275/ /2015 KH Metsä Fibre Oy ja Metsä Board Oy hakevat maanomistajina asemakaavamuutoksen laatimista entisen paperitehtaan ja Piilolanniemen eteläkärjen alueelle. Hakemus kaavan muuttamisesta on päivätty Kaavan hakija on ilmoittanut olevansa valmis osallistumaan kaavahankkeen kustannuksiin. Piilolanniemen kaavahankkeen pinta-ala on noin 24 ha. Kaavan laatimisesta vastaa Sweco Ympäristö Oy. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekoski 2020 osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä Osayleiskaavaluonnoksessa nyt laadittavana olevalle asemakaava-alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta (T), teollisuus- ja varasto/ viheraluetta (T/V), pientalovaltaista asuinaluetta (AP) sekä suojaviheraluetta (EV). Suunnittelualueella on voimassa Ympäristökeskuksen ja Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistama Paperitehtaan asemakaavan muutos, jossa nyt laadittavana olevan asemakaavan kaava-alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT-1), suojaviheralueen korttelialueeksi, joka on varattu teollisuuden tarpeisiin (EV-1) sekä avoimena säilytettäväksi maisemanhoitoalueeksi, joka varataan teollisuusrakennusten korttelialueeksi siinä tapauksessa, että alueelle sijoitetaan paperi- tai kartonkikone. Suunnittelun lähtökohtana on Biotuotetehtaan rakentamisen vaatimat muutokset liikennejärjetelyihin. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuutta Tehtaankadun liittämiseksi teollisuusrakennusten korttelialueeseen ja osaksi yhtiön omistamaa teollisuustonttia. Kaavamuutoksessa päivitetään kaavamääräyksiä Piilolanniemessä ja suoja-alueella. Tavoitteena on Piilolanniemen maankäytön suunnittelu siten, että alueelle voitaisiin mahdollisesti sijoittaa Biotuotetehtaan tuottamaa energiaa hyödyntävää toimintaa. Suunnittelualueella tulee erityisesti huomioida alueen maisemalliset ja ympäristölliset lähtökohdat sekä toiminnan vaikutukset lähiympäristön asutukseen. Piilolanniemen kärjessä sijaitseva kaupungin jätevedenpumppaamo säilytetään ennallaan. Asemakaavasuunnittelussa selvitetään niemeen mahdollisesti suunniteltavan maankäytön aiheuttamat muutostarpeet alueella sijaitsevaan vesihuoltoverkostoon.

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Va. hallintojohtajan ehdotus: (Valmistelu kaavasuunnittelija Henriikka Lonka, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Piilolanniemen asemakaavan muutos saatetaan vireille. Päätös: Hyväksyttiin KH Kaavaluonnoksessa Kuhnamontien ja Piilolanniemen kärjen välinen alue on kaavoitettu T-2 - merkinnällä teollisuus- ja va ras to ra ken nusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä ai heut ta maton ta toimintaa. Osa alueelle toteutuneesta kerrosalasta saadaan käyt tää myös liike- ja toimistotiloja varten Korttelialueelle ei saa sijoit taa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun kort te li alu een rajalla muu meluhuomioon ottaen päivällä 55 db ja yöl lä 45 db. Koko T-2 - aluetta koskevan kaavamerkinnän perusteella ra ken nuspai kan maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kun nos taa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukai ses ti ennen rakennusluvan myöntämistä. Kaavaan lisätään ehdotusvaiheessa rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemat: teollisuusalueella rakennusten korkeut ta ei ole tarkoituksenmukaista määritellä kerrosluvuilla. Yleismääräyksillä ohjataan T-2 - korttelin rakentamatta jäävien osien hoi to ta soa: ne on rannassa ja vesistöön kohdistuvien täyttöalueiden osal ta hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisina. Lisäksi luonnok ses sa on määräykset hulevesien keräämisestä ja käsittelystä, mm. kaavassa edellytetään hulevesisuunnitelman esittämistä ra kennus lu pa pii rus tus ten tai tarvittaessa ympäristöluvan hakemisen yhtey des sä. Nykyinen Tehtaankatu on liitetty tonttiin siten, että pääosa POKE:n kam pus alu een liikenteestä tulisi jatkossa järjestettäväksi Kuh na montien ja/tai Piilolantien kautta. Nykyisen Tehtaankadun kautta kulkee jat kos sa biotuotetehtaan puutavara-autoliikenteen lisäksi huol to liiken ne mm. Piilolanniemen kärjessä sijaitsevalle pumppaamolle. Pumppaamon paikka säilyy ennallaan, mutta alueella sijaitsevia vesi huol to lin jo ja on jouduttu siirtämään. Nykyiset linjat on merkitty kaavaan ohjeellisin merkinnöin: linjojen siirto jatkossakin on mahdollista.

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Kaupunginjohtajan ehdotus: T-2 - alueen ja Piilolanniemen asutuksen välissä on suojaviheralue, jol le saa rakentaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. Tehdasmuseo ja osa vanhoista tehdassaleista on kaavoitettu suo jelta vik si rakennuksiksi. Rakennusten ominaispiirteet ja luonne tulee säi lyt tää. Korjaus- ja muutostöistä on kuultava museoviranomaista. Tehdasmuseo edustaa tyypillistä luvun vaihteen tehdas ark ki teh tuu ria ja se on tehdasalueen vanhin rakennus. Vanhat teh das sa lit ovat valmistuneet ja ne muodostavat yh tenäi sen kokonaisuuden. Virran puoleinen itäjulkisivu on lu vul ta, län si puo len julkisivua on käsitelty luvulla. Kaavaluonnoksen laatimista varten on tehty monipuoliset läh tö tie tosel vi tyk set: Luontoselvitys (Sweco Ympäristö, 2015), Lii ken ne sel vitys (Sweco Ympäristö, 2015), Hulevesiselvitys (Sweco Ympäristö, 2015), Arkeologinen inventointi 2015 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heis ka nen & Luoto Oy, 2015), Meluselvitys (Sweco Ympäristö, 2015). (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että päivätyn luonnoksen pe rus teel la järjestetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mu kai nen valmisteluvaiheen kuuleminen Piilolanniemen ase ma kaava muu tok sen osalta. Pyydetään luonnoksesta lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ym päris tö lau ta kun nal ta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Metsä Fibre Oy:ltä, Met sä Board Oyj:ltä, Keski-Suomen ELY -keskukselta, Kes ki-suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen Pe las tus lai toksel ta sekä Liikennevirastolta. Päätös: Hyväksyttiin YMPL 96 Asemakaavaluonnoksesta pyydetään ympäristölautakunnan lausunto mahdollisuuksien mukaan viimeistään mennessä. Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen pinta-ala on noin 24 hehtaaria. Kaava-alueen

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta pohjoisosa on rakennettua aluetta. Alueen toiminnot liittyvät pääasiassa metsäteollisuuteen. Rakennuksissa on maanomistaja Metsä Groupin toimintojen ohella vuokratiloissa toimivia yrityksiä. Kaava-alueen eteläosa on nykyhetkellä työmaa- ja peltoaluetta. Kaava-alueen länsiosassa ja eteläosan rannoilla on metsikköä. Kaava-alueen itäpuolelle, vesistön toiselle rannalle rakennettavan biotuotetehtaan puutavarakuljetukset tullaan tulevaisuudessa ajamaan kaava-alueen läpi kaava-alueen itäpuolelle rakennettavan sillan kautta. Kaava-alueen keskiosiin, nykyisten tehdasrakennusten eteläpuolelle tulee sijoittumaan Biotuotetehtaan rekkaparkki. Kaava-alueelle saattaa tulevaisuudessa sijoittua Biotuotetehtaaseen liittyvää teollisuutta ja teollisuuden tukitoimintoja. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsee Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (POKE), jolle on nykyisellään käynti myös Tehtaankadun katualueen kautta. POKE:n eteläpuolella, kaava-alueen lounaisreunalla sijaitsee pientaloalue sekä 60 -luvulla rakennettu Piilolan vierasklubi puistomaisine piha-alueineen. Eteläja itäreunasta kaava-alue rajoittuu Kuhnamon vesistöön. Vesistön itärannalla sijaitsee Metsä Groupin teollisuusalue. Pohjoisesta kaava-alue rajautuu rautatiehen, Kuhnamontiehen sekä Klubinmäen alueeseen. Alueen luonto. Alueet eivät ole luonnontilaisia, vaan kulttuurivaikutus näkyy selvästi esimerkiksi runsaana viljelykarkulaisten määränä. Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaisia tai huomioitavia putkilokasveja. Huomioitavia luontokohteita kaava-alueella ovat Sipisenkadun länsipuolen metsikkö ja Kuhnamon ranta-alueet. Alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen IV lajeista pohjanlepakkoa. Liito-orava ruokailee alueella. Sipisenkadun länsipuolen metsikkö sekä Kuhnamon rantametsä ovat lepakoiden kannalta merkittäviä. Kaava-alueen pohjanlepakkoalueet soveltuvat myös liito-oravalle. Liito-orava pääsee kulkemaan alueelle Piilolanniemen länsirantaa pitkin. Fasaani pesii alueella. Muita havaittuja lajeja olivat räkättirastas, punakylkirastas, pajulintu, peippo, kalalokki, töyhtöhyyppä, varis, talitintti, harakka ja kivitasku. Varsinaista lintukartoitusta alueelle ei tehty. Kaava-alueella ei sijaitse suojelukohteita. Kaava- alue rajautuu ranta-alueiltaan Kuhnamoon, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi, ns. MAALI- alueeksi (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys 2013). MAALI- alue on pinta-alaltaan 94 ha. Kuhnamon MAALI- alueen suosituksissa

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta todetaan, ettei rantaan tulisi ohjata merkittävää lisärakentamista ja että alueelle tulee erityisesti varautua teollisuudesta mahdollisesti aiheutuvien öljy- ja kemikaalipäästöjen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Kuhnamon MAALI-lintualueen kriteerilajit ovat (kevät): haapana, sinisorsa, jouhisorsa, tukkasotka, telkkä, uivelo, tukkakoskelo, isokoskelo, silkkiuikku, nokikana, töyhtöhyyppä, kalalokki ja harmaalokki. Näistä haapana, tukkasotka, telkkä, uivelo ja tukkakoskelo ovat Suomen kansainvälisiä vastuulajeja. Jouhisorsa ja tukkasotka ovat uhanalaisuudeltaan vaarantuneita. Uivelo on lintudirektiivin liitteen I laji. Rakennettu ympäristö ja arkeologia Kaava-alueen pohjoisosissa sijaitsee alueen teolliseen käyttöön liittyviä rakennuksia. Alueella sijaitsee Tehtaankadun katualuetta sekä tonttien sisäisiä ajoyhteyksiä. Lisäksi kaava-alueella sijaitsee useita sähkö-, vesi-, jätevesi- ja hulevesilinjoja sekä niihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. Piilolanniemen eteläkärjessä sijaitsee kaupungin vesihuollon kannalta merkittävä jätevesipumppaamo. Kaava-alueen olosuhteita on kartoitettu tarkemmin liikenne-, meluja hulevesiselvityksissä sekä arkeologisessa inventoinnissa. Kaava- alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Klubinmäen ja Metsä Boardin tehdasalueen vanhat osat on merkitty maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi ympäristöiksi. Kaava-alue sijoittuu Äänekosken tehdasalueelle, johon liittyy teollisuushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja rakennelmia aina tehtaan perustamisajalta lähtien. Kaava-alueella sijaitsee maakunnallisesti merkittävinä arvokkaina rakennuksina tehdasmuseo ja vanhat tehdassalit. Kaava-alueella sijaitsee lisäksi liikennekeskus. Arvokkaaseen tehdasympäristöön kuuluvat oleellisesti myös kaava-alueeseen rajoittuvat paloasema, konttorirakennus, taidemuseo (entinen Hammarénin talo) ja tehtaan vesivoimalaitos voima- ja uittokanavineen. Kaava-alueelta laaditun arkeologisen inventoinnin tuloksena ei löydetty yhtään muinaisjäännöstä. Yksi uusi arkeologinen kohde paikannettiin. Kohde käsittää Piilolan talon rauniot. Kohdetta ei kuitenkaan nuoren ikänsä puolesta voida pitää muinaisjäännöksenä. Kunnallistekniikka Kaava-alueen pohjoisraja sijaitsee lähellä Kuhnamontietä. Lännestä aluetta rajaa Tehtaankatu. Tehtaankadun alku (noin 350 m) on yleistä katualuetta. Yleinen alue päättyy tehdasalueelle johtavaan porttiin. Jätevesi-, hulevesi- ja vesijohtolinjat myötäilevät

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Kuhnamontien ja Tehtaankadun linjausta. Kaava-alueella, vesivoimalan vieressä sijaitsee lämpövoimala, josta alkaa kaukolämpölinja. Kaukolämpölinja johdetaan Kuhnamontietä länteen ja Tehtaankatua pitkin pohjoiseen. Piilolanniemen eteläkärjessä on jätevedenpumppaamo, joka johtaa Äänekosken jätevedet Kuhnamon alitse Kuhnamon länsipuolella, Miilunlahden rannalla sijaitsevalle Äänekosken Energian jätevedenpuhdistamolle. Tehtaankatua pitkin johdetaan Äänejärven rannalta, Kuhnamontien pohjoispuolelta muodostuvat jätevedet. Tehtaankadun puolivälissä sijaitsee jätevedenpumppaamo, jonka jälkeen jätevesiä johdetaan painelinjassa noin 150 m matkan. Tehtaankadulle on sijoitettu myös kaksi hulevesiviemäriä. Hulevedet johdetaan Kuhnamoon teollisuusalueen eteläpuolella. Asemakaavan kuvaus Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu:1. kaupunginosan kortteli 1012 (osa) ja suojaviheraluetta. Alueella on erillinen sitova tonttijako. Koko kaava-alue kuuluu Äänekosken teollisuusalueen suojavyöhykkeeseen. Korttelin käyttötarkoitukseksi on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-2) sekä suojaviheraluetta (EV-1). T-2 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta toimintaa. Korttelialueelle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla muu melu huomioon ottaen päivällä 55 db ja yöllä 45 db. EV-1 Suojaviheralue. Suojaviheralueelle saa rakentaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. T-2 korttelialueen asemakaavalla suojeltaville rakennuksille on osoitettu erilliset, rakennuskohtaiset rakennusalat (sr-5). Muuta pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista varten on osoitettu yksi rakennusala. Tonttien kerrosala on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.70. Lisäksi on määrätty maaperän pilaantuneisuuden tutkimisesta. Kaavassa on osoitettu ohjeelliset osa-alueet merkittävimmille johdoille, ajoyhteyksille, pelastustoimelle ja yhdyskuntatekniselle huollolle. Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta noin k-m2. Rakennusoikeuden määrä kaava-alueella kasvaa kaavamuutoksen myötä noin 4500 k-m2 (2,9 %). Yleiset määräykset

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Maisema ja luonto T-2 korttelin rakentamatta jäävät osat, joita ei käytetä ajotienä eikä pysäköintiin, on rannassa ja vesistöön kohdistuvien täyttöalueiden osalta hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisina. EV-1 -alueen osat, joita ei käytetä ajotienä eikä melun estämiseen, on hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisina. Suojavyöhyke Kaava-alue kuuluu suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvaan konsultointivyöhykkeeseen. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista konsultointivyöhykkeelle on pyydettävä pelastusviranomaisen sekä tarvittaessa turvatekniikan keskuksen (TUKES) lausunto. Hulevedet Tehdasalueella muodostuvat hulevedet tulee kerätä ja johtaa hallitusti niin, ettei hulevesistä aiheudu maaperän tai pintaveden pilaantumisvaaraa. Ajoneuvoliikenteelle tarkoitetuilta piha- ja pysäköintialueilta muodostuvat hulevedet käsitellään öljyn- ja hiekanerotuskaivoissa. Hulevesisuunnitelma tulee esittää rakennuslupapiirustusten tai tarvittaessa ympäristöluvan hakemisen yhteydessä. Kemikaalien ja mahdollisten sammutusvesien käsittely ja keräily on suunniteltava sellaiseksi, että kemikaaleja ei pääse maaperään tai pintaveteen. Sadevesiviemäreiden tulee olla suljettavissa. Kaavan laatijan arvio kaavan vaikutuksista Kaavan laatijan näkemyksen mukaan nyt laadittavalla asemakaavalla on vain vähän suoria vaikutuksia. Kaavan vaikutukset liittyvät kaava-alueen ja sen välittömän ympäristön liikennejärjestelyihin. Kaava-alueella sijaitsevien teollisten toimintojen sijoittumiselle, luonteelle ja toteutustavalle asetettavia ehtoja ohjataan viranomaisten toimesta osana normaalia ympäristövaikutusten arviointi- ja ympäristölupamenettelyä. Näin ollen kaavan vaikutusten arvioinnissa keskitytään kaava-alueen tulevalle maankäytölle ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaava-alueelle laadittu asemakaavaehdotus toteuttaa Keski-Suomen maakuntakaavassa ja Äänekoski 2020 osayleiskaavan luonnosaineistossa kaava-alueen tulevalle maankäytölle asetettuja tavoitteita. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan laadittavassa asemakaavassa ei osoiteta sellaisia muutoksia, joista aiheutuisi suoraa vaikutusta ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Tätä on perusteltu mm. kaavahankkeen yhteydessä tehdyllä meluselvityksellä, jonka mukaan liikenteestä aiheutuvan melun ohjearvot eivät ylity lähimpien

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta asuinrakennusten kohdalla, koulun sisätiloissa tai oleskelupihoilla. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavaluonnoksella on vähän suoria vaikutuksia alueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon ja vesistöön. Muutoksella luodaan kaavalliset edellytykset vesialueen täytölle. Vesialueille sijoittuvat täytöt vaativat vesilain mukaisen luvan. Vesialueen ruoppauksen ja täytön vaikutuksia on tarkasteltu biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Hulevesiselvityksen mukaan alueelta Kuhnamoon purkautuva ravinnekuormitus pienenee ja kiintoainekuormitus kasvaa, kun nykyisin peltona oleva alue otetaan teollisuuskäyttöön. Kaavamuutoksella on vähän suoria vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisen huollon järjestämiseen. Liikennejärjestelyt selkenevät ja liikenneturvallisuus paranee kaava-alueella ja sen lähiympäristössä kaavamuutoksen myötä. Kaavassa osoitetuilla suojelumerkinnöillä parannetaan kulttuuriperinnön säilymisedellytyksiä alueella Teollisuusalueen sijoittaminen myös jatkossa samalle alueelle hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja on toimiva, taloudellinen ja ekologisesti kestävä ratkaisu. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus voidaan järjestää Keski-Suomen maakuntakaavan mukaisesti asemakaavan toteutuessa. Liikenne sekä energia-, vesi-, ja jätehuolto voidaan järjestää Keski-Suomen maakuntakaavan mukaisesti asemakaavan toteutuessa. Esityslistan mukana oheisaineistona jaetaan kaavaluonnoskartta. Muuhun aineistoon voi tutustua kaupungin verkkosivuilla velut/kaavat/vireillolevatkaavat. Ympäristöpäällikön ehdotus: (Valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh ) Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan kaavaluonnoksesta seuraavaa: Lähtökohtaisesti Piilolanniemi ei ole hyvä paikka teollisten toimintojen sijoittamiselle, kun otetaan huomioon nykyinen maankäyttö. Piilolanniemessä on pääasiassa pientalovaltaista asutusta, Piilolan palvelukeskus, Äänekosken terveysasema, Pohjoisen Keski-Suomen ammattioppilaitos, taidemuseo ja matkailuneuvonta sekä tulevalle lukiolle kaavoitettu tontti. Piilolanniemen itäpuolisella alueella on tärkeä merkitys suojavyöhykkeenä suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvaan

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta nykyisen teollisuuden ja häiriintyvien kohteiden välillä. Alueen nykyinen asemakaava kuitenkin sallii teollisen toiminnan muutosalueen pohjois- ja keskiosaan, joten tältä osin ja biotuotetehtaan liikenteelliset tarpeet huomioon ottaen muutos on yleisen edun kannalta perusteltu, kun ympäristöhäiriöt minimoidaan eikä jäljellä olevaa vähäistä metsäluontoa hävitetä. Kaavoitettavalle alueelle toteutumassa oleva asennuskenttä on rakennusaikana aiheuttanut melua ja huomattavaa tärinähaittaa lähiasutukselle. Toiminta on tilapäistä. Myöhemmin alueelle on tarkoitus toteuttaa rekkojen punnitus- ja mittauspiste ja pysäköintitila rekoille. Tämä toiminta yksin saattaa olla luonnoksessa esitetyn kaavamääräyksen (korttelialue, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta toimintaa) vastaista, ellei riittävän laajaa ja puustoista suojavyöhykettä häiriintyvien kohteiden suuntaan pystystä järjestämään. Luonnoksessa esitetty suojaviheralue vaikuttaa tähän nähden liian suppealta. Sen alueelle on sallittu toteutettavaksi meluvalli tai muu melua estävä rakenne, mutta pölyä ja pakokaasuja suodattaa vain rehevä puusto. Yleismääräyksen mukaan EV-alueen osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä melun estämiseen, on hoidettava istutettuina tai luonnontilaisen kaltaisina. Näin ollen kaavamääräys mahdollistaa päästöjä suodattavan puuston hävittämisen ja luontoarvojen tuhoamisen EV-alueella. Melusuojaus ja tiestö tulee voida toteuttaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella siltä osin kuin se ei vielä ole rakennettu, eikä suojaviheralueella. Piilolanniemen kärki muutosalueella on voimassa olevassa kaavassa osoitettu ensisijaisesti avoimena säilytettäväksi siten, että rantaan jää puustoinen vyöhyke. On erityisen tärkeää, että rantavyöhyke säilyy luonnontilaisen kaltaisena, minkä vuoksi tämä tulee kaavassa osoittaa luonnosta selkeämmin. Nyt lausuttavana olevassa luonnoksessa ranta on osa laajaa harmaata teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Ainoastaan yleismääräyksellä edellytetään, että korttelin rakentamatta jäävät osat, joita ei säilytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on rannassa ja vesistöön kohdistuvien täyttöalueiden osalta hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisina. Kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnissa keskitytään kaava-alueen tulevalle maankäytölle ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa todetaan, että kaava-alueella sijaitsevien teollisten toimintojen sijoittumiselle, luonteelle ja toteutustavalle asetettavia ehtoja ohjataan viranomaisten toimesta osana normaalia ympäristövaikutusten harvoin tarvitaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Näin olleen selostuksessa

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta mainittuja arviointeja ei välttämättä tehdä rakentamisvaiheessakaan, tai jos tehdään, vaikutuksiin ei ole valvonnallisesti mahdollisuus puuttua. Kun jo liikenteen melu on huomattavaa, vaikkakaan ei meluselvityksen mukaan ylittäisi ohjearvoja, jää T-2 korttelissa jo kaavamääräys huomioon ottaen kovin vähän pelivaraa muulle, melua aiheuttavalle toiminnalle. (Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla muu melu huomioon ottaen päivällä 55 db ja yöllä 45 db.). Kun yhtenä kaavahankkeelle asetettuna tavoitteena on selvittää mahdollisuudet sijoittaa Piilolanniemen kärkialueelle biotuotetehtaan energiantuotantoon perustuvaa toimintaa, joka ei aiheuttaisi merkittävää haittaa läheiselle asutukselle, vaikuttaa siltä, että sinänsä kannatettava tavoite on selvitysten osalta vielä puutteellinen. Myönteistä on, että kaavaluonnosta varten on tehty monipuoliset lähtöselvitykset. Erityisesti hulevesiselvitys tuo uutta tietoa ja siinä esitetyt suositukset on otettu suoraan kaavamääräyksiksi. Meluselvitystä voidaan pitää vain suuntaa antavana, koska laskennassa on huomioitu ainoastaan tehtaalle tuleva rekkaliikenne sekä liikennöinti rekkaparkissa ja jouduttu tekemään osin epävarmoja lähtötilanneoletuksia. Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyi päätösehdotuksen ympäristöpäällikön ehdotuksesta siten täydennettynä, että meluvalli tulee merkitä kaavaan, merkintä ulottaa Piilolaanniemen kärjen nykyiseen viheralueeseen saakka, sekä veloittaa kaavamääräyksellä istuttamaan meluvalliin riittävän ja ympärivuotisen suojavaikutuksen aikaansaamiseksi esim. matalaa havupuustoa. Lisäksi myös Piilolanniemen kärjen vielä metsäisenä olevaan osaan tulee merkitä selkeä suojavihervyöhyke, joka tulee säilyttää luonnontilan kaltaisena. Suojaviheralueilla puiden kaatamiseen tulee edellyttää aina maisematyöluvan hakemista (myös kulkuteiden ja meluesteiden rakentamiseen liittyen) Oheismateriaali Piilolanniemen asemakaavan muutos, kh , ymp.ltk

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Korttelin 308 asemakaavan muutos KH Kaupunki on saattamassa vireille asemakaavan muutosta ns. Kunta lan puis ton alueella, jolla sijaitsee kaupunginmuseo. Kaupunki on myy mäs sä museorakennusta tontteineen ja museorakennusten kortte li alu een käyttötarkoitusmerkintä tulee tarkistaa vastaamaan ra kennuk sen ja alueen suunnitteilla olevaa tulevaa käyttöä (mm. ra vin to latoi min ta). Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaavamuutoksen toisena tavoitteena on selvittää, voisiko Ää ne kosken uusi poliisiasema sijaita nykyisen museon liittymän koh dal le suun ni tel ta val la rakennuspaikalla. Mu seon viereinen paikka, joka on ollut ennen nykyistä puistokaavaa asuin ker ros ta lo jen tontti, on ollut esillä poliisiaseman sijaintipaikkoja kar toi tet taes sa yh te nä vaihtoehtona jo alkuvaiheessa. Kun ta lan puisto on edul li nen vaihtoehto mm. tontin logistisen sijainnin ja maas tonmuo to jen sekä ra ken nuk sen tarkoituksenmukaisen toteuttamisen ja ar vioi ta vis sa ole vien toteutuskustannusten kannalta. Muina vaihtoehtoina on selvitetty mahdollisuutta sijoittaa po lii si asema mm. pe las tus lai tok sen yhteyteen. Pelastuslaitoksen alueella raken ta mi sen haasteiksi saattaa muodostua mm. tonttialueen ra jal lisuus. Kaavamuutoksen yhteydessä Kuntalanpuiston alueelle on tarkoitus muo dos taa yli 5000 m2:n suuruinen tontti, jonka ra ken nus oi keu deksi tulisi mah dol li sen poliisitalon laajennusvara huomioon ottaen 4000 k-m2. Tontin käyt tö tar koi tus mer kin näk si on tarkoitus osoittaa yleisen ra ken ta mi sen salliva Y- merkintä: alue voisi toimia vaihtoehtoisesti esi mer kik si päi vä ko din sijaintipaikkana. Kaavamuutosalueelta laaditaan ennen ehdotusvaihetta luon to sel vitys. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että korttelin 308 asemakaavan muutos saa te taan vireille ja että päivätyn luonnoksen perusteella jär jes te tään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukainen val mis te lu vai heen kuuleminen. Päätös: Hyväksyttiin

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta YMPL 97 Ympäristölautakunnalta on pyydetty lausuntoa luonnoksesta mennessä. Kaavaselostuksen mukainen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan noin 1, 5 ha ja se sijoittuu Äänekosken keskustaan. Se sijaitsee keskellä rakennettua kaupunkiympäristöä erittäin hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä. Suunnittelualueen itäosa on rantaa kohti viettävää rinnettä, museon tontti ja sen viereinen alue on kuitenkin varsin tasaista ja hyvin rakentamiseen soveltuvaa. Alue rajautuu pohjoisesta Äänekoskentiehen ja etelästä junarataan. Suunnittelualueen itäosassa on Äänejärven vesialuetta.suunnittelualue rajautuu lännestä Viiskulman risteysalueeseen, johon suunnitellaan kiertoliittymää nykyisen valo-ohjatun liikenteenohjauksen tilalle. Tavoitteen mukaan kiertoliittymän rakentaminen tapahtuu kesällä Kaavaselostuksen mukainen luonnonympäristön kuvaus Rakentamaton suunnittelualue on suurimmaksi osaksi sekametsää. Alueen puusto on varsin runsasta. Museon tontilla ja suunnittelualueen Äänekoskentien varressa sijaitsevia hienoja puita pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Alueelta laaditaan luontotarkastelu marraskuussa Kaavaselostuksen rakennetun ympäristön kuvaus Suunnittelualueella sijaitsee entinen kaupunginmuseo, Kuntala, joka on suojeltava rakennus. Rakennus on entinen kauppatalo luvun loppupuolelta. Vuodesta 1913 vuoteen 1950 rakennuksessa on sijainnut kunnantoimisto. Rakennus on kunnostettu ja julkisivua uusittu 1990-luvulla, mutta ulkoasu on säilynyt ennallaan. Rakennus on paikallisesti maisemallisesti, rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä ulkoasultaan uusrenesanssivivahteinen entinen kauppa. (Rakennusinventointi 2006). Suunnittelualuetta vastapäätä, Äänekoskentien varrella, sijaitsee entinen Suomen Yhdyspankin toimitalo. Julkisivultaan rapattu kolmikerroksinen rakennus on valmistunut vuonna Rakennuksessa on sekä liike- että asuinhuoneistoja. Rakennusta on laajennettu idän suuntaisesti yksikerroksisella siivellä vuonna Rakennus on paikallisesti maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä asuin- ja liikekerrostalo kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla. (Keski-Suomen modernin rakennusperinnön (Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke )

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Suunnittelualuetta vastapäätä, Äänekoskentien vastakkaisella puolella, kirjaston tontin vieressä on suunnitteilla merkittävä kerrostalohanke Pohjola Rakennus Oy:n toimesta: yhtiön aikeissa on rakentaa tontille uusi kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo. Kaavatilanne Ympäristöpäällikön ehdotus: Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2020 osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaluonnoksessa (nähtävillä olo ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi ja lähivirkistysalueeksi.suunnittelualueella sijaitsee osayleiskaavaluonnoksessa suojeltavaksi osoitettu kohde; entinen kaupunginmuseon kiinteistö. Alueen läheisyydessä sijaitsee suurimmaksi osaksi keskustatoimintojen aluetta ja lähivirkistysaluetta. Alueen kaakkoiskulmassa sijaitsee teollisuus- ja varastoaluetta. Suunnittelualueella on voimassa Sisäasiainministeriön , Lääninhallituksen ja Ympäristökeskuksen vahvistamat asemakaavat. Voimassaolevissa kaavoissa suunnittelualue on osoitettu museorakennusten korttelialueeksi (YM), puistoksi (VP), satama-alueeksi (LS) ja vesialueeksi (W). Vuonna 1971 Sisäasiainministeriössä vahvistetussa asemakaavassa Kuntalanpuistoon on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue. Kerrostalotontin koko on ollut noin 6000 m2 ja kaavan mukainen rakennusoikeus noin 3600 k-m2. Alueelle laaditussa Lääninhallituksen 1983 vahvistamassa kaavamuutoksessa kerrostalotontti on kaavoitettu osaksi Kuntalanpuistoa. Ympäristötoimen lisätietoja Maastokäynnillä todettiin alueen olevan pääasiassa kulttuurivaikutteista sekametsää. Kohteessa on paljon vanhaa puustoa, myös monimuotoisuutta indikoivaa lahoavaa lehtipuuta ja pökkelöitä siinä määrin, että luontoselvitys on ehdottomasti tarpeen. Esityslistan mukana oheisaineistona toimitetaan kaavaluonnoskartta. Muuhun aineistoon voi tutustua kaupungin verkkosivuilla velut/kaavat/vireillolevatkaavat. (Valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh )

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan seuraavaa: Myönteistä luonnoksessa on kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaan rakennuksen suojelumerkintä sekä se, että olemassa olevan rakennuksen ympäristö määrätään suunniteltavaksi puutarhamaisena ja kokonaisuuteen soveltuvana. Rakentamattoman alueen osalta luonnokseen ei ole mahdollista ottaa kantaa, koska luontoselvitys puuttuu. Voimassa olevassa asemakaavassa puistoalueeksi varatun kohteen olennainen pienentäminen ja muuttaminen osin rakennuskorttelialueeksi edellyttää luontoselvityksen tekemistä. Päätös: Hyväksyttiin ympäristöpäällikön päätösehdotus siten täydennettynä, että todettiin ympäristölautakunnan saaneen käyttöönsä T:mi Pohjanmaan Luontotiedon laatiman muistion maastokäynnistä kaavamuutosalueella. Selvityksessä kasvillisuus on kuvattu ajankohta huomioon ottaen huolellisesti ja suositukset ovat hyviä, mutta eläimistöä koskevat tiedot ovat puutteelliset, mistä syystä tältä osin edellytetään luontoselvityksen tekemistä Oheismateriaali Korttelin 308 asemakaavan muutos, kh Korttelin 308 asemakaavan muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelma , kh Korttelin 308 asemakaavan muutos, asemakaavaselostus, luonnos , kh

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Maankäyttö- ja ra kennuslain 13 a -luvun hulevesien erityisiä säännöksiä valvovan viranomaisen määrääminen Äänekosken kaupungissa KH Lait vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta tulivat voimaan Lain muutoksilla voidaan paremmin taata hulevesien kokonaisvaltainen hallinta, jonka myötä pystytään paremmin ehkäisemään hulevesitulvia ja pienentämään riskejä tulvien aiheuttamista haitoista. Hulevesiin (sade- ja sulamisvesiin) liittyvät järjestelyt aiheuttavat kunnissa muutoksia, koska hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa. Hulevesien hallinta tarkoittaa sitä, että kunnan jollakin toimielimellä on kokonaisvaltainen näkemys siitä, miten koko kunnan hulevesiä hallitaan. Se, että kunta vastaa hulevesien hallinasta, ei tarkoita sitä, että kunta rakentaisi kaikki hulevesijärjestelmät. Lain uudistukset tuovat kiinteistön omistajille enemmän vastuuta hulevesien johtamisesta ja käsittelystä. Lähtökohta on, että kiinteistön omistaja käsittelee (imeyttää maaperään) hulevetensä tontilla eikä liitosta kunnan järjestelmään tarvita. Hulevesiä voidaan myös viivyttää tontilla, etteivät kaikki hulevedet virtaa saman tien hulevesijärjestelmään aiheuttamaan tulvimista. Vesihuoltolaitos toteuttaa ja ylläpitää jatkossakin hulevesiviemäreitä, jos kunta ja laitos näin sopivat. Kunta rakentaa tarvittaessa asemakaava-alueille esimerkiksi tasausaltaita, kosteikkoja ja viivästysrakenteita. Kuntien hulevesiviemäriverkosto on vesihuoltolaitoksen taseessa ja ylläpidossa. Kuntaliiton mukaan kunnan on syytä ryhtyä seuraaviin toimenpiteisiin mahdollisimman pian: 1) määrätä monijäseninen toimielin, joka valvoo maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 13 a lukua. Hulevesiä koskevat erityiset säännökset; toimielin voi antaa myös kuntaa tai kunnan osaa koskevia tarkempia määräyksiä hulevesien hallinnasta esimerkiksi hulevesimääräykset (MRL 103 j ) ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksen hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi tarvittaessa uhkasakko- ja teettämisuhkamenettelyä käyttäen (MRL 103 k ) 2) määrätä viranomainen, joka myöntää vapautuksen kiinteistön velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään (MRL 103 f ) ja osoittaa kiinteistön ja kunnan hulevesijärjestelmien yhteensovittamiseksi tarpeelliset rajakohdat (MRL 103 g )